92002E2451

KIRJALLINEN KYSYMYS E-2451/02

esittäjä(t): Erik Meijer (GUE/NGL) komissiolle

(29. elokuuta 2002)

Aihe: Toimet euron käyttöönotosta johtuvaa nykyistä ja tulevaa hintojen nousua vastaan

1. Onko komissio tietoinen, että edellisen Eurobarometrin mukaan 83 prosenttia Euroopan väestöstä katsoo, että euron käyttöönotto on aiheuttanut huomattavan hintojen nousun ja että tämä vastaa kansallisten hallitusten ja pankkien esittämiä näkemyksiä? Onko yleinen mielipide perustellumpi, kuin mitä komissio aikaisemmin oletti vastatessaan kysymyksiini E-4066/00(1) ja E-1193/02?(2)

2. Aiheutuuko hintojen nousu hintojen (järjestelmällisestä) pyöristämisestä ylöspäin ja eräiden yritysalojen pyrkimyksistä saada lisätuloja?

3. Voiko komissio vahvistaa, että vaikka hallitukset ja pankkien johtajat ovat olleet huolestuneita hintojen noususta, missään ei ole ryhdytty mihinkään toimiin hintojen jäädyttämiseksi tai laskemiseksi?

4. Mikä on syy tähän kysymyksessä 3 kuvattuun passiiviseen suhtautumiseen? Kannustaako komissio jäsenvaltioiden tason hintoja koskevia toimia, jotka olisivat keino korjata ennalta arvaamattomia kielteisiä seurauksia, vai pitääkö se parempana vastauksessaan kysymykseeni E-1193/02 mainitsemaansa rajoittamatonta kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutusta?

5. Onko komissio kehittänyt tällä välin keinon, jolla vältetään hintojen nousu, jos nykyiset tai tulevat jäsenvaltiot mahdollisesti liittyvät euroon? Jos on, niin minkä keinon? Jos ei ole, minkä vaikutuksen se uskoo passiivisella suhtautumisella olevan näiden valtioiden liittymistä koskeviin tuleviin kansanäänestyksiin?

Lähde: De Volkskrant -päivälehti 13.8.2002

(1) EYVL C 187 E, 3.7.2001, s. 125.

(2) Katso sivu 1.

Pedro Solbes Miran komission puolesta antamayhteinen vastauskirjallisiin kysymyksiin E-2451/02 ja P-2585/02

(24. lokakuuta 2002)

Eurostatin tekemän, heinäkuussa 2002 julkaistun selvityksen mukaan euroalueen kuluttajahinnat nousivat yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä HICP:llä mitaten 1,4 prosenttia vuoden 2001 kuuden viimeisen kuukauden ja vuoden 2002 kuuden ensimmäisen kuukauden välillä. Tästä hintojennoususta 1,2 prosenttiyksikköä selittyy historiallisilla inflaatiotaipumuksilla sekä erityisillä tekijöillä, joilla ei ole suoraa yhteyttä euroon siirtymiseen, kuten sääoloilla ja välillisillä veroilla.

Käteiseen euroon siirtymisestä aiheutunut inflaatiovaikutus on siis pieni (enintään 0,20 prosenttia), vaikka se onkin hieman suurempi kuin aikaisemmissa arvioissa on esitetty (enintään 0,16 prosenttia). Useimmissa jäsenvaltioissa kansalliset tilastolaitokset tai keskuspankit ovat esittäneet samankaltaisia arvioita, jotka osoittavat vaikutusten olleen ylipäätään pieniä.

Joillakin sektoreilla on kuitenkin huomattu hintojen nousseen tavallisesta poikkeavalla tavalla, esimerkiksi ravintola- ja kahvila-alalla, terveysalan palveluissa, pikkuliikkeissä jne. Nämä hinnankorotukset yhdistettyinä joidenkin tavallisten kulutushyödykkeiden hintojen epäedullisiin pyöristyksiin ovat ehkä antaneet yleisölle vaikutelman, että inflaatiovaikutukset olisivat olleet suuremmat kuin kaikkia kulutushyödykkeitä ja -palveluja koskevat viralliset indeksit osoittavat.

Inflaatio on kaiken kaikkiaan hidastunut vuoden 2002 alusta.