92001E3360

KIRJALLINEN KYSYMYS E-3360/01

esittäjä(t): Michael Cashman (PSE) komissiolle

(5. joulukuuta 2001)

Aihe: Korruption torjunta

Voiko komissio täsmentää, mitä Euroopan tasolla tehdään korruption torjumiseksi? Onko komissiolla kattavaa strategiaa korruption torjumiseksi? Jos ei ole, voiko komissio kertoa pääpiirteittäin suunnitelmistaan tällaisen strategian luomiseksi?

António Vitorinon komission puolesta antama vastaus

(13. helmikuuta 2002)

1. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 29 artiklan, järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta 28. huhtikuuta 1997 annetun toimintasuunnitelman suosituksen nro 6, 27. maaliskuuta 2000 annetun EU:n strategian (Järjestäytyneen rikollisuuden ehkäiseminen ja valvonta: Euroopan unionin strategia uuden vuosituhannen alkaessa) suosituksen nro 7 sekä vapauteen, turvallisuuteen

ja oikeuteen perustuvan alueen toteutumista koskevan komission tulostaulun mukaisesti Euroopan unionin tavoitteena on ehkäistä ja torjua korruptiota tiivistämällä poliisi-, tulli- ja oikeusviranomaisten yhteistyötä, lähentämällä jäsenvaltioiden rikoslainsäädäntöjä ja kehittämällä unionille kattava, monialainen ja eri pilarit kattava politiikka korruption torjumiseksi. Samalla komissio ottaa huomioon muissa kansainvälisissä valtiollisissa järjestöissä (esim. Yhdistyneissä Kansakunnissa (YK), Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD), Euroopan neuvostossa) ja valtiosta riippumattomissa järjestöissä tehdyn työn.

2. Komissio haluaa vakuuttaa arvoisalle parlamentin jäsenelle, että se on sitoutunut tähän tavoitteeseen sekä käyttämään vaikutusvaltaansa kaikilla kansainvälisillä foorumeilla, joihin se osallistuu, tuomitakseen ja torjuakseen kaikki korruption muodot.

3. Tarkemmin sanoen komissio pyrkii hävittämään korruption neljällä tavalla:

a) Euroopan unionin toimielimissä aletaan noudattaa ns. nollatoleranssia, kun on kyse lahjusten vastaanottamisesta. Lisäksi tapaukset, joissa toimielinten ulkopuoliset henkilöt ovat pyrkineet laittomasti saamaan EU-varoja turvautumalla lahjusten antamiseen, annetaan Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkittavaksi. Näin varmistetaan täydellinen läpinäkyvyys ja tukitaan lainsäädännön aukot. Komissio antoi 28. kesäkuuta 2000 tiedonannon Yhteisöjen taloudellisten etujen suojaaminen Petostentorjunta Kattavan strategian perustelut(1), jota neuvosto ja Euroopan parlamentti kannattivat. Komissio esitti siinä yksityiskohtaisesti, miten toimielinten tulisi toimia yhdessä korruption ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Toiminnan olisi kaikilla tasoilla perustuttava yhteistyöhön ja OLAFin suorittamiin riippumattomiin hallinnollisiin tutkimuksiin.

b) Lähennetään jäsenvaltioiden rikoslainsäädäntöjä sopimalla yhteisistä määritelmistä, syytetoimista ja seuraamuksista sekä varmistamalla asianmukaisen lainsäädännön täytäntöönpano jäsenvaltion sisäisissä tai rajatylittävissä tapauksissa neljän rikosoikeudellisen välineen avulla (asianmukaiset viitetiedot ja ratifiointia koskevat tiedot toimitetaan suoraan arvoisalle parlamentin jäsenelle sekä Euroopan parlamentin sihteeristölle). Yhteisön taloudellisten etujen rikosoikeudellisesta suojaamisesta voidaan todeta, että komissio hyväksyi 23. toukokuuta 2001 asiaa koskevan ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi. Direktiiviehdotuksessa säädetään yhteisistä lahjusten antamisen ja ottamisen määritelmistä. Parlamentti on jo hyväksynyt tämän ehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssään 29. marraskuuta 2001. Lisäksi komissio tarkastelee mahdollisuutta tehdä ehdotus parlamentille ja neuvostolle, jotta 22. joulukuuta 1998 hyväksytty, yksityisellä sektorilla tapahtuvaa lahjontaa koskeva yhteinen toiminta muutettaisiin puitepäätökseksi.

c) Kehitetään laaja-alainen korruption vastainen politiikka, joka perustuu rikoslainsäädännön lisäksi siihen, että edistetään maailmanlaajuista strategiaa kaikilla rikoksentorjuntaan liittyvillä aloilla (julkishallintoon ja tuomiovaltaan liittyvät toimenpiteet, varainhoito, puolueiden rahoitusta koskevat säännöt, julkisiin hankintamenettelyihin osallistumista koskevat säännöt, julkisten ja yksityisten tahojen väliset suhteet, korruptiota torjuvien kansallisten viranomaisten aseman vahvistaminen, todisteiden innovatiivisten keruumenetelmien kehittäminen, lahjusten verovähennyskelpoisuuden poistaminen, tilinpäätös- ja tilintarkastusstandardit, talouden toimijoiden sijoittaminen mustalle listalle tai sulkeminen toiminnan ulkopuolelle sekä eräitä korruptiolle alttiita ammatteja, ulkopuolista tukea ja apua koskeva eurooppalainen peruskirja). Useimpia näistä kysymyksistä käsiteltiin komission tiedonannossa, joka annettiin neuvostolle ja parlamentille vuonna 1997 ja joka saatetaan ajan tasalle vuoden 2002 alkupuolella.

d) Ensiaskeleet EU:n korruption vastaisen strategian liittämiseksi EU:n ulkopolitiikkaan on jo otettu edistämällä hyvän hallintotavan standardeja, myös korruptiontorjuntaa, neuvoston ja komission yhdessä määrittelemien EU:n kehittämistoimien puitteissa. AKT-maiden kanssa allekirjoitettu AKTEY-kumppanuussopimus sisältää menettelyohjeet vakavien lahjontatapausten käsittelystä. Menettelyssä on otettu mallia julkisten hankintojen käsikirjasta EU:n ulkopuolisissa tukihankkeissa. Käsikirja hyväksyttiin 10. marraskuuta 1999 komission päätöksellä, jonka 8 artiklassa käsitellään erityisesti korruptiotapauksia.

5. YK:n yleiskokouksessa päätettiin vuonna 2000 aloittaa korruption vastaisen kansainvälisen oikeudellisen välineen laatiminen. Hallitustenvälinen avoin asiantuntijaryhmä on laatinut

luonnoksen, jonka pohjalta tammikuussa 2002 toimintansa aloittanut tilapäinen komitea aloittaa neuvottelut. EU hyväksyi 29. marraskuuta 2001 yhteisen kannan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan a alakohdan perusteella. Komission yksiköt vaikuttivat merkittävästi kyseisen yhteisen kannan muotoiluun ja laativat parhaillaan suositusta neuvostolle. Suosituksen tarkoituksena on antaa komissiolle lupa osallistua neuvotteluihin silloin, kun niissä käsitellään komission toimivaltaan kuuluvia asioita.

6. Komission aloitteesta perustettiin toukokuussa 2001 järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemistä käsittelevä foorumi. Foorumin osallistujat määrittivät toiminnan ensisijaisiksi tavoitteiksi mm. korruption torjunnan luotaessa strategisia kumppanuussuhteita rikoksentorjuntaan sitoutuneiden julkisen ja yksityisen sektorin keskeisten tahojen välille.

7. Komissio on myös antanut vuosina 20002001 rahoitusta Falcone-ohjelmasta Gentin yliopiston hankkeelle, joka koskee korruptiontorjunnan organisointia EU:n jäsenvaltioissa ja ehdokasmaissa. Hankkeen tuloksena on saatu ensimmäinen vertaileva selvitys EU:n jäsenvaltioiden ja sen ehdokasmaiden korruptionvastaisista politiikoista.

(1) KOM(2000) 358 lopullinen.