92001E3327

KIRJALLINEN KYSYMYS E-3327/01

esittäjä(t): Vitaliano Gemelli (PPE-DE) komissiolle

(30. marraskuuta 2001)

Aihe: Valmisteverottomuuden soveltaminen huviveneisiin

Sovelletaanko valmisteverottomuutta 28. maaliskuuta 1983 annetun direktiivin 83/182/ETY(1) 1 artiklan mukaisesti myös silloin, kun jostakin yhteisön satamasta lähtöisin oleva huvivene, johon on hankittu matkan aikana polttoainetäydennystä joko yhteisön ulkopuolisissa satamissa tai merellä säiliöaluksilta, saapuu johonkin yhteisön satamaan?

(1) EYVL L 105, 23.4.1983, s. 59.

Frederik Bolkesteinin komission puolesta antama vastaus

(30. tammikuuta 2002)

Neuvoston direktiivissä 83/182/ETY(1) viitataan ainoastaan itse kulkuvälineeseen. Siinä ei ole kulkuvälineiden tankeissa olevan polttoaineen verovapautta koskevia säännöksiä. Arvonlisäveron osalta kyseinen direktiivi on ollut 1. tammikuuta 1993 alkaen redundantti. Ainoastaan liikennevälineiden mahdollista rekisteröintiä tai liikennöintiverotusta koskevat säännökset ovat edelleen voimassa olevaa oikeutta.

Direktiivissä 83/182/ETY ei ole kivennäisöljyjen verotusta koskevia säännöksiä, vaan ne katetaan neuvoston direktiiveillä 92/12/ETY(2), 92/81/ETY(3) ja 92/82/ETY(4). Kyseisissä direktiiveissä ei säädetä yksityiskäytössä olevan huviveneen polttoaineena käytettävää kivennäisöljyjä koskevasta verovapaudesta, ja näin ollen kyseiset kivennäisöljyt ovat lähtökohtaisesti asianomaisen jäsenvaltion soveltaman tavallisen valmisteveron alaisia.

Huviveneeseen yhteisön ulkopuolella (yhteisön ulkopuolisesta satamasta tai yhteisön aluevesien ulkopuolella olevasta tankkialuksesta) hankitun polttoainetäydennyksen osalta aluksen saapuessa yhteisön alueelle ei ole olemassa tällaisen polttoaineen verovapautta koskevia yhtenäistettyjä säännöksiä. Periaatteessa kivennäisöljyt ovat tavallisen valmisteverotuksen alaisia niitä yhteisön alueelle tuotaessa (direktiivin 92/12/ETY 5 artikla) asiaankuuluvien voimassaolevien kansallisten säännösten mukaisesti. Kyseisen direktiivin 23 artiklan 5 kohdan mukaisesti jäsenvaltiot voivat pitää voimassa vesi- ja ilma-alusten varastoja koskevat kansalliset säännöksensä, kunnes neuvosto antaa tätä asiaa koskevat yhteisön säännökset. Näin ollen jäsenvaltioilla on oikeus kantaa valmisteveroa polttoaineesta, joka tuodaan asianomaisen jäsenvaltion alueelle huviveneen tankissa.

Tullien osalta neuvoston asetuksen (ETY) N:o 918/83(5) 139 artiklassa säädetään selväsanaisesti, että asetuksen säännökset eivät rajoita kansainvälisten alusten täydentämistä koskevien säännösten soveltamista. Näin ollen jäsenvaltiot päättävät itse tällaisen verovapauden myöntämisestä ja sen soveltamista koskevista ehdoista.

(1) Neuvoston direktiivi, annettu 28 päivänä maaliskuuta 1983, yhteisön alueella tiettyjen kulkuneuvojen väliaikaisessa maahantuonnissa sovellettavista verovapautuksista (83/182/ETY), EYVL L 105, 23.4.1983, s. 5963.

(2) Neuvoston direktiivi 92/12/ETY, annettu 25 päivänä helmikuuta 1992, valmisteveron alaisia tuotteita koskevasta yleisestä järjestelmästä sekä näiden tuotteiden hallussapidosta, liikkumisesta ja valvonnasta, EYVL L 76, 23.3.1992, s. 17.

(3) Neuvoston direktiivi 92/81/ETY, annettu 19 päivänä lokakuuta 1992, kivennäisöljyjen valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisesta, EYVL L 316, 31.10.1992, s. 1215.

(4) Neuvoston direktiivi 92/82/ETY, annettu 19 päivänä lokakuuta 1992, kivennäisöljyjen valmisteverojen määrien lähentämisestä, EYVL L 316, 31.10.1992, s. 19.

(5) Neuvoston asetus (ETY) N:o 918/83, annettu 13 päivänä maaliskuuta 1983, yhteisön tullittomuusjärjestelmän luomisesta, EYVL L 105, 23.4.1983, s. 1.