92001E2960

KIRJALLINEN KYSYMYS E-2960/01

esittäjä(t): Samuli Pohjamo (ELDR) ja Mikko Pesälä (ELDR) komissiolle

(25. lokakuuta 2001)

Aihe: Vammaisten aseman kehittäminen

Neuvoston 27 päivänä marraskuuta 2000 antaman direktiivin 2000/78/EY(1) 1 artiklassa todetaan seuraavasti: Tämän direktiivin tarkoituksena on luoda yleiset puitteet uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiselle työssä ja ammatissa . Lisäksi saman direktiivin 5 artiklassa (Vammaisia koskevat kohtuulliset mukautukset) todetaan: Sen varmistamiseksi, että yhdenvertaista kohtelua koskevaa periaatetta noudatetaan vammaisten osalta, on tehtävä kohtuullisia mukautuksia. Tämä merkitsee, että työnantajan on toteutettava asianmukaiset ja kulloistenkin tarpeiden mukaiset toimenpiteet, jotta vammaiset voivat päästä johonkin toimeen, harjoittaa sitä ja edetä urallaan tai saada koulutusta, jollei näistä toimenpiteistä aiheudu työnantajalle kohtuutonta rasitetta . Direktiivin täytäntöönpano on ensiarvoisen tärkeää, koska vammaiset kohtaavat yhä negatiivisia asenteita sekä työelämässä että yhteiskunnassa ylipäätään. Neuvosto on ottanut asiaan kantaa 17. kesäkuuta 1999 antamassaan päätöslauselmassa(2), jossa se on kehottanut jäsenvaltioita asettamaan vammaisten työllistymismahdollisuuksien edistämisen erityiseksi painopistealueeksi.

1. Miten tämän direktiivin täytäntöönpano varmistetaan? Tässä kohdin olemme kiinnostuneita erityisesti vammaisiin työssä ja ammatissa kohdistuvan syrjinnän torjunnasta ja 5 artiklassa mainituista kohtuullisista sopeutustoimista.

2. Mitä 5 artiklassa täsmällisesti tarkoitetaan sanottaessa jollei näistä toimenpiteistä aiheudu työnantajalle kohtuutonta rasitetta? Jos työnantajalla on yksipuolinen oikeus arvioida, mistä hänelle aiheutuu kohtuutonta rasitetta, miten voidaan ehkäistä se, ettei vammaista henkilöä tällä perusteella aiheettomasti syrjäytetä esimerkiksi työhönottotilanteessa?

3. Mitä ovat perusoikeuskirjan 26 artiklassa mainitut Euroopan unionin toimenpiteet vammaisten itsenäisen elämän, yhteiskunnallisen ja ammatillisen sopeutumisen, sekä yhteiskuntaelämään osallistumisen edistämiseksi? Miten niitä on tähän mennessä toteutettu ja olisiko toteutuksessa parantamisen varaa?

4. Onko edellä kuvatun kaltaisia erityisesti vammaisen aseman parantamiseen tähtääviä hankkeita suunnitteilla lähitulevaisuudessa, ja jos on, minkälaisia ne ovat?

(1) EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.

(2) EYVL C 186, 2.7.1999, s. 3.

Anna Diamantopouloun komission puolesta antama vastaus

(12. joulukuuta 2001)

1. Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY 18 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on annettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 2. joulukuuta 2003. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin tarvittaessa erityisolosuhteiden huomioon ottamiseksi hyödyntää 2. joulukuuta 2003 alkavaa kolmen vuoden lisäaikaa ikään tai vammaisuuteen perustuvaan syrjintään liittyvien tämän direktiivin säännösten täytäntöönpanemiseksi.

Komissio on perustanut työryhmän, joka muodostuu direktiivin täytäntöönpanosta vastaavista jäsenvaltioiden virkamiehistä. Ryhmän pääasiallisena tarkoituksena on edistää direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä järjestämällä keskusteluun, tiedonvaihtoon ja työn koordinointiin suunnitellun foorumin.

Direktiivin saattamisella osaksi kansallista lainsäädäntöä luodaan suoraan täytäntöönpantavia oikeuksia, joilla voidaan suojautua vammaisuuteen perustuvalta syrjinnältä. Oikeuksiin sisältyy kanteen nostaminen tuomioistuimessa, jos tapauksessa on kyse epäoikeudenmukaisesta syrjinnästä.

Sellainen työtilanteeseen liittyvä ominaisuus, joka estää vammaisten yhdenvertaisen osallistumisen, voi olla tasavertaisten mahdollisuuksien, työhön osallistumisen tai siinä suoriutumisen pääasiallinen este monelle vammaiselle.

On mahdotonta laatia täydellistä luetteloa toimenpiteistä, jotka tarvittaisiin vammaisten työelämässä tapahtuvan syrjinnän lopettamiseksi. Kunkin tapauksen edellytykset ja hyödyt on arvioitava erikseen. Direktiivin johdanto-osan 20 kappaleen sanamuoto on suuntaa-antava: Olisi säädettävä tarkoituksenmukaisista eli tehokkaista ja käytännöllisistä toimenpiteistä, joiden tavoitteena on mukauttaa työolosuhteet vammaisten tarpeisiin, esimerkiksi tekemällä muutoksia toimitiloihin sekä laitteisiin, työn jaksotukseen, tehtäväjakoon ja koulutusmahdollisuuksien tai ohjauksen tarjoamiseen.

2. Direktiivin 5 artiklassa säädetään, että mikäli työnantaja pystyy osoittamaan, että ehdotettu toimenpide aiheuttaa kohtuutonta rasitusta työnantajan liiketoimelle, toimenpiteen toteuttamatta jättämistä ei pidetä syrjintänä. Todistustaakka on työnantajalla, toisin sanoen työnantajan on osoitettava, että kyseessä oleva mukautus aiheuttaisi kohtuutonta rasitusta. Vammaisilla on puolestaan oikeus kiistää mukautuksen kohtuuttomuus. Johdanto-osan 21 kappaleessa todetaan: Ratkaistaessa, aiheutuuko kyseisistä toimenpiteistä kohtuutonta rasitetta, olisi otettava erityisesti huomioon niistä aiheutuvat rahoitus- ja muut kustannukset, organisaation tai yrityksen koko ja rahoitusvarat sekä julkisten varojen tai muun tuen saatavuus. Päätös siitä, mitä voidaan pitää kohtuuttomana rasitteena, on tehtävä kustakin yksittäistapauksesta koituvien hyötyjen perusteella.

3. Edellä mainittujen syrjinnän torjuntatoimenpiteiden ohella yhteisöllä on käytössään useita keinoja, joilla voidaan edistää vammaisten yhteiskunta- ja työelämään sopeutumista. Myös Euroopan sosiaalirahasto, joka on yhteisön tärkein väline vammaisten taloudellisessa avustamisessa, tukee lukuisia toimia, joihin kuuluu työelämään perehdyttämisohjelmat, määräaikaiset suojatyöpaikat ja muut välitavoitteet, palkaton työllistäminen sekä osuuskuntien perustaminen psyykkisesti vammaisille tai fyysisesti vaikeavammaisille.

Equal-yhteisöaloitteen kautta annetaan myös merkittävää tukea. Aloitteen tavoitteena on kansainvälinen yhteistyö, jolla edistetään uusia tapoja torjua kaikkia työmarkkinoilla esiintyviä syrjinnän ja eriarvoisuuden muotoja. Monia vammaisten tarpeisiin suunnattuja hankkeita tuetaan myös yhteisön tutkimus- tai muista yleisohjelmista, joista voidaan mainita Sokrates, Leonardo da Vinci, terveyden edistämisohjelma, Daphne, Phare, Tacis, jne.

On myös tehty lukuisia aloitteita, joilla pyritään edistämään infrastruktuurin, liikennevälineiden ja uuden tekniikan soveltuvuutta vammaisille. Nämä aloitteet on koottu 12. toukokuuta 2000 päivättyyn komission tiedonantoon Esteetön Eurooppa vammaisille(1).

4. Syrjinnän torjumista koskevassa yhteisön toimintaohjelmassa (vuosiksi 20012006) (27. marraskuuta 2000 tehty neuvoston päätös N:o 2000/750/EY)(2) säädetään toimenpiteistä, joilla tuetaan ja täydennetään jäsenvaltioiden ja yhteisön pyrkimyksiä kehittää vuoteen 2006 mennessä tehokkaita syrjinnän vastaisia säädöksiä ja toimintatapoja. Toimenpiteisiin sisältyy vammaisjärjestöjen toimintakyvyn vahvistaminen sekä vammaisten omien valmiuksien kehittäminen, jotta he osaisivat oikealla tavalla vastustaa syrjintää joutuessaan sen kohteeksi.

Jotta vammaisia ymmärrettäisiin paremmin ja jotta kaikki toimijat saataisiin liikkeelle, komissio on ehdottanut, että vuosi 2003 julistetaan Euroopan vammaisten teemavuodeksi(3). Euroopan teemavuoden pyrkimyksenä on luoda pohja kestävälle kehitykselle, joka toteutetaan yleisön tiedottamisella ja valistamisella, sekä tasoittaa tietä uusille lainsäädäntö- ja toiminta-aloitteille.

(1) KOM(2000) 284 lopullinen.

(2) EYVL L 303, 2.12.2000.

(3) EYVL C 240 E, 28.8.2001.