92001E2306

KIRJALLINEN KYSYMYS E-2306/01

esittäjä(t): Elly Plooij-van Gorsel (ELDR) komissiolle

(31. heinäkuuta 2001)

Aihe: Langattomien verkkojen IEEE 802.11a -standardi

Tietokoneiden ja muiden laitteiden langattomista verkostoista tulee yhä suositumpia erityisesti yrityksissä, koska johtojen muuttaminen muuttojen yhteydessä on kallista ja koska liikkuvien työntekijöiden määrä kasvaa.

Yhdysvalloissa kehitetään langattomien verkkojen tuotteita standardille IEEE 802.11a. Tämä on tekniikka, jolla tietokoneen voi liittää langattomaan korkeanopeuksiseen verkkoon. Euroopassa käytetään tällä hetkellä IEEE 802.11b -standardia. Tämä tekniikka taas on hitaampi ja häiritsee Bluetoothin toimintaa, sillä langattomat verkot hidastuvat, kun Bluetoothilla varustettu matkapuhelin tulee sen läheisyyteen. Siirtyminen IEEE 802.11a -standardiin on siis aiheellista. Valitettavasti tätä taajuutta ei voida Euroopassa käyttää yleisesti. Tästä syystä Euroopan telealan standardointilaitos on laatinut oman HiperLan2 -standardin. Tämä tekee kuitenkin pienten markkinoiden vuoksi IEEE 802.11a -korteista paljon kalliimpia (jopa kolme kertaa kalliimpia) kuin Yhdysvalloissa, joten käyttöönotosta tulee hidasta.

1. Onko komissio tietoinen mainitusta kehityksestä langattomien verkkojen alalla?

2. Onko komissio tietoinen, että IEEE 802.11a -taajuus on Euroopassa varattu sotilaskäyttöön?

3. Jos komissio on tästä tietoinen, aikooko se muuttaa asiaa vai antaako se Euroopan jäädä yhä pidemmälle jälkeen Yhdysvalloista tieto- ja viestintäteknologian alalla asettamalla protektionistisia vaatimuksia langattomille paikallisverkoille?

4. Katsooko komissiokin, että puolustuksen alalla tarpeellisen mukauttamisen kustannukset eivät saa haitata IEEE 802.11a -standardin taloudellista merkitystä?

Erkki Liikasen komission puolesta antama vastaus

(26. lokakuuta 2001)

Komissio on tietoinen erilaisista langattomien verkkojen laitetyypeistä ja teknologisesta kehityksestä alalla.

Yhteisössä on saatavilla langattomille lähiverkoille (LAN) kaksi radiotaajuutta: 2,4 gigahertsin (GHz) taajuusalue teollisiin, tieteellisiin ja lääketieteellisiin tarkoituksiin sekä vähemmän kuormitettu 5 GHz:n taajuusalue, jota käytetään myös sotilaallisiin tarkoituksiin, mutta ei yksinomaan. Jälkimmäisen taajuusalueen yhteistä jakoa suosittelee Euroopan radio-, tele- ja postihallintojen yhteistyökonferenssin (CEPT) alainen Euroopan radioviestintäkomitea, jossa yhteisön ja muiden Euroopan maiden sääntelyviranomaiset tapaavat. Tämän taajuusalueen jako ei kuitenkaan yhteisön sääntelyn puuttuessa sido jäsenvaltioita oikeudellisesti. Sen soveltaminen onkin tällä hetkellä vaillinaista. Komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön radiotaajuuspolitiikan sääntelyjärjestelmästä(1). Ehdotuksen pitäisi pian tulla Euroopan parlamentin toiseen käsittelyyn. Tämän päätöksen avulla voidaan radiotaajuuden käyttöä arvioida yhteisön tasolla, kun yhteisön politiikka sitä vaatii, yhdenmukaistaa käyttöä yhteisössä etenkin CEPT:in valtuuksien avulla ja tehdä yhdenmukaistaminen oikeudellisesti sitovaksi jäsenvaltioissa. Arvoisan parlamentin jäsenen kysymys osoittaa kiireellistä tarvetta tällaisen järjestelmän

luomiseksi.

Koska 2,4 GHz:n taajuusalue on yksi harvoista jokseenkin maailmanlaajuisesti yhdenmukaistetuista taajuusalueista, sitä käytetään paljon. Tästä syytä Bluetoothia aiotaan käyttää tällä taajuudella monien muiden sovellusten ohella, mukaan luettuina IEEE:n (Institute of Electrical and Electronics Engineers) standardin 802.11b mukaiset langattomat lähiverkot, mikroaaltouunit ja tunnistamisjärjestelmät. Yhteisössä tämä taajuusalue on yhdenmukaistettu ainoastaan Ranskassa, missä osaa taajuusalueesta käytetään sotilaallisiin tarkoituksiin. Suosionsa vuoksi se on kasvavassa määrin kuormitettu, mikä tekee siitä langattomille lähiverkoille vähemmän kiinnostavan.

Sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa 5 GHz:n taajuus on tarkoitus jakaa satelliittipalveluiden ja joidenkin tutkasovellusten syöttölinkkien kanssa. On totta, että jotkut jäsenvaltiot aikoivat alun perin varata 5 GHz:n taajuuden ainoastaan Euroopan telealan standardointilaitoksen (ETSI) Hiperlan-standardin mukaisten tuotteiden käyttöön. Radio- ja telepäätelaitteista ja niiden vaatimustenmukaisuuden vastavuoroisesta tunnustamisesta 9 päivänä maaliskuuta 1999 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 1999/5/EY(2) taataan kuitenkin oikeudenmukainen ja tasapuolinen markkinoille pääsy kaikille tuotteille, jotka täyttävät direktiivin vaatimukset. Nämä vaatimukset ovat teknologiasta riippumattomia ja takaavat muun muassa sen, ettei laite aiheuta häiriötä muille radiotaajuuden käyttäjille. Jäsenvaltiot ovat velvollisia ilmoittamaan teknisistä määräyksistään, ja tämän menettelyn yhteydessä komissio on vastustanut tällaisia rajoituksia sillä perusteella, että ne ovat EY:n perustamissopimuksen, direktiivin 1999/5/EY ja Maailman kauppajärjestön (WTO) yhteisölle asettamien velvoitteiden vastaisia. Jäsenvaltiot ovat hyväksyneet nämä perusteet, ja komissio ei ole tietoinen tällä taajuusalueella toimivien IEEE 802.11a -standardin mukaisten tuotteiden kansallisille markkinoille tai radiotaajuudelle pääsyn estämisestä jäsenvaltioissa, jotka panivat täytäntöön Euroopan radioviestintäkomitean suosituksen.

IEEE 802.11 -standardien mukaiset tuotteet voivat tulevaisuudessa toimia langattomille lähiverkoille varatulla radiotaajuudella samoin ehdoin kuin ETSI:n tai muiden standardien mukaiset tuotteet. Koska radiotaajuuksien käyttö eroaa Euroopassa hieman Yhdysvaltojen käyttötavasta, voivat ehdot olla erilaiset Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että näillä eroilla (erityisesti tehotasoihin liittyvillä) olisi vaikutusta minkääntyyppisen IEEE 802.11 -standardien mukaisen laitteen markkinamahdollisuuksiin yhteisössä.

Direktiivin 1999/5/EY soveltamisen helpottamiseksi komissio on myöntänyt ETSI:lle valtuudet kehittää standardeja, jotka takaavat tuotteiden vaatimustenmukaisuuden ja toisaalta radiotaajuuksien asianmukaisen jakamisen näillä taajuusalueilla. Tämä tarkoittaa, että IEEE 802.11:n mukaisten tuotteiden valmistajat osallistuvat jo näiden standardien suunnitteluun taatakseen niiden teknologisen yhteensopivuuden. On totta, että näiden standardien kehittäminen olisi helpompaa, jos muita radiotaajuuden käyttäjiä, kuten puolustusalaa, ei tarvitsisi ottaa huomioon. Näyttää kuitenkin siltä, että taajuuden jakaminen näiden muiden sovellusten kanssa on mahdollista ilman liiallisia lisäkuluja langattomien lähiverkkojen tuotteille. Näin ollen puolustusalan sovellusten siirtämisen 5 GHz:n taajuudelta ei katsota olevan välttämätöntä.

(1) EYVL C 365 E, 19.12.2000.

(2) EYVL L 91, 7.4.1999.