92001E1139

KIRJALLINEN KYSYMYS E-1139/01

esittäjä(t): Edward McMillan-Scott (PPE-DE) komissiolle

(10. huhtikuuta 2001)

Aihe: Petokset komission matkailuyksikössä

Onko komissio saanut ne rahat, jotka Tzoanos ja Chatillon sille olivat velkaa, kuten ranskalaiset tuomioistuimet päättivät komission matkailuyksikössä tapahtuneita petoksia käsittelevässä jutussa viime syksynä?

Jos ei, mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä, jotta rahat maksetaan?

Mihin kurinpitotoimiin komissio on ryhtynyt niiden komission virkamiesten suhteen, jotka tietäen tai tietämättään sallivat niiden petosten tapahtumisen komission matkailuyksikössä, joista Tzoanos ja Chatillon tuomittiin ranskalaisissa tuomioistuimissa viime vuonna? Kuinka moni näistä virkamiehistä on ylennetty tai alennettu?

Mitä tietoja komissiolla on syistä, jotka viivyttävät belgialaisiin tuomioistuimiin pääsyä odottavaa kannetta, joka koskee Tzoanosin ja Chatillonin väitettyä osallisuutta komission matkailuyksikössä tapahtuneiksi väitettyihin petoksiin?

Miksi ranskalaisissa tuomioistuimissa äskettäin loppuun saatetussa komission matkailuyksikköä koskevassa petosjutussa ei puututtu Euroopan matkailuvuoteen ja juttuun osalliseksi väitettyjen, komission sisällä olevien ja komission ulkopuolisten, henkilöiden toimiin?

Onko komissio ryhtynyt toimiin Tzoanosin eläkeoikeuksien poistamiseksi sen jälkeen, kun ranskalaiset tuomioistuimet totesivat hänen syyllistyneen petokseen komission matkailuyksikössä?

Mihin kurinpitotoimiin komissio aikoo ryhtyä sellaisen entisen ja nykyisen komission henkilöstön suhteen, joka oli osallisena tapahtumissa, jotka liittyivät Tzoanosiin ja joista komissio tuomittiin äskettäisessä IPK-jutussa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa?

Nyt kun petosten olemassaolo komission matkailuyksikössä on todistettu ranskalaisessa tuomioistuimessa, tunnustaako komissio täysin virheellisiksi useiden komissaarien Euroopan parlamentille antamat lausunnot, joissa kiellettiin petosten olemassaolo? Aikooko komissio ilmaista jollakin sopivalla tavalla kiitollisuutensa niille henkilöille, jotka usein oman uransa vaarantaen toivat julki Tzoanosin ja Chatillonin räikeän toiminnan ja komission korkeiden virkamiesten pyrkimykset kieltää petosten olemassaolo?

Neil Kinnockin komission puolesta antama vastaus

(12. syyskuuta 2001)

Komission matkailuyksikössä tapahtuneeksi väitettyyn petokseen liittyvän oikeusasian muutoksenhakuprosessi on vielä kesken, ja parhaillaan odotetaan Pariisin ensimmäisen asteen tuomioistuimen päätöstä asiassa. Ranskan lain mukaan oikeuden päätös voi vaikuttaa molempien virkamiesten tuomioihin, vaikka toinen heistä ei ole tuomiosta valittanutkaan. Tuomiota ei tämän vuoksi voida pitää vielä lopullisena. Parlamentin jäsenen viimeisessä kysymyksessään esittämä toteamus, että petosten olemassaolo komission matkailuyksikössä 1990-luvun alussa on todistettu ranskalaisessa tuomioistuimessa, on siten myös vailla valitustuomioistuimen vahvistusta.

Varmistaakseen, että velat todella maksetaan sen jälkeen, kun lopullinen tuomio on saatu, komissio on tässä siviiliasiassa anonut Belgian oikeusviranomaisilta lupaa jäädyttää pääepäiltynä pidetyn virkamiehen eläkemaksut pyrkimyksenään saada rahat takaisin myöhemmin, Pariisin ensimmäisen asteen tuomioistuimen päätöksestä riippuen. Tällä tavoin osa veloista on mahdollista saada takaisin. Brysselin ensimmäisen asteen tuomioistuin myönsi 28. kesäkuuta 2001 luvan pyydettyjen 1 150 000 euron jäädyttämiseen. Jutun muutoksenhakua koskeva alustava käsittely oli Pariisissa tammikuussa 2001, ja tuomio saataneen vasta vuoden lopussa. Lopun velan perimiseen komissio voi ryhtyä vasta sitten, kun lopullinen tuomio on annettu. Tällöin komissio aikoo pohtia useita eri toimenpidevaihtoehtoja ja erityisesti sitä, olisiko asiassa syytä vedota henkilöstösääntöjen 22 artiklaan.

Komissio voi vahvistaa, että Pariisin ensimmäisen asteen tuomioistuimen käsittelyssä ei puututtu Euroopan matkailuvuoden hankkeisiin, vaan käsittely kohdistui myöhempiin matkailun toimintasuunnitelmiin liittyviin hankkeisiin. Euroopan matkailuvuoden talousarviosta rahoitettuihin hankkeisiin liittyvät yksityiskohdat sekä Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimen asiakirjat ja huomautukset toimitettiin kuitenkin Ranskan hallintoviranomaisille ja Ranskan tilintarkastustuomioistuimelle vuonna 1996. Toistaiseksi Ranskan oikeusviranomaiset eivät ole saaneet yhtään näitä hankkeita koskevaa virallista valitusta. Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) saatua tietää, että näillä viranomaisilla oli tietoja Euroopan matkailuvuoden hankkeista, virasto pyysi rikosoikeudenkäynnistä vastaavia oikeusviranomaisia ottamaan nämä tiedot käsittelyssään huomioon. Oikeusviranomaiset eivät tätä kuitenkaan tehneet, mitä he perustelivat sillä, että tiedot olivat vanhentuneita eivätkä liittyneet käsiteltävänä olevaan juttuun (joka käsitteli matkailun toimintasuunnitelmia).

Kuten komissio ilmoitti parlamentille ja tilintarkastustuomioistuimelle heinäkuussa 1998 jättämissään kertomuksissa, komission yksiköiden tutkimukset komissiolle kuuluvien, Euroopan matkailuvuoden edunsaajilta perittävien tarkkojen velkasummien selvittämiseksi jatkuvat, ja Pariisin syyttäjäviranomaiselle toimitetaan kaikki esille tulevat oleelliset tiedot.

Asiaa käsitellessään komissio on ryhtynyt useisiin kurinpidollisiin toimiin. Pääepäiltynä pidettyä virkamiestä vastaan esitettyjen syytteiden oikeuskäsittely on aloitettu Pariisissa (ks. edellä). Komission oma oikeuskäsittely on henkilöstösääntöjen mukaisesti keskeytetty siihen saakka, kunnes toimivaltaiset tuomioistuimet ovat tehneet asiassa lopullisen päätöksen. Näihin rikosjuttuihin liittymättömien väitteiden perusteella komissio on toteuttanut kurinpitotoimia ja erottanut molemmat virkamiehet. Pääepäiltynä pidetyn virkamiehen tästä päätöksestä tekemä valitus hylättiin sekä ensimmäisen asteen tuomioistuimessa että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa.

Parlamentin jäsenen kysymyksiin, jotka liittyvät jutun käsittelyn kestoon Belgian oikeusistuimessa sekä aiemmin Ranskassa annetun tuomioistuimen päätöksen sisältöön, komissio vastaa, että Euroopan yhteisöjen toimielimillä on velvollisuus kunnioittaa jäsenvaltioiden suvereenisuutta, joten jäsenvaltioiden rikosoikeudenkäyntien sisältö ja laajuus ovat täysin kansallisten oikeusviranomaisten päätäntävallassa.

Parlamentin jäsenen mainitseman, äskettäin esillä olleen IPK-jutun käsittely on Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa vielä kesken.

Komission näkemyksen mukaan sääntöjen vastaisesta toiminnasta ilmoittaminen kuuluu Euroopan yhteisöjen toimielinten palveluksessa olevan henkilöstön velvollisuuksiin ja osoittaa lojaalisuutta työnantajaa kohtaan. Komissio on parlamentin jäsenen kanssa yhtä mieltä siitä, että virkamiehet, jotka henkilöstösäännöissä määriteltyjä kanavia käyttäen tuovat tietoja tällaisesta toiminnasta päivänvaloon, eivät saa joutua kärsimään vastuuntuntoisen toimintansa vuoksi. Vuonna 1999 komissio paransikin järjestelmäänsä kehittäen turvalliset ja tehokkaat kanavat vakavista väärinkäytöksistä ilmoittamista varten ja keinot ilmoituksen tekevän virkamiehen suojelemiseksi. Komissio on ehdottanut tämän järjestelmän kehittämistä ja laajentamista entisestään osana käynnissä olevaa komission uudistusohjelmaa.