92000E1210

KIRJALLINEN KYSYMYS E-1210/00

esittäjä(t): Ioannis Marínos (PPE-DE) komissiolle

(14. huhtikuuta 2000)

Aihe: Turkkilaiset laittomat maahanmuuttajat

Turkille myönnettiin ehdokasvaltion asema Helsingin Eurooppa-neuvostossa viime joulukuussa. Turkki on kuitenkin jo vuosien ajan laiminlyönyt laittoman maastamuuton valvontaa, tai jopa rohkaissut Turkin kansalaisia muuttamaan laittomasti Euroopan maihin, mikä on aiheuttanut ongelmia Turkin rajanaapureille ja erityisesti Kreikalle, johon virtaa jatkuvasti laittomia maahanmuuttajia etupäässä sen itärajan muodostavien laajojen merialueiden kautta.

Viime aikoina tämä ongelma on muodostunut erityisen hankalaksi unionin ehdokasvaltioille, jotka joutuvat ryhtymään toimenpiteisiin rajoittaakseen turkkilaisten laitonta muuttoa alueelleen.

Euroopan komission 13.10.1999 julkaisemassa määräaikaiskertomuksessa Sloveniasta esimerkiksi mainitaan (sivulla 48), että Slovenia joutui irtisanomaan viisumivapaussopimuksen Turkin kanssa ja että Sloveniaan päästäkseen Turkin kansalaiset ovat tarvinneet viisumin 1.12.1999 alkaen Sloveniaan kohdistuvan turkkilaisten laittomien maahanmuuttajien virran vuoksi.

Voisiko komissio ilmoittaa minulle, onko se käsitellyt kysymystä Turkin kansalaisten laittomasta muutosta EU:n jäsenvaltioihin ja ehdokasvaltioihin? Mikä on Turkin virallinen kanta asiaan ja mitä valvontamekanismeja on otettu käyttöön, jotta voidaan varmistaa, että Turkki noudattaa antamiaan sitoumuksia?

António Vitorinon komission puolesta antama vastaus

(14. kesäkuuta 2000)

Komissio seuraa tiiviisti ongelmia, jotka aiheutuvat Turkista Euroopan unioniin tulevista laittomista maahanmuuttajista. Turkki on sekä laittomien maahanmuuttajien lähtömaa että sen lähialueilta (esim. Pohjois-Irakista ja Iranista) ja kauempaa yhteisön ulkopuolelta (esim. Bangladeshista ja Pakistanista) EU:hun laittomasti tulevien maahanmuuttajien kauttakulkumaa. Jäsenvaltioiden toimittamat analyysit ja tiedot ovat vahvistaneet, että yksi tärkeimmistä reiteistä, joita laittomat maahanmuuttajat käyttävät päästäkseen EU:hun, kulkee Turkin kautta.

Suurin osa Turkin kautta kulkevista maahanmuuttajista saapuu Turkkiin ilman laillisia matkustusasiakirjoja kansainvälisten salakuljetusverkostojen avulla. Salakuljetusverkostot tarjoavat laittomille siirtolaisille tarvittavat palvelut toimittamalla näille matkustusasiakirjat ja oppaat, laatimalla reittisuunnitelmat ja järjestämällä majoituksen pysähdyspaikoilla. Tähän toimintaan sisältyy hyvin usein lahjontaa. Useimmat siirtolaiset valitsevat Turkin kauttakulkumaaksi pääasiassa sen otollisen sijainnin, vapaamielisen maahanmuuttolainsäädännön ja saatavilla olevien kuljetusmahdollisuuksien takia.

Katkeamaton väärillä tai väärennetyillä asiakirjoilla matkustavien laittomien maahanmuuttajien virta on saanut jäsenvaltiot päättämään tehokkaiden vastatoimien toteuttamisesta ja laittoman maahanmuuton torjuntaa koskevan yhteistyön edistämisestä Turkin kanssa. Yksi näiden tavoitteiden saavuttamiseksi käynnistetyistä EU:n aloitteista on Irakia ja sen lähialueita koskeva toimintasuunnitelma, jonka neuvosto hyväksyi 11. lokakuuta 1999 ja jonka täytäntöönpanossa Turkilla on keskeinen asema. Suunnitelman täytäntöönpanon yhteydessä jäsenvaltiot sopivat sellaisten tukimuotojen tutkimisesta, joilla Turkkia voidaan auttaa parantamaan laittomien maahanmuuttajien säilöönotto-olosuhteita ennen heidän palauttamistaan lähtömaahan ja jotka edistäisivät laitonta maahanmuuttoa koskevista laeista saatujen kokemusten ja vääriä asiakirjoja koskevan asiantuntemuksen vaihtoa, joka kattaisi mahdollisesti myös teknisen tuen ja yhteisön rahoituksen. Lisäksi Turkille on tarkoitus antaa kahdenvälistä palautetta laitonta maahanmuuttoa koskevien operatiivisten tietojen ja erityisesti ihmiskauppaan liittyvien tietojen perusteella. Turkkia kannustettaisiin kyseisten tukikeinojen avulla myös toimimaan yhteistyössä YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) kanssa turvapaikanhakijoiden asiallisen kohtelun takaavien keinojen tutkimisen alalla. Turvapaikanhakijoiden asiallisen kohtelun takaamiseksi Turkin rajavartiostolle olisi annettava turvapaikanhakijoiden käsittelyyn liittyvää koulutusta. Lisäksi Saksa ja Alankomaat toteuttivat vuonna 1999 yhteisen pilottihankkeen, jonka tarkoituksena oli perustaa Istanbulin lentoasemalle neuvontapiste, joka on avoinna ympäri vuorokauden.

Helmikuussa 2000 EU:n maahanmuuttoasiantuntijat ehdottivat toukokuussa 1999 Turkkiin tekemänsä arviointikäynnin tulosten perusteella, että Turkille tarjottaisiin erikoistumiskoulutusta ja teknistä apua matkustusasiakirjojen aitouden tarkistamiseen. Ehdotuksilla pyrittiin edistämään väärien tai väärennettyjen matkustusasiakirjojen tunnistamista ja hillitsemään Länsi-Euroopan maihin suuntautuvaa laitonta maahanmuuttoa. Turkkilaisten johtavien virkamiesten kanssa Helsingissä 26. marraskuuta 1999 pidetyssä kokouksessa, jossa käsiteltiin oikeus- ja sisäasioita, keskusteltiin muun muassa laittomasta maahanmuutosta ja laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden palauttamisesta. Vuonna 1999 käynnistettiin tutkimus aiheesta Turkki kauttakulkumaana ja laittomien maahanmuuttajien lähtömaana. Aihetta käsiteltiin myös Brysselissä maaliskuussa 2000 pidetyssä seminaarissa. Lisäksi komissio pyrkii valitsemaan Odysseus 2000 -ohjelmaan hankkeita, joihin sisältyy turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa sekä yhteisön ulkorajojen ylittämistä koskevaa käytännön yhteistyötä Turkin kanssa.

Turkin kanssa on tarkoitus vahvistaa vuoden 1999 Helsingin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti liittymiskumppanuus, joka perustuu edeltävän Eurooppa-neuvoston päätelmiin. Pyrkimyksenä on määritellä ensisijaiset tavoitteet, joihin Turkin liittymisen valmisteluissa on keskityttävä, kun lähtökohdaksi otetaan poliittiset ja taloudelliset näkökohdat ja jäsenvaltioiden velvollisuudet sekä maakohtainen yhteisön säännösten täytäntöönpanoa koskeva ohjelma. Lisäksi luodaan tarvittavat liittymisvalmisteluiden seurantajärjestelmät.