92000E0238

KIRJALLINEN KYSYMYS E-0238/00

esittäjä(t): Jillian Evans (Verts/ALE) komissiolle

(7. helmikuuta 2000)

Aihe: Rakennerahastojen täydentävyys

Täydentävyyden oikeudellisessa määritelmässä edellytetään, että rahaston varoilla ei saa kattaa julkisia tai muita vastaavia rakennemenoja. Yhdistetyssä kuningaskunnassa tämä edellytys ei kuitenkaan todistettavasti toteudu.

Euroopan unioni maksaa Yhdistyneen kuningaskunnan valtionvarainministeriölle Walesia koskevien rakennevarojen eurooppalaisen osuuden. Valtionvarainministeriö laskee Walesin kansalliskokoukselle vuosittain myönnettävien budjettivarojen määrän menetelmällä, jossa ei ole otettu huomioon, että Länsi-Walesin alueelle ja Valleys-alueelle myönnetään tammikuusta 2000 lähtien lisävaroja tavoite 1 -ohjelmasta. Tämä tarkoittaa käytännössä, että Walesin EU-järjestelyt maksetaan koulutukseen terveydenhuoltoon, sosiaalipalveluihin yms. varatusta Walesin talousarviosta.

Komissio on ilmoittanut kohdentavansa rakennerahastojen varoja tehokkaammin ja keskitetymmin vuosina 20002006. Aikooko komissio ottaa käyttöön menetelmän, joka osoittaisi, missä määrin täydentävyysperiaate toteutuu jäsenvaltioissa alueellisesti, ja missä määrin varoja käytetään siten, että kohdealueet saavat parhaan mahdollisen hyödyn?

Michel Barnierin komission puolesta antama vastaus

(31. maaliskuuta 2000)

Jäsenvaltioita koskevassa lainsäädännössä ei edellytetä täydentävyyden periaatteen soveltamista aluekohtaisesti.

Säännöt on määritelty rakennerahastoja koskevissa yleisissä säännöksissä(1), jotka neuvosto hyväksyi viime vuoden kesäkuussa ja joissa vahvistetaan komissiota ja jäsenvaltioita koskeva viitekehys ohjelmien täytäntöönpanoa varten ohjelmakaudelle 20002006.

Täydentävyyttä koskevista säännöistä riippumatta säännöksissä jäsenvaltioiden edellytetään ensiksikin varmistavan, että yhteisön varoja käytetään ainoastaan niillä tukikelpoisilla alueilla, joita varten ne on myönnetty, ja toiseksi että kohteita rahoitetaan myös kansallisista varoista kulloinkin säädetyissä rajoissa. Komission hyväksymässä ohjelma-asiakirjassa on esitetty näiden kummankin näkökohdan osalta tarpeellinen vahvistus.

(1) Asetus (EY) N:o 1260/1999, 21.6.1999 EYVL L 161, 26.6.1999.