92000E0140

KIRJALLINEN KYSYMYS E-0140/00

esittäjä(t): Theresa Zabell (PPE-DE) komissiolle

(31. tammikuuta 2000)

Aihe: Merialusten kuljettamiseen vaadittavat luvat ja vakuutukset

Ottaen huomioon, että Euroopassa harrastetaan vapaa-aikana yhä enemmän vesiurheilua, erityisesti urheiluveneillä, ja ottaen huomioon, ettei merellä ole rajoja,

voiko komissio ilmoittaa,

1. aikooko se kehittää yhteistä säännöstöä kuljetuslupien yhdenmukaistamiseksi Euroopan unionissa,

2. mitä urheilu- tai huvialusten kuljettamista koskevia vaatimuksia on eri jäsenvaltioissa,

3. mitä lupia on olemassa eri jäsenvaltioissa, keitä ne koskevat, mitä aihealueita sisältyy tutkintoon ja mikä on tutkintomaksujen suuruus,

4. mitä erilaisia pakollisia vastuuvakuutuksia on olemassa?

Frederik Bolkesteinin komission puolesta antama vastaus

(24. maaliskuuta 2000)

1. Komissio ryhtyy toimiin pätevyysvaatimusten yhdenmukaistamiseksi ja erityisdirektiivin laatimiseksi ainoastaan silloin, kun seuraavat kolme edellytystä täyttyvät: laaja konsensus asianomaisten ammattijärjestöjen keskuudessa, jäsenvaltioiden viranomaisten suuren enemmistön tuki sekä varmuus siitä, että tällaisella aloitteella on merkittävästi lisäarvoa itsenäisten ja palkattujen ammatinharjoittajien vapaan liikkuvuuden kannalta verrattuna jo olemassa olevaan tunnustamisjärjestelmään (tutkintotodistusten tunnustamista koskeva yleinen järjestelmä, joka on pantu täytäntöön jäljempänä mainituilla direktiiveillä(1)(2)). Komissiolla ei ole tiedossaan ongelmia, jotka liittyisivät vapaaseen liikkuvuuteen vesiurheilun alalla. Se ei siksi aio valmistella säädöstä tutkintotodistusten yhdenmukaistamisesta tällä alalla.

2. Komissiolla ei ole tietoja asiasta. Tiedot on kuitenkin mahdollista saada jäsenvaltioiden viranomaisilta.

3. Komissiolla ei ole tietoja asiasta. Tiedot on kuitenkin mahdollista saada ammatillisen koulutuksen tunnustamista koskevien direktiivien mukaisista kansallisista yhteyspisteistä. Komissio toimittaa arvoisalle parlamentin jäsenelle ja parlamentin sihteeristölle luettelon näistä yhteyspisteistä.

4. Komissio haluaa kiinnittää kysyjän huomion siihen, että on yksinomaan yksittäisen jäsenvaltion asia määritellä ne riskit, jotka edellyttävät pakollista vakuutusta, paitsi silloin kun on kyse liikennevakuutuksesta, jolloin yhteisön säädös edellyttää pakollista vastuuvakuutusta koko yhteisön alueella.

Varmuuden vuoksi on kuitenkin täsmennettävä, että tästä vakuutuksesta säädetään muuta ensivakuutusta kuin henkivakuutusta koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta sekä direktiivien 73/239/ETY ja 88/357/ETY muuttamisesta (kolmas vahinkovakuutusdirektiivi) 18 päivänä kesäkuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/49/ETY(3) (vakuutusluokka 12: vastuu aluksista (meri-, järvi-, joki- ja kanava-aluksista)), jolla otettiin käyttöön yksi ja ainoa toimilupa. Toimilupaa haetaan vakuutusyhtiön kotijäsenvaltion viranomaisilta, ja sen perusteella yhtiö voi toimia kaikkialla yhteisön alueella joko sijoittautumista taikka palvelujen vapaata tarjoamista koskevan säännöstön mukaisesti. Tämän järjestelmän (mainitun direktiivin 4 ja 5 artikla) käyttöönotolla pyritään ainoastaan takaamaan kasvava kilpailu kansallisilla markkinoilla, jotta kuluttajat voivat valita itselleen parhaiten sopivan vakuutustuotteen ja vakuutuksenantajan tämän kotijäsenvaltiosta riippumatta.

(1) Neuvoston direktiivi 89/48/ETY, annettu 21 päivänä joulukuuta 1988, vähintään kolmivuotisesta ammatillisesta korkeammasta koulutuksesta annettujen tutkintotodistusten tunnustamista koskevasta yleisestä järjestelmästä, EYVL L 19, 4.1.1989.

(2) Neuvoston direktiivi 92/51/ETY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 1992, direktiiviä 89/48/ETY täydentävästä ammatillisen koulutuksen tunnustamista koskevasta toisesta yleisestä järjestelmästä, EYVL L 209, 24.7.1992.

(3) EYVL L 228, 11.8.1992.