91998E3385

KIRJALLINEN KYSYMYS E-3385/98

esittäjä(t): John Iversen (PSE) komissiolle

(17. marraskuuta 1998)

Aihe: Rakennusmateriaalien paloturvallisuuden EU-luokitus

Komissio on laatimassa yhteisiä menetelmiä rakennusmateriaalien paloturvallisuuden luokittelemiseksi. Jos rakennusmateriaalit halutaan testata realistisesti, on käytettävä suuren mittakaavan testiä kuten ISO-hyväksyttyä "Room Corner" -testiä eikä pelkästään "Single Burning Item" -menetelmää (SBI-menetelmä), joka on laajuudeltaan keskitason testi ilman kattoa ja jossa tapahtuu vähemmän kaasujen palamista ja jossa on ulosvirtaus.

1. Mitä konkreettisia parannuksia SBI-menetelmään komissio aikoo tehdä sen luotettavuuden lisäämiseksi sekä sen välttämiseksi, että sama materiaali voidaan luokitella paloturvalliseksi, kun tuottaja valitsee tietyn polttolaboratorion, mutta vaaralliseksi jossakin toisessa testauslaitoksessa?

2. Käytetäänkö "Room Corner" -testiä myös tulevaisuudessa varmennukseen tai laaduntarkastukseen, jos SBI-testin tulokset ovat kiistanalaisia tai kun hyväksytään uusia ja tuntemattomia tuotteita?

Kuka voi pyytää SBI-testituloksen varmistamista "Room Corner" -testillä tai vastaavalla realistisella suuren mittakaavan testillä?

Kuka ratkaisee epäilyksenalaiset tapaukset?

3. Voidaanko taata, että kolmen EURO-luokan A, B ja C tuotteet eivät saa syttyä "Room Corner" -testissä?

Voidaanko taata, että EURO-luokan D materiaalit saavat syttyä vasta 300 kW:ssa (10-20 minuuttia) ja EURO-luokan E materiaalit vasta 100 kW:ssä (0-10 minuuttia)?

4. Voiko komissio oikaista EURO-luokkien harhaanjohtavat nimet niin, että luokkien D ja E palonarat materiaalit eivät ole "Acceptable contribution /reaction to fire", vaan esimerkiksi "Medium Contribution to fire" tai "High contribution to fire"?

5. Voiko komissio kiistää, että ihmishenkiä olisi voitu pelastaa, jos viittausta myrkylliseen savuun ei olisi poistettu tärkeimmistä paloluokista ja jos yksittäisten jäsenmaiden ei olisi tarvinnut jättää tätä turvallisuustekijää huomiotta?

Komission jäsenen Martin Bangemanninkomission puolesta antama vastaus

(18. joulukuuta 1998)

Komissio laatii parhaillaan eurooppalaista luokittelujärjestelmää, joka perustuu rakennusalan tuotteiden palotekniseen käyttäytymiseen. Järjestelmän laatiminen on yksi niistä täytäntöönpanotoimista, jotka liittyvät rakennusalan tuotteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 21 päivänä joulukuuta 1988 annettuun neuvoston direktiiviin 89/106/ETY(1). Luonnos päätökseksi, jolla uusi järjestelmä luodaan, esitetään pysyvälle rakennusalan komitealle lausuntoa varten joulukuussa 1998.

Parlamentinjäsenen yksityiskohtaisista kysymyksistä voidaan tehdä seuraavat huomautukset:

1. Jäsenvaltioiden nimeämistä virallisista eurooppalaisista paloturvallisuuslaboratorioista koostuva ryhmä kehitti yksittäinen palava esine -testin (Single Burning Item, SBI). Se on yksi neljästä testistä, jolla testataan muita rakennusalan tuotteita kuin lattiapäällysteitä. Työtä valvoivat komission ja jäsenvaltioiden edustajat paloturvallisuussäännöksiä käsittelevässä ryhmässä ja pysyvässä rakennusalan komiteassa. Pysyvä komitea antoi joulukuussa 1997 myönteisen lausunnon SBI-testin kokoonpanosta, mutta edellytti testiin teknisiä muutoksia sen toistettavuuden ja uusittavuuden parantamiseksi. Testin parantaminen annettiin jälleen virallisten laboratorioiden ryhmän tehtäväksi, ja komissio huolehti osasta rahoitusta. Työ on saatu suurelta osin päätökseen ja helmikuussa 1999 on tarkoitus antaa lopullinen raportti, johon sisältyy luonnos testin määritteleväksi eurooppalaiseksi standardiksi. Komissio uskoo, että SBI-testiin ja testimenettelyyn tehtyjen parannusten myötä rakennusalan tuotteet voidaan luokitella yhdenmukaisesti koko Euroopassa.

2. Komission päätösluonnoksessa eurooppalaiseksi luokittelujärjestelmäksi "room corner"-testiä ja mahdollisesti muitakin vertailutestejä arvioidaan jatkossakin käytettävän, jos on syytä epäillä suppeampiin testeihin perustuvan luokittelun soveltuvuutta. Room corner -testin ja varmistavien testien edellytykset määritellään yksityiskohtaisesti joko eurooppalaisessa standardissa tai komission päätöksessä komission ja jäsenmaiden tekemään sopimukseen perustuen. Asiasta käytävät keskustelut jatkuvat vuoden 1999 ensimmäisellä puoliskolla.

3. Komissio voi vahvistaa, että tuotteiden käyttäytyminen room corner -testissä, erityisesti syttymisaika, oli keskeinen tekijä vahvistettaessa uuden luokittelujärjestelmän luokkien raja-arvoja. Tuotteissa SBI-testin ja room corner -testin aikana tapahtuneet muutokset vastasivat hyvin pitkälle toisiaan. Tuotteiden paloteknistä käyttäytymistä luonnehditaan room corner -testissä seuraavasti:

ei syty lainkaan (vastaa ehdotettuja uusia luokkia A1, A2 ja B), ei syty 100 kW:ssa (vastaa uutta luokkaa C) tai ei syty alle kahdessa minuutissa 100 kW:ssa (vastaa uutta luokkaa D). Myös luokan E tuotteet syttyvät 100 kW:ssa alle kahdessa minuutissa

4. Uuden järjestelmän eri luokkia kuvaava teksti on kumottu juuri sen takia, että komission ja jäsenvaltioiden mielestä siinä käytetyt ilmaisut saattaisivat aiheuttaa väärinkäsityksiä markkinoilla.

5. Komissio katsoo, että savunmuodostus on tärkeässä asemassa arvioitaessa rakennusalan tuotteiden paloteknistä käyttäytymistä, ja on sisällyttänyt sen ehdotukseen uudesta eurooppalaisesta luokittelujärjestelmästä. Direktiivin 89/106/ETY mukaisesti jäsenvaltioiden velvollisuutena on huolehtia, että talon- ja maanrakentaminen niiden alueilla suunnitellaan ja toteutetaan siten, että henkilöille, kotieläimille tai omaisuudelle ei aiheudu vaaraa. Rakennusalan lainsäädännön periaatteet vaihtelevat Euroopassa samoin kuin jäsenvaltioiden suhtautuminen savunmuodostuksen aiheuttamaan vaaraan tulipaloissa. Ehdotetussa luokittelujärjestelmässä, jossa savuluokat ilmoitetaan erikseen, otetaan huomioon jäsenvaltioissa noudatettavien käytäntöjen väliset erot, mutta samalla painotetaan savunmuodostuksen merkitystä paloturvallisuuden kannalta. Tämä lähestymistapa ei merkitse sitä, että komission ehdotus vaikuttaisi haitallisesti jäsenvaltioiden lainsäädäntöön, vaan komissio ehdottaa joustavaa ja avointa järjestelmää, jonka avulla viranomaiset voivat tehokkaasti antaa säännöksiä kaikista paloturvallisuuteen liittyvistä seikoista.

(1) EYVL L 40, 11.2.1989.