91997E4001

KIRJALLINEN KYSYMYS E-4001/97 komissiolle esittäjä(t): Rijk van Dam (I-EDN) (14. tammikuuta 1998)

Aihe: Ankeriaanpyynti Euroopassa

Eräs tutkijaryhmä (EY:n yhtenäinen toiminta AIR A94-1939) on äskettäin kuvaillut Euroopan ankeriaskannan laajuutta ja tilaa. Loppuraporttinsa johtopäätöksissä tutkijaryhmä totesi, että Euroopan ankeriaiden tila on huolestuttava. Tämä johtuu muun muassa siitä, että lasiankeriaan kulkeutuminen merestä vähenee voimakkaasti. Lisäksi tutkijat tähdentävät, että 97 prosenttia nuorista lasiankeriaista pyydetään heti niiden saavuttua Euroopan vesille enimmäkseen Kiinaan suuntautuvaa myyntiä varten.

1. Katsooko myös komissio Euroopan ankeriaskannan tilan olevan huolestuttava?

2. Yhtyykö komissio kantaani, jonka mukaisesti ankeriaisiin liittyvien ongelmien kansainvälisen luonteen vuoksi Euroopan tasolla on ryhdyttävä koordinoiviin toimenpiteisiin?

3. Katsooko komissio myöskin, että lasiankeriaiden laajamittainen vienti kolmansiin maihin muodostaa uhan Euroopan ankeriaskannalle?

4. Jos komission mielestä tällainen uhka on olemassa, onko se jo lyhyellä tähtäimellä halukas hillitsemään lasiankeriaiden myyntiä kolmansiin maihin ja lisäämään lasiankeriaiden määrää Euroopan vesistöissä?

Komission jäsenen Emma Bonninon komission puolesta antama yhteinen vastaus kirjallisiin kysymyksiin P-3994/97 ja E-4001/97 (30. tammikuuta 1998)

Komissio on tietoinen siitä, että ankeriaiden kasvatuksella on suuri ja yhä kasvava merkitys Euroopan vesiviljelyalalle ja että ankeriaankasvattamot ovat tärkeitä monille jäsenvaltioille. Luonnossa eläviä ankeriaanpoikasia tarvitaan niin kauan kuin tämä laji ei pysty elämään koko elämäänsä vankeudessa. Nuorta ankeriasta käytetään myös kannan uusimiseen ja se on tärkeä kaupallisille kalankasvattamoille.

Japaninankeriaat pyydetään niiden vaellusreitin viimeisellä osuudella niiden vaeltaessa Sargassomereltä jokia ylös. Japaninankeriaankasvattamojen hallinnointi on tähän asti kuulunut ensisijaisesti jäsenvaltioille, ja sitä varten on olemassa useita kansallisia valvontamenetelmiä, jotka vaihtelevat ankeriaiden perinteisten käyttötapojen mukaan. Viisi jäsenvaltiota on kieltänyt japaninankeriaiden ja ankeriaanpoikasten kaupallisen kalastuksen, ja lisäksi yhdessä jäsenvaltiossa niiden kalastus on kielletty tietyillä alueilla. Eteläisissä jäsenvaltioissa, jossa ravinnoksi on perinteisesti käytetty pieniä ankeriaita, japaninankeriaan kalastus on sallittu, mutta pyydyksiä, pyyntiaikoja tai kalastus- ja myyntilisenssejä valvotaan.

Äskettäin valmistui kertomus ankeriaiden nykytilasta Euroopassa (maatalouden ja maatalouteen liittyvän teollisuuden sekä kalastuksen tutkimusohjelman (AIR) A94- 1939 mukainen yhteinen toiminta). Kertomuksessa todetaan, että japaninankeriassaaliit ovat pienentyneet. Tämä on huolestuttavaa, ja komissio pyysi syyskuussa 1997 kansainvälistä merentutkimusneuvostoa (ICES) auttamaan sitä hoitotoimenpiteiden laatimisessa, jotta voitaisiin varmistaa ankeriaankasvatuksen kestävä kehitys yhteisön alueella. ICES:n lausunnon on määrä valmistua vuonna 1998, ja mahdollisista ehdotuksista, kuten japaninankeriaskannan uusimisesta, päätetään vasta tämän jälkeen.

Komissio tekee tarvittavat aloitteet muista asioista, kuten ankeriaiden ulkomaankaupan mahdollisesta rajoittamisesta, ottaen huomioon Maailman kauppajärjestön WTO:n säännöt sekä edellä mainitut selvitykset ja kaikki muut tarpeelliset arviot.