This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 91997E003703(01)
WRITTEN QUESTION No. 3703/97 by Marjo MATIKAINEN-KALLSTRÖM to the Commission. Banning the use of asbestos (SUPPLEMENTARY ANSWER)
WRITTEN QUESTION No. 3703/97 by Marjo MATIKAINEN-KALLSTRÖM to the Commission. Banning the use of asbestos (SUPPLEMENTARY ANSWER)
WRITTEN QUESTION No. 3703/97 by Marjo MATIKAINEN-KALLSTRÖM to the Commission. Banning the use of asbestos (SUPPLEMENTARY ANSWER)
EYVL C 174, 8.6.1998, p. 104
(ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)
Virallinen lehti nro C 174 , 08/06/1998 s. 0104
KIRJALLINEN KYSYMYS E-3703/97 komissiolle esittäjä(t): Marjo Matikainen-Kallström (PPE) (19. marraskuuta 1997) Aihe: Asbestin käytön kieltäminen Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että asbesti on todella vaarallinen aine. Asbestin aiheuttamiin sairauksiin, ennen kaikkea keuhkosyöpään, tulee kuolemaan 2000-luvulla jopa yli 10 000 henkeä vuosittain. Asbesti on täysin korvattavissa toisilla aineilla, joilla saavutetaan samat ominaisuudet huomattavasti terveellisemmin. Asbestin uuskäyttö on kielletty jo Pohjoismaissa, Saksassa, Alankomaissa ja Ranskassa. Euroopan komissio on kuitenkin syystä tai toisesta vitkastellut asbestin käytön kieltopäätöksen kanssa. Mikäli komissio antaa asbestin uusiokäytön jatkua, ei kansallisilla päätöksillä enää voida estää asbestivaaraa sisältävien laitteiden ja koneiden maahantuontia. Haluan kysyä komissiolta, missä vaiheessa asbestin uusiokäytön kieltävän direktiivin valmistelu on? Päätöksillä alkaa olla kiire etenkin asbestin vaarallisuuden takia. Lisäksi eräät valmistajat käyttävät asbestia kilpailuvälineenä vaarattomia, mutta kalliimpia korvaavia aineita vastaan. Eivätkö komission omat huonot kokemukset asbestin vaarallisuudesta kannusta nopeisiin päätöksiin? Komission jäsenen Martin Bangemannin komission puolesta antama täydentävä vastaus (16. tammikuuta 1998) Komissio on arvoisan parlamentin jäsenen tavoin huolestunut asbestin terveydelle aiheuttamista vaaroista. Yhteisössä on kaikki asbestityypit luokiteltu syöpää aiheuttavien aineiden 1. luokkaan (aineisiin, joiden tiedetään aiheuttavan syöpää ihmisille). Yhteisö onkin jo 1980-luvun puolivälistä alkaen toteuttanut valvotun käytön politiikkaa asbestia sisältävien tuotteiden markkinoille saattamisessa ja käytössä. Sen mukaisesti kaikki asbestikuidut yhtä lukuun ottamatta on kielletty täysin ja täyskiellon ulkopuolelle jäävää krysotiilikuitua valvotaan tiukoin säännöksin. Lisäksi on kielletty neljätoista tuoteluokkaa, jotka sisältävät krysotiilikuitua. Sen lisäksi, että asbestia sisältävien tuotteiden markkinoille saattamista ja käyttöä rajoitetaan, on luotu tiukka valvontajärjestelmä, jonka avulla pyritään suojelemaan työntekijöitä asbestin aiheuttamilta vaaroilta ja valvomaan asbestin levittämistä ympäristöön. Tähän mennessä tehdystä työstä huolimatta komissio on arvoisan parlamentin jäsenen kanssa samaa mieltä siitä, että on aika tarkastella uudelleen yhteisön voimassa olevaa lainsäädäntöä. Kahdeksassa jäsenvaltiossa, mm. Suomessa, krysotiiliasbestia koskeva lainsäädäntö on tiukempaa kuin yhteisön tasolla. Komissio onkin viimeksi kuluneen puolentoista vuoden aikana tilannut tästä aiheesta useita tutkimuksia ja järjestänyt useita kokouksia asiantuntijoille, jotka edustavat sekä jäsenvaltioita että muita asianosaisia. Tuorein tutkimus koskee krysotiiliin liittyvien vaarojen ja haittavaikutusten nykyistä tieteellistä tuntemusta. Tutkimuksen mukaan miltei kaikki tuotteet, joissa krysotiilia tällä hetkellä käytetään, voidaan korvata turvallisemmilla vaihtoehdoilla. Krysotiiliasbestista aiheutuvia terveysriskejä koskevan tietämyksen perusteella komissio onkin päättänyt ehdottaa tälle aineelle yhteisönlaajuista kieltoa, johon sisältyisi joitakin poikkeuksia. Tämä alustava kanta on esitetty jäsenvaltioille ja teollisuudelle 9. joulukuuta 1997 pidetyssä työryhmän kokouksessa. On selvää, että määräenemmistö periaatteessa kannattaa kieltoa, mutta lisäkeskustelut ovat tarpeen, jotta voidaan päästä yksimielisyyteen hyväksyttävistä poikkeuksista. Komission ehdotuksen yksityiskohdat riippuvatkin siitä, millaisia tuloksia saadaan jatkotutkimuksesta, jonka aiheena ovat korvaavien aineiden käytön tekniset ja taloudelliset vaikutukset. Selvityksen on määrä valmistua vuoden 1998 maaliskuun loppuun mennessä, ja virallinen direktiiviehdotus laaditaan pian tämän jälkeen.