1)

Onko direktiivin (EU) 2019/944 (1) 46 artiklan 2 kohdan d alakohdassa ja asetuksen (EU) 2019/943 (2) 18 artiklan 8 kohdassa käytettyä ilmaisua ”maksut, mukaan lukien – – häviöenergia” tulkittava siten, että siihen sisältyy myös kulutettu sähkö, jota mittauslaite ei kuitenkaan ole mitannut, jos se, ettei kuluttajan sähkönkulutusta ole mitattu tai että se on mitattu virheellisesti,

ja jos verkonhaltija tai sähköntoimittaja ei ole korjannut ajoissa syytä tähän, jolloin laskutus perustuu ”arvioituun” sähkön määrään lainsäädännössä vahvistetulta ajanjaksolta, jonka päättyminen riippuu siitä, milloin sähköntoimittaja on havainnut teknisen virheen?

2)

Onko direktiivin 2019/944 59 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaista sääntelyviranomaisen velvollisuutta tulkittava siten, että periaatetta, jonka mukaan sääntelyviranomaisen on vahvistettava avointen kriteerien mukaisesti siirto- tai jakelutariffit tai niiden laskentamenetelmät, noudatetaan, jos tariffi kattaa jakeluverkonhaltijan kustannukset siinä tapauksessa, että mittauslaite rikkoutuu (mittauslaite ei näytä kulutusta tai on teknisesti virheellinen), sen määrän osalta, joka vastaa arvioitua energiahäviötä arvioituna ajanjaksona, jos rikkoutuminen

ja jos jakeluverkonhaltija tai sähköntoimittaja, joka omistaa mittauslaitteen, ei korjannut ajoissa syytä tähän?

3)

Onko asetuksen 2019/943 18 artiklan 1 ja 7 kohtaa tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan kuluttajan sähkökustannukset määritetään käyttäen perusteena hänen arvioitua sähkönkulutustaan arvioituna ajanjaksona tarkistamatta hänen tosiasiallisesti kuluttamaansa sähkön määrää, jos mittauslaite on rikkoutunut ja rikkoutuminen

4)

Onko direktiivin 2011/83/EU (3) 27 artiklaa tulkittava siten, että kuluttajan on maksettava arvioidun sähkön määrän hinta arvioidulta ajanjaksolta, jos mittauslaite ei näytä tosiasiallista sähkönkulutusta, se sijaitsee kuluttajan kiinteistön ulkopuolella ja jos sen rikkoutuminen

5)

Onko direktiivin 2019/944 10 artiklan 4 kohtaa tulkittava siten, että se ei ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa sähköntoimittaja/jakeluverkonhaltija valtuutetaan laskemaan sähkön määrä uudelleen korvaamalla sen arvioidulla sähkön määrällä, joka on kulutettu arvioituna ajanjaksona, jos mittauslaite ei mittaa sähkönkulutusta asianmukaisesti, se sijaitsee kuluttajan tavoittamattomissa ja jos sen rikkoutuminen