1)

Sovelletaanko päästökauppadirektiivin (1) liitteessä I olevassa 5 kohdassa olevaa ongelmajätteiden polttoyksiköitä koskevaa poikkeusta – jonka mukaan kaikki yksiköt, joissa poltetaan polttoaineita, on sisällytettävä kasvihuonekaasujen päästölupaan, paitsi ne yksiköt, joissa poltetaan ongelmajätteitä – kaikkiin yksiköihin, joissa poltetaan ongelmajätteitä, vai edellyttääkö poikkeuksen soveltaminen hyväksyttävää perustetta? Jos tällaista perustetta edellytetään, onko yksikön tarkoitus ratkaiseva poikkeuksen soveltamisen kannalta, vai voivatko myös muut seikat olla merkityksellisiä?

2)

Jos yksikön tarkoituksella on niin suuri merkitys arvioinnissa, sovelletaanko poikkeusta kuitenkin yksikköön, jossa poltetaan ongelmajätteitä mutta jonka pääasiallinen tarkoitus on muu kuin tällainen poltto?

3)

Jos poikkeusta sovelletaan vain yksikköön, jonka pääasiallinen tarkoitus on ongelmajätteiden polttaminen, millä kriteereillä tarkoitusta on arvioitava?

4)

Jos arvioinnissa on ratkaisevaa, onko yksikön katsottava olevan integroitu osa direktiivin nojalla luvanvaraisen laitoksen toimintaa – esimerkiksi komission ohjeiden 3.3.3 kohdassa esitetyllä tavalla –, mitä vaatimuksia on asetettava, jotta yksikön voidaan katsoa olevan integroitu? Voidaanko esimerkiksi edellyttää, että tuotanto on mahdotonta tai se ei ole sallittua ilman yksikköä (vrt. Euroopan komission ohjeet s. 14, alaviite 14), vai riittääkö, että yksikkö on teknisesti yhteydessä laitokseen ja vastaanottaa ongelmajätteitä vain sieltä?