Väliaikainen versio

JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS

ANTHONY MICHAEL COLLINS

1 päivänä helmikuuta 2024 (1)

Asia C‑53/23

Asociația ”Forumul Judecătorilor din România” ja

Asociația ”Mișcarea pentru Apărarea Statutului Procurorilor”

vastaan

Parchetul de pe lângă Înalta Curte de Casație și Justiție – Procurorul General al României

(Ennakkoratkaisupyyntö – Curtea de Apel Pitești (Piteștin ylioikeus, Romania))

Ennakkoratkaisupyyntö – Oikeusvaltioperiaate – Oikeuslaitoksen riippumattomuus – SEU 2 artikla – SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta – Perusoikeuskirjan 12 ja 47 artikla – Määräys, jolla nimitetään tuomareita ja syyttäjiä vastaan esitettyjen rikos- ja korruptioväitteiden tutkinnasta ja niitä koskevista syytetoimista vastaavat syyttäjänviraston syyttäjät – Tuomareiden ja syyttäjien yhdistysten nostama kanne, jossa vaaditaan kyseisen määräyksen osittaista kumoamista – Yhdistysten asiavaltuus – Kansallisessa oikeudessa edellytetty subjektiivinen oikeus tai oikeutettu yksityinen etu

 Johdanto

1.        Käsiteltävässä ennakkoratkaisupyynnössä on kyse uudenlaisesta unionin oikeuteen liittyvästä seikasta. Voivatko tuomareiden ja syyttäjien yhdistykset, joiden tavoitteena on puolustaa oikeuslaitoksen riippumattomuutta, puolueettomuutta ja tehokkuutta,(2) vedota SEU 2 artiklaan ja SEU 19 artiklan 1 kohtaan, luettuina yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 12 ja 47 artiklan kanssa, perustellakseen asiavaltuuttaan nostaa kansallisessa tuomioistuimessa kanne näiden tavoitteiden edistämiseksi?

 Asiaa koskevat oikeussäännöt – kansallinen lainsäädäntö

2.        Hallintolainkäytöstä 2.12.2004 annetun lain nro 554/2004 (Legea nr. 554/2004 a contenciosului administrativ)(3) 8 §:n 1¹ momentissa säädetään seuraavaa:

”Luonnolliset henkilöt ja yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt voivat esittää vaatimuksia oikeutetun yleisen edun suojelemiseksi ainoastaan toissijaisesti, jos oikeutetun yleisen edun loukkaaminen liittyy loogisesti subjektiivisen oikeuden tai oikeutetun yksityisen edun loukkaamiseen.”

3.        Maaliskuussa 2022 tuli voimaan laki nro 49/2022 lainkäytön yhteydessä tehtyjen rikosten tutkinnasta vastaavan jaoston lakkauttamisesta ja rikosprosessilain nro 135/2010 muuttamisesta (Legea nr. 49/2022 privind desființarea Secției pentru investigarea infracțiunilor din justiție, precum și pentru modificarea Legii nr. 135/2010 privind Codul de procedură penală).(4) Sillä lakkautettiin Parchetul de pe lângă Înalta Curte de Casație și Justițien (Romanian ylimmän tuomioistuimen yhteydessä toimiva syyttäjänvirasto, jäljempänä PÎCCJ) alainen Secția pentru investigarea infracțiunilor din justiție (lainkäytön yhteydessä tehtyjen rikosten tutkinnasta vastaava jaosto, jäljempänä tutkintajaosto). Lisäksi lailla nro 49/2022 siirrettiin kaikki tuomareiden ja syyttäjien tekemiksi väitettyjä rikoksia, kuten korruptiota, koskeva tutkinta ja syytetoimet PÎCCJ:n rikostutkintaosaston tai ylioikeuksien yhteydessä toimivien syyttäjänvirastojen toimivaltaan sen mukaan, minkä asteen tuomioistuimessa kyseiset tuomarit ja syyttäjät toimivat.

4.        Lain nro 49/2022 3 §:n 3 momentin mukaisesti Parchetul de pe lângă Înalta Curte de Casație și Justiție – Procurorul General al României (Romanian ylimmän tuomioistuimen yhteydessä toimivan syyttäjänviraston yleinen syyttäjä, jäljempänä vastaaja) nimittää näissä rikoksissa syytetoimista vastaavat syyttäjät Consiliul Superior al Magistraturiin (ylin tuomarineuvosto, Romania; jäljempänä CSM) täysistunnon ehdotuksesta. Oikeusministeri on CSM:n jäsen. Vastaaja antoi 3.6.2022 määräyksen nro 108/2022, jolla nimitettiin useita syytetoiminnasta vastaavia syyttäjiä lain nro 49/2022 mukaisesti (jäljempänä riidanalainen määräys). Määräys annettiin CSM:n täysistunnon ehdotuksesta.(5)

 Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset

5.        Kantajat ovat voittoa tavoittelemattomia, valtiosta riippumattomia ja epäpoliittisia yksityisoikeudellisia oikeushenkilöitä. Niiden säännöissä vahvistetaan, että niiden tarkoituksena on muun muassa puolustaa oikeuslaitoksen riippumattomuutta, puolueettomuutta ja tehokkuutta sekä aloittaa, tukea, koordinoida ja toteuttaa hankkeita, joilla parannetaan, nykyaikaistetaan ja uudistetaan oikeuslaitosta.

6.        Kantajat vaativat Curtea de Apel Piteștissa (Piteștin ylioikeus, Romania) 5.8.2022 nostamassaan kanteessa riidanalaisen määräyksen osittaista kumoamista. Ne riitauttavat tuomareiden ja syyttäjien tekemiksi väitettyjä rikoksia, kuten korruptiota, koskevasta tutkinnasta ja syytetoimista vastaavien useiden syyttäjien nimittämisen muun muassa PÎCCJ:hin. Kantajat väittävät, että laki nro 49/2022, johon riidanalainen määräys perustuu, on vastoin SEU 2 artiklaa, SEU 4 artiklan 3 kohtaa, SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, liittymisehtoja koskevan asiakirjan(6) liitettä IX sekä komission päätöstä 2006/928/EY(7) sellaisena kuin unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut tuomiossaan ”Asociația Forumul Judecătorilor din România”.(8)

7.        Kantajat katsovat, että tuomareita ja syyttäjiä vastaan esitettyjen korruptioväitteiden erityisluonteen vuoksi niiden tutkinnasta ja niitä koskevista syytetoimista vastaavien syyttäjien olisi oltava korruption torjuntaan perehtyneitä erityisasiantuntijoita, joiden resurssit riittävät tämän tehtävän moitteettomaan suorittamiseen. Ne vastustavat CSM:n täysistunnon osallistumista menettelyyn, joka johtaa kyseisten tehtävien hoitamisesta vastaavien henkilöiden nimittämiseen. Niiden mukaan menettely ei myöskään takaa, että syyttäjät nimitetään ansioidensa perusteella tai että he ovat riippumattomia. Kantajat katsovat vielä, että kyseisiä rikoksia koskevat tutkinta- ja syytetoimet olisi annettava Direcția Națională Anticorupțien (Romanian kansallinen korruptiontorjuntavirasto, jäljempänä DNA) tehtäväksi; DNA on erikoistunut korruption torjuntaan Romaniassa, ja se on rakenteellisesti riippumaton PÎCCJ:stä.(9)

8.        Vastaaja on vastustanut kanteen tutkittavaksi ottamista sillä perusteella, ettei kantajilla ole asiavaltuutta nostaa kannetta riidanalaisesta määräyksestä. Sen mukaan kanne ei perustu subjektiiviseen oikeuteen tai oikeutettuun yksityiseen etuun, kuten kansallisessa laissa edellytetään, vaan oikeutettuun yleiseen etuun. Koska riidanalainen määräys ei vaikuta kantajiin tai niiden tavoitteisiin vaan sillä nimitettyihin syyttäjiin, kantajat eivät voi vedota subjektiiviseen oikeuteen tai oikeutettuun yksityiseen etuun eivätkä siksi myöskään oikeutettuun yleiseen etuun riitauttaakseen sen pätevyyden.

9.        Kantajat perustavat asiavaltuutensa siihen, että niiden toiminnan ensisijaisena tarkoituksena on puolustaa tuomareiden ja syyttäjien asemaa, edistää näille ammateille ominaisia oikeuksia ja arvoja sekä ”puolustaa oikeuslaitoksen riippumattomuutta oikeusvaltiossa”. Romanian tuomarifoorumi ‑yhdistyksen sääntöjen mukaisesti yhdistys voi saattaa vireille tiettyjä menettelyjä tuomioistuimessa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

10.      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että lain nro 554/2004 1 §:n 1 momentin mukaisesti jokaisella, jonka oikeutettuja etuja on loukattu viranomaisen hallintotoimella, on oikeus vaatia toimivaltaiselta tuomioistuimelta kyseisen toimen kumoamista. Lain nro 554/2004 2 §:ssä säädetään, että oikeutettu etu voi olla yksityinen tai yleinen. Lain nro 554/2004 8 §:n 1¹ momentissa säädetään keskeisiltä osin, että luonnollisella henkilöllä ja yksityisoikeudellisella oikeushenkilöllä on yleiseen etuun perustuva kanneoikeus vain, jos tämä etu liittyy suoraan kyseisen henkilön subjektiiviseen oikeuteen tai oikeutettuun yksityiseen etuun. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa Romanian tuomioistuinten katsoneen vuosina 2016 ja 2017, että kantajilla oli asiavaltuus nostaa kanteita, joiden tarkoituksena oli vahvistaa oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja säilyttää tuomareiden tai syyttäjien asema.(10)

11.      Înalta Curte de Casație și Justiție (ylin tuomioistuin, Romania) on todennut tuomiossaan nro 8(11) seuraavaa:

”Jotta lain nro 554/2004, sellaisena kuin se on myöhemmin muutettuna ja täydennettynä, 1 §:ää, 2 §:n 1 momentin a, r ja s kohtaa sekä 8 artiklan 1¹ ja 1² momenttia, tulkittaisiin ja sovellettaisiin yhdenmukaisesti, todetaan seuraavaa:

Kun yhdistykset vaativat yhteiskunnallisina eliminä, joita asia koskee, hallintotoimien laillisuuden valvomista, ne voivat vedota oikeutettuun yleiseen etuun vain toissijaisesti oikeutettuun yksityiseen etuun nähden, ja viimeksi mainitun on perustuttava laillisuusvalvonnan kohteena olevan hallintotoimen ja kyseisen yhdistyksen sääntöjen mukaisten välittömän tarkoituksen ja tavoitteiden väliseen suoraan yhteyteen.”

12.      Tämän tuomion jälkeen Înalta Curte de Casație și Justiție on katsonut, ettei tuomareiden ja/tai syyttäjien yhdistyksillä ole asiavaltuutta nostaa kumoamiskannetta CSM:n päätöksistä, jotka koskevat esimerkiksi tuomareiden, avustavien tuomareiden tai Inspecția Judiciarăn (tuomioistuinten tarkastusyksikkö, Romania) päätarkastajan nimittämistä.(12) Ratkaisun perusteena on ollut se, että kyseisissä menettelyissä kantajat eivät olleet vedonneet yksityiseen vaan yleiseen oikeutettuun etuun.

13.      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että jos tuomiossa nro 8 määriteltyä oikeutetun yksityisen edun käsitettä tulkitaan laajasti, kantajien säännöissä vahvistetun tarkoituksen ja riidanalaisen määräyksen välillä voi olla yhteys, joka riittää muodostamaan kanteen nostamisen edellyttämän oikeutetun yksityisen edun, koska kantajat väittävät riidanalaisella määräyksellä pantavan täytäntöön lainsäädäntöä, jolla heikennetään korruption torjuntaa ja rikotaan siten Romanian Euroopan unionille antamia sitoumuksia. Jos tuomiota nro 8 sen sijaan tulkitaan suppeasti, kantajat voivat vedota vain oikeutettuun yleiseen etuun, jolloin niillä ei ole asiassa asiavaltuutta.

14.      Koska kantajat väittävät, että unionin oikeutta on rikottu, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo niiden pyrkivän saamaan tehokasta oikeussuojaa unionin oikeuteen kuuluvalla alalla. Se pyytää selvittämään, rikotaanko SEU 2 artiklaa ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, luettuina yhdessä perusoikeuskirjan 12 ja 47 artiklan kanssa, jos oikeutetun yksityisen edun käsitettä tulkitaan suppeasti ja rajoitetaan siten kantajien kaltaisten yhdistysten mahdollisuutta turvautua oikeussuojakeinoihin. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin haluaa myös tietää, onko SEU 2 artiklaa, SEU 4 artiklan 3 kohtaa ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, liittymisehdoista tehdyn asiakirjan liitettä IX sekä yhteistyö- ja seurantamekanismia koskevaa päätöstä rikottu, kun tuomareiden ja syyttäjien tekemiksi väitettyjä korruptiorikoksia koskevasta tutkinnasta ja syytetoimista ei vastaa jälleen DNA tutkintajaoston lakkauttamisen jälkeen.

15.      Tässä tilanteessa Curtea de Apel Pitești päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)      Ovatko SEU 2 artikla ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta, luettuina yhdessä perusoikeuskirjan 12 ja 47 artiklan kanssa, esteenä sille, että tuomareiden ammattiyhdistysten mahdollisuutta nostaa kanteita tuomareiden riippumattomuuden ja oikeusvaltion edistämiseksi ja suojelemiseksi sekä ammatin aseman turvaamiseksi rajoitetaan asettamalla kanteen nostamisen edellytykseksi liian rajoittava oikeutettu yksityinen etu Înalta Curte de Casație și Justițien antaman sitovan tuomion ja sitä seuranneen, käsiteltävän asian kaltaisia asioita koskevan kansallisen käytännön perusteella, kun siinä edellytetään, että tuomioistuinten laillisuusvalvonnan alaisen hallintotoimen ja tuomareiden ammattiyhdistysten sääntöjen mukaisten välittömän tarkoituksen ja tavoitteiden välillä on suora yhteys, tilanteissa, joissa nämä yhdistykset pyrkivät saamaan tehokasta oikeussuojaa unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla sääntöjensä määräämien yleisen tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti?

2)      Kun otetaan huomioon vastaus ensimmäiseen kysymykseen, ovatko SEU 2 artikla, SEU 4 artiklan 3 kohta ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta, liittymisehdoista tehdyn asiakirjan liite IX ja yhteistyö- ja seurantamekanismia koskeva päätös esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jolla rajoitetaan DNA:n toimivaltaa antamalla yksinomainen toimivalta tutkia tuomareiden ja syyttäjien tekemiä korruptiorikoksia (laajassa merkityksessä) erikseen nimitetyille syyttäjille (jotka on nimittänyt Procurorul General al României (Romanian yleinen syyttäjä) SCJ:n täysistunnon ehdotuksesta), jotka kuuluvat Înalta Curte de Casație și Justițien sekä vastaavasti ylioikeuksien yhteydessä toimivien syyttäjänvirastojen syyttäjiin, jolloin viimeksi mainitut ovat toimivaltaisia myös tuomareiden ja syyttäjien tekemien muunlaisten rikosten osalta?”

 Asian käsittely unionin tuomioistuimessa

16.      Vastaajana oleva Romanian tuomarifoorumi ‑yhdistys, Romania ja Euroopan komissio ovat esittäneet kirjallisia huomautuksia.

17.      Käsittelen väitteet, jotka on esitetty unionin tuomioistuimen toimivallasta ja ennakkoratkaisukysymysten tutkittavaksi ottamisen edellytysten täyttymisestä, ennen kuin esitän unionin tuomioistuimelle sen pyytämän ehdotuksen vastaukseksi ensimmäiseen kysymykseen.

 Arviointi

 Unionin tuomioistuimen toimivalta ja ensimmäisen kysymyksen tutkittavaksi ottamisen edellytykset

 Huomautukset

18.      Vastaaja väittää, ettei unionin tuomioistuimella ole toimivaltaa ratkaista ennakkoratkaisupyyntöä, koska kantajat eivät vetoa mihinkään unionin oikeudessa suojattuun oikeuteen. Se katsoo, että sekä menettely ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa että kysymykset, joita tämä tuomioistuin esittää unionin tuomioistuimelle, koskevat yksinomaan kansallisen oikeuden tulkintaa ja ovat luonteeltaan hypoteettisia.(13) Sen mukaan ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen käsiteltävänä oleva asia on eräänlainen pilottiasia tai väline, jonka tarkoituksena on saada unionin tuomioistuimelta SEUT 267 artiklan mukainen ennakkoratkaisu.

19.      Romania katsoo, ettei ensimmäistä kysymystä voida ottaa tutkittavaksi, koska ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei ole selostanut selvästi pääasian tosiseikkoja eikä varsinkaan osoittanut, miten ja millä perusteella kantajien oikeutta saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa on rajoitettu. Ei ole selvää, johtuuko tämä mahdollinen rajoittaminen laista nro 554/2004, tuomiosta nro 8 vai tämän tuomion suppeasta tulkinnasta. Siitä, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen omasta mielestä riidanalaisen määräyksen ja kantajien tavoitteiden välillä on suora yhteys, näyttää seuraavan, että kantajien kanne on otettava tutkittavaksi kansallisen lain nojalla, jolloin vastaaminen ensimmäiseen kysymykseen on Romanian mukaan tarpeetonta.(14)

 Asian tarkastelu

20.      Ennakkoratkaisupyynnön sisältämästä kantajien perustelujen yhteenvedosta ilmenee selvästi, että – toisin kuin vastaaja väittää – ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen käsiteltävänä oleva kanne perustuu unionin oikeuteen. Kantajat vetoavat SEU 2 artiklaan ja SEU 19 artiklan 1 kohtaan, luettuina yhdessä perusoikeuskirjan 12 ja 47 artiklan kanssa, liittymisehdoista tehdyn asiakirjan liitteeseen IX sekä yhteistyö- ja seurantamekanismia koskevaan päätökseen ja pyytävät niiden tulkintaa. Syyt, joiden vuoksi kansallinen tuomioistuin on pyytänyt ennakkoratkaisua, ja sen unionin tuomioistuimelle esittämät kysymykset kuvastavat unionin oikeuden merkitystä pääasian ratkaisun kannalta. Unionin tuomioistuimelle toimitetusta asiakirja-aineistosta ei myöskään ilmene mitään, mikä viittaisi pääasian keinotekoisuuteen tai hypoteettisuuteen.(15)

21.      Vastaajan väitteessä, että kantajat eivät vetoa mihinkään unionin oikeudessa suojattuun oikeuteen, on kyse ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen asiavaltuutta koskevan ensimmäisen kysymyksen asiasisällöstä. Tämä väite ei luonteensa vuoksi voi oikeuttaa ensimmäisen kysymyksen tutkimatta jättämistä.(16) Katson, että – toisin kuin Romania väittää – ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on esittänyt yksityiskohtaisesti käsiteltävänään olevan asian tosiseikat, joiden vuoksi se on pyytänyt ennakkoratkaisua, ja siten noudattanut täysin unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 94 artiklan a alakohtaa.

22.      Romanian väitteestä, jonka mukaan ensimmäiseen kysymykseen ei tarvitse vastata, totean olevan totta, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että kantajilla on asiavaltuus käsiteltävässä asiassa ja että muutkin Romanian tuomioistuimet ovat katsoneet niillä olevan asiavaltuus asioissa, joiden tavoitteena on oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistaminen.(17) Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kuitenkin korostaa, että joissakin tapauksissa tuomiota nro 8 on tulkittu niin suppeasti, ettei kantajilla ole katsottu olevan oikeutta esittää tällaisia vaatimuksia.(18) On riittävää todeta, että vastaaja on vedonnut ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa tuomioon nro 8 tueksi väitteelleen, jonka mukaan kantajilla ei ole asiavaltuutta.

23.      Ehdotan tästä syystä, että unionin tuomioistuin hylkää omaa toimivaltaansa ja Curtea de Apel Piteștin sille esittämän ensimmäisen kysymyksen tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä koskevat väitteet.

 Asiakysymys

24.      Ensimmäinen kysymys koskee suhdetta, joka vallitsee unionin oikeudessa vahvistetun oikeuden tehokkaaseen oikeussuojaan kansallisissa tuomioistuimissa ja asiavaltuutta koskevien kansallisten sääntöjen välillä. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kysyy, ovatko SEU 2 artikla ja SEU 19 artiklan 1 kohta, luettuina yhdessä perusoikeuskirjan 12 ja 47 artiklan kanssa, esteenä asiavaltuutta koskeville kansallisille säännöille, joiden mukaan tuomareiden yhdistysten on osoitettava, että on niiden oikeutetun yksityisen edun(19) mukaista nostaa kanteita, joissa vaaditaan kumoamaan toimet, joiden ne väittävät olevan ristiriidassa oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja oikeusvaltioperiaatteen kanssa.(20)

25.      Ennakkoratkaisupyynnöstä tai osapuolten huomautuksista ei ilmene selvästi, onko kantajilla kansallisen lainsäädännön nojalla asiavaltuus nostaa haluamansa kanne Romanian tuomioistuimissa, ja jos on, millä edellytyksillä. Romanian tuomarifoorumi ‑yhdistys ja Romania väittävät, että kantajilla on Romanian lainsäädännön mukaan asiavaltuus ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa. Ne katsovat, että tuomion nro 8 mukaisesti kantajat voivat oikeutetun yksityisen edun perusteella nostaa käsiteltävänä olevan kanteen riidanalaisen määräyksen lainmukaisuuden tutkimiseksi, koska kanne liittyy kantajien sääntömääräisiin tavoitteisiin. Vastaaja väittää, että Romanian oikeuskäytännön mukaisesti yhdistysten on lisäksi osoitettava, että toimi, jonka lainmukaisuus on tutkinnan kohteena, vaikuttaa niiden olemassaoloon oikeushenkilöinä, niiden omaisuuteen tai toimintaedellytyksiin taikka niiden tavoitteiden saavuttamiseen.

26.      Kantajat ovat nostaneet Romanian tuomioistuimissa useita kanteita, joiden tarkoituksena on oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen ja joiden yhteydessä on toisinaan esitetty ennakkoratkaisupyyntö.(21) Ei ole selvää, miksi vastaaja kiistää kantajien kansalliseen oikeuteen perustuvan asiavaltuuden käsiteltävässä asiassa, kun kantajilla on katsottu Romanian tuomioistuimissa olevan asiavaltuus nostaa kyseisenlaisia kanteita. Romanian tuomarifoorumi ‑yhdistys toteaa lisäksi, ettei unionin tuomioistuin jättänyt ottamatta tutkittavaksi tuomioon Asociația ”Forumul Judecătorilor din România” johtanutta ennakkoratkaisupyyntöä.

27.      On riittävää todeta, ettei unionin tuomioistuin lähtökohtaisesti jätä ottamatta ennakkoratkaisupyyntöä tutkittavaksi, jos pyynnön katsotaan olevan unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 94 artiklan mukainen. Kansallisen tuomioistuimen unionin tuomioistuimelle esittämillä, unionin oikeuden tulkintaa koskevilla kysymyksillä oletetaan olevan merkitystä asian ratkaisemisen kannalta. On ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä määrittää tosiseikat ja oikeudelliset seikat, mukaan lukien siinä nostetun kanteen tutkittavaksi ottaminen, kansallisen oikeuden mukaisesti.(22)

 Yksityisten unionin oikeuteen perustuvien oikeuksien tehokas oikeussuoja ja jäsenvaltioiden menettelyllinen itsemääräämisoikeus

28.      Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on yksi SEU 2 artiklassa vahvistetuista yhteisistä arvoista. Tämä arvo konkretisoituu SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, jonka mukaan jäsenvaltioiden on säädettävä tarvittavista oikeussuojakeinoista tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla. Yksityisille unionin oikeuden perusteella kuuluvien oikeuksien tehokkaan oikeussuojan periaate on jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä johtuva unionin oikeuden yleinen periaate, joka on vahvistettu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 ja 13 artiklassa ja uudelleen perusoikeuskirjan 47 artiklassa. Viimeksi mainittu määräys on näin ollen otettava huomioon tulkittaessa SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa.(23) Perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaan jokaisella, jonka unionin oikeudessa taattuja oikeuksia on loukattu, on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, joka on etukäteen laillisesti perustettu.(24)

29.      Jäsenvaltioiden on luotava oikeussuojakeinojen ja menettelyjen järjestelmä tehokkaan oikeussuojan varmistamiseksi unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla. Jäsenvaltioiden tehtävänä on nimetä tuomioistuimet ja/tai elimet, joilla on toimivalta tutkia kansallisten säännösten pätevyys, säätää oikeussuojakeinoista ja menettelyistä niiden pätevyyden riitauttamiseksi ja, jos kanne on perusteltu, niiden kumoamiseksi ja siitä johtuvista vaikutuksista määräämiseksi.(25)

30.      Jäsenvaltioiden on taattava tehokas oikeussuoja unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla, mutta kun unioni ei ole antanut asiaa koskevia säännöksiä, unionin oikeudessa ei edellytetä, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön tietyn oikeussuojakeinojen tai menettelysääntöjen järjestelmän sellaisia oikeussuojakeinoja varten, joilla pyritään turvaamaan yksityisillä unionin oikeuden perusteella olevat oikeudet,(26) edellyttäen, että tätä varten käytettävissä olevat oikeussuojakeinot ja menettelyt ovat vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteen mukaiset. Yksityiskohtaiset menettelysäännöt sellaisia oikeussuojakeinoja varten, joilla pyritään turvaamaan yksityisillä unionin oikeuden perusteella olevat oikeudet, eivät näin ollen saa olla epäedullisempia kuin ne, jotka koskevat samankaltaisia menettelyitä jäsenvaltion sisäiseen oikeusjärjestykseen perustuvien oikeuksien suojaamiseksi (vastaavuusperiaate), eivätkä ne saa olla sellaisia, että unionin oikeusjärjestyksessä vahvistettujen oikeuksien käyttäminen on käytännössä mahdotonta tai suhteettoman vaikeaa (tehokkuusperiaate). Nämä vaatimukset perustuvat myös SEU 4 artiklan 3 kohdassa vahvistettuun vilpittömän yhteistyön periaatteeseen.(27)

31.      Vaikuttaa siltä, että käsiteltävässä asiassa on tarkasteltava ainoastaan tehokkuusperiaatetta, koska lakia nro 554/2004 ja tuomiota nro 8 sovelletaan sekä kansalliseen oikeuteen että unionin oikeuteen perustuviin kanteisiin, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava. SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan ja perusoikeuskirjan 47 artiklan osalta katsotaan vakiintuneesti, että jäsenvaltioiden on tosiasiallisesti suojeltava oikeutta, joka yksityisillä on heillä unionin oikeuden perusteella olevien oikeuksien tehokkaaseen oikeussuojaan.(28) Tämä vaatimus kuvastaa SEU 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta, jäsenvaltioiden menettelyllistä itsemääräämisoikeutta(29) sekä oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan ja sovittaa ne yhteen.(30)

 Oikeuden tehokkaaseen oikeussuojaan on liityttävä unionin oikeudessa vahvistettuun oikeuteen

32.      Tuomiossa Inuit(31) unionin tuomioistuin on korostanut, ettei EUT-sopimuksessa tai SEU 19 artiklassa velvoiteta perustamaan kansallisissa tuomioistuimissa unionin oikeuden noudattamisen varmistamiseksi muita oikeussuojakeinoja kuin ne, joista on säädetty kansallisessa oikeudessa. Asia on toisin vain, jos kansallisen oikeusjärjestyksen rakenne ei tarjoa mitään oikeussuojakeinoa, jolla voitaisiin vaikka vain liitännäisestikin varmistaa yksityisillä unionin oikeuden perusteella olevien oikeuksien kunnioittaminen.(32) Tällaisessa tapauksessa kansallisen tuomioistuimen on katsottava olevansa toimivaltainen ratkaisemaan kanne, jonka tarkoituksena on puolustaa kantajalle unionin oikeudessa taattuja oikeuksia.(33)

33.      Määräyksessään Internationale Fruchtimport Gesellschaft Weichert v. komissio(34) unionin tuomioistuin on katsonut, ettei oikeus saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa ole ehdoton ja että siihen sovelletaan esimerkiksi kanteen nostamisen määräaikoja koskevaa säännöstöä. Tämä säännöstö ei kuitenkaan saa rajoittaa yksityisen oikeutta saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa sellaisella tavalla tai siinä määrin, että loukataan sen oikeuden keskeistä sisältöä, johon hän vetoaa. Säännöstöllä on oltava legitiimi tavoite, ja käytettyjen keinojen ja tavoitteen välillä on oltava järkevä suhde.(35) Asiavaltuudesta kansallisissa tuomioistuimissa unionin tuomioistuin on todennut, että ”vaikka lähtökohtaisesti on niin, että kansallisessa oikeudessa määritetään yksityisen asiavaltuus ja oikeussuojan tarve, unionin oikeus edellyttää vastaavuusperiaatteen ja tehokkuusperiaatteen noudattamisen lisäksi kuitenkin, että kansallisella lainsäädännöllä ei loukata oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan – –”.(36)

34.      Perusoikeuskirjan 47 artiklan mukainen oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan ei kuitenkaan toimi tyhjiössä, ja sen on liityttävä johonkin unionin oikeudessa taattuun oikeuteen tai vapauteen. Jokainen voi vedota perusoikeuskirjan 47 artiklaan riitauttaakseen kansallisessa tuomioistuimessa hänelle vastaisen toimen, jonka jäsenvaltio on toteuttanut pannessaan täytäntöön unionin oikeutta.(37) Jäsenvaltioilla on tässä huomattavasti harkintavaltaa päättää, mitä oikeuden tai vapauden loukkaamisella tarkoitetaan, mitkä ovat oikeussuojakeinojen tutkittavaksi ottamisen edellytykset ja missä elimissä oikeussuojakeinot voidaan saattaa vireille.(38)

35.      Ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa nostamassaan kanteessa kantajat esittävät kolme perustelua unionin oikeuden mukaiselle asiavaltuudelleen. Ne vetoavat ensinnäkin analogisesti ympäristö- ja muille yhdistyksille unionin johdetussa oikeudessa myönnettyyn kanneoikeuteen. Toiseksi ne väittävät unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenevän, että kansallisessa oikeudessa on säädettävä oikeussuojakeinosta, jolla voidaan puolustaa oikeusvaltioperiaatetta ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Kolmanneksi kantajat väittävät, että niillä on perusoikeuskirjan 12 artiklaan perustuva kanneoikeus.

36.      Unionin johdetussa oikeudessa annetaan tietyissä tapauksissa yhdistyksille nimenomaisesti asiavaltuus nostaa kansallisessa tuomioistuimessa kanne, jonka tarkoituksena on edistää kyseisen lainsäädännön tavoitteiden saavuttamista. Ympäristöasioissa Århusin yleissopimuksen 9 artiklan 2 kappaleessa annetaan ympäristönsuojelujärjestöille oikeus riitauttaa tuomioistuimessa tietyt erikseen nimetyt toimet tai laiminlyönnit.(39) Näissä tapauksissa kyseisillä järjestöillä katsotaan olevan tällainen kanneoikeus, koska asia koskee riittävästi niiden etua tai niillä on oikeuksia, jotka voivat heikentyä. Århusin yleissopimuksen 9 artiklan 3 kappaleessa mahdollistetaan se, että jäsenvaltiot antavat lakeja, joilla annetaan laajempi tai jopa rajoittamaton asiavaltuus nostaa ympäristönsuojeluun liittyviä kanteita, mutta siinä ei velvoiteta antamaan tällaista säännöstöä.(40)

37.      Direktiivin 2000/78/EY(41) 9 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhdistykset, joilla kansallisessa lainsäädännössä vahvistettujen perusteiden mukaisesti on oikeutettua etua sen varmistamisesta, että kyseisen direktiivin säännöksiä noudatetaan, voivat aloittaa tämän direktiivin mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanemiseksi säädetyn oikeudellisen ja/tai hallinnollisen menettelyn kyseessä olevan henkilön puolesta tai häntä tukeakseen tämän suostumuksella. Kyseisessä säännöksessä ei edellytetä, että jäsenvaltiot tunnustavat yhdistyksille kelpoisuuden panna vireille tuomioistuinmenettely velvoitteiden noudattamiseksi, jos ketään vahingonkärsijää ei voida yksilöidä. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin ottaa käyttöön tai pitää voimassa säännöksiä, jotka ovat yhdenvertaisen kohtelun periaatteen turvaamiseksi edullisempia kuin direktiivin 2000/78 säännökset. Jäsenvaltio voi näin ollen myöntää yhdistyksille oikeuden aloittaa menettely direktiivin 2000/78 mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanemiseksi, vaikka vahingonkärsijää ei voitaisi yksilöidä.(42)

38.      Unionin johdetussa oikeudessa ei myönnetä asiavaltuutta tuomareiden ja syyttäjien yhdistyksille nostaa kanteita kansallisissa tuomioistuimissa oikeusvaltioperiaatteen puolustamiseksi yleisen edun nimissä. Unionin oikeudessa ei velvoiteta jäsenvaltiota ottamaan käyttöön asiavaltuutta koskevaa säännöstöä, jossa tällaisten yhdistysten sallittaisiin nostaa kanteita yleisen edun nimissä tai actio popularis ‑kanteita oikeusvaltioperiaatteen ja/tai oikeuslaitoksen riippumattomuuden puolustamiseksi, tai kielletä niitä tekemästä näin.(43) Koska unioni ei ole antanut asiasta säännöstöä,(44) mainittujen yhdistysten on lähtökohtaisesti vedottava asiavaltuutta koskeviin kansallisiin säännöksiin ja niissä mahdollisesti säädettyyn oikeuteen nostaa tällaisia kanteita.

39.      Kantajat katsovat, että niillä on tuomion A.B. mukaisesti asiavaltuus oikeusvaltioperiaatteen ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden puolustamiseen nostamalla kanne ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa. Tuomiossa A.B. unionin tuomioistuin on katsonut muun muassa, että SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta on esteenä kansallisen lain muutoksille, joilla viedään kansalliselta tuomioistuimelta toimivalta ratkaista kanteita, joita ovat nostaneet tuomarinvirkoihin valitsematta jääneet ehdokkaat, jos nämä muutokset voivat herättää yksityisissä oikeutettuja epäilyjä siitä, ovatko nimitetyt tuomarit ulkopuolisen vaikutusvallan ulottumattomissa.(45)

40.      Tuomioon A.B. johtaneet olosuhteet poikkeavat ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa vireillä olevasta kanteesta, joka ei koske tuomareiden vaan tuomareihin kohdistuvista tutkinta- ja syytetoimista vastaavien syyttäjien nimittämistä. Unionin oikeudessa tuomareilta edellytetyt riippumattomuuden ja puolueettomuuden takeet ovat esteenä kansallisille säännöille, jotka voivat suoraan tai epäsuorasti ohjata tuomareiden ratkaisuja, ja näin ”vältetään se, ettei kyseisiä tuomareita koeta riippumattomiksi tai puolueettomiksi, mikä on omiaan heikentämään sitä luottamusta, jota oikeuslaitoksen täytyy herättää yksityisissä demokraattisessa yhteiskunnassa ja oikeusvaltiossa”.(46) On näin ollen tärkeää, että päätökset, joilla annetaan lupa aloittaa rikosoikeudellinen menettely tuomareita vastaan, tekee tai niitä valvoo sellainen elin, joka itse täyttää tehokkaan oikeussuojan edellyttämät takeet, kuten riippumattomuuden takeen. Jo pelkästään tuomareiden näköpiirissä oleva riski siitä, että heitä vastaan aloitettavaan rikosoikeudelliseen menettelyyn voidaan pyytää lupaa ja tämä lupa voidaan saada elimeltä, jonka riippumattomuutta ei ole taattu, voi heikentää oikeuslaitoksen riippumattomuutta.(47)

41.      Unionin tuomioistuimelle toimitetussa asiakirja-aineistossa ei ole mitään, mikä osoittaisi, ettei olisi esimerkiksi PÎCCJ:n rikostutkintaosaston syyttäjän virkoihin valitsematta jääneiden oikeutetun yksityisen edun mukaista riitauttaa riidanalaista määräystä ja lakia nro 49/2022, johon se perustuu, ja ettei heillä näin ollen olisi kansallisen oikeuden mukaista asiavaltuutta tehdä niin. Vielä tärkeämpää on kenties se, että vaikka tuomiossa A.B. vahvistetaan, että tietyissä harvoissa tapauksissa tuomarinvirkoihin valitsematta jääneillä, joiden etuja on loukattu, voi olla unionin oikeuden mukainen oikeus nostaa kansallisessa tuomioistuimessa kanne, jonka tarkoituksena on oikeusvaltioperiaatteen ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden puolustaminen, unionin oikeudessa ei myönnetä tätä oikeutta kantajien kaltaisille tuomareiden tai syyttäjien yhdistyksille.

42.      Perussoikeuskirjan 12 artiklasta ja yhdistymisvapaudesta unionin tuomioistuin on katsonut tuomiossa komissio v. Unkari (Järjestöjen avoimuus),(48) että järjestöjen täytyy voida harjoittaa toimintaansa ja toimia ilman valtion perusteetonta puuttumista. Unionin tuomioistuimelle toimitetusta asiakirja-aineistosta ei ilmene, että kantajiin tai muihin yhdistyksiin sovellettaisiin erilaisia tai tiukempia asiavaltuussääntöjä kuin muihin luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin. Kuten tämän ratkaisuehdotuksen 33 kohdasta ilmenee, oikeus saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa ei ole ehdoton. Ei näytä olevan todisteita siitä, että Romanian asiavaltuussäännöillä loukattaisiin kantajien oikeuden saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa keskeistä sisältöä, että kansallisella lainsäädännöllä tavoiteltu päämäärä ei olisi legitiimi tai että keinot, joita käytetään päämäärän saavuttamiseksi, olisivat suhteettomia, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava. Se, että Romanian tuomarifoorumi ‑yhdistys voi sääntöjensä mukaisesti ryhtyä tiettyihin menettelyihin tuomioistuimissa tavoitteidensa saavuttamiseksi, ei vaikuta tähän arviointiin. Yhdistyksen toiminnassa on lähtökohtaisesti noudatettava lainsäädäntöä, myös asiavaltuutta koskevia sääntöjä.

 Ratkaisuehdotus

43.      Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Curtea de Apel Piteștin ensimmäiseen kysymykseen seuraavasti:

SEU 2 artikla ja SEU 19 artiklan 1 kohta, luettuina yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 12 ja 47 artiklan kanssa, Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu, tehdyn asiakirjan liite IX ja yhteistyötä ja Romanian edistymisen seurantaa koskevan mekanismin perustamisesta tiettyjen arviointiperusteiden täyttämiseksi oikeuslaitoksen uudistamisen ja korruption torjunnan alalla 13.12.2006 tehty komission päätös 2006/928/EY eivät ole esteenä asiavaltuutta koskeville kansallisille säännöille, joissa edellytetään tuomareiden ja syyttäjien yhdistysten osoittavan, että on niiden kansallisessa oikeudessa määritellyn oikeutetun yksityisen edun mukaista nostaa kanne sellaisten toimien kumoamiseksi, joiden väitetään olevan ristiriidassa oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja oikeusvaltioperiaatteen kanssa.

1      Alkuperäinen kieli: englanti.

2      Nämä yhdistykset ovat Asociația ”Forumul Judecătorilor din România” (Romanian tuomarifoorumi ‑yhdistys) ja Asociația ”Mișcarea pentru Apărarea Statutului Procurorilor” (Syyttäjien aseman puolustamisliike ‑yhdistys) (jäljempänä kantajat).

3      Monitorul Oficial al României, osa I, nro 1154, 7.12.2004 (jäljempänä laki nro 554/2004).

4      Monitorul Oficial al României, osa I, nro 244, 11.3.2022 (jäljempänä laki nro 49/2022).

5      Hotârărea nr. 63/3 mai 2022 (päätös nro 63, 3.5.2022).

6      Asiakirja Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu (EUVL L 157, s. 203; jäljempänä liittymisehdoista tehty asiakirja).

7      Yhteistyötä ja Romanian edistymisen seurantaa koskevan mekanismin perustamisesta tiettyjen arviointiperusteiden täyttämiseksi oikeuslaitoksen uudistamisen ja korruption torjunnan alalla 13.12.2006 tehty komission päätös 2006/928/EY (EUVL 2006, L 354, s. 56; jäljempänä yhteistyö- ja seurantamekanismia koskeva päätös). Yhteistyö- ja seurantamekanismia koskeva päätös kumottiin 8.10.2023 alkaen yhteistyötä ja Romanian edistymisen seurantaa koskevan järjestelmän perustamisesta tiettyjen arviointiperusteiden täyttämiseksi oikeuslaitoksen uudistamisen ja korruption torjunnan alalla tehdyn komission päätöksen 2006/928/EY kumoamisesta 15.9.2023 annetulla komission päätöksellä (EU) 2023/1786 (EUVL 2023, L 229, s. 94). Yhteistyö- ja seurantamekanismia koskevaa päätöstä sovelletaan ajallisesti ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa käsiteltävään riitakysymykseen.

8      Tuomio 18.5.2021, Asociația ”Forumul Judecătorilor din România” ym. (C‑83/19, C‑127/19, C‑195/19, C‑291/19, C‑355/19 ja C‑397/19, EU:C:2021:393; jäljempänä tuomio Asociația ”Forumul Judecătorilor din România”).

9      Ks. oikeuslaitoksen organisaatiosta annetun lain nro 304/2022 (Legea nr. 304/2022 privind organizarea judiciară; Monitorul Oficial al României, osa I, nro 1104, 16.11.2022) 93 §:n 1 momentti.

10      Ks. esim. Curtea de Apel Bucureștin (Bukarestin ylioikeus, Romania) Secția a VIII-a contencios administrativ și fiscalin (hallinnollisia ja vero-oikeudellisia riita-asioita käsittelevä VIII jaosto) siviiliasioissa antamat tuomiot nro 1475/29.4.2016, nro 2949/14.7.2017 ja nro 3192/24.10.2016. Unionin tuomioistuin tarkasteli tuomiossaan Societatea Civilă Profesională de Avocați AB & CD (C‑252/22, EU:C:2024:13, 44–48 kohta) lain nro 554/2004 1, 2 ja 8 §:ää yhteydessä, jossa oli kyse asianajotoimiston asiavaltuudesta nostaa kumoamiskanne kaatopaikkaa koskevan rakennussuunnitelman ja rakennusluvan hyväksymispäätöksestä. Käsiteltävässä asiassa on kyse oikeusvaltioperiaatteesta ja oikeuslaitoksen riippumattomuudesta, kun taas asiassa C‑252/22 käsiteltiin ennen kaikkea Århusissa 25.6.1998 allekirjoitettua ja 17.2.2005 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2005/370/EY (EUVL 2005, L 124, s. 1) Euroopan yhteisön puolesta hyväksyttyä yleissopimusta tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku‑ ja vireillepano‑oikeudesta ympäristöasioissa (jäljempänä Århusin yleissopimus).

11      Înalta Curte de Casație și Justițien tuomio nro 8, 2.3.2020, julkaistu Monitorul Oficial al Românieissa, osa I, nro 580, 2.7.2020 (jäljempänä tuomio nro 8). Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan tuomio nro 8 annettiin lain intressissä valituksen perusteella rikosprosessilain (Codul de procedură civilă) 517 §:n mukaisesti. Vaikuttaa siltä, että tuomio nro 8 sitoo sekä alempia oikeusasteita että Înalta Curte de Casație și Justițieta, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava.

12      Ks. esim. Înalta Curte de Casație și Justițien hallinnollisia ja vero-oikeudellisia riita-asioita käsittelevän jaoston antamat tuomiot nro 4524/7.10.2021 ja nro 4462/6.10.2021 (jäljempänä tuomiot nro 4524 ja 4462).

13      Tuomio 11.3.1980, Foglia (104/79, EU:C:1980:73, 11 kohta).

14      Romania viittaa ennakkoratkaisupyynnön 47 ja 51 kohtaan, joissa ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin näyttää katsovan, että edellytys, joka koskee riidanalaisen määräyksen ja kantajien sääntömääräisten tavoitteiden välistä suoraa yhteyttä, täyttyy.

15      Ks. esim. tuomio 11.3.1980, Foglia (104/79, EU:C:1980:73).

16      Tuomio 20.4.2021, Repubblika (C‑896/19, EU:C:2021:311, 33 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

17      Ks. esim. tuomiot nro 1475, nro 2949 ja nro 3192.

18      Ks. esim. tuomiot nro 4524 ja nro 4462.

19      Oikeutettuun yleiseen etuun voidaan vedota myös, jos se liittyy suoraan subjektiiviseen oikeuteen tai oikeutettuun yksityiseen etuun.

20      Ensimmäisessä kysymyksessä todetaan, että oikeutettua yksityistä etua koskeva edellytys on ”liian rajoittava”.

21      Ks. esim. tuomio Asociația ”Forumul Judecătorilor din România” ja tuomio 7.9.2023, Asociația ”Forumul Judecătorilor din România” (C‑216/21, EU:C:2023:628).

22      Ks. analogisesti tuomio 6.10.2015, Târșia (C‑69/14, EU:C:2015:662, 12 ja 13 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

23      Ks. tuomio 6.10.2021, W.Ż. (Ylimmän tuomioistuimen ylimääräistä valvontaa ja julkisia asioita käsittelevä jaosto – Nimitys) (C‑487/19, EU:C:2021:798, 102 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) ja tuomio 29.3.2022, Getin Noble Bank (C‑132/20, EU:C:2022:235, 89 kohta).

24      Tuomio 6.10.2021, W.Ż. (Ylimmän tuomioistuimen ylimääräistä valvontaa ja julkisia asioita käsittelevä jaosto – Nimitys) (C‑487/19, EU:C:2021:798, 122 kohta). Perusoikeuskirjan 47 artiklalla myötävaikutetaan kaikkien yksityisten, jotka tietyssä tapauksessa vetoavat unionin oikeuteen perustuvaan oikeuteensa, tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden kunnioittamiseen, kun SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan tarkoituksena puolestaan on varmistaa, että kunkin jäsenvaltion käyttöön ottama oikeussuojakeinojen järjestelmä takaa tehokkaan oikeussuojan unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla riippumatta siitä, sovelletaanko kyseisessä jäsenvaltiossa unionin oikeutta perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla; tuomio 20.4.2021, Repubblika (C‑896/19, EU:C:2021:311, 36, 45 ja 52 kohta). Sekä SEU 19 artiklan 1 kohdan toisella alakohdalla että perusoikeuskirjan 47 artiklalla on välitön oikeusvaikutus, ja niillä annetaan yksityisille oikeuksia, joihin he voivat vedota kansallisissa tuomioistuimissa; tuomio 2.3.2021, A.B. ym. (Tuomareiden nimittäminen ylimpään tuomioistuimeen – Muutoksenhaku) (C‑824/18, EU:C:2021:153, 145 ja 146 kohta; jäljempänä tuomio A.B.).

25      Ks. vastaavasti tuomio 4.12.2018, Minister for Justice and Equality and Commissioner of An Garda Síochána (C‑378/17, EU:C:2018:979, 34 kohta).

26      Tuomio 6.5.2010, Club Hotel Loutraki ym. (C‑145/08 ja C‑149/08, EU:C:2010:247, 74 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

27      Jollei unionin oikeudessa toisin säädetä, siinä ei aseteta jäsenvaltioille mitään erityistä oikeudellista mallia; tuomio 19.11.2019, A.K. ym. (Ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaoston riippumattomuus) (C‑585/18, C‑624/18 ja C‑625/18, EU:C:2019:982, 130 kohta).

28      Ks. tuomio 19.11.2019, A.K. ym. (Ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaoston riippumattomuus) (C‑585/18, C‑624/18 ja C‑625/18, EU:C:2019:982, 115 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Ks. myös tuomio 22.10.1998, IN.CO.GE.’90 ym. (C‑10/97–C‑22/97, EU:C:1998:498, 14 kohta). Siitä huolimatta, että tehokkuusperiaate ja perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistettu tehokkaan oikeussuojan periaate ovat usein päällekkäisiä niitä käytännössä sovellettaessa, ne ovat erillisiä vaatimuksia, joiden täysimääräinen noudattaminen jäsenvaltioiden on taattava. Ks. julkisasiamies Michal Bobekin ratkaisuehdotus An tAire Talmhaíochta Bia agus Mara, Éire agus an tArd-Aighne (C‑64/20, EU:C:2021:14, 42 kohta). Ks. myös tuomio 15.4.2008, Impact (C‑268/06, EU:C:2008:223, 46–48 kohta); tuomio 3.10.2013, Inuit Tapiriit Kanatami ym. v. parlamentti ja neuvosto (C‑583/11 P, EU:C:2013:625, 103 ja 104 kohta; jäljempänä tuomio Inuit) ja tuomio 13.12.2017, El Hassani (C‑403/16, EU:C:2017:960, 26–30 kohta).

29      Tuomio 2.3.2021, Prokuratuur (Sähköiseen viestintään liittyvien tietojen saannin edellytykset) (C‑746/18, EU:C:2021:152, 42 kohta).

30      Tuomio 15.5.1986, Johnston (222/84, EU:C:1986:206, 13–21 kohta) on varhainen esimerkki tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden puolustamisesta, vaikka voimassa olleet kansalliset menettelysäännöt estivät tällaisen suojan.

31      Tuomion 103 ja 104 kohta.

32      Tuomio 14.5.2020, Országos Idegenrendészeti Főigazgatóság Dél-alföldi Regionális Igazgatóság (C‑924/19 PPU ja C‑925/19 PPU, EU:C:2020:367, 143 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Ks. myös tuomio 2.6.2022, Skeyes (C‑353/20, EU:C:2022:423, 54 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

33      Vastaaja katsoo, että käsiteltävässä tapauksessa asiavaltuutta koskevat Romanian säännöt, sellaisina kuin niitä on tulkittu kansallisessa oikeuskäytännössä, ovat samankaltaiset kuin SEUT 263 artiklassa määrätyt asiavaltuutta koskevat säännöt. Mielestäni tällä vertailulla ei ole erityistä merkitystä käsiteltävässä tapauksessa. SEUT 263 artiklassa määrätyt asiavaltuutta koskevat säännöt ja vaatimukset mm. siitä, että toimen, josta henkilö haluaa nostaa kanteen, on koskettava kyseistä henkilöä suoraan ja erikseen, liittyvät nimenomaan unionin toimielimien toimien kumoamiseen unionin yleisessä tuomioistuimessa. Kansallisissa tuomioistuimissa nostettuihin unionin oikeuden alaan kuuluviin kanteisiin sovelletaan lähtökohtaisesti menettelyllisen itsemääräämisoikeuden periaatetta. Tässä yhteydessä viittaan unionin yleisessä tuomioistuimessa vireillä oleviin asioihin T‑530/22, T‑531/22, T‑532/22 ja T‑533/22.

34      Määräys 16.11.2010, Internationale Fruchtimport Gesellschaft Weichert v. komissio (C‑73/10 P, EU:C:2010:684, 53 kohta). Ks. myös tuomio 28.2.2013, Oscar Orlando Arango Jaramillo ym. vastaan Euroopan investointipankki – Uudelleenkäsittely (C‑334/12 RX-II, EU:C:2013:134, 43 kohta) ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio 23.6.2016, Baka v. Unkari (ECLI:CE:ECHR:2016:0623JUD002026112, 102 kohta).

35      Ks. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio 28.10.1998, Pérez de Rada Cavanilles v. Espanja (CE:ECHR:1998:1028JUD002809095, 44 kohta).

36      Tuomio 19.3.2015, E.ON Földgáz Trade (C‑510/13, EU:C:2015:189, 50 kohta). Ks. myös tuomio 13.1.2005, Streekgewest (C‑174/02, EU:C:2005:10, 18–21 kohta); tuomio 13.3.2007, Unibet (C‑432/05, EU:C:2007:163, 36 kohta ja sitä seuraavat kohdat) ja tuomio 6.5.2010, Club Hotel Loutraki ym. (C‑145/08 ja C‑149/08, EU:C:2010:247, 74–80 kohta).

37      Tuomio 11.11.2021, Gavanozov II (C‑852/19, EU:C:2021:902, 45 ja 46 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

38      Ks. analogisesti tuomio 12.5.2011, Bund für Umwelt und Naturschutz Deutschland, Landesverband Nordrhein-Westfalen (C‑115/09, EU:C:2011:289, 55 kohta) ja tuomio 23.4.2020, Associazione Avvocatura per i diritti LGBTI (C‑507/18, EU:C:2020:289, 60–65 kohta).

39      Edellyttäen, että ne täyttävät Århusin yleissopimuksen 2 artiklan 5 kappaleessa määrätyt edellytykset ja ovat kyseisessä määräyksessä tarkoitettua ”yleisöä, jota asia koskee”; tuomio 8.11.2016, Lesoochranárske zoskupenie VLK (C‑243/15, EU:C:2016:838, 55 kohta).

40      Tuomio 8.11.2022, Deutsche Umwelthilfe (Moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntä) (C‑873/19, EU:C:2022:857, 49 kohta).

41      Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annettu neuvoston direktiivi 2000/78/EY (EYVL 2000 L 303, s. 16).

42      Tuomio 23.4.2020, Associazione Avvocatura per i diritti LGBTI (C‑507/18, EU:C:2020:289, 61–63 kohta). Tämän voitaisiin katsoa tarkoittavan, että jäsenvaltiot voivat sisällyttää kansallisiin oikeusjärjestyksiinsä mahdollisuuden nostaa kanne yleisen edun nimissä (actio popularis). Ks. myös Århusin yleissopimuksen 9 artiklan 3 kappale.

43      Ks. analogisesti tuomio 20.4.2021, Repubblika (C‑896/19, EU:C:2021:311). Repubblika, Maltalla oikeushenkilöksi rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää oikeuslaitoksen ja oikeusvaltion suojelua, nosti Maltan pääministeriä vastaan yleisen edun nimissä kanteen, jossa oli kyse mm. siitä, ovatko Maltan perustuslain tuomareiden nimittämismenettelyä koskevat säännökset yhteensopivia unionin oikeuden kanssa. Ks. analogisesti tuomio 6.10.2015, Orizzonte Salute (C‑61/14, EU:C:2015:655, 29–41 kohta). Unionin tuomioistuin on tässä tuomiossa vahvistanut, että SEUT 267 artiklan mukaisessa ennakkoratkaisupyynnössä on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä määrittää oikeudenkäyntimenettelyä koskevien kansallisten sääntöjen perusteella siinä käytävän pääasian oikeudenkäynnin asianosaiset, myös väliintulijat.

44      Liittymisehtoja koskevassa asiakirjassa tai yhteistyö- ja seurantamekanismia koskevassa päätöksessä ei mainita tällaisen asiavaltuuden myöntämistä. Ks. erityisesti kyseisen asiakirjan 39 artikla ja liite IX.

45      Tuomion 150 kohta.

46      Tuomio Asociația ”Forumul Judecătorilor din România”, 197 kohta.

47      Tuomio 5.6.2023, Komissio v. Puola (Tuomareiden riippumattomuus ja yksityiselämä) (C‑204/21, EU:C:2023:442, 100 ja 101 kohta).

48      Tuomio 18.6.2020 (C‑78/18, EU:C:2020:476, 112 ja 113 kohta).