—

kumoamaan ensinnäkin rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP (jäljempänä muutettu päätös) muuttamisesta 3.6.2022 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2022/883 (1) kantajaa koskevilta osin ja kumoamaan toiseksi Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 (jäljempänä muutettu asetus) täytäntöönpanosta 3.6.2022 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/878 (2) kantajaa koskevilta osin

—

velvoittamaan neuvoston korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut tässä oikeudenkäynnissä.

1.

Ensimmäisen kanneperusteen mukaan muutetun päätöksen 2 artiklaa ja muutetun asetuksen 3 artiklaa on rikottu sillä perusteella, että neuvosto teki oikeudellisen virheen soveltaessaan muutetun päätöksen 2 artiklan 1 kohdan g alakohdassa olevaa kriteeriä ja muutetun asetuksen 3 artiklan 1 kohtaa kantajaan ilman, että se tutki perusteellisesti tosiseikkoja ja esitti riittäviä perusteluja henkilöä koskevien rajoittavien toimenpiteiden toteuttamiseksi.

2.

Toisen kanneperusteen mukaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (jäljempänä SEUT) 296 artiklaa, Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 41 artiklan 2 kohtaa ja muutetun päätöksen 2 ja 4 artiklaa on rikottu sillä perusteella, ettei neuvosto esittänyt riittävän täsmällisiä ja konkreettisia perusteita perustellakseen päätöksen toteuttaa kantajaa koskevia rajoittavia toimenpiteitä päätöksen 4 artiklan ja asetuksen 3 artiklan mukaisesti; neuvosto teki ilmeisiä virheitä arvioinnissaan ja jättäessään osoittamatta, miksi kantajaan voitaisiin soveltaa jotakin muutetussa päätöksessä säädetyistä kriteereistä, ilman että se tutki perusteellisesti tosiseikkoja ja esitti riittäviä perusteluja henkilöä koskevien rajoittavien toimenpiteiden toteuttamiseksi.

3.

Kolmannen kanneperusteen mukaan perusoikeuskirjan 41 ja 48 artiklaa on rikottu sillä perusteella, ettei neuvosto esittänyt todistusaineistoa kantajalle riittävän ajoissa, jotta tämä voisi puolustaa oikeuksiaan, että neuvosto asetti 14 päivän pituisen määräajan kantajan huomautusten esittämiselle, että se esitti todistusaineiston vain päivää ennen määräajan päättymistä ja ettei kantajalla ollut aikaa tutkia todistusaineistoa ja esittää huomautuksiaan, kun neuvoston olisi pitänyt antaa kantajalle riittävästi aikaa tutkia todistusaineistoa ja esittää huomautuksensa sekä sen olisi pitänyt varmistaa, että kaikkia puolustautumisoikeuksia on noudatettu.

4.

Neljännen kanneperusteen mukaan SEUT 296 artiklaa ja perusoikeuskirjan 16 ja 45 artiklaa on rikottu sillä perusteella, että neuvosto toteutti kantajaa koskevia suhteettoman rajoittavia toimenpiteitä tosiseikkoja koskevien perusteettomien väitteiden perusteella, joita joka tapauksessa ei voida enää pitää perusteltuina.