Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62022TN0354

    Asia T-354/22: Kanne 9.6.2022 – Bindl v. komissio

    EUVL C 294, 1.8.2022, p. 39–41 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    1.8.2022   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 294/39


    Kanne 9.6.2022 – Bindl v. komissio

    (Asia T-354/22)

    (2022/C 294/56)

    Oikeudenkäyntikieli: saksa

    Asianosaiset

    Kantaja: Thomas Bindl (München, Saksa) (edustaja: asianajaja T. Herbrich)

    Vastaaja: Euroopan komissio

    Vaatimukset

    Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

    kumoamaan vastaajan nettisivun ”https://futureu.europa.eu” saataville asettamisella 30.3.2022 ja 8.6.2022 sekä tapahtuman ”GoGreen” ilmoittamisella 30.3.2022 asetuksen (EU) 2018/1725 V luvun vastaisesti tekemät kantajan henkilötietojen siirrot vastaanottajalle, jonka kotipaikka on kolmannessa maassa, koska kantajan tietosuojan taso ei ole riittävä

    toteamaan, että vastaaja on lainvastaisesti jättänyt ryhtymättä toimiin, kun kantaja on 1.4.2022 pyytänyt tietoja siitä, kuinka vastaaja käsittelee hänen henkilötietojaan, sekä asetuksen (EU) 2018/1725 48 artiklan mukaisista asianmukaisista suojatoimenpiteistä, kun tietoja on siirretty vastaanottajalle, jonka kotipaikka on kolmannessa maassa

    velvoittamaan vastaajan korvaamaan 1 200,00 euron suuruisen vahingon korkoineen, joiden määrä on perusrahoitusoperaatioita koskeva Euroopan keskuspankin viitekorko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä, tuomion julkaisemispäivästä alkaen; vahinko on aiheutunut kantajalle asetuksen (EU) 2018/1725 virheellisestä soveltamisesta

    velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

    Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

    Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seuraavaan viiteen perusteeseen.

    1)

    Ensimmäinen kanneperuste: Asetuksen (EU) 2018/1725 (1) 46 artiklan 1 kohdan ja 48 artiklan 1 kohdan ja 2 kohdan b alakohdan virheellinen soveltaminen

    vastaaja on asettamalla saataville nettisivun ”https://futureu.europa.eu” siirtänyt kantajan henkilötietoja vastaanottajalle, jonka kotipaikka on USA:ssa. USA on kolmas valtio, jota varten komissio ei ole antanut tietosuojan riittävyyttä koskevaa päätöstä.

    Asetuksen (EU) 2018/1725 48 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti vakiosopimuslausekkeiden perusteella tapahtunut kantajan henkilötietojen siirto vastaanottajalle, jonka kotipaikka on USA:ssa, ei anna ilman teknisiä ja organisatorisia lisäsuojatoimenpiteitä tarkoituksenmukaista taetta asianmukaisesta suojan tasosta USA:ssa.

    2)

    Toinen kanneperuste: Perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklan mukaisia kantajan perusoikeuksia on loukattu

    perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklan mukaisten kantajan perusoikeuksien rajoituksia, jotka johtuvat siitä, että Yhdysvaltojen viranomaiset saavat Yhdysvaltojen lainsäädännön mukaan hankkia ja käyttää unionista USA:han siirrettäviä tietoja, ei ole säädelty sillä tavalla, että täytettäisiin vaatimukset, jotka vastaavat unionin oikeudessa perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti voimassa olevia vaatimuksia.

    50 U.S. Code § 1881a (Section 702 FISA) tai Executive Order 12333 eivät takaa unionin kansalaisille mahdollisuuksia tai oikeuksia vastustaa henkilötietojen käyttöä tai vedota tehokkaasti asetuksen E(U) 2018/1725 mukaisiin oikeuksiin.

    aAsetuksen (EU) 2018/1725 17 artiklan 1 ja 2 kohdan mukainen kantajan oikeus saada pääsy tietoihin on edellytys perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklan mukaisten kantajan perusoikeuksien käytölle. Vastaaja vie kantajalta, koska se ei ryhdy toimiin tietojensaantipyynnön johdosta, mahdollisuuden käyttää perusoikeuksin suojattua asemaa.

    3)

    Kolmas kanneperuste: Perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisia kantajan perusoikeuksia on loukattu

    Yhdysvaltojen lainsäädännössä ei säädetä mahdollisuudesta oikeudelliseen oikeussuojaan sitä vastaan, että Yhdysvaltojen turvallisuusviranomaisilla ja uutispalveluilla on pääsyt unionin kansalaisten henkilötietoihin.

    Sekä 50 U.S. Code § 1881a:n (Section 702 FISA) että Executive Order 12333:n säännöksiin nojautuvien Yhdysvaltojen turvallisuusviranomaisen ja uutispalvelujen tarkkailuohjelmien – esim. PRISM ja UPSTREAM – osalta Presidential Policy Directive 28 tai Executive Order 12333 eivät anna asianomaisille henkilöille oikeuksia, joihin voitaisiin vedota Yhdysvaltojen viranomaisia vastaan tuomioistuimissa.

    4.

    Neljäs kanneperuste: Asetuksen (EU) 2018/1725 17 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä asetuksen (EU) 2018/1725 14 artiklan 3 ja 4 kohdan virheellinen soveltaminen

    Vastaaja on lainvastaisesti jättänyt antamatta kantajan käyttöön hänen 1.4.2002 tekemän tietojensaantipyyntönsä mukaisesti asetuksen (EU) 2018/1725 17 artiklan 1 ja 2 kohdassa mainitut tiedot, erityisesti tiedot asetuksen (EU) 2018/1725 48 mukaisista suojatoimista, asetuksen (EU)2018/1725 14 artiklan mukaisen kuukauden määräajan kuluessa.

    Vastaaja on lainvastaisesti jättänyt ilmoittamatta kantajalle joko asetuksen (EU) 2018/1725 14 artiklan 3 kohdan toisen virkkeen mukaisesti perustelun tietojen antamista koskevan määräajan mahdollisesta jatkamisesta tai asetuksen (EU) 2018/1725 14 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti tietojensaantihakemuksen hylkäämisen perustelut sekä oikeussuojakeinot ja muut kuin oikeudelliset oikeussuojakeinot kuukauden kuluessa kantajan pyynnöstä.

    5.

    Viides kanneperuste: Aineettoman vahingon aiheuttaminen

    Kantajalle on aiheutunut määrältään 1 200 euron aineeton vahinko siitä, ettei vastaaja ole antanut tietoja, sekä vastaajan suorittamasta valvomattomasta kantajan henkilötietojen siirrosta vastaanottajalle, jonka kotipaikka on USA:ssa, ja tähän liittyvästä lainvastaisesta internetliikenteen valvonnasta aiheutuvasta epävarmuudesta.


    (1)  Luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta 23.10.2018 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725 (EUVL 2018, L 295, s. 39).


    Top