—

kumoamaan Euroopan syyttäjänviraston Euroopan syyttäjien nimittämisestä 27.7.2020 annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen 2020/1117 siltä osin kuin Europan syyttäjänviraston Euroopan syyttäjäksi palkkaluokkaan AD 13 kolmen vuoden toimikaudeksi, jota ei voida uusia ja joka alkaa 29.7.2020, nimitettiin Portugalin tasavallan nimeämä ehdokas José Eduardo Moreira Alves d’Oliveira Guerra

—

velvoittamaan Euroopan unionin neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

1)

Ensimmäinen kanneperuste perustuu Euroopan syyttäjäksi nimittämistä koskevien sääntöjen, joilla taataan Euroopan syyttäjänviraston riippumattomuus, rikkomiseen. Kantajan mukaan Portugalin tasavallan 29.11.2019 Euroopan unionin neuvostolle lähettämässään kirjeessä ilmaisema, asetuksen (EU) 2017/1939 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun valintalautakunnan päätöksen, jolla asetettiin kyseisen hallituksen itsensä nimeämät ehdokkaat paremmuusjärjestykseen, kyseenalaistaminen ja oman suosikkiehdokkaansa ilmoittaminen sekä neuvoston tätä koskeva hyväksyntä saattavat kyseenalaiseksi Euroopan syyttäjien nimittämismenettelyn asianmukaisuuden. Nimittämismenettelyllä on nimittäin tarkoitus turvata Euroopan syyttäjäviraston ja Euroopan syyttäjien riippumattomuus. Euroopan syyttäjien legitimaatio perustuu kantajan mukaan siihen, että unionin toimielimet eli erityisesti Euroopan unionin neuvosto mutta myös Euroopan parlamentti osallistuvat nimittämismenettelyyn, eikä kansallisten hallitusten osallistumiseen. Mainittu Portugalin hallituksen kirje ja neuvoston päätös hyväksyä siihen sisältyvä ehdotus saattavat kantajan mukaan Euroopan syyttäjäviraston ja Euroopan syyttäjien riippumattomuuden ja siten luotettavuuden vakavasti kyseenalaiseksi.

2)

Toinen kanneperuste perustuu päätöksen perusteluja koskevaan ilmeiseen virheeseen. Kantaja väittää erityisesti, että Portugalin hallituksen Euroopan unionin neuvostolle 29.11.2019 lähettämään kirjeeseen sisältyy kaksi vakavaa virhettä, jotka kyseinen hallitus itse myöntää. Virheet koskevat sitä, että kirjeessä mainitaan kuusi kertaa Portugalin hallituksen suosimana ehdokkaana ”apulaisvaltakunnansyyttäjä José Guerra” ja väitetään kyseisellä syyttäjällä olleen tutkinnanjohtajan ja johtavan syyttäjän rooli eräässä Euroopan unionin taloudellisia etuja koskevassa rikosasiassa. Kantajan mukaan riidanalaisella päätöksellä nimitetty syyttäjä ei ollut apulaisvaltakunnansyyttäjä eikä osallistunut mainitun asian tutkintavaiheeseen. Neuvosto katsoo, ettei näillä kahdella virheellä ole merkitystä päätöksen kannalta, eikä se ole viitannut niihin tai korjannut niitä, vaikka se hyväksyi kaikki muut Portugalin hallituksen kirjeessään esittämät väitteet. Todellisuudessa neuvosto tarkasteli kysymystä virheistä vasta sen jälkeen, kun mainitut seikat olivat saaneet julkisuutta, mikä herätti paljon huomiota sekä Portugalissa että koko Euroopassa.

3)

Kolmas kanneperuste perustuu toimivallan ylitykseen. Kantajan mukaan Euroopan unionin neuvostolle Euroopan syyttäjien valinta- ja nimittämismenettelyssä annetulla toimivallalla oli tarkoitus varmistaa kyseisen elimen riippumattomuus sekä sellaisten pätevimpien kansallisten ehdokkaiden nimittäminen, jotka tarjoavat takeet Euroopan syyttäjän viran hoitamisesta riippumattomasti. Portugalin tasavallan puuttumisella valintamenettelyyn ja neuvoston tälle antamalla hyväksynnällä poikettiin näistä tavoitteista, tai ainakin niistä seurasi kyseisistä tavoitteista poikkeaminen. Portugalilaisen syyttäjän valinnalla ja riidanalaisella päätöksellä toteutetulla myöhemmällä nimittämisellä ei kantajan mukaan edesauteta sellaisten pätevimpien kansallisten ehdokkaiden nimittämistä, jotka tarjoavat takeet Euroopan syyttäjän viran hoitamisen edellyttämästä riippumattomuudesta, mikä on edellä mainituista asetuksista ja päätöksistä ilmenevien tavoitteiden vastaista ja heikentää nimitettyjen syyttäjien legitimiteettiä ja itse elimen luotettavuutta.