–

Romanian hallitus, asiamiehinään E. Gane ja A. Wellman,

–

Euroopan komissio, asiamiehinään G.-D. Balan ja A. Sauka,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän sekä suoriin tukiin, maaseudun kehittämistukeen ja täydentäviin ehtoihin sovellettavien maksujen epäämis- ja perumisedellytysten sekä hallinnollisten seuraamusten osalta 11.3.2014 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 (EUVL 2014, L 181, s. 48, oikaisu EUVL 2015, L 209, s. 48), sellaisena kuin se on muutettuna komission 4.5.2016 antamalla delegoidulla asetuksella (EU) 2016/1393 (EUVL 2016, L 225, s. 41) (jäljempänä asetus N:o 640/2014), 2 artiklan 1 kohdan 23 alakohdan ja 19 artiklan tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat yhtäältä Euro Delta Danube SRL ja toisaalta Agenţia de Plăţi şi Intervenţie pentru Agricultură – Centrul Judeţean Tulcea (maatalouden maksuista ja maataloutta koskevista toimenpiteistä vastaava virasto – Tulcean maakunnan keskusyksikkö, Romania) (jäljempänä APIA) ja joka koskee tilannetta, jossa mainittu virasto on kieltäytynyt myöntämästä kyseiselle yhtiölle yhtenäistä pinta-alatukea.

3

Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17.12.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (EUVL 2013, L 347, s. 549, oikaisu EUVL 2016, L 130, s. 13) 63 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”1.   Jos todetaan, ettei tuensaaja täytä alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä säädettyjä tukikelpoisuusperusteita, tuen tai palkkion myöntämisen edellytyksiin liittyviä sitoumuksia tai muita velvoitteita, tukea ei makseta tai tuki peruutetaan kokonaan tai osittain, ja tapauksen mukaan [yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta 17.12.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston] asetuksen (EU) N:o 1307/2013 [(EUVL 2013, L 347, s. 608)] 21 artiklassa tarkoitettuja vastaavia tukioikeuksia ei myönnetä tai ne peruutetaan.

2.   Lisäksi, jos alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä niin säädetään, jäsenvaltioiden on määrättävä myös hallinnollisia seuraamuksia – –”

4

Asetuksen N:o 1307/2013 johdanto-osan neljännessä perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

”On tarpeen täsmentää, että – – asetusta – – N:o 1306/2013 ja sen nojalla annettuja säännöksiä sovelletaan tässä asetuksessa säädettyihin toimenpiteisiin. – –”

5

Asetuksen N:o 1307/2013 4 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Tässä asetuksessa tarkoitetaan

– –

– –

– –”

6

Kyseisen asetuksen 32 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Tässä osastossa ’tukikelpoisella hehtaarilla’ tarkoitetaan

– –”

7

Delegoidun asetuksen N:o 640/2014 johdanto-osan 2 ja 19 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

– –

8

Delegoidun asetuksen N:o 640/2014 2 artiklan, jonka otsikko on ”Määritelmät”, 1 kohdan 23 alakohdassa säädetään seuraavaa:

”– –

Lisäksi sovelletaan seuraavia määritelmiä:

– –

(23) ’määritetyllä pinta-alalla’ tarkoitetaan

– –”

9

Kyseisen asetuksen 17 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Tämän jakson soveltamiseksi seuraavat viljelykasviryhmät on tapauksen mukaan erotettava toisistaan:

– –”

10

Mainitun asetuksen 18 artiklan 6 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään seuraavaa:

”Sanotun rajoittamatta 19 artiklan mukaisia hallinnollisia seuraamuksia, kun kyseessä ovat tukihakemukset ja/tai maksupyynnöt pinta-alaan liittyvissä tukijärjestelmissä tai tukitoimenpiteissä ja jos ilmoitettu pinta-ala ylittää 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun jonkin viljelykasviryhmän määritetyn pinta-alan, tuen laskentaperusteena on kyseisen viljelykasviryhmän määritetty pinta-ala.”

11

Saman asetuksen 19 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Jos tuen saamiseksi ilmoitettu ala missä tahansa pinta-alaan liittyvässä tukijärjestelmässä tai tukitoimenpiteessä ylittää jonkin 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun viljelykasviryhmän osalta 18 artiklan mukaisesti määritetyn pinta-alan, tuen laskentaperusteena käytetään määritettyä pinta-alaa – –

– –

2.   Jos ero on yli 50 prosenttia, kyseiselle viljelykasviryhmälle ei myönnetä pinta-alaan liittyvää suoraa tukea tai maaseudun kehittämistukea. Lisäksi tuensaajaan sovelletaan lisäseuraamusta, joka on yhtä suuri kuin suoran tuen tai maaseudun kehittämistuen määrä, joka vastaa ilmoitetun pinta-alan ja 18 artiklan mukaisesti määritetyn pinta-alan välistä eroa.

– –”

12

Maatalouteen vuosina 2015–2020 sovellettavien tukijärjestelmien hyväksymisestä ja maatalousyhtiöitä ja muita maatalousalan yhtymiä koskevan lain nro 36/1991 2 §:n muuttamisesta 18.3.2015 annetun hallituksen kiireellisen asetuksen nro 3/2015 (Ordonanța de urgență a Guvernului nr. 3/2015 pentru aprobarea schemelor de plăți care se aplică în agricultură în perioada 2015–2020 și pentru modificarea art. 2 din Legea nr. 36/1991 privind societățile agricole și alte forme de asociere în agricultură; Monitorul Oficial al României, nro 191, 23.3.2015), sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasiassa (jäljempänä OUG nro 3/2015), 2 §:ssä säädetään seuraavaa:

”1.   Tässä kiireellisessä asetuksessa tarkoitetaan – –

– –

n) ’maatalousmaalla’ pellon, pysyvien nurmien ja pysyvien laidunten tai pysyvien viljelykasvien pinta-alaa

o) ’peltoalalla’ maataloustuotantoa varten viljeltyä maata tai maataloustuotantoon käytettävissä olevaa kesantomaata riippumatta siitä, onko kyseisellä maalla kasvihuoneita, kasvisuojia tai muita kiinteitä tai irtonaisia suojia

– –

r) ’maan käytöllä’ maatalousmaan käyttöä maataloustoimintaan hakuvuonna tilalla, joka on viljelijän käytettävissä hakemuksen tekohetkellä”.

13

Kyseisen asetuksen 8 §:n 1 momentin n kohdassa säädetään seuraavaa:

”Saadakseen 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuja suoria tukia viljelijöiden täytyy

– –

n) toimittaa tukea koskevan yhtenäishakemuksen tai siihen tehtävien muutosten yhteydessä tarvittavat asiakirjat, joista käy ilmi, että maatalousmaa – – on heidän käytettävissään, tai tarvittaessa jäljennös aluehallintoviranomaisen rekisterin liitteestä nro 24. Asiakirjojen, joista käy ilmi, että maatalousmaa on viljelijän käytettävissä, on oltava allekirjoitettuja ennen tukea koskevan yhtenäishakemuksen toimittamista ja voimassa hakemuksen tekoajankohtana”.

14

Maanviljelyn ja karjanhoidon alojen suoriin tukiin ja määräaikaisiin valtiontukiin, jotka liittyvät maatalouden maksuista ja maataloutta koskevista toimenpiteistä vastaavalle virastolle esitettyihin yhtenäishakemuksiin, hakuvuodesta 2015 lähtien sovellettavasta seuraamusjärjestelmästä 7.4.2016 annetun maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavan ministeriön asetuksen nro 476/2016 (Ordinul ministrului agriculturii și dezvoltării rurale nr. 476/2016 privind sistemul de sancțiuni aplicabil schemelor de plăți directe și ajutoarelor naționale tranzitorii în sectoarele vegetal și zootehnic, aferente cererilor unice de plată depuse la Agenția de Plăți și Intervenție pentru Agricultură, începând cu anul de cerere 2015), sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasiassa, 2 §:n 2 momentin ș kohdassa säädetään seuraavaa:

”Pinta-alan liian suurena ilmoittamisella tarkoitetaan maksupyynnön yhteydessä ilmoitetun pinta-alan ja maksua varten määritetyn pinta-alan erotusta.”

15

Kyseisen asetuksen 6 artiklan e kohdassa säädetään seuraavaa:

”Seuraamukset pinta-alojen liian suurena ilmoittamisesta [OUG nro 3/2015:n] 1 §:n 2 momentin a, b ja d–f kohdassa ja 3 momentissa säädettyjen tukijärjestelmien yhteydessä ovat seuraavat:

– –

e) Jos maksupyynnön yhteydessä ilmoitettu pinta-ala ylittää määritetyn pinta-alan yli 50 prosentilla määritetystä pinta-alasta laskettuna, viljelijälle ei suoriteta maksua kyseisestä maksuryhmästä ja häneen sovelletaan lisäseuraamusta, joka on yhtä suuri kuin tuen määrä, joka vastaa ilmoitetun pinta-alan ja määritetyn pinta-alan välistä eroa – –”

16

Maatalouteen vuosina 2015–2020 sovellettavien tukijärjestelmien hyväksymisestä ja [OUG nro 3/2015:n] 1 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetun tukijärjestelmän tukikelpoisuusedellytysten hyväksymisestä, erityisehdoista ja täytäntöönpanosta sekä kansallisen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 mukaisten maatalousmaahan sovellettavien korvaavien maaseudun kehittämistoimien täytäntöönpanon erityisehdoista 6.4.2015 annetun maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavan ministeriön asetuksen nro 619/2015 (Ordinul nr. 619/2015 ministrului agriculturii și dezvoltării rurale pentru aprobarea criteriilor de eligibilitate, condițiilor specifice și a modului de implementare a schemelor de plăți prevăzute la art. 1 alin. (2) și (3) din Ordonanța de urgență a Guvernului nr. 3/2015 pentru aprobarea schemelor de plăți care se aplică în agricultură în perioada 2015–2020 și pentru modificarea art. 2 din Legea nr. 36/1991 privind societățile agricole și alte forme de asociere în agricultură, precum și a condițiilor specifice de implementare pentru măsurile compensatorii de dezvoltare rurală aplicabile pe terenurile agricole, prevăzute în Programul Național de Dezvoltare Rurală 2014–2020), sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasiassa, 2 §:n u kohdassa säädetään seuraavaa:

”– –

u) ’määritellyllä pinta-alalla’ tarkoitetaan pinta-alaan liittyvien tukijärjestelmien osalta alaa, joka täyttää kaikki tukikelpoisuusperusteet tai muut tuen myöntämisedellytyksiin liittyvät velvoitteet – –”

17

Kyseisen asetuksen 10 §:n 5 momentissa säädetään seuraavaa:

”Tukikelpoisia eivät ole seuraavat alat:

– –

o) alat, joilla on – – vuosia 2015–2019 koskevien maatalousrekisterin täydentämistä koskevien teknisten määräysten 23 §:n 20 momentissa tarkoitettuja kalanviljelylaitoksia”.

18

Tonavan suiston biosfäärialueen perustamisesta annetun lain nro 82/1993 muuttamisesta 18.11.2015 annetun lain nro 283/2015 (Legea nr. 283/2015 pentru modificarea Legii nr. 82/1993 privind constituirea Rezervației Biosferei ”Delta Dunării”; Monitorul Oficial al României, osa I, nro 863, 19.11.2015) 1 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:

”Kaikkialla suojelualueella maataloustuotantomaina käytettyjen tai kalanviljelylaitoksina käytettyjen maatalousmaiden käyttötarkoituksen muuttaminen tapahtuu hallintoviranomaisen suostumuksella ja yksinomaan asiantuntijoiden tekemien teknisten selvitysten perusteella.”

19

Euro Delta Danube on romanialainen oikeushenkilö, joka harjoittaa kalanviljelyä ja viljanviljelyä.

20

Käyttöoikeussopimuksessa, jonka Euro Delta Danube teki 1.10.2002 Consiliul Local Maliucin (Maliucin kunnanvaltuusto, Romania) kanssa, ja sitä täydentävässä 4.5.2011 allekirjoitetussa asiakirjassa sovittiin, että Euro Delta Danube käyttää kokonaispinta-alaltaan 142,2632 hehtaarin suuruista alaa kalanviljelyyn.

21

Maliucin kunnanvaltuusto teki 13.5.2016 päätöksen, jolla sallittiin maataloustoiminnan harjoittaminen kyseisellä maa-alueella viideksi vuodeksi.

22

Toisessa käyttöoikeussopimuksessa, jonka Euro Delta Danube teki 16.2.2006 Consiliul Județean Tulcean (Tulcean maakuntavaltuusto, Romania) kanssa, sovittiin, että Euro Delta Danube saa käyttöönsä 315 hehtaarin suuruisen alan käytettäväksi kalanviljelyyn.

23

Kyseisen sopimuksen osalta laadittiin 20.5.2014 päivätty täydentävä asiakirja, jonka mukaan 200 hehtaarin alalla toteutettaisiin töitä, jotka liittyivät peltojen ja kalaviljelmien viljelykiertoon maaperän ravinnetasapainon ylläpitämiseksi, sekä muita töitä.

24

Euro Delta Danuben Tulcean maakuntavaltuustolle esittämän tiedustelun johdosta maakuntavaltuusto täsmensi, että kyseiset työt koskivat peltojen ja kalaviljelmien viljelykiertoa, joka perustui vesiviljelyn tilapäiseen keskeyttämiseen yhdessä kalanviljelylaitoksessa tai sen yhdessä osassa kuuden kuukauden ja kolmen vuoden väliseksi ajaksi, jotta taattaisiin maaperän tuottavuuden palautuminen viljanviljelyn avulla, koska kyseisiä maa-alueita oli jälleen tarkoitus käyttää kalanviljelyyn.

25

Euro Delta Danube käytti satovuonna 2017 käyttöoikeussopimusten kohteina olevia kahta alaa osittain maataloustoimintaan. Se esitti näin ollen 15.5.2017 APIA:lle tukea koskevan yhtenäishakemuksen sellaisen 288,37 hehtaarin kokonaispinta-alan osalta, josta 100,58 hehtaaria sillä oli hallussaan Maliucin kunnanvaltuuston kanssa tehdyn käyttöoikeussopimuksen perusteella ja 187,79 hehtaaria Tulcean maakuntavaltuuston kanssa tehdyn käyttöoikeussopimuksen perusteella.

26

APIA teki 25.9.2018 maksupäätöksen, jossa se katsoi, että ilmoitettua pinta-alaa, johon sovellettiin Tulcean maakuntavaltuuston kanssa tehtyä käyttöoikeussopimusta, olisi kansallisen säännöstön nojalla pitänyt käyttää kalanviljelyyn tilanteessa, jossa käyttöoikeuden antaja ei ollut antanut suostumustaan alan kyseisen osan käyttötarkoituksen muuttamiselle. APIA totesi, että koska ei ollut perustetta, jonka nojalla Euro Delta Danube olisi voinut käyttää kyseisiä maa-aloja maataloustoimintaan, tukikelpoinen pinta-ala oli 100,58 hehtaaria, mikä vastasi ilmoitetusta 288,37 hehtaarin kokonaispinta-alasta sitä alaa, jota käytettiin Maliucin kunnanvaltuuston kanssa tehdyn käyttöoikeussopimuksen nojalla.

27

Näin ollen maksun kokonaismäärä vahvistettiin 100,58 hehtaarin määritetyn pinta-alan perusteella, minkä lisäksi määrättiin lisäseuraamuksia pinta-alan liian suurena ilmoittamisen perusteella.

28

Euro Delta Danube esitti APIA:lle 25.9.2018 tehtyä maksupäätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen, jonka APIA hylkäsi 20.12.2018 tekemällään päätöksellä.

29

Euro Delta Danube nosti 10.1.2019 Tribunalul Tulceassa (Tulcean alioikeus, Romania) kanteen, jossa se vaati viimeksi mainitun päätöksen kumoamista ja kyseisen maksupäätöksen osittaista kumoamista.

30

Kyseinen tuomioistuin antoi 28.6.2019 tuomion, jolla se hylkäsi kanteen perusteettomana. Tuomioistuin katsoi, että koska ei ollut näyttöä riidanalaisten alojen käyttötarkoituksen muuttamisesta, ne eivät täyttäneet Euro Delta Danuben hakeman yhtenäisen tuen myöntämisperusteita. Mainittu tuomioistuin nimittäin katsoi, että koska kyseisiä aloja oli kansallisen lainsäädännön nojalla pidettävä osana ”kalanviljelylaitosta”, ne eivät täyttäneet edellytyksiä sille, että niitä olisi voitu pitää viljelymaana, ja niiden ilmoittaminen merkitsi pinta-alan liian suurena ilmoittamista, jolla määrätyt hallinnolliset seuraamukset voitiin oikeuttaa.

31

Euro Delta Danube valitti 13.8.2019 kyseisestä tuomiosta Curtea de Apel Constanțaan (Constanțan ylioikeus, Romania), joka on nyt käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin.

32

Mainittu tuomioistuin pohtii, voidaanko unionin oikeuden kanssa yhteensopivana pitää kansallista lainsäädäntöä, jolla tuen ulkopuolelle jätetään maanviljelijä, joka käyttää maataloustarkoituksiin aloja, jotka käyttöoikeussopimuksella on luovutettu käytettäviksi kalanviljelyyn, ilman käyttöoikeuden antajan suostumusta, ja jonka nojalla maanviljelijälle määrätään lisäksi seuraamuksia pinta-alan liian suurena ilmoittamisesta sillä perusteella, etteivät kyseiseen tukeen liittyvät tukikelpoisuusperusteet täyty.

33

Curtea de Apel Constanța on tässä tilanteessa päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Ovatko – – delegoidun asetuksen N:o 640/2014 2 artiklan [1 kohdan] 23 alakohdan ja 19 artiklan säännökset esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka nojalla viljelijään sovelletaan pääasian oikeudenkäynnin olosuhteiden kaltaisissa olosuhteissa hallinnollisia seuraamuksia pinta-alan ilmoittamisesta liian suurena sillä perusteella, että tämä ei täytä tukikelpoisuusedellytyksiä liian suurena ilmoitettuna pidettävän pinta-alan osalta, koska viljelijä viljelee maata, jolla on kalanviljelylaitoksia ja joka on hänen hallussaan käyttöoikeussopimuksen perusteella, esittämättä näyttöä siitä, että käyttöoikeuden antaja olisi antanut suostumuksensa kyseisten maa-alojen käyttämiseen maataloustoimintaan?”

34

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksellään, onko delegoidun asetuksen N:o 640/2014 2 artiklan 1 kohdan 23 alakohtaa ja 19 artiklan 1 ja 2 kohtaa tulkittava siten, että niissä säädetään yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän yhteydessä siitä, että maataloustuen hakijalle määrätään hallinnollisia seuraamuksia pinta-alan liian suurena ilmoittamisen takia sillä perusteella, että kyseinen hakija käyttää maataloustoimintaan aloja, jotka sen käyttöön on käyttöoikeussopimuksella annettu kalanviljelyyn, ilman käyttöoikeuden antajan suostumusta tällaiseen alojen käyttötarkoituksen muuttamiseen.

35

Delegoidun asetuksen N:o 640/2014 19 artiklan 1 kohdan ensimmäisestä alakohdasta ja 2 kohdasta ilmenee, että jos tuen saamiseksi ilmoitettu ala missä tahansa pinta-alaan liittyvässä tukijärjestelmässä tai tukitoimenpiteessä ylittää jonkin kyseisen asetuksen 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun viljelykasviryhmän osalta 18 artiklan mukaisesti määritetyn pinta-alan ja jos ero on yli 50 prosenttia, kyseiselle viljelykasviryhmälle ei myönnetä pinta-alaan liittyvää suoraa tukea tai maaseudun kehittämistukea. Lisäksi tuensaajaan sovelletaan lisäseuraamusta, joka on yhtä suuri kuin suoran tuen tai maaseudun kehittämistuen määrä, joka vastaa ilmoitetun pinta-alan ja 18 artiklan mukaisesti määritetyn pinta-alan välistä eroa.

36

Tältä osin on todettava, että saman asetuksen 17 artiklan 1 kohdan a alakohdassa – johon kyseisen asetuksen 19 artiklan 1 kohdassa viitataan – tarkoitettuihin viljelykasviryhmiin kuuluvat muun muassa yhtenäisen pinta-alatuen myöntämiseksi ilmoitetut alat.

37

Lisäksi on todettava, että delegoidun asetuksen N:o 640/2014 2 artiklan 1 kohdan 23 alakohdan a alakohdassa ”määritelty pinta-ala” määritellään pinta-alaan liittyvien tukijärjestelmien yhteydessä alaksi, joka täyttää kaikki tukikelpoisuusperusteet tai muut tuen myöntämisedellytyksiin liittyvät velvoitteet, riippumatta tuensaajan käytössä olevien tukioikeuksien määrästä.

38

Unionin tuomioistuin on jo todennut, että voidakseen saada kyseistä tukea pääasiassa kyseessä olevan alan on oltava maatalousmaata ja osa viljelijän tilaa ja sitä on käytettävä maataloustoimintaan, tai kun sitä käytetään myös muuhun toimintaan, sitä on valtaosin käytettävä maataloustoimintaan (ks. vastaavasti tuomio 29.4.2021, Piscicola Tulcea ja Ira Invest, C-294/19 ja C-304/19, EU:C:2021:340, 64 kohta).

39

Siltä osin kuin on ensinnäkin kyse maatalousmaan käsitteestä, sellaisena kuin se on määritelty asetuksen N:o 1307/2013 4 artiklan 1 kohdan e alakohdassa, on todettava, että kyseinen käsite kattaa muun muassa ”pellon pinta-alan”, joka puolestaan määritellään 4 artiklan 1 kohdan f alakohdassa kasvien tuotantoa varten viljellyksi maaksi tai viljelyyn käytettävissä olevaksi kesantomaaksi.

40

Maa-ala on näin ollen katsottava ”maatalousmaaksi”, jos sitä käytetään tosiasiallisesti viimeksi mainitussa säännöksessä tarkoitettuna ”peltoalana”, eikä yksinomaan se seikka, että tällaista maa-alaa on käytetty peltona vastoin sellaisen käyttöoikeussopimuksen määräyksiä, josta on kyse pääasiassa, voi asettaa tällaista luonnehdintaa kyseenalaiseksi (ks. vastaavasti tuomio 29.4.2021, Piscicola Tulcea ja Ira Invest, C-294/19 ja C-304/19, EU:C:2021:340, 63 kohta).

41

Seuraavaksi on palautettava mieleen, että maatalousmaa kuuluu viljelijän tilaan, kun viimeksi mainitulla on oikeus hallita sitä maataloustoiminnan harjoittamiseksi, eli kun viimeksi mainittu voi toimia kyseisellä alalla riittävän itsenäisesti maataloustoimintaansa harjoittaakseen (tuomio 2.7.2015, Demmer, C‑684/13, EU:C:2015:439, 58 kohta).

42

Niin kauan kuin rajoitukset, joita sovelletaan riidanalaisten alojen käyttöön – kuten muun muassa rajoitukset, jotka koskevat sen toiminnan luonnetta, jota kyseisillä aloilla voidaan harjoittaa, ja jotka seuraavat käyttöoikeussopimuksesta, jonka nojalla kyseiset alat on annettu asianomaisen viljelijän käyttöön –, eivät estä kyseistä viljelijää harjoittamasta maataloustoimintaansa mainituilla aloilla, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava, ei ole syytä katsoa, että nämä alat eivät ole osa hänen tilaansa (ks. vastaavasti tuomio 2.5.2015, Demmer, C-684/13, EU:C:2015:439, 60 kohta).

43

Tältä osin on täsmennettävä, että vaikka hallinnoinnin käsite ei tarkoita, että kyseisellä viljelijällä on rajoittamaton valta hallita kyseistä alaa, kun sitä käytetään maataloustoimintaan, on kuitenkin tärkeää, ettei kyseinen viljelijä ole mainitun käyttöoikeussopimuksen osalta täysin riippuvainen käyttöoikeuden antajan ohjeista ja että hänellä on näin ollen tietty toiminnanvapaus harjoittaessaan maataloustoimintaansa kyseisillä aloilla (ks. vastaavasti tuomio 2.5.2015, Demmer, C-684/13, EU:C:2015:439, 61 ja 62 kohta).

44

Siltä osin kuin on lopuksi kyse tämän tuomion 38 kohdassa tarkoitetusta perusteesta, joka koskee maatalousmaan käyttöä maataloustoimintaan, maataloustoiminnan käsite määritellään asetuksen N:o 1307/2013 4 artiklan 1 kohdan c alakohdassa muun muassa maataloustuotteiden tuottamiseksi, kasvatukseksi tai viljelyksi.

45

Tästä seuraa, että koska nyt käsiteltävässä asiassa riidanalaiset alat ovat olleet viljeltyjä, toimintaa, jota Euro Delta Danube on kyseisillä aloilla harjoittanut, on pidettävä kyseisessä säännöksessä tarkoitettuna maataloustoimintana ja siten kyseisen perusteen täyttävänä.

46

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen asiana on kuitenkin kaikki pääasiaan liittyvät olosuhteet huomioon ottaen tarkistaa, täyttyvätkö kaikki tukikelpoisuusperusteet tai muut tuen myöntämisedellytyksiin liittyvät velvoitteet.

47

Kun kaikki edellä esitetyt näkökohdat otetaan huomioon, esitettyyn kysymykseen on vastattava, että delegoidun asetuksen N:o 640/2014 2 artiklan 1 kohdan 23 alakohtaa ja 19 artiklan 1 ja 2 kohtaa on tulkittava siten, ettei niissä säädetä yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän yhteydessä siitä, että maataloustuen hakijalle määrätään hallinnollisia seuraamuksia pinta-alan liian suurena ilmoittamisen takia sillä perusteella, että kyseinen hakija käyttää maataloustoimintaan aloja, jotka sen käyttöön on käyttöoikeussopimuksella annettu kalanviljelyyn, ilman käyttöoikeuden antajan suostumusta tällaiseen alojen käyttötarkoituksen muuttamiseen, silloin, kun kyseinen tuen hakija voi toimia kyseisillä aloilla riittävän itsenäisesti maataloustoimintaansa harjoittaakseen.

48

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevien asioiden käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kuudes jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän sekä suoriin tukiin, maaseudun kehittämistukeen ja täydentäviin ehtoihin sovellettavien maksujen epäämis- ja perumisedellytysten sekä hallinnollisten seuraamusten osalta 11.3.2014 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014, sellaisena kuin se on muutettuna komission 4.5.2016 antamalla delegoidulla asetuksella (EU) 2016/1393, 2 artiklan 1 kohdan 23 alakohtaa ja 19 artiklan 1 ja 2 kohtaa on tulkittava siten, ettei niissä säädetä yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän yhteydessä siitä, että maataloustuen hakijalle määrätään hallinnollisia seuraamuksia pinta-alan liian suurena ilmoittamisen takia sillä perusteella, että kyseinen hakija käyttää maataloustoimintaan aloja, jotka sen käyttöön on käyttöoikeussopimuksella annettu kalanviljelyyn, ilman käyttöoikeuden antajan suostumusta tällaiseen alojen käyttötarkoituksen muuttamiseen, silloin, kun kyseinen tuen hakija voi toimia kyseisillä aloilla riittävän itsenäisesti maataloustoimintaansa harjoittaakseen.