–

KAHL GmbH & Co. KG, edustajanaan T. Peterka, Rechtsanwalt,

–

C. E. Roeper GmbH, edustajanaan M. Hackert, Rechtsanwalt,

–

Euroopan komissio, asiamiehinään L. Mantl ja M. Salyková,

1

Ennakkoratkaisupyynnöt koskevat tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL 1987, L 256, s. 1) liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna 16.10.2014 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1101/2014 (EUVL 2014, L 312, s. 1) ja 6.10.2015 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/1754 (EUVL 2015, L 285, s. 1), olevan yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeiden 15219091 ja 15219099 tulkintaa.

2

Nämä pyynnöt on esitetty kahdessa asiassa, joista ensimmäisessä asianosaisina ovat KAHL GmbH & Co. KG (jäljempänä KAHL) ja Hauptzollamt Hannover (Hannoverin päätullitoimipaikka, Saksa) ja toisessa C. E. Roeper GmbH (jäljempänä Roeper) ja Hauptzollamt Hamburg (Hampurin päätullitoimipaikka, Saksa) ja joissa on kyse näiden yhtiöiden Saksaan tuoman sulatetun ja jähmetetyn mehiläisvahan tariffiluokittelusta.

3

Harmonoitu (ts. harmonisoitu) tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmä (jäljempänä harmonoitu järjestelmä) on otettu käyttöön harmonisoidusta tavarankuvaus- ja ‑koodausjärjestelmästä Brysselissä 14.6.1983 Maailman tullijärjestön puitteissa tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella, joka on yhdessä sen 24.6.1986 tehdyn muutospöytäkirjan kanssa hyväksytty Euroopan talousyhteisön puolesta 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL 1987, L 198, s. 1).

4

Maailman tullijärjestössä tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti laaditut harmonoidun järjestelmän selitykset, sellaisina kuin niitä sovelletaan pääasioiden tosiseikkoihin, sisältävät seuraavat tiedot, jotka koskevat harmonoidun järjestelmän alanimikkeeseen 152190 kuuluvia ”mehiläisvaha[a] ja mu[ita] hyönteisvah[oja], myös puhdistetut tai värjätyt”:

”Mehiläisvaha on ainetta, josta mehiläiset rakentavat pesänsä kuusikulmaiset kennot. Luonnontilassa sen rakenne on raemainen, väri vaaleankeltainen, oranssi tai joskus ruskea ja haju erityisen miellyttävää; valkaistuna ja puhdistettuna se on valkoista tai kellertävää ja sillä on hyvin heikko haju.

Sitä käytetään mm. kynttilöiden, vahattujen kankaiden ja vahatun paperin, kittien sekä kiillotusaineiden valmistukseen.

– –

Mehiläis- ja muut hyönteisvahat luokitellaan tähän nimikkeeseen sekä raakoina (myös luonnon mehiläiskakkuina) että puristettuina tai puhdistettuina, myös valkaistuina tai värjättyinä.”

5

Kuten asetuksen N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna 31.1.2000 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 254/2000 (EYVL 2000, L 28, s. 16), 1 artiklan 1 kohdasta ilmenee, Euroopan komission laatimassa yhdistetyssä nimikkeistössä säännellään Euroopan unioniin tuotujen tavaroiden tariffiluokittelua. Yhdistetyssä nimikkeistössä käytetään harmonoidun järjestelmän mukaisia nimikkeitä ja kuusinumeroisia alanimikkeitä, ja ainoastaan seitsemäs ja kahdeksas numero ovat sen omia alajaotteluja.

6

Yhdistetyn nimikkeistön yleisissä tulkintasäännöissä, jotka sisältyvät yhdistetyn nimikkeistön ensimmäisen osan I osaston A kohtaan, todetaan seuraavaa:

”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti:

1. Nimikkeistön jaksojen, ryhmien tai alaryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia; oikeudellisesti luokittelu määräytyy nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja, jollei näistä nimikkeistä ja huomautuksista muuta johdu, seuraavien sääntöjen mukaisesti.

– –

6. Oikeudellisesti tavaroiden luokittelu kunkin nimikkeen alanimikkeisiin määräytyy näiden alanimikkeiden ja niiden huomautusten sanamuodon sekä soveltuvin osin edellä olevien sääntöjen mukaisesti, ottaen kuitenkin huomioon, että ainoastaan samantasoiset alanimikkeet ovat keskenään vertailukelpoisia. Jollei toisin määrätä, tätä sääntöä sovellettaessa otetaan huomioon myös kyseisten jaksojen ja ryhmien huomautukset.”

7

Asetuksen N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 254/2000, 12 artiklan 1 kohdan mukaan komissio antaa vuosittain asetuksen, johon sisältyvät yhdistetyn nimikkeistön täydellinen toisinto Euroopan unionin neuvoston tai komission toteuttamien toimenpiteiden mukaisena sekä tullien määrät. Tämä asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään 31. päivänä lokakuuta, ja sitä sovelletaan seuraavan vuoden 1. päivästä tammikuuta.

8

Täytäntöönpanoasetukset N:o 1101/2014 ja 2015/1754 annettiin tämän säännöksen perusteella. Ensiksi mainitulla asetuksella muutettiin yhdistettyä nimikkeistöä 1.1.2015 alkaen ja jälkimmäisellä 1.1.2016 alkaen. Tämän nimikkeistön pääasioiden kannalta merkityksellisissä säännöksissä on kuitenkin pysytetty sama sanamuoto.

9

Yhdistetyn nimikkeistön toinen osa, sellaisena kuin se ilmenee kummastakin täytäntöönpanoasetuksesta, jonka otsikko on ”Tullitaulukko”, sisältää III jakson, jonka otsikko on ”Eläin- ja kasvirasvat ja ‑öljyt sekä niiden pilkkoutumistuotteet; valmistetut ravintorasvat; eläin- ja kasvivahat”.

10

Tämä jakso sisältää 15 ryhmän, jossa on sama otsikko ja johon sisältyy yhdistetyn nimikkeistön nimike 1521, joka on rakenteeltaan seuraavanlainen:

11

Komissio antaa yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset asetuksen N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 254/2000, 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan nojalla.

12

Euroopan unionin virallisessa lehdessä 4.3.2015 julkaistuissa selittävissä huomautuksissa (EUVL 2015, C 76, s. 1) todetaan seuraavaa:

13

Muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 täytäntöönpanosta sekä neuvoston direktiivin 97/78/EY täytäntöönpanosta tiettyjen näytteiden ja tuotteiden osalta, jotka vapautetaan kyseisen direktiivin mukaisista eläinlääkärintarkastuksista rajatarkastusasemilla, 25.2.2011 annetun komission asetuksen (EU) N:o 142/2011 (EUVL 2011, L 54, s. 1) 25 artiklan 1 kohdan c alakohdassa kielletään kennomaisen mehiläisvahan tuonti ja kauttakuljetus.

14

KAHL, joka tuo unioniin vahoja ja jalostaa niitä, pyysi 11.12.2015 Hannoverin päätullitoimipaikalta sitovaa tariffitietoa (jäljempänä sitova tariffitieto) ”raa’aksi mehiläisvahaksi” kuvailemansa tavaran luokittelusta ja ehdotti sen luokittelemista yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 15219091, jossa säädetään tullimaksujen vapautuksesta.

15

Hannoverin päätullitoimipaikka antoi 10.2.2016 tekemällään päätöksellä KAHLille sitovan tariffitiedon, jossa kyseessä oleva tavara luokiteltiin yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 15219099, joka koskee ”muita” mehiläisvahoja ja jota vastaa 2,5 prosentin tulli.

16

KAHLin tästä päätöksestä 22.2.2016 tekemä oikaisuvaatimus hylättiin, minkä jälkeen se nosti 30.8.2017 ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa kanteen, jossa se vetosi kyseessä olevan tavaran luokittelua yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 15219091 koskevan vaatimuksensa tueksi siihen, ettei mehiläisvahan luokittelu tähän alanimikkeeseen voi riippua vahan sisältämien epäpuhtauksien asteesta eikä joidenkin vieraiden aineiden poistamisella sulattamisen yhteydessä ole vaikutusta tähän.

17

Hannoverin päätullitoimipaikka pitäytyy kannassaan, jonka mukaan kyseessä oleva tavara ei kuulu yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 15219091 vaan sen alanimikkeeseen 15219099, koska se ei ole kennoissa eikä siihen sisälly tässä muodossa olevien vahojen tyypillisiä epäpuhtauksia.

18

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kuvailee kyseessä olevaa tavaraa mehiläisvahaksi, joka on sulatettu ja karkeasuodatettu vientimaassa ja tämän jälkeen jähmetetty ennen sen maastavientiä ja joka muodostuu sulatetuista, mehiläisvahalta tuoksuvista, hunajankeltaisista, leikattavaksi sopivista noin 15 x 5 cm:n kokoisista paloista ja noin 7 x 4 cm:n kokoisista palasista, joissa on halkeamia ja rakenteita, jotka muodostuvat sulatetun vahan jähmettyessä; siinä on vähäisessä määrin ulkopintaan tarttuneita, tummia epäpuhtauksia. Kyseisen tuomioistuimen mukaan ei ole mahdollista määrittää, onko kyse vahassa ennen sen sulattamista olevista vieraista aineista vai liasta muoteissa, joissa nestemäinen vaha on jäähdytetty, koska vahassa ei paljain silmin ole nähtävissä mitään vieraita aineita.

19

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa lisäksi, että yhdistetyn nimikkeistön alanimikettä 15219099 koskevien selittävien huomautusten eri kieliversioiden välillä on eroavuuksia. On nimittäin niin, että vaikka käsite ”sulatetut” on lisätty käsitteiden ”puristetut tai puhdistetut” yhteyteen näiden huomautusten tietyissä kieliversioissa, kuten niiden espanjan‑, saksan‑, ranskan‑, italian‑, hollannin‑, portugalin‑ ja romaniankielisissä versioissa, sitä ei ole mainittu näiden kahden jälkimmäisen käsitteen yhteydessä huomautusten muissa kieliversioissa, kuten tšekin‑, tanskan‑, englannin‑, maltan‑, puolan‑ ja ruotsinkielisissä versioissa. Kyseinen tuomioistuin katsoo, että on tarpeen saattaa unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi kysymys siitä, onko yhdistetyn nimikkeistön alanimikettä 15219099 koskevia selittäviä huomautuksia sovellettava niiden kieliversioiden mukaisesti, joissa esiintyy käsite ”sulatetut”.

20

Kyseinen tuomioistuin katsoo, että jos unionin tuomioistuin vastaa tähän kysymykseen kieltävästi, yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 15219091 sisältyvän käsitteen ”raa’at” tulkinta on ratkaiseva sellaisen mehiläisvahan tariffiluokittelun kannalta, josta on osittain eroteltu vieraat aineet. Kun otetaan huomioon tämän käsitteen tavanomainen merkitys ja sen alakohtaiset määritelmät, kyseinen tuomioistuin on taipuvainen luokittelemaan kyseessä olevan tavaran yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 15219091, varsinkin kun tällainen luokittelu vastaa sen mukaan myös yleisön käsitystä.

21

Finanzgericht Hamburg (Hampurin verotuomioistuin, Saksa) on näin ollen päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

22

Roeper tuo mehiläisvahaa unioniin sen jälleenmyyntiä varten yrityksille, jotka käsittelevät sitä merkittävästi kosmetiikka-, lääke- ja elintarviketeollisuutta varten. Se teki 7.1.2015 ilmoituksen Hampurin päätullitoimipaikkaan 800 säkillisestä mehiläisvahaa niiden vapaaseen liikkeeseen luovuttamista varten.

23

Tarkastettuaan näytteen Hampurin päätullitoimipaikka katsoi, että kyseessä oleva tavara oli luokiteltava ”muuksi” mehiläisvahaksi yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 15219099. Kyseinen tullitoimipaikka määräsi täten 4.11.2015 tekemällään päätöksellä Roeperin maksamaan 2 614 euroa, joka vastasi kyseiseen tavaraan sovellettavaa 2,5 prosentin tullia.

24

Roeperin tästä päätöksestä 1.12.2015 tekemä oikaisuvaatimus hylättiin, minkä jälkeen se nosti 25.9.2017 kanteen ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa. Se väitti näkemyksensä, jonka mukaan kyseessä oleva tavara on yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 15219091 kuuluvaa ”raakaa” mehiläisvahaa, tueksi, ettei yhdistetyn nimikkeistön alanimikettä 15219099 koskevissa selittävissä huomautuksissa tarkoitettu käsite ”geschmolzen” (sulatetut) tarkoita pelkästään mehiläisvahan lämpökäsittelyä ja mekaanista suodatusta vaan se kattaa myös myöhemmän jalostamisen, joka käsittää vahan ainesosien puhdistuksen ja erottelun, jotka ovat vasta viennin jälkeen toteutettavia vaiheita. Roeper asetti lisäksi kyseenalaiseksi sen, voidaanko vahan epäpuhtauden astetta soveltaa ”raa’an” mehiläisvahan ja ”muiden” mehiläisvahojen välisenä rajanvetoperusteena.

25

Hampurin päätullitoimipaikka pitäytyy kannassaan, jonka mukaan kyseessä oleva tavara kuuluu yhdistetyn nimikkeistön ”muita” mehiläisvahoja koskevaan alanimikkeeseen 15219099 eikä yhdistetyn nimikkeistön ”raakoja” mehiläisvahoja koskevaan alanimikkeeseen 15219091.

26

Asiassa C‑216/20 esitetyn ennakkoratkaisupyynnön perustelut vastaavat asiassa C‑197/20 esitetyn ennakkoratkaisupyynnön perusteluja, sellaisina kuin ne on esitetty tiivistetysti tämän tuomion 18–20 kohdassa.

27

Tässä tilanteessa Finanzgericht Hamburg päätti esittää unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisukysymykset, joiden sanamuoto on sama kuin tämän tuomion 21 kohdassa mainittujen asiassa C‑197/20 esitettyjen kysymysten sanamuoto.

28

Unionin tuomioistuimen presidentin 29.6.2020 antamalla päätöksellä asiat C‑197/20 ja C‑216/20 yhdistettiin asioiden käsittelyn kirjallista ja suullista vaihetta sekä tuomion antamista varten.

29

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksillään, joita on tarkasteltava yhdessä, lähinnä, onko yhdistettyä nimikkeistöä tulkittava siten, että mehiläisvaha, joka on sulatettu ja josta on sulattamisen yhteydessä eroteltu mekaanisesti osa vieraista aineista ja joka on tämän jälkeen jähmetetty palojen tai levyjen muotoilemiseksi, kuuluu yhdistetyn nimikkeistön ”raakoja” mehiläisvahoja koskevaan alanimikkeeseen 15219091, vai siten, että se kuuluu ”muita” vahoja koskevaan alanimikkeeseen 15219099.

30

Aluksi on täsmennettävä, että koska asian C‑197/20 pääasia perustuu Hannoverin päätullitoimipaikan 10.2.2016 antamaan sitovaan tariffitietoon ja koska asian C‑216/20 pääasian tosiseikat tapahtuivat vuonna 2015, pääasioissa ajallisesti sovellettavat yhdistetyn nimikkeistön versiot ovat ensiksi mainitussa asiassa täytäntöönpanoasetus 2015/1754, joka tuli voimaan 1.1.2016, ja jälkimmäisessä asiassa täytäntöönpanoasetus N:o 1101/2014, joka tuli voimaan 1.1.2015 (ks. vastaavasti tuomio 8.9.2016, Schenker, C‑409/14, EU:C:2016:643, 10 kohta ja tuomio 2.5.2019, Onlineshop, C‑268/18, EU:C:2019:353, 22–24 kohta). Tämän nimikkeistön pääasioiden kannalta merkityksellisissä säännöksissä on kuitenkin pysytetty sama sanamuoto, kuten tämän tuomion 8 kohdassa on todettu.

31

Yhdistetystä nimikkeistöstä pyydetyn tulkinnan osalta on muistutettava, että yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen mukaan tavaroiden luokittelu määräytyy tämän nimikkeistön nimikkeiden ja jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti. Oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketekstissä sekä nimikkeistön jaksojen tai ryhmien huomautusten tekstissä. Tavaran käyttötarkoitus voi olla objektiivinen luokitteluperuste sikäli kuin se kiinteästi liittyy kyseiseen tavaraan, jolloin liitynnän kiinteyttä on pystyttävä arvioimaan tavaran objektiivisten ominaispiirteiden ja ominaisuuksien mukaan (tuomio 3.6.2021, Flavourstream, C‑822/19, EU:C:2021:444, 34 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

32

Lisäksi unionin tuomioistuin on useaan kertaan todennut, että vaikka yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset ja harmonoidun järjestelmän selitykset eivät ole sitovia, ne ovat tärkeä keino yhteisen tullitariffin yhdenmukaisen noudattamisen takaamiseksi ja ne tarjoavat itsessään päteviä ohjeita tullitariffin tulkitsemiseksi (tuomio 18.6.2020, Hydro Energo, C‑340/19, EU:C:2020:488, 36 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

33

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on myös niin, että jossakin kieliversiossa käytettyä unionin oikeuden säännöksen sanamuotoa ei voida käyttää tämän säännöksen ainoana tulkintaperusteena eikä sille voida antaa etusijaa muihin kieliversioihin nähden, koska unionin oikeuden säännöksiä on tulkittava ja sovellettava yhtenäisesti ottaen huomioon kaikilla unionin kielillä laaditut versiot (ks. mm. tuomio 24.3.2021, A, C‑950/19, EU:C:2021:230, 37 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

34

Pääasioiden kannalta merkityksellisistä yhdistetyn nimikkeistön säännöksistä on todettava, että nimike 1521, johon kuuluvat ”kasvivahat (ei kuitenkaan triglyseridit), mehiläisvaha ja muut hyönteisvahat sekä spermaseetti, myös puhdistetut tai värjätyt”, jakautuu kahteen alanimikkeeseen eli alanimikkeeseen 15211000, jonka otsikko on ”kasvivahat”, ja alanimikkeeseen 152190, jonka otsikko on ”muut”. Viimeksi mainittuun alanimikkeeseen kuuluvat muun muassa ”mehiläisvaha ja muut hyönteisvahat, myös puhdistetut tai värjätyt”. Ne kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön kahteen alanimikkeeseen eli alanimikkeeseen 15219091, jonka otsikko on ”raa’at”, ja alanimikkeeseen 15219099, jonka otsikko on ”muut”. Viimeksi mainittu alanimike on sen sanamuodosta ilmenevällä tavalla kaatoalanimike, joka kattaa mehiläisvahat tai muut hyönteisvahat, jotka eivät kuulu yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 15219091.

35

Yhdistetyn nimikkeistön säännöksissä ei täsmennetä mitenkään sitä, kuinka pitkälle jalostettu mehiläisvaha tai muu hyönteisvaha säilyttää ”raa’an” luonteensa yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 15219091 luokittelemista varten ja minkä jalostusasteen jälkeen vaha on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 15219099”muuksi” vahaksi. Koska yhdistetyssä nimikkeistössä ei ole tällaista täsmennystä, on viitattava käsitteen ”raaka” tavanomaiseen yleiskieliseen merkitykseen, jolla kuvataan jotakin luonnollisessa muodossa olevaa, jota ei ole vielä käsitelty tai jalostettu.

36

Tältä osin yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeen 15219091 tulkitseminen siten, ettei vaha, josta on eroteltu osa vieraista aineista lämpökäsittelyssä, joka on tämän vahan jalostus- ja puhdistusprosessin ensimmäinen vaihe, kuulu ”raa’an” vahan käsitteeseen eikä siten kyseiseen alanimikkeeseen, on välttämätöntä ilmaisun ”raaka” tavanomaisen yleiskielisen merkityksen vuoksi, johon on viitattava tämän tuomion 31 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisesti oikeusvarmuuden ja tullivalvonnan helppouden tarkoituksessa.

37

Yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeen 15219091 tällaista tulkintaa tukevat harmonoidun järjestelmän alanimikettä 152190 koskevat selitykset, joissa täsmennetään niiden ranskankielisessä virallisessa versiossa ja muun muassa niiden saksankielisessä versiossa, että ”mehiläis- ja muut hyönteisvahat luokitellaan tähän nimikkeeseen sekä raakoina (myös luonnon mehiläiskakkuina) että puristettuina tai puhdistettuina, myös valkaistuina tai värjättyinä”. Sulatetussa muodossa olevien vahojen luetteleminen muiden sellaisten vahojen joukossa, jotka on käsitelty puristamalla tai puhdistamalla, osoittaa, ettei sulatettuja vahoja pidetä ”raakoina”.

38

Vaikka käsitettä ”sulatetut” (”melted”) ei käytetä harmonoidun järjestelmän alanimikettä 152190 koskevien selitysten englanninkielisessä virallisessa versiossa, jossa käytetään ainoastaan käsitteitä ”puristetut tai puhdistetut” (”pressed or refined”), tässä versiossa ja näiden selitysten virallisessa ranskankielisessä versiossa tehdystä erottelusta yhtäältä vahoihin ”raakoina” ja toisaalta vahoihin ”puristettuina tai puhdistettuina, myös valkaistuina tai värjättyinä” ilmenee kuitenkin, että käsittelemättömiä tai jalostamattomia vahoja pidetään erilaisina kuin vahoja, joita on käsitelty kemiallisesti tai muuten niiden jalostamista varten.

39

Yhdistetyn nimikkeistön selittävissä huomautuksissa vahvistetaan lisäksi tämän tuomion 36 kohdassa esitetty tulkinta. Näissä selittävissä huomautuksissa täsmennetään yhtäältä, että alanimikkeeseen 15219091 kuuluvat ”luonnollisissa kennoissa olevat vahat”, ja toisaalta, että alanimikkeeseen 15219099”kuuluvat puristetut tai puhdistetut vahat, myös vaalennetut tai värjätyt”. Näiden selittävien huomautusten itse sanamuodosta ilmenee niissä kieliversioissa, joissa käsite ”sulatetut” esiintyy, eli ainakin espanjan-, saksan-, ranskan-, italian-, hollannin-, portugalin- ja romaniankielisissä versioissa, että sulattamalla käsitellyt vahat kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 15219099.

40

Vaikka käsitettä ”sulatetut” ei esiinny yhdistetyn nimikkeistön selittävien huomautusten muissa kieliversioissa, kuten tšekin-, tanskan-, englannin-, maltan-, puolan- ja ruotsinkielisissä versioissa, alanimikettä 15219091 ei voida tulkita edes tällaisen selittävien huomautusten eri kieliversioiden välisen eroavuuden tilanteessa siten, että tähän alanimikkeeseen kuuluu mehiläisvaha, jota on käsitelty ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämissä kysymyksissä mainittujen menetelmien mukaisesti.

41

Ensinnäkään tällaisten menetelmien mukaisesti käsitelty vaha ei ole luonnollisessa muodossaan – erotuksena yhdistetyn nimikkeistön alanimikettä 15219091 koskevissa selittävissä huomautuksissa tarkoitettuihin ”luonnollisissa kennoissa oleviin” vahoihin –, niin kuin kyseisen alanimikkeen sanamuodossa edellytetään, luettuna tämän tuomion 31 kohdassa mainitun tavoitteen valossa.

42

Seuraavaksi yhdistetyn nimikkeistön alanimikettä 15219099 koskevien selittävien huomautusten, jotka koskevat ”muita” vahoja, sanamuoto sisältää näiden huomautusten kaikissa kieliversioissa ”puristetut tai puhdistetut vahat, myös vaalennetut tai värjätyt”, ja sillä tarkoitetaan siten tuotteita, jotka on käsitelty jalostamista varten. Toisin kuin pääasioiden kantajat väittävät, tätä alanimikettä ei näin ollen voida tulkita suppeasti siten, että se koskee ainoastaan vahan ainetta tai aineiden yhdistelmää muuttavia käsittelyjä, jotka on erotettava pelkästä lämpökäsittelystä, jossa tämä aine tai aineiden yhdistelmä pysyy muuttumattomana.

43

Viimein yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeitä 15219091 ja 15219099 koskevissa selittävissä huomautuksissa ei ole mitään mainintaa siitä, että luokiteltaessa tuotetta jompaankumpaan näistä alanimikkeistä olisi erotettava toisistaan menetelmät, joilla muutetaan vahan ainetta tai aineiden yhdistelmää ja joiden perusteella tuote kuuluu jälkimmäiseen alanimikkeeseen, ja menetelmät, jotka eivät merkitse tällaista muutosta ja joiden tuloksena syntyy ensiksi mainittuun alanimikkeeseen kuuluva tuote. Yhdistetyn nimikkeistön alanimikettä 15219091 koskevien selittävien huomautusten sanamuoto viittaa päinvastoin siihen, että sitä on tulkittava suppeasti, koska vaha, jota on käsitelty jollakin tavalla sen jalostamista tai puhdistusta varten, on jätetty sen ulkopuolelle ja vaha on täten luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 15219099”muuna” vahana.

44

Nyt käsiteltävissä asioissa ennakkoratkaisupyynnöistä ilmenee, että pääasioissa kyseessä olevat tuotteet ovat mehiläisvahoja, jotka on sulatettu ja joista on sulattamisen yhteydessä eroteltu mekaanisesti vieraat aineet, minkä jälkeen ne on uudelleen lämmitetty 120 celsiusasteen enimmäislämpötilaan ennen kuin ne on kaadettu siivilän, hyttysverkkojen tai yksinkertaisten puuvillakankaiden läpi muotteihin ja jähmetetty palojen tai levyjen muotoilemiseksi. Tällaiset vahat, joita on käsitelty eri menetelmillä niiden jalostamista varten, mukaan lukien sulatus- ja suodatusmenetelmät, eivät ole luonnollisessa muodossaan, joten niiden luokitteleminen yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 15219091”raakoina” vahoina ei ole mahdollista. Tällaiset vahat kuuluvat täten kyseisen nimikkeistön alanimikkeeseen 15219099.

45

Edellä esitetyn perusteella esitettyihin kysymyksiin on vastattava, että yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että mehiläisvaha, joka on sulatettu ja josta on sulattamisen yhteydessä eroteltu mekaanisesti osa vieraista aineista ja joka on tämän jälkeen jähmetetty palojen tai levyjen muotoilemiseksi, kuuluu kyseisen nimikkeistön ”muita” vahoja koskevaan alanimikkeeseen 15219099 eikä sen ”raakoja” mehiläisvahoja koskevaan alanimikkeeseen 15219091.

46

Pääasioiden asianosaisten osalta asioiden käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevien asioiden käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (yhdeksäs jaosto) on ratkaissut asiat seuraavasti:

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna 16.10.2014 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1101/2014 ja 6.10.2015 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/1754, olevaa yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että mehiläisvaha, joka on sulatettu ja josta on sulattamisen yhteydessä eroteltu mekaanisesti osa vieraista aineista ja joka on tämän jälkeen jähmetetty palojen tai levyjen muotoilemiseksi, kuuluu kyseisen nimikkeistön ”muita” vahoja koskevaan alanimikkeeseen 15219099 eikä sen ”raakoja” mehiläisvahoja koskevaan alanimikkeeseen 15219091.