Väliaikainen versio

UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (ensimmäinen jaosto)

14 päivänä helmikuuta 2019 (*)

Kumoamiskanne – Kasvinsuojeluaineet – Tehoaine glyfosaatti – Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteeseen sisällyttämisen uusiminen – Toimi ei koske kantajaa erikseen – Täytäntöönpanotoimenpiteitä edellyttävä sääntelytoimi – Tutkimatta jättäminen

Asiassa T-125/18,

Associazione Nazionale Granosalus – Liberi Cerealicoltori & Consumatori (Associazione GranoSalus), kotipaikka Foggia (Italia), edustajanaan asianajaja G. Dalfino,

kantajana,

vastaan

Euroopan komissio, asiamiehinään F. Castillo de la Torre, D. Bianchi, G. Koleva ja I. Naglis,

vastaajana,

jossa on kyse SEUT 263 artiklaan perustuvasta kanteesta, jossa vaaditaan kumoamaan tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän uusimisesta kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta 12.12.2017 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/2324 (EUVL 2017, L 333, s. 10),

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja I. Pelikánová sekä tuomarit P. Nihoul (esittelevä tuomari) ja J. Svenningsen,

kirjaaja: E. Coulon,

on antanut seuraavan

määräyksen

 Asian tausta

1        Glyfosaatti on tehoaine, jota käytetään erityisesti rikkakasvien torjunta-aineena.

2        Glyfosaatti ”hyväksyttiin” edellä 1 kohdassa mainittua käyttötarkoitusta varten ensimmäisen kerran Euroopan unionissa lisäämällä se kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 15.7.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/414/ETY (EYVL 1991, L 230, s. 1) liitteessä I olevaan tehoaineiden luetteloon.

3        Glyfosaatin lisääminen direktiivin 91/414 liitteessä I olevan taulukon loppuun tapahtui kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun neuvoston direktiivin 91/414/ETY liitteen I muuttamisesta tehoaineiden glyfosaatti ja tifensulfuronimetyyli sisällyttämiseksi siihen 20.11.2001 annetulla komission direktiivillä 2001/99/EY (EYVL 2001, L 304, s. 14).

4        Direktiivin 2001/99 nojalla glyfosaatti ”hyväksyttiin” tehoaineeksi 1.7.2002 ja 30.6.2012 väliseksi ajaksi.

5        Direktiivin 91/414/ETY 5 artiklan 5 kohdassa säädettiin, että tehoaineen sisällyttäminen voidaan pyynnöstä uusia edellyttäen, että hakemus tehdään vähintään kaksi vuotta ennen sisällyttämiskauden päättymistä.

6        Euroopan komissio vastaanotti glyfosaatin sisällyttämisen uusimista koskevan hakemuksen säädetyssä määräajassa.

7        Kävi kuitenkin ilmi, että tehoaineiden sisällyttämisen uusimisen kannalta välttämättömien lisätietojen toimittamista ja arviointia varten tarvittiin vielä yksityiskohtaiset säännöt.

8        Niinpä glyfosaatin sisällyttämistä jatkettiin 31.12.2015 asti neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta siltä osin kuin se koskee tiettyjen tehoaineiden liitteeseen I sisällyttämisen voimassaolon päättymispäiviä 10.11.2010 annetulla komission direktiivillä 2010/77/EU (EUVL 2010, L 293, s. 48).

9        Tämän jälkeen direktiivi 91/414 kumottiin 14.6.2011 alkaen kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21.10.2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1107/2009 (EUVL L 309, s. 1).

10      Asetuksen N:o 1107/2009 mukaisesti hyväksyttyinä pidettävät tehoaineet on lueteltu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 täytäntöönpanosta hyväksyttyjen tehoaineiden luettelon osalta 25.5.2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 (EUVL 2011, L 153, s. 1) liitteessä.

11      Täytäntöönpanoasetuksen N:o 504/2011 liitteessä olevassa luettelossa mainitaan glyfosaatti. Tämän tehoaineen hyväksynnän voimassaolon päättymisajankohdaksi oli vahvistettu 31.12.2015.

12      Esittelevänä jäsenvaltiona toimiva Saksan liittotasavalta esitti 20.12.2013 yhdessä rinnakkaisesittelijänä toimivan Slovakian tasavallan kanssa glyfosaatin hyväksynnän uusimista koskevan arviointikertomuksen luonnoksen.

13      Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) toimitti kyseessä olevan arviointikertomuksen luonnoksen hakijalle sekä jäsenvaltioille huomautusten esittämistä varten. Se toimitti vastaanottamansa huomautukset komissiolle ja asetti täydentävän asiakirja-aineiston tiivistelmän julkisesti saataville.

14      Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) julkaisi 20.3.2015 havaintonsa glyfosaatin mahdollisesta syöpävaarallisuudesta. Se luokitteli näiden havaintojen perusteella glyfosaatin ihmiselle todennäköisesti syöpävaaralliseksi aineeksi.

15      Komissio pyysi 29.4.2015 EFSAa tutkimaan glyfosaatin mahdollista syöpävaarallisuutta koskevista IARC:n havainnoista ilmenevät tiedot ja ottamaan ne huomioon arvioissaan ja päätelmissään 30.10.2015 asti.

16      Tällä välin komissio pidensi glyfosaatin hyväksynnän voimassaoloaikaa 30.6.2016 asti täytäntöönpanoasetuksen N:o 540/2011 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tehoaineiden 2,4-D, asibentsolaari-s-metyyli, amitroli, bentatsoni, syhalofoppibutyyli, dikvatti, esfenvaleraatti, famoksadoni, flumioksatsiini, DPX KE 459 (flupyrsulfuronimetyyli), glyfosaatti, iprovalikarbi, isoproturoni, lambda-syhalotriini, metalaksyyli-M, metsulfuroni-metyyli, pikolinafeeni, prosulfuroni, pymetrotsiini, pyraflufeenietyyli, tiabendatsoli, tifensulfuronimetyyli ja tr[i]asulfuroni hyväksynnän voimassaoloajan pidentämisestä 20.10.2015 annetulla täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/1885 (EUVL 2015, L 276, s. 48).

17      Täytäntöönpanoasetus 2015/1885 perustui asetuksen N:o 1107/2009 17 artiklan ensimmäiseen kohtaan, jonka mukaan komissio voi lykätä tehoaineen hyväksynnän voimassaolon päättymistä, jos hakijasta riippumattomista syistä näyttää siltä, että hyväksynnän voimassaolo päättyy ennen kuin uusimista koskeva päätös on tehty.

18      EFSA ilmoitti 30.10.2015 päätelmänsä siitä, voitiinko glyfosaatin olettaa täyttävän asetuksen N:o 1107/2009 4 artiklassa säädetyt hyväksymiskriteerit.

19      EFSA totesi näissä päätelmissään, että glyfosaatti ei todennäköisesti ole ihmiselle syöpävaarallinen ja että saatavilla oleva näyttö ei anna tukea sen karsinogeenisuuden yhdenmukaistetulle luokittelemiselle [aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta 16.12.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston] asetuksen (EY) N:o 1272/2008 [(EUVL 2008, L 353, s. 1)] mukaisesti.

20      Komissio esitti tarkastelukertomuksen luonnoksen pysyvälle kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitealle 28.1.2016. Hakijalla oli tilaisuus esittää tästä huomautuksensa.

21      Pysyvässä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomiteassa useat jäsenvaltiot katsoivat tarpeelliseksi pyytää lausuntoa toiselta taholta eli Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) riskinarviointikomitealta glyfosaattia koskevasta yhdenmukaistetusta luokituksesta glyfosaatin syöpävaarallisuuden osalta ennen hyväksynnän uusimista koskevan päätöksen tekemistä.

22      Ottaen huomioon ECHAn riskinarviointikomitean lausunnon antamiseen tarvittavan ajan, glyfosaatin hyväksynnän voimassaoloa jatkettiin kolmannen kerran, tällä kertaa 15.12.2017 asti täytäntöönpanoasetuksen N:o 540/2011 muuttamisesta tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän voimassaoloajan pidentämiseksi 29.6.2016 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/1056 (EUVL 2016, L 173, s. 52).

23      Kemikaaliviraston riskinarviointikomitea toimitti lausuntonsa komissiolle 15.6.2017. Lausunnossaan se päätteli yhteisymmärryksessä, että nyt käytettävissä olevan tiedon pohjalta ei ollut perusteltua antaa glyfosaatille vaaraluokitusta karsinogeenisuuden osalta.

24      Euroopan komissio otti 6.10.2017 virallisesti vastaan eurooppalaisen kansalaisaloitteen, jossa nimenomaan viitataan glyfosaattiin yhdessä sen kolmesta tavoitteesta ja jossa on varmennettu allekirjoitus vähintään miljoonalta unionin kansalaiselta vähintään seitsemästä jäsenvaltiosta.

25      Komissio vastasi eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen 23.10.2017 todeten, että ”[e]nsimmäisestä tavoitteesta eli glyfosaattipohjaisten rikkakasvien torjunta-aineiden kieltämisestä [se katsoi], että glyfosaatin kieltämiselle ei ol[lut] tieteellisiä eikä oikeudellisia perusteita, eikä se [aikonut] esittää tätä koskevaa lainsäädäntöehdotusta”. Lisäksi se totesi, että ”[t]ieteellinen näyttö ei tu[kenut] päätelmää, jonka mukaan glyfosaatti voi aiheuttaa syöpää” ja että ”[s]en vuoksi komission päätös uusia glyfosaatin hyväksyntä (viideksi vuodeksi) [oli] täysin perusteltu”.

26      Pysyvä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitea ei antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa. Asia saatettiin muutoksenhakukomitean käsiteltäväksi ja tämä antoi lausuntonsa.

27      Komissio antoi 12.12.2017 tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän uusimisesta kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/2324 (EUVL 2017, L 333, s. 10; jäljempänä riidanalainen toimi).

28      Glyfosaatin hyväksyntä uusittiin riidanalaisella toimella tietyin edellytyksin 15.12.2022 asti.

29      Riidanalaisen toimen johdanto-osan 25 perustelukappaleessa todetaan, että asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat edellä 26 kohdassa mainitun muutoksenhakukomitean lausunnon mukaiset.

 Oikeudenkäyntimenettely ja asianosaisten vaatimukset

30      Kantaja Associazione Nazionale GranoSalus – Liberi Cerealicoltori & Consumatori, joka on italialainen vehnäntuottajien ja kuluttajien sekä niiden etuja ajavien yhdistysten muodostama yhdistys, nosti nyt käsiteltävän kanteen unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 28.2.2018 jättämällään kannekirjelmällä.

31      Komissio esitti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 30.5.2018 toimittamallaan erillisellä asiakirjalla unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 130 artiklan mukaisen oikeudenkäyntiväitteen.

32      Kantaja toimitti 9.7.2018 oikeudenkäyntiväitettä koskevat huomautuksensa.

33       Helm AG, Monsanto Europe NV/SA, Monsanto Company, Nufarm GmbH & Co. KG, Nufarm, Albaugh Europe Sàrl, Albaugh UK Ltd, Albaugh TKI d.o.o. ja Barclay Chemicals Manufacturing Ltd pyysivät kukin 8.6., 11.6. tai 12.6.2018 lupaa saada osallistua asian käsittelyyn väliintulijoina tukeakseen komission vaatimuksia.

34      Kantaja vaatii kannekirjelmässään, että unionin yleinen tuomioistuin kumoaa riidanalaisen toimen.

35      Komissio vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

–        jättää kanteen tutkimatta sillä perusteella, että tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat

–        velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut

–        toissijaisesti vahvistaa uuden määräajan asian käsittelyn jatkamiseksi työjärjestyksen 130 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

36      Oikeudenkäyntiväitettä koskevissa huomautuksissaan kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin hylkää tämän väitteen.

37      Lisäksi kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin määrää selvitystoimena siitä, että julkaistaan ne EFSAn raportin kohdat, joissa on tarkasteltu uudelleen tutkimuksia glyfosaatin mahdollisista vaikutuksista ihmisten terveydelle, jotta niitä voidaan verrata niin kutsuttuun Monsanto papers ‑asiakirja-aineistoon, joka sisältää Monsanto‑konsernin sisäisiä asiakirjoja, jotka Yhdysvaltojen tuomioistuimet määräsivät julkisiksi vuonna 2017.

 Oikeudellinen arviointi

38      Unionin yleinen tuomioistuin voi työjärjestyksensä 130 artiklan 1 ja 7 kohdan mukaan lausua tutkimatta jättämisestä pääasian käsittelyä aloittamatta, jos vastaaja pyytää sitä.

39      Nyt käsiteltävässä asiassa unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että sillä on asiakirjojen perusteella riittävät tiedot ja se päättää ratkaista asian menettelyä jatkamatta.

 Oikeudenkäyntiväite

40      Komissio väittää oikeudenkäyntiväitteensä osalta, että kantajalla ei ole asiavaltuutta. Yhtäältä riidanalainen toimi ei koske kantajaa suoraan eikä erikseen. Toisaalta riidanalainen toimi on sääntelytoimi, joka edellyttää täytäntöönpanotoimenpiteitä.

41      Kantaja riitauttaa komission perustelut ja väittää erityisesti, että riidanalainen toimi koskee kantajaa suoraan ja että se ei edellytä täytäntöönpanotoimenpiteitä.

42      Aluksi on todettava, että kantaja on yhdistys, jonka tarkoitus on suojella ja edistää laadukasta viljanviljelyä kuluttajien suojaamiseksi. Tämän yhdistyksen tavoitteena on tässä yhteydessä erityisesti edustaa, suojata ja puolustaa jäseniään, jotka ovat Etelä-Italiassa asuvia vehnäntuottajia ja kuluttajia sekä unionin kansalaisia.

43      Unionin tuomioistuimen mukaan yhdistys voi kuitenkin lähtökohtaisesti nostaa kumoamiskanteen ainoastaan, jos se voi vedota omaan oikeussuojan tarpeeseen tai jos sen edustamilla yrityksillä tai joillakin niistä on erillinen asiavaltuus (ks. vastaavasti tuomio 13.3.2018, European Union Copper Task Force v. komissio, C‑384/16 P, EU:C:2018:176, 87 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Näin ollen on tutkittava, koskeeko jompikumpi näistä tilanteista kantajaa nyt käsiteltävässä asiassa.

 Kantajan oman oikeussuojan tarpeen olemassaolo

44      Siitä kysymyksestä, voiko kantaja vedota omaan oikeussuojan tarpeeseen, on huomautettava, että unionin tuomioistuimen mukaan erityiset olosuhteet kuten yhdistyksen rooli menettelyssä, jonka päätteeksi annettiin SEUT 263 artiklassa tarkoitettu toimi, voivat olla perusteena tämän yhdistyksen nostaman kanteen tutkittavaksi ottamiselle, muun muassa, kun tämä toimi on vaikuttanut sen neuvotteluasemaan ja kun kyseessä olevassa säännöstössä myönnetään sille tiettyjä prosessuaalisia takuita (ks. tuomio 13.3.2018, European Union Copper Task Force v. komissio, C‑384/16 P, EU:C:2018:176,88 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

45      Nyt käsiteltävässä asiassa kantaja väittää, että riidanalainen toimi vaikuttaa kantajan puolustamiin intresseihin, kuten kaikenlaisen markkinoilla esiintyvän ja maanviljelijöitä vahingoittavan keinottelun ja hyväksikäytön torjuntaan. Kantaja ei kuitenkaan ole ilmoittanut esittämissään huomautuksissa, että se olisi osallistunut riidanalaisen toimen laatimiseen tai että sillä olisi erityisoikeuksia, jotka liittyvät menettelyyn, joka johti tämä toimen tekemiseen.

46      Tästä seuraa, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella kantajalla ei ole omaa oikeussuojan tarvetta, jonka perusteella se olisi voinut nostaa omissa nimissään kumoamiskanteen unionin yleisessä tuomioistuimessa, ja että näin ollen nyt esillä oleva kanne voidaan periaatteessa ottaa tutkittavaksi vain, jos osoitetaan, että kantajan jäsenillä tai joillakin jäsenillä on asiavaltuus.

 Kantajan jäsenten erillinen asiavaltuus

47      SEUT 263 artiklan neljännen kohdan mukaan luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi nostaa kanteen hänelle osoitetusta säädöksestä tai säädöksestä, joka koskee häntä suoraan ja erikseen, sekä sääntelytoimesta, joka koskee häntä suoraan ja joka ei edellytä täytäntöönpanotoimenpiteitä.

48      SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa erotetaan näin ollen toisistaan kolme tilannetta, joissa luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön nostama kumoamiskanne voidaan ottaa tutkittavaksi.

–       Onko toimi osoitettu henkilölle

49      Ensimmäisestä tilanteesta, joka koskee niitä, joille toimi on osoitettu, on huomautettava, että henkilön, jolle toimi on osoitettu, käsite on ymmärrettävä muodollisesti niin, että sillä tarkoitetaan henkilöä, joka on nimetty toimessa henkilöksi, jolle toimi on osoitettu (tuomio 21.1.2016, SACBO v. komissio ja INEA, C‑281/14 P, ei julkaistu, EU:C:2016:46, 34 kohta).

50      Nyt käsiteltävässä asiassa ei voida katsoa, että riidanalainen toimi on osoitettu kantajan jäsenille, koska riidanalaisessa toimessa ei mainita, että toimi olisi osoitettu niille.

–       Koskeeko toimi henkilöä suoraan ja erikseen

51      Toisessa tilanteessa on määritettävä, koskeeko riidanalainen toimi kantajan jäseniä tai joitakin jäseniä erikseen.

52      Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan toimi voi koskea erikseen muita subjekteja kuin niitä, joille se on osoitettu SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetulla tavalla, vain, jos toimi vaikuttaa niihin niille tunnusomaisten erityispiirteiden tai sellaisen tosiasiallisen tilanteen takia, jonka perusteella ne erottuvat kaikista muista ja ne voidaan yksilöidä samalla tavalla kuin se, jolle toimi on osoitettu (tuomio 15.7.1963, Plaumann v. komissio, 25/62, EU:C:1963:17, s. 223).

53      Sitä vastoin silloin, kun toimi vaikuttaa henkilöihin, jotka kuuluvat abstraktiin ryhmään tai henkilöryhmään, jota ei ole yksilöity, edellä 52 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä vahvistetut edellytykset eivät täyty.

54      Nyt käsiteltävässä asiassa on todettava, että riidanalaisen toimen 1 artiklan mukaan glyfosaatin hyväksynnän uusimista koskeva toimenpide liitteessä I vahvistetuin edellytyksin koskee abstraktisti ja yleisesti kaikkia henkilöitä, jotka aikovat valmistaa, myydä tai käyttää tätä ainetta tai sitä sisältäviä kasvinsuojeluaineita, ja henkilöitä, joilla on näille kasvinsuojeluaineille annettu markkinoille saattamista koskeva lupa.

55      Näin ollen riidanalaista toimea sovelletaan objektiivisesti määritellyissä tilanteissa ja sen oikeusvaikutukset kohdistuvat yleisesti ja abstraktisti määriteltyihin henkilöryhmiin. Näin ollen tämä toimi on yleisesti sovellettava.

56      Kantaja väittää, että riidanalainen toimi vaikuttaa tiettyihin kantajan jäseniin, koska glyfosaatin käytön jatkaminen vaarantaa heidän terveytensä unionin kansalaisina ja kuluttajina.

57      Tästä on todettava, että riidanalaisesta toimesta väitetään aiheutuneen vahinkoa kantajan jäsenille yleisesti kuluttajina ja unionin kansalaisina.

58      Kuten kantaja nimittäin itse myöntää, glyfosaatin hyväksynnän uusiminen vaarantaa kantajan tiettyjen jäsenten terveyden siitä syystä, että se on vaarallinen ja että sitä esiintyy yleisesti käytetyissä kulutustavaroissa ja ‑hyödykkeissä ja pääasiallisesti vedessä, ja tämä vaikuttaa jäseniin kuluttajina ja unionin kansalaisina.

59      Lisäksi kantaja väittää, että glyfosaatin käytön jatkaminen aiheuttaa taloudellista vahinkoa tietyille kantajan jäsenille, jotka ovat vehnäntuottajia, koska ne eivät käytä tätä tehoainetta eettisten tai tieteellisten vakaumustensa vuoksi ja ovat siten taloudellisesti epäedullisemmassa asemassa kuin tätä tehoainetta käyttävät tuottajat, sillä kustannukset ovat suurempia, tuotantomäärät pienempiä ja myyntihinnat korkeampia.

60      Tästä on todettava, että se seikka, johon kantaja on vedonnut ja jonka mukaan toimi koskee tiettyjä kantajan jäseniä, jotka ovat vehnäntuottajia, ei eroa siitä tilanteesta, johon voisi vedota kuka tahansa maanviljelijä, joka erilaisista syistä johtuen ei käytä glyfosaattia vaan muita aineita, mistä aiheutuu tiettyjä kustannuksia.

61      Tästä seuraa, että riidanalainen toimi koskee kantajan jäseniä sen objektiivisen ominaisuuden vuoksi, joka niillä on kuluttajina, unionin kansalaisina tai vehnäntuottajina samalla tavoin kuin kaikkia muita kuluttajia, unionin kansalaisia tai vehnäntuottajia, jotka ovat tosiasiallisesti tai mahdollisesti samanlaisessa tilanteessa.

62      Näin ollen kantaja ei ole näyttänyt toteen, että riidanalainen toimi koskee sen jäseniä tai tiettyjä jäseniä erikseen.

63      Koska sen edellytykset, että toimi, jonka kumoamista vaaditaan, koskee henkilöä sekä suoraan että erikseen, ovat kumulatiivisia, ei ole tarpeen määrittää sitä, koskeeko riidanalainen toimi kantajan jäseniä tai joitakin niistä suoraan.

64      Tästä seuraa, että kantajan jäsenten tai joidenkin jäsenten erillinen asiavaltuus ei voi perustua SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitettuun tilanteeseen.

–       Riidanalaisen toimen luokittelu sääntelytoimeksi, joka ei edellytä täytäntöönpanotoimenpiteitä

65      Kolmas tilanne, jossa luonnollisen tai oikeushenkilön nostama kumoamiskanne voidaan ottaa tutkittavaksi, on tapaus, jossa kyseessä on sääntelytoimi, joka koskee tätä henkilöä suoraan ja joka ei edellytä täytäntöönpanotoimenpiteitä.

66      Tästä on todettava, että SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitettu sääntelytoimen käsite kattaa yleisesti sovellettavat muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyt toimet (tuomio 3.10.2013, Inuit Tapiriit Kanatami ym. v. parlamentti ja neuvosto, C‑583/11 P, EU:C:2013:625, 60 kohta).

67      Nyt käsiteltävässä asiassa riidanalainen toimi on tällainen sääntelytoimi, koska yhtäältä kyse on yleisesti sovellettavasta toimesta, kuten edellä 55 kohdassa on todettu, ja koska toisaalta sitä ei ole annettu SEUT 294 artiklassa kuvatussa tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä tai SEUT 289 artiklan 2 kohdassa määritetyssä erityisessä lainsäätämisjärjestyksessä, jossa Euroopan parlamentti hyväksyy toimen Euroopan unionin neuvoston osallistuessa asian käsittelyyn tai päinvastoin. Asianosaiset eivät ole myöskään kiistäneet tätä seikkaa.

68      Lisäksi on todettava, että SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitettua käsitettä ”sääntelytoim[i], – – joka ei edellytä täytäntöönpanotoimenpiteitä”, on tulkittava sen kyseisen määräyksen tavoitteen valossa, jona on välttää se, että yksityisen olisi rikottava lakia voidakseen saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi (tuomio 19.12.2013, Telefónica v. komissio, C‑274/12 P, EU:C:2013:852, 27 kohta).

69      Kun sääntelytoimella on välittömiä vaikutuksia luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön oikeusasemaan eikä täytäntöönpanotoimenpiteitä tarvita, kyseinen henkilö jäisi ilman tehokasta tuomioistuimen tarjoamaa oikeussuojaa, jos sillä ei olisi suoraa oikeussuojakeinoa unionin tuomioistuimissa edellä mainitun sääntelytoimen laillisuuden kyseenalaistamiseksi (tuomio 19.12.2013, Telefónica v. komissio, C‑274/12 P, EU:C:2013:852, 27 kohta).

70      Sitä vastoin silloin, kun sääntelytoimi edellyttää täytäntöönpanotoimenpiteitä, unionin oikeusjärjestyksen kunnioittamista koskevan tuomioistuinvalvonnan varmistavat paitsi unionin tuomioistuin myös jäsenvaltioiden tuomioistuimet, kuten SEU 19 artiklan 1 kohdasta ilmenee.

71      Yhtäältä on nimittäin niin, että jos sääntelytoimen täytäntöönpano kuuluu unionin toimielimille, elimille tai laitoksille, luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voivat nostaa unionin tuomioistuimissa kanteen soveltamistoimista SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetuin edellytyksin ja vedota SEUT 277 artiklan nojalla kanteen tueksi kyseisen perustoimen lainvastaisuuteen (tuomio 23.4.1986, Les Verts v. parlamentti, 294/83, EU:C:1986:166, 23 kohta).

72      Toisaalta silloin, kun sääntelytoimen täytäntöönpano kuuluu jäsenvaltioille, luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt voivat riitauttaa kyseisen perustoimen pätevyyden kansallisissa tuomioistuimissa ja saada nämä tässä kansallisessa menettelyssä esittämään tarvittaessa SEUT 267 artiklan mukaisesti unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisukysymyksiä (tuomio 23.4.1986, Les Verts v. parlamentti, C-294/83, EU:C:1986:166, 23 kohta).

73      Sen arvioimiseksi, edellyttääkö sääntelytoimi täytäntöönpanotoimenpiteitä, on kiinnitettävä huomiota kantajan asemaan, ja on merkityksetöntä, edellyttääkö kyseessä oleva toimi täytäntöönpanotoimenpiteitä muihin yksityisiin nähden (tuomio 19.12.2013, Telefónica v. komissio, C‑274/12 P, EU:C:2013:852, 30 kohta ja tuomio 28.4.2015, T & L Sugars et Sidul Açúcares v. komissio, C‑456/13 P, EU:C:2015:284, 32 kohta).

74      Nyt käsiteltävässä asiassa on siis määritettävä, edellyttääkö riidanalainen toimi, jolla on uusittu glyfosaatin hyväksyntä viiden vuoden ajanjaksoksi, täytäntöönpanotoimia kantajan jäseniin nähden.

75      Tätä varten on kiinnitettävä huomiota nyt käsiteltävässä asiassa sovellettavan säännöstön mukaiseen järjestelmään.

76      Asetuksen N:o 1107/2009 mukaan glyfosaatin, kuten kaikkien muidenkin tehoaineiden, arviointi suoritetaan kaksivaiheisesti.

77      Tehoainetta arvioidaan aluksi sellaisenaan unionin tasolla, ja komissio hyväksyy sen asetuksen N:o 1107/2009 7–13 artiklassa säädetyssä menettelyssä, mikäli osoitetaan, että se täyttää saman asetuksen 4 artiklassa säädetyt hyväksymiskriteerit.

78      Toisessa vaiheessa jäsenvaltiot arvioivat unionin hyväksymää tehoainetta sisältävän kasvinsuojeluaineen, ja jäsenvaltiot antavat tarvittaessa tämän aineen markkinoille saattamista koskevan luvan noudattaen asetuksen N:o 1107/2009 28–39 artiklassa säädettyä menettelyä ja lupaedellytyksiä.

79      Näin ollen kasvinsuojeluainetta, joka sisältää komission hyväksymää tehoainetta glyfosaatti, ei säännöstön nojalla voida saattaa markkinoille eikä sitä voida myöskään käyttää kyseessä olevassa jäsenvaltiossa ilman tämän valtion viranomaisten myöntämää lupaa.

80      Asetuksen N:o 1107/2009 14–20 artiklassa säädetään kyllä, että komissio uusii tehoaineen hyväksynnän kyseisen tehoaineen tuottajan hakemuksesta, mikäli tehoaine täyttää kyseisen asetuksen 4 artiklassa mainitut hyväksymiskriteerit.

81      Tehoaineen hyväksynnän uusiminen ei kuitenkaan sellaisenaan merkitse sellaisten markkinoille saattamista koskevien lupien vahvistamista, pidentämistä tai uusimista, jotka jäsenvaltiot ovat myöntäneet tätä tehoainetta sisältävälle kasvinsuojeluaineelle.

82      Asetuksen N:o 1107/2009 32 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan markkinoille saattamista koskevat luvat myönnetään rajoitetuksi voimassaoloajaksi. Kyseisen kohdan toisen alakohdan mukaan tämä aika voi olla korkeintaan vuosi kasvinsuojeluaineen sisältämän tehoaineen hyväksynnän voimassaolon päättymisestä. Sen jälkeen lupa on voimassa niin kauan kuin kyseinen tehoaine on hyväksytty.

83      Lisäksi asetuksen N:o 1107/2009 43 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään yhtäältä, että markkinoille saattamista koskeva lupa uusitaan luvanhaltijan tekemästä hakemuksesta, ja toisaalta, että tällainen hakemus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kasvinsuojeluaineen sisältämän tehoaineen hyväksynnän uusimisesta.

84      Tästä seuraa, että riidanalaisen toimen vaikutukset kohdistuvat kantajan jäseniin eli kuluttajiin, unionin kansalaisiin ja vehnäntuottajiin, joiden etua kantaja ajaa, tehoaineen glyfosaatti sisältävien kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevien lupien uusimisen, jonka jäsenvaltiot hyväksyvät, välityksellä.

85      Tällaiset markkinoille saattamista koskevien lupien uusimiset ovat edellä 68–73 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaan SEUT 263 artiklan neljännen kohdan loppuosassa tarkoitettuja riidanalaisen toimen täytäntöönpanotoimia.

86      Tätä päätelmää ei voida kumota muilla kantajan esittämillä väitteillä.

87      Ensinnäkin kantaja korostaa, että sen mukaan riidanalainen toimi jo itsessään merkitsee tehoainetta glyfosaatti sisältävien kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevien niiden lupien pysyttämistä, jotka italialaiset viranomaiset ovat myöntäneet asetuksen 1107/2009 29 ja 32 artiklan mukaisesti ja jotka olivat voimassa kyseisen toimen antamishetkellä.

88      Tästä on todettava, että tämä väite perustuu siihen olettamaan, että se, että komissio uusii tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän, merkitsee automaattisesti sellaisten markkinoille saattamista koskevien lupien vahvistamista, pidentämistä tai uusimista, jotka jäsenvaltiot ovat myöntäneet tätä tehoainetta sisältävälle kasvinsuojeluaineelle.

89      Kuten tämän tuomion 81–83 kohdasta kuitenkin käy ilmi, tämä olettama on virheellinen.

90      Lisäksi on todettava, että on totta, että asetuksen N:o 1107/2009 43 artiklan 5 ja 6 kohdan nojalla jäsenvaltioiden on tehtävä päätös kasvinsuojeluaineen luvan uusimisesta 12 kuukauden kuluessa tämän kasvinsuojeluaineen sisältämän tehoaineen hyväksynnän uusimisesta, ja ne voivat jatkaa luvan voimassaoloaikaa ajaksi, joka on tarpeen tutkimusten loppuun saattamiseksi ja uusimista koskevan päätöksen tekemiseksi, jos luvan uusimista koskevaa päätöstä ei luvanhaltijasta riippumattomista syistä tehdä ennen sen voimassaolon päättymistä.

91      Niin ollen italialaiset viranomaiset ovat kantajan mukaan päättäneet jatkaa väliaikaisesti kaikkia markkinoille saattamista koskevia lupia, jotka koskevat tehoainetta glyfosaatti sisältäviä kasvinsuojeluaineita.

92      On kuitenkin todettava, että tällainen jatkaminen ei ole automaattinen seuraus siitä, että komissio uusii tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän, vaan kyseessä olevalle jäsenvaltiolle kuuluvasta toiminnasta, ja tällainen toiminta on voitava saattaa kansallisen tuomioistuimen käsiteltäväksi (ks. vastaavasti määräys 12.1.2017, ACDA ym. v. komissio, T-242/15, EU:T:2017:6, 45–47 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

93      Toiseksi kantaja väittää, että tehoainetta glyfosaatti sisältävien kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskeviin lupiin liittyviä jäsenvaltioiden toteuttamia toimenpiteitä ei voida katsoa täytäntöönpanotoimiksi, koska riidanalaisessa toimessa säädetään vain yleisistä varotoimenpiteistä sen soveltamista varten ja täytäntöönpanotoimista päättäminen jätetään täysin jäsenvaltioiden harkintaan ja koska siinä ei etenkään ole minkäänlaisia viitearvoja niiden konkreettista toteuttamista varten.

94      Siitä, että tätä perustelua olisi tulkittava siten, että sääntelytoimi edellyttää täytäntöönpanotoimenpiteitä vain, mikäli se sisältää täytäntöönpanoa koskevia yksityiskohtaisia erityissäännöksiä, on todettava, että tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän uusimiselle on asetettu useita ehtoja, jotka jäsenvaltioiden on otettava huomioon suunnitellessaan tätä tehoainetta sisältävien kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevien lupien uusimista.

95      Lisäksi jäsenvaltioiden mahdollisesta harkintavallasta riidanalaisen toimen täytäntöönpanossa on todettava, että se, ovatko kansallisella tasolla toteutetut toimenpiteet luonteeltaan mekaanisia vai eivät, ei ole merkityksellistä sen ratkaisemisessa, edellyttääkö riidanalainen toimi SEUT 263 artiklan neljännen kohdan viimeisessä osassa tarkoitettuja täytäntöönpanotoimenpiteitä (ks. vastaavasti tuomio 28.4.2015, T & L Sugars ja Sidul Açúcares v. komissio, C‑456/13 P, EU:C:2015:284, 41 ja 42 kohta).

96      Edellä esitettyjen seikkojen perusteella on katsottava, että riidanalainen toimi ei ole SEUT 263 artiklan neljännen kohdan viimeisessä osassa tarkoitettu sääntelytoimi, joka ei edellytä täytäntöönpanotoimenpiteitä.

97      Tilanteessa, jossa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö hakee unionin yleisesti sovellettavan toimen tuomioistuinvalvontaa, perussopimuksessa määrätty ja perussopimuksen tulkintaa koskevassa unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistettu menettely on kansallista täytäntöönpanotoimea koskevan kanteen nostaminen kansallisessa tuomioistuimessa siten, että kyseistä tuomioistuinta pyydetään esittämään unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisukysymys unionin perussäädöksen pätevyydestä (ks. edellä 72 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

98      Edellä esitetyn perusteella käsiteltävä kanne on jätettävä tutkimatta, koska se on nostettu unionin yleisessä tuomioistuimessa.

 Asian selvitystoimea koskeva vaatimus

99      Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin määrää selvitystoimena siitä, että julkaistaan ne EFSAn raportin kohdat, joissa on tarkasteltu uudelleen tutkimuksia glyfosaatin mahdollisista vaikutuksista ihmisten terveydelle, jotta niitä voidaan verrata niin kutsuttuun Monsanto papers ‑asiakirja-aineistoon.

100    Tästä on todettava, että tämä vaatimus koskee nyt käsiteltävää kannetta, ja näin ollen vaatimusta ei voida käsitellä, koska kanne jätetään tutkimatta.

 Väliintulohakemukset

101    Työjärjestyksen 142 artiklan 2 kohdan mukaan väliintulo liittyy pääasian oikeudenkäyntiin ja se menettää tarkoituksensa, jos kanne jätetään tutkimatta.

102    Näin ollen Helmin, Monsanto Europen, Monsanton, Nufarm GmbH & Co. KG:n, Nufarmin, Albaugh Europen, Albaugh UK:n, Albaugh TKI:n ja Barclay Chemicals Manufacturingin väliintulohakemuksista ei ole tarpeen lausua.

 Oikeudenkäyntikulut

103    Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.

104    Koska kantaja on hävinnyt asian, se vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se on velvoitettava korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut, koska komissio on sitä vaatinut.

105    Työjärjestyksen 144 artiklan 10 kohdan mukaisesti, Helm, Monsanto Europe, Monsanto, Nufarm GmbH & Co. KG, Nufarm, Albaugh Europe, Albaugh UK, Albaugh TKI ja Barclay Chemicals Manufacturing vastaavat kukin väliintulohakemukseen liittyvistä omista kuluistaan.

Näillä perusteilla

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto)

on määrännyt seuraavaa:

1)      Kanne jätetään tutkimatta.

2)      Helm AG:n, Monsanto Europe NV/SA:n, Monsanto Companyn, Nufarm GmbH & Co. KG:n, Nufarmin, Albaugh Europe Sàrl:n, Albaugh UK Ltd:n, Albaugh TKI d.o.o:n ja Barclay Chemicals Manufacturing Ltd:n väliintulohakemuksista ei ole tarpeen lausua.

3)      Associazione Nazionale GranoSalus – Liberi Cerealicoltori & Consumatori (Associazione GranoSalus) vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

4)      Helm, Monsanto Europe, Monsanto, Nufarm GmbH & Co. KG, Nufarm, Albaugh Europe, Albaugh UK, Albaugh TKI ja Barclay Chemicals Manufacturing vastaavat kukin väliintulohakemukseen liittyvistä omista kuluistaan.

Annettiin Luxemburgissa 14 päivänä helmikuuta 2019.

*      Oikeudenkäyntikieli: italia.