1

Eulex Kosovo ‑operaatio perustettiin Kosovossa toteutettavasta Euroopan unionin oikeusvaltio-operaatiosta, Eulex Kosovo, 4.2.2008 hyväksytyllä neuvoston yhteisellä toiminnalla 2008/124/YUTP (EUVL 2008, L 42, s. 92, jäljempänä Eulex Kosovo). Yhteisen toiminnan 2008/124 voimassaoloa on jatkettu useaan otteeseen. Sitä jatkettiin 14.6.2016 asti yhteisen toiminnan 2008/124 muuttamisesta 12.6.2014 annetulla neuvoston päätöksellä 2014/349/YUTP (EUVL 2014, L 174, s. 42), jota sovelletaan käsiteltävänä olevan asian tosiseikkoihin.

2

Kantaja, SC, työskenteli viiden peräkkäisen määräaikaisen sopimuksen perusteella Eulex Kosovon palkkaamana syyttäjänä 4.1.2014–14.11.2016. Kahteen ensimmäiseen määräaikaiseen sopimukseen sisältyi välityslauseke, jonka mukaan Brysselin (Belgia) tuomioistuimet ovat toimivaltaisia sopimukseen liittyvissä riita-asioissa. Kolmen viimeisen määräaikaisen sopimuksen 21 kohdassa määrättiin, että ”Euroopan unionin tuomioistuin on [SEUT] 272 artiklan nojalla toimivaltainen” ratkaisemaan kaikki sopimusta koskevat riidat.

3

Kantajaa koskevan arviointikertomuksen laatimiseksi hän osallistui 14.4.2014 haastatteluun, jonka tekivät seuraavat kolme henkilöä: hänen esimiehensä, joka oli Eulex Kosovon yleinen syyttäjä, syyttäjänviraston johtaja, jonka suorassa valvonnassa hän oli, ja eräs henkilöstöosaston jäsen. Tässä kokouksessa kantajalle annettiin häntä koskevan arviointikertomuksen jäljennös. Kantaja ilmoitti edellä mainituille henkilöille, että hän aikoi riitauttaa arviointikertomuksen, koska ei ollut samaa mieltä sen sisällöstä.

4

Kantaja jätti 28.4.2014 valituksen arviointikertomuksesta henkilöstöosaston johtajalle. Hän riitautti kyseisellä valituksella kertomukseen sisältyvät arvioinnit ja arviointimenettelyssä yleisesti ilmenneet sääntöjenvastaisuudet. Eulex Kosovon johtaja (jäljempänä operaation johtaja) ilmoitti 12.8.2014 tekemällään päätöksellä kantajalle, että kyseinen valitus oli hyväksytty ja että hänen 14.4.2014 laatimansa arviointikertomus oli kumottu.

5

Kantaja sai 1.7.2014 lähiesimieheltään ilmoituksen syyttäjän virkaa koskevan sisäisen kilpailun järjestämisestä, koska syyttäjien lukumäärää oli tarkoitus vähentää operaatiosuunnitelman (jäljempänä OPLAN) nojalla ja koska uudelleenjärjestelyä koskevan menettelytapaohjeen 4.3 kohdan mukaan sellaisissa tilanteissa on järjestettävä kilpailu. Sisäinen kilpailu järjestettiin kesällä 2014 ja on sittemmin kumottu.

6

Eulex Kosovo pyysi kantajaa kesällä 2014 suorittamaan ajokokeen. Kantaja epäonnistui kokeessa kolme kertaa kyseisenä ajanjaksona, viimeisen kerran 22.10.2014. Kantaja toimitti lokakuussa 2014 Eulex Kosovon henkilöstöosastolle asiakirjoja, jotka osoittavat hänen vammansa. Marraskuussa 2015 ja helmikuussa 2016 kantaja vastaanotti uusia pyyntöjä suorittaa kyseinen koe.

7

Kantajalle ilmoitettiin 24.6.2016 Eulex Kosovon henkilöstöosaston kirjeellä, että heinäkuussa 2016 oli tarkoitus järjestää uusi syyttäjän virkaa koskeva sisäinen kilpailu, nimittäin kilpailu EK30077 (jäljempänä vuoden 2016 sisäinen kilpailu), koska virkojen lukumäärää oli tarkoitus vähentää. Kirjeessä todettiin, että kilpailuun osallistumatta jättäminen tai riittämättömät tulokset johtaisivat hänen työsopimuksensa, jonka voimassaolo oli päättymässä 14.11.2016, uusimatta jättämiseen.

8

Kantaja kirjoitti 5.7.2016 Eulex Kosovon henkilöstöosastolle tiedustellakseen vuoden 2016 sisäisen kilpailun valintalautakunnan kokoonpanoa.

9

Kantajaa haastateltiin heinäkuussa 2016 valintalautakunnan edessä. Kantaja ilmoitti vastustavansa valintalautakunnan kokoonpanoa sekä ennen haastattelua että sen aikana häntä ja valintalautakunnan puheenjohtajaa yhdistävän taustan vuoksi. Eulex Kosovon yleisen syyttäjän ominaisuudessaan valintalautakunnan puheenjohtaja oli nimittäin kantajan lähin esimies 4.1.2014 ja elokuun 2014 lopun välisen ajan.

10

Kantaja teki kyseisellä ajanjaksolla lähiesimiehensä laatimasta ja allekirjoittamasta arviointikertomuksesta valituksen, joka johti kyseisen kertomuksen kumoamiseen (ks. 4 kohta edellä). Lisäksi kantaja valitti saman ajanjakson aikana sisäisen kilpailun, johon hän oli osallistunut vuonna 2014, tuloksesta 25.8.2014. Hän riitautti erityisesti lähiesimiehensä kuulumisen valintalautakuntaan, koska tämä oli osallistunut hänen arviointikertomuksensa vastaiseen valitusmenettelyyn – kyseinen valitus oli tuolloin vielä käsiteltävänä – sekä tämän hänen suhteensa osoittaman asenteellisuuden vuoksi. Operaation johtaja hyväksyi kyseisen valituksen muusta syystä, nimittäin sen vuoksi, että kahdella valintalautakunnan jäsenellä oli sama kansalaisuus. Hän katsoi näin ollen, ettei ollut tarpeen tutkia kantajan väitettä, joka koski sitä, että hänen lähin esimiehensä kuului valintalautakuntaan.

11

Kantaja esitti näin ollen hieman ennen haastatteluaan vuoden 2016 sisäisen kilpailun valintalautakunnan edessä, ettei kyseisen valintalautakunnan kokoonpano täyttänyt menettelytapaohjeen (jäljempänä PON) ja OPLANin määräyksissä määrättyä puolueettomuusvaatimusta.

12

Kantajalle ilmoitettiin 30.9.2016 päivätyllä henkilöstöosaston johtajan kirjeellä, ettei hän ollut läpäissyt vuoden 2016 sisäistä kilpailua (jäljempänä vuoden 2016 sisäistä kilpailua koskeva päätös). Samassa kirjeessä yksikön johtaja vahvisti kantajalle, että hänen työsopimuksensa päättyisi 14.11.2016, ja ilmoitti päätöksestään olla uusimatta kyseistä työsopimusta sekä siitä, että kantajalle ilmoitettaisiin sopimuksen päättymistä koskevista menettelyistä (jäljempänä työsopimuksen uusimatta jättämistä koskeva päätös).

13

Kantaja teki 10.10.2016 päivätyllä kirjeellä operaation johtajalle valituksen vuoden 2016 sisäistä kilpailua koskevasta päätöksestä ja työsopimuksen uusimatta jättämistä koskevasta päätöksestä.

14

Operaation johtaja hylkäsi valituksen 31.10.2016 päivätyllä kirjeellä ja katsoi, ettei henkilöstön valitsemista koskevia periaatteita ollut loukattu. Operaation johtaja korosti sitä, ettei mitään eturistiriitaa ollut havaittavissa ja ettei kantaja ollut ennen vuoden 2016 sisäistä kilpailua esittänyt kantelua lähiesimiehensä taholta mahdollisesti ilmenneestä työpaikkahäirinnästä tai kiusaamisesta. Operaation johtaja katsoi, ettei alaisten arviointi aiheuttanut eturistiriitaa. Hän lisäsi, että OPLANin liitteestä 13 seurasi, että toimeenpanevan osaston johtajan ja Eulex Kosovon pääsyyttäjän oli oltava kilpailun valintalautakunnan jäseniä ja että kyseisen lautakunnan piti olla sama kaikille ehdokkaille.

15

Kantaja lähetti 1.11.2016 sähköpostiviestin operaation johtajalle ja pyysi Eulex Kosovon kanssa tekemänsä työsopimuksen 20 kohdan 2 alakohdan mukaista välimiesmenettelyä. Kyseinen vaatimus hylättiin 14.11.2016 eli päivänä, jona hänen työsopimuksensa päättyi.

16

Kantaja on nostanut nyt esillä olevan kanteen unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 25.4.2017 toimittamallaan kannekirjelmällä. Kantaja esitti myös asian nimettömänä käsittelyä koskevan pyynnön, jonka unionin yleinen tuomioistuin hyväksyi 19.9.2017 tekemällään päätöksellä.

17

Kantaja vaatii kanteessaan lähinnä, että unionin yleinen tuomioistuin

18

Eulex Kosovo esitti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 24.8.2017 toimittamallaan erillisellä asiakirjalla oikeudenkäyntiväitteen unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 130 artiklan 1 ja 7 kohdan perusteella.

19

Eulex Kosovo vaatii oikeudenkäyntiväitteessään, että unionin yleinen tuomioistuin

20

Kantaja esitti huomautuksensa oikeudenkäyntiväitteestä 20.10.2017.

21

Kantaja vaatii oikeudenkäyntiväitettä koskevissa huomautuksissaan lähinnä, että unionin yleinen tuomioistuin toteaa, että tutkittavaksi ottamisen edellytykset täyttyvät.

22

Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 126 artiklassa todetaan, että jos kanne on selvästi unionin yleisen tuomioistuimen toimivaltaan kuulumaton tai kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat tai kanne selvästi on oikeudellisesti täysin perusteeton, unionin yleinen tuomioistuin voi esittelevän tuomarin ehdotuksesta milloin tahansa päättää asian käsittelyä jatkamatta ratkaista asian perustellulla määräyksellä.

23

Nyt käsiteltävässä asiassa unionin yleinen tuomioistuin katsoo saaneensa asiakirjoista riittävät tiedot ja päättää ratkaista asian jatkamatta sen käsittelyä.

24

On muistutettava, että unionin tuomioistuimen perussäännön 21 artiklan ensimmäisen kohdan, jota kyseisen perussäännön 53 artiklan ensimmäisen kohdan nojalla sovelletaan myös oikeudenkäynnissä unionin yleisessä tuomioistuimessa, ja unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 76 artiklan d ja e alakohdan mukaan kannekirjelmässä on mainittava oikeudenkäynnin kohde sekä perusteet ja perustelut, joihin asiassa vedotaan, ja yhteenveto kyseisistä perusteista sekä kantajan vaatimukset. Näiden mainintojen on oltava riittävän selkeitä ja täsmällisiä, jotta vastaaja voi valmistella puolustuksensa ja jotta unionin yleinen tuomioistuin voi tarvittaessa ratkaista kanteen tukeutumatta muihin tietoihin. Oikeusvarmuuden ja hyvän oikeudenhoidon takaamiseksi kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytyksenä on, että ne olennaiset tosiseikat ja oikeudelliset seikat, joihin kantaja perustaa vaatimuksensa, käyvät ilmi ainakin pääpiirteittäin itse kannekirjelmän tekstistä, kunhan ne on esitetty johdonmukaisesti ja ymmärrettävästi (ks. 27.3.2017 annettu määräys Frank v. komissio, T-603/15, ei julkaistu, EU:T:2017:228, 37 ja 38 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

25

Siltä osin kuin erityisemmin on kyse asianosaisten vaatimuksista, on korostettava, että niissä määritellään oikeudenkäynnin kohde. Tämän vuoksi on tärkeää, että niissä nimenomaisesti ja mahdollisimman selvästi ilmaistaan asianosaisten vaatimukset (ks. 27.3.2017 annettu määräys Frank v. komissio, T- 603/15, ei julkaistu, EU:T:2017:228, 39 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

26

Lisäksi tilanteessa, jossa kantaja ei vetoa mihinkään kanneperusteeseen jonkun vaatimuksensa tueksi, unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 76 artiklan d alakohdassa säädetty edellytys, jonka mukaan kanteen oikeudellisista perusteista on esitettävä yhteenveto, ei täyty (tuomio 12.4.2013, Koda v. komissio, T-425/08, ei julkaistu, EU:T:2013:183, 71 kohta ja tuomio 16.9.2013, Dornbracht v. komissio, T-386/10, EU:T:2013:450, 44 kohta).

27

Lopuksi on todettava, että juuri kantajan tehtävä on valita kanteensa oikeudellinen perusta ja että unionin lainkäyttöelimen tehtävänä ei ole itse valita asianmukaisinta oikeudellista perustaa (ks. tuomio 9.11.2016, Trivisio Prototyping v. komissio, T-184/15, ei julkaistu, EU:T:2016:652, 41 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

28

Nyt käsiteltävän kanteen tueksi esitetyt väitteet on toistettu kanteessa kahdesti, sekä sen alussa että sen lopussa. Vaatimuksia ei ole kuitenkaan esitetty samalla tavalla.

29

Toiseksi on syytä todeta kanteen tueksi esitettyjen perusteiden ja perustelujen osalta, että kanne on muodoltaan kaksiosainen; siihen sisältyy ”SEUT 272 artiklan mukainen” vaatimus ja ”SEUT 340 artiklan mukainen” vaatimus. Ensimmäinen osa, joka koskee ”SEUT 272 artiklaan” perustuvaa vaatimusta, käsittää viisi kanneperustetta. Toinen osa, joka koskee ”SEUT 340 artiklaan” perustuvaa vaatimusta, koostuu puolestaan kolmesta osasta, joihin sisältyy pääasiallisesti kaksi – Euroopan unionin sopimussuhteeseen perustuvaa vastuuta ja sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta koskevaa – kanneperustetta. Kanteessa ei kuitenkaan mainita, mikä kanneperuste tukee mitäkin vaatimusta.

30

Kanteen hyvin epäselvästä rakenteesta ja sanamuodosta huolimatta on näin ollen todettava, että kantaja on todellisuudessa vaatinut ensinnäkin riidanalaisten päätösten kumoamista (kolmas vaatimus), toiseksi, että unionin yleinen tuomioistuin toteaa, että Eulex Kosovo ei ole täyttänyt sopimussuhteisia ja sopimussuhteen ulkopuolisia velvollisuuksiaan (ensimmäinen vaatimus), kolmanneksi, että unionin yleinen tuomioistuin toteaa, että Eulex Kosovo ei ole täyttänyt sopimussuhteen ulkopuolisia velvollisuuksiaan (toinen vaatimus), ja neljänneksi korvausta yhtäältä riidanalaisten päätösten vuoksi aiheutuneesta aineellisesta ja aineettomasta vahingosta ja toisaalta Eulex Kosovon ”päätösten ja lainvastaisten tekojen” vuoksi aiheutuneesta aineettomasta vahingosta (neljäs vaatimus).

31

Kolmannella vaatimuksellaan kantaja vaatii pääasiallisesti riidanalaisten päätösten eli vuoden 2016 sisäistä kilpailua koskevan päätöksen ja työsopimuksen uusimatta jättämistä koskevan päätöksen kumoamista.

32

On todettava, että kantaja esittää kolmannen kumoamisvaatimuksen ”SEUT 272 artiklan” perusteella. Tämän vaatimuksensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen, joista ensimmäinen koskee menettelyvirheitä vuoden 2016 sisäisessä kilpailussa, toinen eturistiriitaa, jääväämättä jättämistä ja valintalautakunnan puheenjohtajan vallan väärinkäyttöä, kolmas puolueettomuuden periaatteen ja hyvää hallintoa koskevan kantajan oikeuden loukkaamista, neljäs kantajan terveyden, turvallisuuden ja ihmisarvon mukaisia työoloja koskevan oikeuden loukkaamista sekä vuoden 2014 hakuilmoituksissa vahvistettujen edellytysten rikkomista ja hyvää hallintoa koskevan oikeuden loukkaamista ja viides oikeudenmukaisia ja kohtuullisia työoloja ja ‑ehtoja koskevan oikeuden loukkaamista.

33

Kantaja arvostelee Eulex Kosovoa neljännessä ja viidennessä kanneperusteessa tältä osin yhtäältä lainvastaisuuksista ajokokeensa arvioinnin ja vammaisuuden perusteella saamansa kohtelun yhteydessä ja toisaalta oikeudenmukaisia ja kohtuullisia työoloja ja ‑ehtoja koskevan oikeuden loukkaamisesta. On kuitenkin todettava, ettei kyseisillä väitteillä ole suoraa yhteyttä riidanalaisiin päätöksiin eikä kolmanteen vaatimukseen, jolla kyseenalaistetaan näiden päätösten laillisuus. Tämän vuoksi niitä on tarkasteltava osana ensimmäistä ja toista vaatimusta.

34

Ensimmäisellä, toisella ja kolmannella kanneperusteellaan kantaja pyrkii pääasiallisesti kyseenalaistamaan vuoden 2016 sisäistä kilpailua koskevan päätöksen ja työsopimuksen uusimatta jättämistä koskevan päätöksen.

35

Vaikka Eulex Kosovo ei ole vedonnut oikeudenkäyntiväitteessään tässä yhteydessä tutkimatta jättämistä koskevaan väitteeseen, on syytä selvittää aluksi, sovelletaanko kolmannen vaatimuksen kohteena oleviin päätöksiin kyseistä sopimussuhdetta säänteleviä sääntöjä niin, että kanteen voidaan tältä osin katsoa olevan nostettu SEUT 272 artiklan nojalla.

36

Tältä osin oikeuskäytännöstä seuraa, että toimet, jotka liittyvät sopimusoikeudelliseen asiayhteyteen, josta niitä ei voida erottaa, ovat sopimusperusteisia (ks. vastaavasti 31.8.2011 annettu määräys IEM v. komissio, T-435/10, ei julkaistu, EU:T:2011:410, 30 kohta). Sitä vastoin silloin, kun toimenpiteellä on tarkoitus saada aikaan sitovia oikeusvaikutuksia, jotka jäävät asianosaisten välisen sopimussuhteen ulkopuolelle ja edellyttävät sopimuspuolena olevalle toimielimelle sen hallintoviranomaisen asemassa myönnetyn julkisen vallan valtaoikeuksien käyttämistä, kyseisestä toimenpiteestä nostettavan kanteen on perustuttava SEUT 263 artiklaan (ks. vastaavasti tuomio 9.9.2015, Lito Maieftiko Gynaikologiko kai Cheirourgiko Kentro v. komissio, C‑506/13 P, EU:C:2015:562, 20 kohta).

37

Nyt käsiteltävässä asiassa on todettava, että toista sopimuskautta eli 15.10.2014–14.11.2016 välistä ajanjaksoa koskevien kolmen viimeisen työsopimuksen 21 kohdassa säädettiin, että ”sopimuksesta syntyvät tai tätä sopimusta koskevat riidat saatetaan unionin tuomioistuimen käsiteltäviksi [SEUT] 272 artiklan mukaisesti”. Sen määrittämiseksi, ovatko riidanalaiset päätökset luonteeltaan sopimusperusteisia vai ovatko ne erotettavissa sopimuksesta, on tarkistettava, perustuvatko päätökset toisella sopimuskaudella voimassa olleisiin sopimusmääräyksiin.

38

Tältä osin vuoden 2016 sisäistä kilpailua koskevasta päätöksestä on ensinnäkin todettava, että kantajalle ilmoitettiin 30.9.2016 päivätyllä kirjeellä, ettei hän ollut läpäissyt kyseistä kilpailua.

39

On kuitenkin selvää, ettei tällainen päätös perustu kantajan Eulex Kosovon kanssa tekemän työsopimuksen määräyksiin, vaan sen teki vuoden 2016 sisäisen kilpailun valintalautakunta.

40

Ensinnäkin Eulex Kosovo järjesti kyseisen kilpailun operaation henkilöstön vähentämistä koskevan päätöksen johdosta sen jälkeen, kun OPLAN oli hyväksytty 17.6.2016 ja EULEX Kosovo ‑operaation toimintavalmiuteen saattamista koskeva suunnitelma 20.6.2016. Yhteisen toiminnan 2008/124 4 artiklan 4 kohdasta ilmenee, että OPLANin määrittelystä vastaa EU:n suunnitteluryhmä (EUPT Kosovo), ja Euroopan unionin neuvosto hyväksyy sen. EULEX Kosovo ‑operaation toimintavalmiuteen saattamista koskevan suunnitelman, jonka siviilioperaation komentaja hyväksyy, osalta yhteisen toiminnan 2008/124 7 artiklan 2 kohdasta ilmenee, että siviilioperaation komentaja toimii Eulex Kosovon strategisen tason johtajana poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean (PTK) poliittisen valvonnan ja strategisen johdon alaisena ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimivan pääsihteerin alaisuudessa. Edellä esitetyn perusteella päätös järjestää vuoden 2016 kilpailu on hallintotoimi, eikä se perustunut kantajan ja Eulex Kosovon väliseen työsopimukseen.

41

Toiseksi vuoden 2016 sisäistä kilpailua koskevan päätöksen teki valintalautakunta edellä 40 kohdassa kuvaillun järjestelmän yhteydessä. Sitä ei näin ollen tehty kantajan Eulex Kosovon kanssa tekemän työsopimuksen määräysten perusteella.

42

Tästä seuraa, että vuoden 2016 sisäistä kilpailua koskeva päätös on yhtäältä erotettavissa kyseisestä sopimuksesta, ja toisaalta se on toimi, josta voidaan nostaa kumoamiskanne, koska sillä on tarkoitus saada aikaan sitovia oikeusvaikutuksia, jotka jäävät asianosaisten välisen sopimussuhteen ulkopuolelle ja edellyttävät Eulex Kosovolle sen hallintoviranomaisen asemassa myönnetyn julkisen vallan valtaoikeuksien käyttämistä (ks. vastaavasti tuomio 9.9.2015, Lito Maieftiko Gynaikologiko kai Cheirourgiko Kentro v. komissio, C‑506/13 P, EU:C:2015:562, 20 kohta, ja 29.9.2016 annettu määräys Investigación y Desarrollo en Soluciones y Servicios IT v. komissio, C‑102/14 P, ei julkaistu, EU:C:2016:737, 55 ja 58 kohta).

43

Lisäksi on todettava, ettei kantaja ole esittänyt riidanalaisten päätösten kumoamista koskevan kolmannen vaatimuksensa tueksi mitään Eulex Kosovon kanssa tekemänsä sopimuksen määräystä koskevaa kanneperustetta tai väitettä. Sen sijaan kantaja esittää unionin oikeussääntöjen rikkomista koskevia kumoamisperusteita saadakseen todetuksi, että riidanalaisissa päätöksissä on hallinnollisiin säädöksiin liittyviä virheitä, kuten erityisesti menettelyvirheet sisäisessä kilpailussa, kyseisen kilpailun valintalautakunnan kokoonpanon sääntöjenvastaisuus, kyseisen lautakunnan puolueettomuuden puuttuminen ja hyvän hallinnon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden loukkaaminen (ks. vastaavasti ja analogisesti 31.8.2011 annettu määräys IEM v. komissio, T-435/10, ei julkaistu, EU:T:2011:410, 39 kohta).

44

Toiseksi työsopimuksen uusimatta jättämistä koskevan päätöksen osalta kantaja riitauttaa Eulex Kosovon päätöksen olla tarjoamatta hänelle uutta sopimusta.

45

Tältä osin asiakirja-aineistosta ilmenee, että sitä, ettei kantajalle tarjottu uutta sopimusta, on perusteltu sillä, että tämä epäonnistui vuoden 2016 sisäisessä kilpailussa. Voimassa olleen määräaikaisen sopimuksen 16.1 kohdan mukaan sopimus kattoi 15.6. ja 14.11.2016 välisen ajanjakson. Sopimukseen ei kuitenkaan sisältynyt mitään lauseketta sopimuksen uusimisesta. Näin ollen on todettava, että päätös tarjota tai olla tarjoamatta kantajalle uutta sopimusta ei johtunut kantajan ja Eulex Kosovon välisistä sopimusmääräyksistä, vaan se perustui vuoden 2016 sisäisestä kilpailusta ja kantajan epäonnistumisesta kyseisessä kilpailussa päätelmiä tehneen Eulex Kosovon henkilöstöosaston hallinnolliseen päätökseen. Eulex Kosovo ei näin ollen perustanut päätöstään sopimuksesta johtuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Työsopimuksen uusimatta jättämistä koskeva päätös on näin ollen luonteeltaan hallinnollinen päätös, jota ei voida riitauttaa SEUT 272 artiklan perusteella.

46

Vaikka kantaja nimenomaisesti esitti kumoamisvaatimukset ”SEUT 272 artiklan” perusteella, nämä seikat huomioon ottaen on katsottava, että kyseisen kanteen kolmatta vaatimusta, jolla kantaja vaatii riidanalaisten päätösten kumoamista, on pidettävä SEUT 263 artiklan perusteella esitettynä kumoamisvaatimuksena.

47

Tässä yhteydessä on todettava, että kun unionin tuomioistuinten ratkaistavaksi on saatettu SEUT 263 artiklan perusteella nostettu kumoamiskanne, niiden on arvioitava riitautetun toimen lainmukaisuutta suhteessa EUT-sopimukseen tai sen soveltamista koskevaan oikeussääntöön eli unionin oikeuteen nähden. SEUT 272 artiklan perusteella nostetuissa kanteissa kantaja sitä vastoin voi moittia sopimuskumppanina olevaa toimielintä ainoastaan siitä, että se on rikkonut sopimusmääräyksiä tai sopimukseen sovellettavaa oikeutta (tuomio 27.9.2012, Applied Microengineering v. komissio, T-387/09, EU:T:2012:501, 40 kohta).

48

Vaikka oletettaisiin, että Eulex Kosovoa vastaan voidaan nostaa kumoamiskanne SEUT 263 artiklan ensimmäisen kohdan nojalla, ja vaikka oletettaisiin, että unionin yleinen tuomioistuin voi luonnehtia kolmannen vaatimuksen perustan uudelleen siten, että kyseessä on SEUT 263 artiklaan perustuva kumoamiskanne, on syytä korostaa, että kumoamiskanne on SEUT 263 artiklan kuudennen alakohdan mukaan pantava vireille kahden kuukauden kuluessa riidanalaisen säädöksen julkaisemisesta tai siitä, kun se on annettu kantajalle tiedoksi, taikka jollei säädöstä ole julkaistu tai annettu tiedoksi, kahden kuukauden kuluessa siitä, kun kantaja on saanut siitä tiedon. Työjärjestyksen 60 artiklan mukaan tätä määräaikaa on lisäksi pidennettävä pitkien etäisyyksien vuoksi kymmenellä päivällä.

49

Ensinnäkin vuoden 2016 sisäistä kilpailua koskevasta päätöksestä ilmoitettiin kantajalle 30.9.2016. Kantajan tekemää valitusta koskevasta operaation johtajan päätöksestä ilmoitettiin kantajalle 31.10.2016. Näin ollen kilpailua koskevaa päätöstä vastaan nostetun kanteen määräajan alkamisajankohta on 31.10.2016.

50

Toiseksi kantajalle ilmoitettiin työsopimuksen uusimatta jättämistä koskevasta päätöksestä 30.9.2016. Koska kantaja vastaanotti ilmoituksen välimiesmenettelyä koskevan pyynnön hylkäämisestä 14.11.2016, kyseinen päivämäärä on kanteen määräajan alkamisajankohta.

51

Koska kantaja nosti käsiteltävänä olevan kanteen 25.4.2017, on näin ollen selvää, että kantaja nosti sen liian myöhään voidakseen riitauttaa riidanalaisten päätösten laillisuuden.

52

Tästä seuraa, että kolmannen vaatimuksen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.

53

Ensimmäisellä ja toisella vaatimuksellaan kantaja pyytää unionin yleistä tuomioistuinta toteamaan sopimussuhteisten ja sopimussuhteen ulkopuolisten velvollisuuksien laiminlyönnin, johon Eulex Kosovon väitetään syyllistyneen, saadakseen korvausta vahingosta, jonka se väittää kärsineensä.

54

Tässä yhteydessä on todettava ensinnäkin, että siltä osin kuin kantaja vaatii korvausta vahingosta, joka hänelle aiheutui vuoden 2016 kilpailussa epäonnistumisen ja sen vuoksi, ettei sopimusta uusittu 14.11.2016 alkaen, hän tavoittelee todellisuudessa lopputulosta, joka olisi ollut saavutettavissa riidanalaisia päätöksiä vastaan nostetulla kumoamiskanteella.

55

On kuitenkin muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan silloin, kun vahingonkorvausvaatimus liittyy läheisesti kumoamisvaatimukseen, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat, myös vahingonkorvausvaatimus on jätettävä tutkimatta (ks. vastaavasti ja analogisesti 24.3.1993 annettu määräys Benzler v. komissio, T-72/92, EU:T:1993:27, 21 kohta ja 9.6.2004 annettu määräys Camós Grau v. komissio, T-96/03, EU:T:2004:172, 44 kohta).

56

Toiseksi siltä osin kuin kantaja vetoaa ”sopimuksen mukaisten oikeudenmukaisuus- ja lojaliteettiperiaatteiden” sekä oikeudenmukaisia ja kohtuullisia työoloja ja ‑ehtoja koskevan oikeuden loukkaamiseen, hän näyttää viittaavan neljänteen ja viidenteen kanneperusteeseen sisältyviin väitteisiin, joihin on vedottu kolmannen vaatimuksen tueksi ja joita kuvaillaan edellä 32 kohdassa.

57

Kantaja vetoaa neljännessä kanneperusteessa tältä osin ajokokeensa arvioinnin ja vammaisuutensa perusteella saamansa kohtelun yhteydessä esiintyneisiin lainvastaisuuksiin ja kokemaansa työpaikkahäirintään. Hän katsoo, että ajokokeen läpäisemistä koskeva vaatimus oli vastoin vuoden 2014 hakuilmoitusta ja 26.1.2011 päivättyä operaation johtajan päätöstä, joka koski ”ajotaidon arvioinnin käyttöönottamista koskevaa ehdotusta”; lisäksi hän katsoo, ettei Eulex Kosovo ottanut huomioon hänen vammaisuuttaan ja että se kiusasi häntä kyseisellä kokeella. Tästä seuraa, että Eulex Kosovo on loukannut kantajan oikeutta hänen terveytensä, turvallisuutensa ja ihmisarvonsa mukaisiin työoloihin sekä hyvää hallintoa koskevaa kantajan oikeutta.

58

On kuitenkin muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEUT 340 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettu unionin sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu sen elinten lainvastaisesta toiminnasta syntyy ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: toimielimen moitittu toiminta on lainvastaista, vahinko on tosiasiallisesti syntynyt ja toiminnan ja väitetyn vahingon välillä on syy-yhteys. Koska nämä kolme edellytystä ovat kumulatiivisia, yhden edellytyksen täyttymättä jääminen riittää vahingonkorvauskanteen hylkäämiseen (ks. vastaavasti tuomio 15.1.2015, Ziegler ja Ziegler Relocation v. komissio, T-539/12 ja T-150/13, ei julkaistu, EU:T:2015:15, 59 ja 60 kohta, ja määräys 1.2.2018, Collins v. parlamentti, T-919/16, ei julkaistu, EU:T:2018:58, 43 kohta).

59

Vahingon todellisuutta koskevasta edellytyksestä on todettava, että unioni voi joutua vastuuseen ainoastaan siinä tapauksessa, että kantaja on kärsinyt ”todellisen ja varman vahingon”. Tältä osin kantajan on esitettävä unionin tuomioistuimille se näyttö, joka on tarpeen kantajalle aiheutuneen vahingon olemassaolon ja laajuuden selvittämiseksi (ks. tuomio 16.7.2009, SELEX Sistemi Integrati v. komissio, C‑481/07 P, ei julkaistu, EU:C:2009:461, 36 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 8.11.2011, Idromacchine ym. v. komissio, T-88/09, EU:T:2011:641, 25 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

60

Nyt käsiteltävässä asiassa on todettava, että kanne ei sisällä mitään sellaista seikkaa, jonka perusteella unionin yleinen tuomioistuin voisi yksilöidä sen vahingon luonteen ja laajuuden, jonka kantaja väittää kärsineensä sen vuoksi, että hänen oli osallistuttava ajokokeeseen. Kantaja ei nimittäin yksilöi väitetyn vahingon osatekijöitä selvästi ja yksiselitteisesti, johdonmukaisesti ja ymmärrettävästi.

61

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEUT 340 artiklan toisessa kohdassa asetettu syy-yhteyttä koskeva edellytys koskee sitä, että unionin toimielinten menettelyn ja vahingon välillä on riittävän suora syy-yhteys (tuomio 18.3.2010, Trubowest Handel ja Makarov v. neuvosto ja komissio, C‑419/08 P, EU:C:2010:147, 53 kohta ja tuomio 14.12.2005, Beamglow v. parlamentti ym., T-383/00, EU:T:2005:453, 193 kohta; ks. myös vastaavasti tuomio 4.10.1979, Dumortier ym. v. neuvosto, 64/76, 113/76, 167/78, 239/78, 27/79, 28/79 ja 45/79, EU:C:1979:223, 21 kohta). Kantajan on näytettävä toteen, että riitautetun toiminnan ja väitetyn vahingon välillä on syy-yhteys (ks. tuomio 30.9.1998, Coldiretti ym. v. neuvosto ja komissio, T-149/96, EU:T:1998:228, Kok., s. II-3841, 101 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

62

On kuitenkin todettava, ettei kanne ja erityisesti sen VIII D kohta, johon neljäs kanneperuste sisältyy, sisällä tältä osin mitään näyttöä. Sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun syntymisen edellytyksiä koskevassa osassa kantaja tyytyy toteamaan, että ”näiden päätösten ja lainvastaisten tekojen ja aiheutuneen vahingon välillä on välitön ja varma syy-yhteys”, selittämättä kuitenkaan, mistä kyseinen yhteys muodostuu ja esittämättä minkäänlaista näyttöä.

63

Näin ollen on todettava, että riitautetun toiminnan ja väitetyn vahingon välinen syy-yhteys selvästi puuttuu. Neljännen kanneperusteen tueksi ei näin ollen ole esitetty asianmukaisia perusteita siltä osin kuin se koskee Eulex Kosovon sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta.

64

Vaikka oletettaisiin, että unionin yleinen tuomioistuin on toimivaltainen arvioimaan ensimmäisellä sopimuskaudella ilmenneitä seikkoja, Eulex Kosovon sopimussuhteeseen perustuvasta vastuusta on neljännen kanneperusteen ja ajokokeen suorittamista koskevan kantajan velvollisuuden ja siihen perustuvan väitetyn työpaikkahäirinnän osalta todettava, että syyttäjän viran hakuilmoituksessa, jonka johdosta kantaja teki hakemuksen, täsmennettiin, että valituilla ehdokkailla oli oltava voimassa oleva ajokortti ja heidän oli kyettävä ajamaan nelivetoisia ajoneuvoja. Kyseiset ehdot olivat näin ollen osa kantajan työsopimusta, eikä hän voi ajokokeen suorittamista koskevan velvollisuuden vuoksi väittää Eulex Kosovon rikkoneen sopimusvelvoitetta.

65

Viidennessä kanneperusteessa kantaja vetoaa oikeudenmukaisia ja kohtuullisia työoloja ja työehtoja koskevan (Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklassa vahvistetun) oikeutensa loukkaamiseen. Tältä osin hän toteaa seuraavaa:

”[Koko sen ajan, jonka hän on työskennellyt Eulex Kosovossa,]

66

Kantaja katsoo, että nämä seikat ”loukkasivat” ja ”nöyryyttivät” häntä ja ”olivat osoitus hänen oikeudenmukaisia ja kohtuullisia työoloja ja ‑ehtoja koskevaan oikeuteensa kohdistuvasta epäoikeudenmukaisesta kohtelusta”.

67

On kuitenkin todettava, ettei kantaja esitä mitään todisteita väitteidensä tueksi.

68

Vaikka oletettaisiinkin, että unionin yleinen tuomioistuin on toimivaltainen arvioimaan ensimmäisellä sopimuskaudella ilmenneitä tosiseikkoja, neljännen ja viidennen kanneperusteen tueksi ei ole esitetty mitään.

69

Näin ollen ensimmäinen ja toinen vaatimus on hylättävä, koska niiden tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja koska ne ovat osittain selvästi täysin perusteettomia.

70

Kantaja katsoo ensinnäkin, että Eulex Kosovon laiton toiminta vuoden 2016 kilpailumenettelyssä aiheutti hänelle vahinkoa hänen työsopimuksensa uusimatta jättämistä koskevan päätöksen vuoksi. Hän vaatii tämän vuoksi unionin yleistä tuomioistuinta velvoittamaan Eulex Kosovon korvaamaan hänelle aiheutuneen aineellisen vahingon SEUT 340 artiklan mukaisesti. Kantaja väittää lisäksi, että vuoden 2016 kilpailua koskeva päätös muodostaa myös aineettoman vahingon haastattelussa esiin tuotua alisuoriutumista koskevien perustelujen vuoksi.

71

Kuten edellä 55 kohdassa on todettu, silloin, kun vahingonkorvausvaatimus liittyy läheisesti kumoamisvaatimukseen, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat, myös vahingonkorvausvaatimus on jätettävä tutkimatta.

72

Nyt käsiteltävässä asiassa on todettava, että kantajan vaatiessa korvausta aineellisesta ja aineettomasta vahingosta, joka hänelle aiheutui vuoden 2016 kilpailussa epäonnistumisen ja sen vuoksi, ettei sopimusta uusittu 14.11.2016 alkaen, hän tavoittelee lopputulosta, joka olisi ollut saavutettavissa riidanalaisia päätöksiä vastaan nostetulla kumoamiskanteella. Näin ollen vahingonkorvausvaatimus liittyy läheisesti kumoamisvaatimukseen. On kuitenkin todettava, että – kuten 35–51 kohdasta ilmenee – kolmannen vaatimuksen tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat selvästi siltä osin kuin siinä vaaditaan riidanalaisten päätösten kumoamista.

73

Tämän johdosta vuoden 2016 kilpailussa epäonnistumisesta ja siitä, ettei sopimusta uusittu 14.11.2016 alkaen, aiheutunutta aineellista ja aineetonta vahinkoa koskeva vahingonkorvausvaatimus on jätettävä tutkimatta.

74

Toiseksi kantaja väittää SEUT 340 artiklan toiseen kohtaan perustuvaa sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta koskevassa kanteen osassa kärsineensä aineetonta vahinkoa Eulex Kosovon ”päätösten ja lainvastaisten tekojen” vuoksi. Tarkemmin sanottuna hän väittää, että ”erityisesti kantajaa objektiivisesti loukkaavat ja nöyryyttävät [Eulex Kosovon] päätökset ja lainvastaiset teot vaikuttavat haitallisesti hänen ihmisarvoonsa, minkä vuoksi hän on oikeutettu korvaukseen”, että ”niillä on lisäksi ollut suuri vaikutus kantajan ammatilliseen luotettavuuteen ja maineeseen sekä hänen uranäkymiinsä” ja että ”aineeton vahinko johtuu myös hänen valitsematta jättämistään syyttäjän virkaan koskevan päätöksen – jota perusteltiin väitetyllä heikolla suoriutumisella haastattelussa – vaikutuksista”.

75

Kuten edellä 67 kohdassa on todettu, kantaja ei ole kuitenkaan esittänyt mitään näyttöä näiden väitteiden tueksi. Hän pelkästään esittää väitteitä esittämättä tarkkoja viittauksia rikotuiksi väitettyihin sääntöihin tai väitteitään tukevia tosiseikkoja.

76

Näin ollen neljäs vaatimus on hylättävä selvästi täysin perusteettomana.

77

Kaiken edellä esitetyn perusteella kanne on hylättävä ilman, että on tarpeen tutkia Eulex Kosovon esittämää oikeudenkäyntiväitettä, koska kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja koska ne ovat osittain selvästi täysin perusteettomia.

78

Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.

79

Koska kantaja on hävinnyt asian, hänet on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut Eulex Kosovon vaatimusten mukaisesti.

Näillä perusteilla

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (yhdeksäs jaosto)

on määrännyt seuraavaa: