This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 62017CN0504
Case C-504/17: Action brought on 21 August 2017 — European Commission v Ireland
Asia C-504/17: Kanne 21.8.2017 – Euroopan komissio v. Irlanti
Asia C-504/17: Kanne 21.8.2017 – Euroopan komissio v. Irlanti
EUVL C 347, 16.10.2017, p. 22–22
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
|
16.10.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 347/22 |
Kanne 21.8.2017 – Euroopan komissio v. Irlanti
(Asia C-504/17)
(2017/C 347/29)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: F. Tomat ja J. Tomkin)
Vastaaja: Irlanti
Vaatimukset
|
— |
on todettava, että Irlanti ei ole noudattanut energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27.10.2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY (1) 4 ja 7 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei varmista mainitussa direktiivissä säädettyjen moottoripolttoaineita koskevien vähimmäisverotasojen soveltamista |
|
— |
on todettava, että Irlanti ei ole noudattanut kaasuöljyn ja lentopetrolin merkitsemisestä veron määräämiseksi 27.11.1995 annetun direktiivin 95/60/EY (2) mukaisia velvoitteitaan, koska se sallii merkityn polttoaineen käytön yksityisten huvialusten käyttövoimana silloinkin, kun tällainen polttoaine ei ole ollut minkään valmisteverovapautuksen tai -vähennyksen kohteena |
|
— |
Irlanti on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Komission mielestä järjestelmä, jolla Irlanti verottaa ja kerää valmisteveroja yksityisten huvialusten käyttövoimana käytettävästä polttoaineesta, ei sovellu yhteen niiden velvoitteiden kanssa, jotka Irlannilla on neuvoston direktiivin 2003/96/EY (energiaverotusdirektiivi) ja direktiivin 95/60/EY (merkitsemistä veron määräämiseksi koskeva direktiivi) nojalla.
Valmisteverojen maksamisen osalta on selvää, että vain hyvin pieni vähemmistö huvialusten omistajista tosiasiassa tekee veroilmoituksen veron maksamiseksi täyden verokannan mukaan. Komissio katsoo lisäksi, että merkityn polttoaineen myynnin salliminen käyttötarkoituksiin, jotka ovat täyden valmisteverokannan alaisia, ei mitenkään sovellu yhteen merkitsemistä veron määräämiseksi koskevan direktiivin kanssa. Alennetun valmisteverokannan alaisen polttoaineen merkitsemistä koskevalla velvollisuudella on nimenomaan tarkoitus varmistaa, että kyseiset polttoaineet erottuvat helposti polttoaineesta, josta vero on maksettu täysimääräisenä. Kansallisen toimenpiteen vaikutuksena on kuitenkin se, että jos merkittyä polttoainetta löytyy yksityisen huvialuksen polttoainesäiliöstä, joka on täytetty Irlannissa, ei ole mahdollista selvittää merkitsemisen kannalta, oliko käytetty polttoaine täyden vai alennetun valmisteverokannan alaista.