17.10.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/19

—

yhdistämään nyt käsiteltävän asian asiaan T-131/16 kirjallista ja suullista menettelyä sekä ratkaisun antamista varten sillä perusteella, että ne liittyvät toisiinsa

—

hyväksymään kannekirjelmässä esitetyt kumoamisperusteet

—

kumoamaan riidanalaisen päätöksen (1) 1 ja 2 artiklan

—

vaihtoehtoisesti kumoamaan riidanalaisen päätöksen 2 artiklan siltä osin kuin siinä ei määrätä siirtymävaiheen toimenpiteistä

—

velvoittamaan komission korvaamaan tästä oikeudenkäynnistä aiheutuvat oikeudenkäyntikulut.

1)

Ensimmäinen kanneperuste koskee ilmeistä arviointivirhettä niiden lainsäädäntötoimien yksilöimisessä, joilla väitetty valtiontuki myönnettiin, ja oikeudellista virhettä asetuksen N:o 2015/1589 (2) 1 artiklan d alakohdan tulkinnassa.

2)

Toinen kanneperuste koskee tosiseikastoa koskevaa virhettä viitejärjestelmän kuvauksessa, ilmeistä arviointivirhettä sen arvioinnissa ja oikeudellista virhettä SEUT 107 artiklan 1 kohdan ja asetuksen N:o 2015/1589 1 artiklan a alakohdan soveltamisessa.

3)

Kolmas kanneperuste koskee arviointivirhettä taloudellisen edun määrittämisessä ja oikeudellista virhettä SEUT 107 artiklan 1 kohdan ja asetuksen N:o 2015/1589 1 artiklan a alakohdan soveltamisessa.

4)

Neljäs kanneperuste koskee virhettä valikoivuuden, joka on välttämätön riidanalaisen järjestelmän luokittelemiseksi SEUT 107 artiklan 1 kohdassa ja asetuksen N:o 2015/1589 1 artiklan a alakohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi, arvioinnissa ja arviointivirhettä riidanalaisen järjestelmän toimintatapojen arvioinnissa.

5)

Viides kanneperuste koskee arviointivirhettä riidanalaisen järjestelmän soveltamisedellytyksiä koskevien oikeuttamisperusteiden arvioinnissa.

6)

Kuudes kanneperuste koskee arviointivirhettä riidanalaisesta järjestelmästä väitetysti saadun edun määrittämisessä ja epätäsmällisyyttä riidanalaisen järjestelmän tutkimisessa.

7)

Seitsemäs kanneperuste koskee veronmaksajien luottamuksensuojan ja oikeusvarmuuden loukkaamista.