1.

Torjunta-aineisiin kuuluvat kasvinsuojeluaineet ovat direktiivin 91/414/ETY ( 2 ) mukaan tehoaineita sekä yhtä tai useampaa tehoainetta sisältäviä valmisteita, jotka on muun muassa tarkoitettu suojelemaan kasveja tai kasvituotteita kaikilta haitallisilta organismeilta tai estämään tällaisten organismien vaikutus tai vaikuttamaan kasvituotteiden säilyvyyteen. Liitteessä I nimetään Euroopan unionin alueella kaupan pidetyissä kasvinsuojeluaineissa sallitut tehoaineet. ( 3 ) Metalaksyyli, jota voidaan käyttää esimerkiksi sienitautien torjunta-aineena, kuuluu kyseisessä liitteessä I lueteltuihin aineisiin.

2.

Direktiivin 3 artiklan 1 kohdan mukaan kasvinsuojeluaineita ei saa saattaa markkinoille tai käyttää jäsenvaltion alueella, elleivät kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ole hyväksyneet niitä mainitun direktiivin säännösten mukaisesti. Tämän vuoksi direktiivin 2010/28/EU ( 4 ) 3 artiklan 1 kohdassa jäsenvaltioille asetetaan määräpäivä 31.12.2010, jotta jäsenvaltiot voivat tarvittaessa muuttaa tai peruuttaa metalaksyylia tehoaineenaan sisältäviä kasvinsuojeluaineita koskevia voimassa olevia lupia direktiivin 91/414 mukaisesti.

3.

Nyt käsiteltävän ennakkoratkaisupyynnön yhteydessä Tribunal Supremo (ylin tuomioistuin, Espanja) tiedustelee unionin tuomioistuimelta ensimmäistä kertaa direktiivin 2010/28 3 artiklan 1 kohdan tulkintaa ja erityisesti kyseisessä artiklassa säädetyn määräajan oikeudellista luonnetta.

4.

Direktiivin 6 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Kun jäsenvaltio vastaanottaa hakemuksen tehoaineen sisällyttämisestä liitteeseen I, sen on varmistettava, että hakija toimittaa viipymättä muille jäsenvaltioille ja komissiolle asiakirjat, joiden jäsenvaltio olettaa täyttävän liitteessä II esitetyt vaatimukset ja joiden mukana on liitteen III mukaiset asiakirjat vähintään yhdestä kyseistä tehoainetta sisältävästä valmisteesta. Komissio saattaa asiakirjat 19 artiklassa tarkoitetun pysyvän kasvinsuojelukomitean tutkittavaksi.”

5.

Kyseisen direktiivin 8 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Poiketen siitä, mitä 4 artiklassa säädetään, jäsenvaltio voi 12 vuoden kuluessa tämän direktiivin tiedoksi antamisesta sallia, että sen alueella saatetaan markkinoille sellaisia kasvinsuojeluaineita, jotka sisältävät liitteeseen I kuulumattomia tehoaineita ja jotka ovat jo olleet markkinoilla kaksi vuotta tämän direktiivin tiedoksi antamisen jälkeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan ja direktiivin 79/117/ETY säännösten soveltamista.

– –”

6.

Direktiivin 8 artiklan 2 kohdan viimeisessä alakohdassa säädetään seuraavaa:

”Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun 12 vuoden ajanjakson aikana voidaan 19 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen päättää, sen jälkeen kun samassa artiklassa tarkoitettu komitea on tutkinut kyseisen tehoaineen, että se voidaan sisällyttää liitteeseen I, sekä siitä, millä edellytyksillä sisällyttäminen voi tapahtua, tai jos 5 artiklan vaatimuksia ei täytetä tai vaadittuja tietoja ei anneta säädetyn määräajan kuluessa, että kyseistä tehoainetta ei sisällytetä liitteeseen I. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianmukaiset luvat myönnetään, peruutetaan tai niitä muutetaan tapauksen mukaan säädetyn määräajan kuluessa.”

7.

Direktiivin 91/414 13 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa, 3 kohdan d alakohdassa ja 13 artiklan 6 kohdassa säädetään seuraavaa:

”1.   Jäsenvaltioiden on vaadittava, että kasvinsuojeluaineen hyväksymistä hakevat liittävät hakemukseensa:

ja

sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan säännösten soveltamista.

– –

3.   Lupia antaessaan jäsenvaltiot eivät saa käyttää liitteessä II tarkoitettuja tietoja muiden hakijoiden eduksi:

– –

– –

6.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, silloin kun on kyse tehoaineista, jotka ovat jo olleet markkinoilla kaksi vuotta tämän direktiivin tiedoksi antamisen jälkeen, jäsenvaltiot voivat perustamissopimuksen määräyksiä noudattaen jatkaa aiempien kansallisten sääntöjen soveltamista tietoja koskevien vaatimusten osalta niin kauan kuin näitä aineita ei ole sisällytetty liitteeseen I.”

8.

Direktiivin 2010/28 johdanto-osan seitsemännestä yhdeksänteen perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

9.

Kyseisen direktiivin 3 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Jäsenvaltioiden on direktiivin 91/414/ETY mukaisesti tarvittaessa muutettava tai peruutettava metalaksyylia tehoaineenaan sisältäviä kasvinsuojeluaineita koskevat voimassa olevat luvat 31 päivään joulukuuta 2010 mennessä.

Jäsenvaltioiden on tähän päivämäärään mennessä erityisesti tarkistettava, että metalaksyylia koskevat mainitun direktiivin liitteen I edellytykset täyttyvät, kyseistä tehoainetta koskevan tekstin B osassa mainittuja edellytyksiä lukuun ottamatta, ja että luvanhaltijalla on mainitun direktiivin liitteen II vaatimukset täyttävä asiakirja-aineisto tai pääsy sellaiseen mainitun direktiivin 13 artiklan edellytysten mukaisesti.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on arvioitava tuote uudelleen kaikkien sellaisten sallittujen kasvinsuojeluaineiden osalta, jotka sisältävät metalaksyylia joko ainoana tehoaineena tai yhtenä monista tehoaineista, jotka kaikki on 30 päivään kesäkuuta 2010 mennessä sisällytetty direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I; arviointi on suoritettava direktiivin 91/414/ETY liitteessä VI säädettyjen yhtenäisten periaatteiden mukaisesti, mainitun direktiivin liitteessä III vahvistetut vaatimukset täyttävän asiakirja-aineiston perusteella ja ottaen huomioon metalaksyylia koskevan, mainitun direktiivin liitteessä I olevan tekstin B osa. Jäsenvaltioiden on kyseisen arvioinnin perusteella määritettävä, täyttääkö tuote direktiivin 91/414/ETY 4 artiklan 1 kohdan b, c, d ja e alakohdassa vahvistetut edellytykset.

– –”

10.

Mainitun direktiivin 4 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Tämä direktiivi tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2010.”

11.

Julkishallinnosta ja yleisestä hallintomenettelystä 26.11.1992 annetun lain N:o 30/1992 (Ley 30/1992 de Régimen Jurídico de las Administraciones Públicas y del Procedimiento Administrativo Común) ( 6 ) 49 §:n 3 momentissa säädetään seuraavaa:

”Asianosaisten määräajan pidennystä koskeva hakemus on joka tapauksessa esitettävä ja pidennystä koskeva päätös tehtävä ennen kyseisen määräajan päättymistä. Jo päättynyttä määräaikaa ei missään tapauksessa voida pidentää. – –”

12.

Industrias Químicas del Vallés SA (jäljempänä IQV) on Espanjan oikeuden mukaan perustettu yhtiö, jonka liiketoimintana on kemikaalien ja kasvinsuojeluaineiden tuotanto ja markkinointi. Se tuo muun muassa metalaksyylia Espanjaan ja markkinoi tätä tehoainetta sisältäviä tuotteita useissa jäsenvaltioissa.

13.

Sapec Agro SA on Portugalin oikeuden mukaan perustettu yhtiö, joka kehittää kasvinsuojeluaineita ja ‑liuoksia ja kasviravinteita. Sillä on metalaksyylia sisältävien kasvinsuojeluaineiden kehittämislupia.

14.

Euroopan komissio teki 2.5.2003 päätöksen 2003/308/EY ( 7 ) metalaksyylin sisällyttämättä jättämisestä neuvoston direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I ja tätä tehoainetta sisältäville kasvinsuojeluaineille annettujen lupien peruuttamisesta.

15.

Yhteisöjen tuomioistuin kumosi kyseisen päätöksen asiassa Industrias Químicas del Vallés v. komissio. ( 8 ) Kyseisen kumoamisen johdosta komissio antoi direktiivin 2010/28 direktiivin 91/414 muuttamisesta metalaksyylin sisällyttämiseksi siihen tehoaineena.

16.

Espanjassa aloitettiin 30.4.2010 direktiivin 2010/28 3 artiklan 1 kohdan nojalla viran puolesta suoritettava tarkistusmenettely, joka koski metalaksyylia tehoaineenaan sisältävien kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevia lupia.

17.

IQV esitti tältä osin Espanjan viranomaisille metalaksyylia sisältävien kasvinsuojeluaineidensa uudelleenrekisteröintiä koskevan hakemuksen, jonka liitteenä olevan asiakirja-aineiston kyseiset viranomaiset totesivat täyttävän direktiivin 91/414 liitteen II vaatimukset.

18.

Myös Sapec Agro esitti metalaksyylia sisältävien kasvinsuojeluaineidensa uudelleenrekisteröintiä koskevan hakemuksen 29.6.2010. ( 9 )

19.

Sapec Agro pyysi 30.12.2010, toisin sanoen direktiivin 2010/28 3 artiklan 1 kohdassa säädetyn määräajan päättymispäivää 31.12.2010 edeltävänä päivänä, Espanjan viranomaisia pidentämään määräaikaa sen toimittaman asiakirja-aineiston saattamiseksi direktiivin 91/414 liitteen II vaatimusten mukaiseksi. Sapec Agro perusteli pyyntöään niillä vaikeuksilla, joita Portugalin tasavallan esittelevänä jäsenvaltiona tutkiman asian asiakirjoihin liittyi.

20.

Espanjan viranomaiset myönsivät Sapec Agrolle pyydetyn pidennyksen 3.3.2011.

21.

Dirección General de Recursos Agrícolas y Ganaderos (maatalousresurssien ja karjanhoidon osasto, Espanja) totesi 5.4.2011 tekemällään päätöksellä, että Sapec Agron toimittama tehoainetta metalaksyylia koskeva asiakirja-aineisto täytti direktiivin 91/414 liitteen II vaatimukset.

22.

IQV haki 9.5.2011 hallinnollisesti muutosta kyseiseen päätökseen Secretaría General de Medio Rural del Ministerio de Medio Ambiente, y Medio Rural y Marinossa (ympäristö-, maaseutu- ja meriympäristöministeriön maaseutuosasto, Espanja ). Kyseinen valitus hylättiin 7.11.2011 tehdyllä päätöksellä sillä perusteella, ettei IQV:llä ollut oikeussuojan tarvetta, vaan ainoastaan kilpailua koskeva intressi.

23.

IQV teki hylkäyspäätöksestä hallintovalituksen, jonka Tribunal Superior de Justicia de Madrid (Madridin ylioikeus, Espanja) myös hylkäsi 22.1.2014 oikeussuojan tarpeen puuttumisen vuoksi.

24.

IQV teki kassaatiovalituksen Tribunal Supremoon ja väitti muun muassa, että se, että 31.12.2010 päättynyttä määräaikaa ei voida pidentää, paitsi johtuu direktiivin 2010/28 sanamuodosta, on myös oikeutettua sen johdosta, että on tarpeen turvata investoinnit, jotka on tehty niiden tietojen hankkimiseksi, jotka on toimitettava komissiolle tehoaineen arviointia tai jäsenvaltiolle kasvinsuojeluaineen arviointia varten.

25.

Sapec Agron ja toimivaltaisen viranomaisen mukaan kyseistä määräaikaa voidaan pidentää, kuten käy ilmi yhteisöjen tuomioistuimen tuomiosta Industrias Químicas del Vallés v. komissio. ( 10 )

26.

Kansallinen tuomioistuin totesi, että jotta se voi ratkaista käsiteltäväkseen saatetun asian, direktiivin 2010/28 3 artiklan 1 kohtaa oli tulkittava kyseisen direktiivin johdanto-osan kahdeksannen perustelukappaleen nojalla. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että tuomio Industrias Químicas del Vallés v. komissio ( 11 ) vaikuttaa olevan merkityksellisin ennakkotapaus ja se näyttää puoltavan määräajan pidentämistä.

27.

Kyseinen tuomioistuin katsoo kuitenkin, että toisin kuin mainitussa asiassa, pääasiassa kyseessä olevat tosiseikat eivät koske viranomaisten ristiriitaista menettelyä, joka olisi aiheuttanut sekaannusta asianomaisessa osapuolessa, vaan määräaikaa, joka – kuten direktiivissä 2010/28 tehdään selväksi useaan otteeseen – päättyy 31.12.2010.

28.

Tribunal Supremo on tässä tilanteessa päättänyt 6.5.2016 tekemällään ja unionin tuomioistuimen kirjaamoon 9.6.2016 saapuneella päätöksellään lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

29.

Kirjallisia huomautuksia ovat esittäneet IQV, Espanjan hallitus ja komissio.

30.

IQV:n, Sapec Agron, Espanjan hallituksen sekä komission suulliset huomautukset kuultiin 9.11.2017 pidetyssä istunnossa.

31.

Nyt käsiteltävässä asiassa nousee esiin kysymys siitä, täyttyvätkö ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytykset. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että sekä toimivaltainen hallintoviranomainen että asiaa ensimmäisenä oikeusasteena käsitellyt tuomioistuin katsoivat, ettei IQV:llä ollut oikeussuojan tarvetta, ettei se ole itse vielä käsitellyt tätä kysymystä ja että ennakkoratkaisukysymykset on esitetty vain sitä tapausta varten, että oikeussuojan tarve tunnustetaan. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin väittää kuitenkin, että oikeussuojan tarpeen puuttumisella, johon viranomaiset vetoavat, ei ole merkitystä ennakkoratkaisupyynnön kannalta.

32.

Huomautan tässä yhteydessä, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on ratkaista kansallisen lainsäädäntönsä perusteella, onko pääasiassa edelleen olemassa oikeussuojan tarve. Tämän kysymyksen arvioiminen ei kuulu unionin tuomioistuimelle. Unionin tuomioistuin voi kieltäytyä ratkaisemasta kansallisen tuomioistuimen esittämän ennakkoratkaisukysymyksen ainoastaan silloin, kun on ilmeistä, että kyseinen kysymys on luonteeltaan hypoteettinen. ( 12 )

33.

Nyt käsiteltävässä asiassa on riittävä yhteys pääasian kohteeseen, koska IQV on vedonnut unionin tuomioistuimessa esittämissään kirjallisissa ja suullisissa huomautuksissa ennakkoratkaisukysymyksissä mainittuihin unionin oikeuden säännöksiin ja koska Sapec Agro on riitauttanut nämä perustelut suullisissa huomautuksissaan. Esille tuotuja oikeuskysymyksiä voidaan arvioida ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämien tosiseikkoja ja oikeustilaa koskevien tietojen valossa.

34.

Katson siten, että ennakkoratkaisupyyntö on otettava tutkittavaksi.

35.

Kirjallinen ja suullinen käsittely tarjosivat tilaisuuden keskustella kaikista asiaan liittyvistä näkökohdista. Näin ollen ennen kuin tarkastellaan kyseisen direktiivillä 2010/28 vahvistetun määräajan luonnetta, on mielestäni hyödyllistä tarkastella direktiiviä 91/414 ja yleisemmin direktiivejä, joilla säännellään tehoaineiden sisällyttämistä kyseisen direktiivin liitteeseen I.

36.

Heti aluksi on todettava, että direktiivi 2010/28 on direktiivin 91/414 täytäntöönpanodirektiivi. Viimeksi mainittu direktiivi koskee kaupallisessa muodossaan tarjottujen kasvinsuojeluaineiden hyväksymistä, markkinoille saattamista, käyttöä ja valvontaa unionissa. Direktiivin 91/414 tavoitteena on estää sellaisten kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattaminen, joilla on kohtuuttomia haittavaikutuksia kasveihin ja kasvituotteisiin, ympäristöön, ihmisten tai eläinten terveyteen ja pohjaveteen.

37.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi direktiivissä 91/414 säädetään kahdesta erillisestä lupatyypistä. Yhtäältä siinä säädetään kyseisen direktiivin 2 artiklan 4 kohdassa määriteltyjen tehoaineiden hyväksymisestä ja käytöstä ja toisaalta kyseisiä aineita sisältävien kasvinsuojeluaineiden hyväksymisestä.

38.

Tehoaineiden sisällyttämisestä direktiivin 91/414 liitteeseen I säädetään direktiivin 6 artiklassa. Komissio vastaa tästä sisällyttämisestä antamalla ”sisällyttämisdirektiivejä”, joilla muutetaan kyseistä liitettä I (kuten nyt käsiteltävässä asiassa direktiivi 2010/28). Komission on tarvittaessa säädettävä direktiivin 91/414 5 artiklan 4 kohdan nojalla vaatimuksista, jotka koskevat kyseisen aineen käyttöä. Hakemuksiin, jotka koskevat tehoaineiden sisällyttämistä liitteeseen I, on liitettävä kaksi erillistä teknistä asiakirja-aineistoa: erittäin yksityiskohtainen tekninen asiakirja-aineisto, joka täyttää direktiivin 91/414 liitteessä II asetetut vaatimukset ( 13 ) ja joka on tarpeen aineen ihmisille, eläimille tai ympäristölle aiheuttamien ennakoitavissa olevien vaarojen arvioimiseksi, ja kyseisen direktiivin liitteen III vaatimusten mukainen asiakirja-aineisto vähintään yhdestä kyseistä tehoainetta sisältävästä valmisteesta. ( 14 )

39.

Tehoaineita sisältävien kasvinsuojeluaineiden hyväksymisen osalta on muistutettava, että direktiivin 91/414 4 artiklan mukaan jäsenvaltiot sallivat ainoastaan sellaisten kasvinsuojeluaineiden markkinoinnin, joiden ”tehoaineet luetellaan liitteessä I” ja jotka täyttävät kyseisessä liitteessä säädetyt vaatimukset. ( 15 ) Jos näin ei ole, kyseisiä tuotteita ei voida hyväksyä jäsenvaltioissa. Direktiivin 91/414 13 artiklan 1 kohdan mukaan kaikkiin kyseisten tuotteiden lupahakemuksiin on liitettävä liitteen III mukainen asiakirja-aineisto ja kustakin kasvinsuojeluaineen sisältämästä tehoaineesta liitteen II mukainen asiakirja-aineisto.

40.

Direktiivissä 91/414 säädetään myös useista siirtymäkauden toimenpiteistä. Direktiivin 8 artiklan 2 kohdassa annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus saattaa markkinoille liitteeseen I kuulumattomia tehoaineita, jotka ovat jo olleet markkinoilla kaksi vuotta kyseisen direktiivin tiedoksi antamisen jälkeen, kuten metalaksyyli, sisältäviä kasvinsuojeluaineita. ( 16 ) Tarkemmin sanottuna direktiivin 91/414 13 artiklan 6 kohdassa säädetään mahdollisuudesta poiketa kyseisen direktiivin 13 artiklan 1 kohdassa säädetystä velvoitteesta, jonka mukaan kasvinsuojeluaineiden lupahakemuksiin on liitettävä direktiivin 91/414 liitteiden II ja III mukaiset asiakirja-aineistot (jollei voimassa olevien lupien haltijalla ole pääsyä sellaisiin). Tämä poikkeus on voimassa, jos tehoainetta, joka on jo ollut markkinoilla kaksi vuotta kyseisen direktiivin tiedoksi antamisen jälkeen, ei ole sisällytetty liitteeseen I.

41.

Näiden siirtymätoimenpiteiden soveltaminen lakkaa, kun direktiivi, jolla tehoaine sisällytetään liitteeseen I, tulee voimaan; tällöin sovelletaan jälleen direktiivin 91/414 13 artiklan 1 kohtaan sisältyvää sääntöä. Kyseisestä ajankohdasta lähtien jäsenvaltioiden on yhtäältä varmistettava, että uusia lupia koskeviin hakemuksiin liitetään liitteiden II ja III mukaiset asiakirja-aineistot, ja toisaalta varmistettava, että voimassa olevien lupien haltijoilla on kyseiset asiakirja-aineistot tai pääsy sellaisiin.

42.

Kuten komissio perustellusti toteaa kirjallisissa huomautuksissaan, sisällyttämisdirektiivin välitön soveltaminen muuttaisi hetkessä ratkaisevasti voimassa olevien lupien haltijoiden oikeusasemaa. Tämän vuoksi sisällyttämisdirektiiveissä asetetaan jäsenvaltioille ja toimijoille useita määräaikoja voimassa olevia lupia koskevien tarvittavien toimien toteuttamiselle.

43.

Ensinnäkin sisällyttämisdirektiivi tulee voimaan vasta usean kuukauden kuluttua sen julkaisemisesta. ( 17 ) Direktiivi 2010/28 julkaistiin 24.4.2010, ja se tuli voimaan 1.7.2010. ( 18 )

44.

Toiseksi jäsenvaltioiden on kuuden kuukauden kuluessa päivästä, jona sisällyttämisdirektiivi tulee voimaan, saatettava se osaksi kansallista lainsäädäntöään. Direktiivin 2010/28 2 artiklan mukaan jäsenvaltioiden oli saatettava voimaan kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31.12.2010. Näiden kansallisten sääntöjen antaminen tarkoittaa, että direktiivistä 91/414 johtuvia velvoitteita noudatetaan täysimääräisesti sen jälkeen, kun tehoaine on sisällytetty direktiivin liitteeseen I, ja erityisesti, että kyseistä tehoainetta sisältävät kasvinsuojeluaineet ovat mainitun direktiivin mukaisia.

45.

Sen varmistaminen, että tehoainetta sisältävät kasvinsuojeluaineet ovat direktiivin 91/414 mukaisia, edellyttää ensinnäkin sen varmistamista, että käytettävä kyseisen aineen muunnos täyttää liitteessä I säädetyt, toisin sanoen puhtautta koskevat ja A osan (Kemialliset aineet) mukaiset vastaavan sisällyttämisen edellytykset. ( 19 ) Sen vuoksi sisällyttämisdirektiiveissä, yleensä niiden 2 artiklassa, asetettu määräaika niiden saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä on sama kuin määräaika, joka asetetaan yleisesti niiden 3 artiklan 1 kohdassa sen varmistamiseksi, että tuotteeseen sisältyvän tehoaineen (tässä tapauksessa metalaksyyli) muunnos täyttää direktiivin 91/414 liitteen I edellytykset.

46.

Komissio selittää tältä osin, että jäsenvaltiot voivat valvoa tehoaineen käyttöä erityistarkoituksiin käytettävissään jo olevien tietojen perusteella, jotka koskevat niiden kyseisen direktiivin 8 artiklan 2 kohdan perusteella ennen tehoaineen sisällyttämistä direktiivin 91/414 liitteeseen I myöntämiä lupia. ( 20 ) Sitä vastoin tehoaineen puhtausasteen valvonta voidaan toteuttaa ainoastaan liitteen II mukaisen asiakirja-aineiston perusteella. ( 21 ) Näin ollen direktiivin 91/414 6 artiklan 2 kohdassa vaaditaan toimittamaan kyseiset asiakirjat tehoainetta koskevaa lupaa ja 13 artiklan 1 kohdan b alakohdassa kyseistä tehoainetta sisältäviä kasvinsuojeluaineita koskevaa lupaa varten. Tämän vuoksi sisällyttämisdirektiiveissä asetetaan liitteen II mukaisen asiakirja-aineiston toimittamiselle ja liitteessä I vahvistettujen edellytysten tarkistamiselle sama määräaika eli – kuten edellä todetaan – sisällyttämisdirektiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä asetettu määräpäivä, toisin sanoen 31.12.2010. ( 22 )

47.

Toiseksi kyseinen tarkastus edellyttää sen varmistamista, että kyseinen kasvinsuojeluaine itsessään, eikä vain sen sisältä tehoaine, on direktiivin 91/414 mukainen, ja erityisesti, että se on arvioitu kyseisen direktiivin liitteessä VI säädettyjen yhtenäisten periaatteiden mukaisesti ja täyttää sen 4 artiklan 1 kohdan b–e alakohdassa vahvistetut edellytykset.

48.

Komissio katsoo, että teoriassa tällaisen ”uuden arvioinnin” on oltava valmiina ajankohtana, jona sisällyttämisdirektiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä. Uudelleen arvioitavien kasvinsuojeluaineiden lukumäärän ja uudelleenarvioinnista johtuvan työmäärän vuoksi ei kuitenkaan voida kohtuudella olettaa, että jäsenvaltiot viimeistelevät uudelleenarvioinnin direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä asetetussa määräajassa (ellei direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä ole asetettu erittäin pitkää määräaikaa). Kuten sisällyttämisdirektiivien johdanto-osan perustelukappaleista ja tarkemmin sanottuna direktiivin 2010/28 johdanto-osan kahdeksannesta perustelukappaleesta ilmenee, toimijoille ja jäsenvaltioille on tämän vuoksi syytä myöntää pidempi määräaika kutakin kasvinsuojeluainetta ja sen kutakin aiottua käyttötarkoitusta koskevan täydellisen, liitteen III mukaisen asiakirja-aineiston jättämistä ja arviointia varten. Yleensä tämä määräaika päättyy neljän vuoden kuluttua sisällyttämisdirektiivin voimaantulosta. Direktiivin 2010/28 osalta määräpäivä 30.6.2014 mainitaan sen 3 artiklan 2 kohdassa.

49.

Tribunal Supremo haluaa ennakkoratkaisukysymyksillään selvittää, kuinka direktiivin 2010/28 3 artiklan 1 kohtaa on tulkittava saman direktiivin johdanto-osan kahdeksannen perustelukappaleen valossa.

50.

Erityisesti ensimmäisellä kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyrkii lähinnä saamaan selville, onko direktiivin 2010/28 3 artiklan 1 kohdassa säädetty määräpäivä 31.12.2010 pakottava vai voivatko jäsenvaltiot pidentää tällaista määräaikaa. Toisella kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyrkii selvittämään, millä edellytyksillä tällaisen pidennyksen myöntäminen on aiheellista. Tämä jälkimmäinen kysymys on esitetty kuitenkin ainoastaan siltä varalta, että kyseistä määräaikaa voidaan pidentää.

51.

On tärkeää täsmentää heti, että IQV ja komissio katsoivat kirjallisissa huomautuksissaan, että direktiivin 2010/28 3 artiklan 1 kohdassa säädetty määräpäivä merkitsee pakottavaa määräaikaa, jota jäsenvaltiot eivät voi pidentää, kun taas Sapec Agro ja Espanjan hallitus ovat yhtä mieltä siitä, ettei kyseisessä direktiivissä asetettu määräaika ole pakottava. Espanjan hallitus katsoo näin ollen, että kyseistä määräaikaa voidaan kaikissa tapauksissa pidentää asianmukaisesti perustelluista syistä jäsenvaltioiden kansallisen prosessilainsäädännön säännösten mukaisesti, ottaen huomioon kunkin tapauksen olosuhteet ja direktiivin 91/414 periaatteet.

52.

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin oikeuden säännöksen tai määräyksen tulkitsemisessa on otettava huomioon paitsi sen sanamuoto myös asiayhteys ja sillä lainsäädännöllä tavoitellut päämäärät, jonka osa säännös tai määräys on. ( 23 )

53.

Direktiivin 2010/28 3 artiklan 1 kohdassa säädetään selvästi, että ”jäsenvaltioiden on direktiivin [91/414] mukaisesti tarvittaessa muutettava tai peruutettava metalaksyylia tehoaineenaan sisältäviä kasvinsuojeluaineita koskevat voimassa olevat luvat 31 päivään joulukuuta 2010 mennessä”. Lisäksi kyseisen kohdan toisessa alakohdassa säädetään, että ”jäsenvaltioiden on tähän päivämäärään [31.12.2010] mennessä erityisesti tarkistettava, että metalaksyylia koskevat mainitun direktiivin liitteen I edellytykset täyttyvät, kyseistä tehoainetta koskevan tekstin B osassa mainittuja edellytyksiä lukuun ottamatta, ja että luvanhaltijalla on mainitun direktiivin liitteen II vaatimukset täyttävä asiakirja-aineisto tai pääsy sellaiseen mainitun direktiivin 13 artiklan edellytysten mukaisesti”.

54.

Kyseisen säännöksen sanamuoto on lähtökohtaisesti riittävä osoittamaan, että päivämäärällä 31.12.2010 ilmaistaan pakottava määräpäivä, jota jäsenvaltiot eivät voi lykätä. Voidaan kuitenkin pohtia, tukevatko direktiivin 2010/28 systematiikka, tarkoitus ja sääntelykehys tätä tulkintaa.

55.

Direktiivin 2010/28 3 artiklan 1 kohdassa asetettua määräaikaa on tulkittava myös kyseisen direktiivin systematiikan valossa.

56.

Ensinnäkin, kuten tämän ratkaisuehdotuksen 43 kohdassa todettiin, direktiivi 2010/28 tuli voimaan 1.7.2010. Direktiivin 2 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden oli viimeistään 31.12.2010 saatettava tämä direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään. Tämä päivämäärä oli myös komission direktiivin 2010/28 3 artiklan 1 kohdassa jäsenvaltioille asettama määräpäivä metalaksyylia tehoaineenaan sisältävien kasvinsuojeluaineiden voimassa olevien lupien tarkistamiselle. Kuten tämän ratkaisuehdotuksen 45 ja 46 kohdasta ilmenee, direktiivillä 2010/28 asetetaan näin ollen sama määräpäivä eli 31.12.2010 sen saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä (2 artikla) ja metalaksyylia tehoaineenaan sisältävien kasvinsuojeluaineiden voimassa olevien lupien muuttamiseksi tai peruuttamiseksi jäsenvaltioissa liitteen II mukaisen asiakirja-aineiston toimittamisen ja liitteessä I (3 artiklan 1 kohta) tarkoitettujen edellytysten tarkistamisen jälkeen.

57.

Mielestäni on näin ollen selvää, että sen salliminen, että jäsenvaltiot voivat olla noudattamatta direktiivin 2010/28 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettua määräaikaa, olisi vastoin direktiivin taustalla olevaa logiikkaa, jonka mukaan määräaika sen saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä on sama kuin metalaksyylia tehoaineenaan sisältäviä kasvinsuojeluaineita koskevien voimassa olevien lupien muuttamiseksi tai peruuttamiseksi jäsenvaltioille asetettu määräaika.

58.

Toiseksi on myös muistettava, että jos kyseisen määräajan päättyessä metalaksyylia sisältävän kasvinsuojeluaineen voimassa olevan luvan haltija ei onnistu osoittamaan täyttävänsä direktiivin 2010/28 3 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, erityisesti sitä, että sillä oli liitteen II mukainen asiakirja-aineisto tai pääsy sellaiseen, tästä aiheutuisi kyseisen luvan muuttaminen tai peruuttaminen. Direktiivin 2010/28 kyseisellä säännöksellä kaikkialla unionissa käyttöön otettu yhtenäinen kehys – joka sisältää ne edellytykset, joilla jäsenvaltiot voivat muuttaa tai peruuttaa metalaksyylia sisältävien kasvinsuojeluaineiden lupia, sekä kyseisten lupien haltijoille asetetut kyseisiä tuotteita koskevien asiakirjojen esittämistä koskevat velvoitteet – vaarantuisi vakavasti, jos jäsenvaltiot voisivat pidentää 31.12.2010 päättyvää määräaikaa.

59.

Kolmanneksi on syytä tarkastella Espanjan hallituksen kantaa. Espanjan hallitus katsoo, että jäsenvaltiot saattoivat kaikissa tapauksissa pidentää direktiivin 2010/28 3 artiklan 1 kohdassa säädettyä määräaikaa asianmukaisesti perustelluista syistä.

60.

Tämä näkemys ei vakuuta minua.

61.

Kuten tämän ratkaisuehdotuksen 47 ja 48 kohdasta ilmenee, direktiivin 2010/28 3 artiklan 2 kohdassa säädetään metalaksyylia tehoaineenaan sisältäviä sallittuja kasvinsuojeluaineita koskevasta uudelleenarviointimenettelystä. ”Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään”, kyseisessä säännöksessä säädetään menettelyn osalta pidemmästä määräajasta, jonka voimassaolo päättyy neljän vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta eli 30.6.2014.

62.

Tämän vuoksi on mielestäni oikeutettua kysyä, olisiko tämä poikkeus merkityksellinen, jos jäsenvaltiot voisivat – kuten Espanjan hallitus väittää – kaikissa tapauksissa pidentää direktiivin 2010/28 3 artiklan 1 kohdassa säädettyä määräaikaa asianmukaisesti perustelluista syistä.

63.

Vastaus tähän kysymykseen on mielestäni aivan selvä, etenkin kun tämä määräaika on siis sama kuin määräaika direktiivin 2010/28 saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä.

64.

Tätä kantaa tukee direktiivin 2010/28 johdanto-osan kahdeksas perustelukappale, jossa todetaan seuraavaa: ”Ilman, että tehoaineen sisällyttämisellä liitteeseen I rajoitettaisiin direktiivin 91/414/ETY velvoitteiden soveltamista, jäsenvaltioilla olisi sisällyttämisen jälkeen oltava kuusi kuukautta aikaa tarkistaa nykyiset metalaksyylia sisältävien kasvinsuojeluaineiden luvat sen varmistamiseksi, että direktiivissä 91/414/ETY ja erityisesti sen 13 artiklassa säädetyt vaatimukset ja liitteessä I vahvistetut ehdot täyttyvät. – –” ( 24 )

65.

Neljänneksi ja viimeiseksi on otettava huomioon myös direktiivin 91/414 8 artiklan 2 kohdan viimeinen alakohta, jossa säädetään, että komission tehtyä päätöksen jonkin tällaisen tehoaineen sisällyttämisestä tai sisällyttämättä jättämisestä liitteeseen I ”jäsenvaltioiden on varmistettava, että [kasvinsuojeluaineiden] asianmukaiset luvat myönnetään, peruutetaan tai niitä muutetaan tapauksen mukaan säädetyn määräajan kuluessa”. ( 25 )

66.

Jäsenvaltion velvoitteet ja erityisesti seuraukset luvanhaltijan ilmoituksesta, ettei sillä ole direktiivin 91/414 liitteen II mukaista asiakirja-aineistoa tai pääsyä sellaiseen direktiivin 2010/28 3 artiklan 1 kohdassa säädetyssä määräajassa, jonka kuluessa jäsenvaltion on tehtävä päätös, käyvät selvästi ilmi direktiivin 2010/28 edellä mainituista säännöksistä ja johdanto-osan perustelukappaleista sekä direktiivin 91/414 4 ja 13 artiklasta.

67.

Direktiivin 2010/28 3 artiklan 1 kohtaa on näin ollen tulkittava asiayhteydessään siten, että siinä mainitulla päivämäärällä 31.12.2010 ilmaistaan pakottava määräpäivä, jota jäsenvaltiot eivät voi lykätä. Direktiivin 91/414 ja direktiivin 2010/28 systematiikkaan ei sisälly se, että jäsenvaltioiden olisi päätettävä toteuttaa vähemmän rajoittavia toimia kuin tuotteen myyntiluvan peruuttaminen.

68.

Tämä tulkinta mahdollistaa myös direktiivin 2010/28 tavoitteen saavuttamisen, kuten jäljempänä selitän.

69.

Palautan ensinnäkin mieliin, että kun täytäntöönpanodirektiivi, kuten direktiivi 2010/28, edellyttää tulkintaa, tämän on niin pitkälle kuin mahdollista oltava perusdirektiivin säännösten mukainen. ( 26 )

70.

Direktiivin 91/414 johdanto-osan viidennessä, kuudennessa ja yhdeksännessä perustelukappaleessa muistutetaan, että kyseisellä direktiivillä pyritään unionin jäsenvaltioiden välisen kasvinsuojeluaineiden kaupan rajoitusten poistamiseen pitämällä kuitenkin yllä korkea ympäristön sekä ihmisten ja eläinten terveyden suojelun taso. ( 27 )

71.

Kuten edellä on jo todettu, tämä tavoite saavutetaan yhtäältä direktiivin 91/414 vaatimuksella, jonka mukaan hakijan on toimitettava liitteen II mukainen asiakirja-aineisto sekä tehoaineen sisällyttämiseksi liitteeseen I että kasvinsuojeluaineille myönnettävää lupaa varten, ( 28 ) ja toisaalta komission mahdollisuudella asettaa liitteeseen I sisällytetyn tehoaineen käytölle ehtoja, jotta varmistetaan sen turvallinen käyttö. ( 29 ) Näin ollen direktiivin 2010/28 3 artiklan 1 kohdassa – ja, mistä on syytä muistuttaa, muissa sisällyttämisdirektiiveissä –säädetyn määräajan noudattamatta jättäminen olisi ristiriidassa mainitun tavoitteen kanssa siltä osin kuin tehoaineet, jotka eivät täytä direktiivin 91/414 liitteen I vaatimuksia ja joihin voi sisältyä komission vahvistaman kynnysarvon ylittäviä myrkyllisiä epäpuhtauksia sisältäviä kasvinsuojeluaineita, voisivat jäädä markkinoille vielä, kun määräaika direktiivin 2010/28 saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä on päättynyt.

72.

On siis selvää, ettei jäsenvaltioilla ole oikeutta pidentää kyseistä määräaikaa eikä asettaa sen päättymiselle seurausta, josta unionin lainsäätäjä ei ole säätänyt yhdenmukaisella tavalla kaikkien jäsenvaltioiden tasolla. ( 30 ) Näin ollen se, että jäsenvaltioiden sallittaisiin pidentää tarkistamiselle direktiivin 2010/28 3 artiklan 1 kohdassa asetettua määräaikaa, on mielestäni ristiriidassa direktiivin 91/414 päämäärän kanssa.

73.

Lisäksi – kuten komissio on aivan oikein korostanut huomautuksissaan – direktiivin 2010/28 antamisen ja kyseisen direktiivin 3 artiklan 1 kohdassa asetetun määräajan päättymisen välillä kului yli kahdeksan kuukautta; kyseisen ajanjakson tarkoituksena oli auttaa luvanhaltijoita keräämään tarvittavat tiedot ja jäsenvaltioita tekemään päätös. Sen jälkeen, kun määräaika direktiivin 2010/28 saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä ja voimassa olevien lupien tarkistamista koskevan päätöksen tekemiseksi on päättynyt, kaikki tuotteet, joista ei ole toimitettu liitteen II mukaista asiakirja-aineistoa, on vedettävä pois markkinoilta. ( 31 )

74.

Toisin kuin Espanjan hallitus väittää, katson, ettei tämä tulkinta ole millään tavoin ristiriidassa direktiivin 91/414 tavoitteen kanssa, koska kyseisen direktiivin nojalla voidaan sekä kunnioittaa ilmoittajan oikeuksia että varmistaa, ettei markkinoille saateta kasvinsuojeluaineita, joista ei ole toimitettu tarvittavaa asiakirja-aineistoa.

75.

Näin ollen tämän ratkaisuehdotuksen 69–74 kohdasta ilmenee, että sellainen direktiivin 2010/28 3 artiklan 1 kohdan tulkinta, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat olla noudattamatta tässä artiklassa säädettyä määräaikaa, olisi vastoin unionin lainsäätäjän asettamaa sääntelytavoitetta.

76.

Unionin tuomioistuin on jo tarkastellut useaan otteeseen kysymystä siitä, mitkä ovat voimassa olevia kasvinsuojeluaineiden lupia koskevat jäsenvaltioiden velvollisuudet, kun jokin aine on sisällytetty direktiivin 91/414 liitteeseen I. ( 32 ) Tähän mennessä annetuista unionin tuomioistuimen tuomioista voi saada hyödyllisiä viitteitä direktiivin 2010/28 3 artiklan 1 kohdan tulkinnasta.

77.

Ensimmäisessä tällaisessa tapauksessa annettiin tuomio Industrias Químicas del Vallés v. komissio, ( 33 ) jolla yhteisöjen tuomioistuin kumosi päätöksen 2003/308.

78.

Nyt esillä olevassa asiassa Sapec Agro on suullisessa käsittelyssä väittänyt IQV:stä ja komissiosta poiketen, että yhteisöjen tuomioistuin lausui tässä tuomiossa mahdollisuudesta pidentää kyseistä määräaikaa ottamalla huomioon tapauksen olosuhteet, kyseisessä tapauksessa toimivaltaisten viranomaisten ristiriitaisen toiminnan.

79.

Tässä yhteydessä on syytä tuoda esiin, että tämä väite näyttää perustuvan mainitun tuomion virheelliseen tulkintaan.

80.

Ensinnäkin tuomioon Industrias Químicas del Vallés v. komissio johtanut asia koski määräaikaa, jonka komissio oli asettanut kyseisessä toimielimessä käytävälle menettelylle tehoaineen sisällyttämiseksi direktiivin 91/414 liitteeseen I, ( 34 ) ja komission – ei jäsenvaltioiden – mahdollisuutta muuttaa kyseistä määräaikaa. ( 35 ) Pääasiassa, joka koskee menettelyä jäsenvaltioiden tasolla, on sitä vastoin kyse siitä, voivatko jäsenvaltiot yksipuolisella päätöksellä pidentää komission vahvistamaa määräaikaa. ( 36 )

81.

Toiseksi yhteisöjen tuomioistuin tukeutui tuomiossa Industrias Químicas del Vallés v. komissio siihen, että toimivaltaiset viranomaiset olivat asettaneet kantajan yllättävään ja hankalaan tilanteeseen ja toimineet ristiriitaisesti, mitä seikkaa ei yhteisöjen tuomioistuimen mukaan ollut otettu huomioon, kun komissio päätti tehdä riidanalaisen päätöksen ja kieltäytyä kyseisen määräajan pidentämisestä. ( 37 ) Sitä vastoin pääasiassa kantaja vetoaa väitettyyn vaikeuteen täydellisen asiakirja-aineiston keräämisessä, vaikka tällaisen asiakirja-aineiston esittämistä koskeva velvollisuus oli selvä jo menettelyn alusta alkaen.

82.

Lisäksi on muistutettava ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen korostaneen, että sen käsiteltävänä olevassa asiassa Sapec Agro ei ole joutunut kärsimään mistään sekaannuksesta, joka olisi aiheutunut ristiriitaisesta toiminnasta. ( 38 )

83.

Toisessa tapauksessa annetussa tuomiossa Feinchemie Schwebda ja Bayer CropScience, ( 39 ) joka koski direktiiviä 91/414 ja erästä sellaista sisällyttämisdirektiiviä, ( 40 ) jonka 1 artiklalla sen liitteeseen I sisällytettiin tehoaine ”etofumesaatti”, oli kyse siitä, oliko jäsenvaltioiden peruutettava kyseistä ainetta sisältävän kasvinsuojeluaineen voimassa oleva lupa viimeksi mainitussa direktiivissä säädetyssä määräajassa sillä perusteella, ettei tämän luvan haltijalla ollut liitteen II mukaista asiakirja-aineistoa tai pääsyä sellaiseen kyseisen luvan tarkistamiseksi.

84.

Tarkemmin sanottuna vetoamalla kyseisen säännöksen ( 41 ) sanamuotoon, jossa ei säädetty, että jäsenvaltioiden olisi tarkistettava kasvinsuojeluaineiden voimassa olevien lupien tarkistamiseen sovellettavassa määräajassa, oliko luvanhaltijoilla liitteen II mukainen asiakirja-aineisto tai pääsy sellaiseen, ( 42 ) yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että direktiivin 2002/37 4 artiklan 1 kohtaa oli tulkittava siten, ettei siinä asetettu jäsenvaltioille velvollisuutta peruuttaa ennen määräaikaa etofumesaattia sisältävän kasvinsuojeluaineen lupaa sillä perusteella, ettei tämän luvan haltijalla ollut hallussaan liitteen II mukaista asiakirja-aineistoa tai pääsyä tällaiseen asiakirja-aineistoon kyseisen luvan tarkistamiseksi. ( 43 )

85.

Kyseisessä tapauksessa riidanalainen kysymys ei kuitenkaan koskenut sitä, oliko vaatimusten, joiden mukaan voimassa olevien lupien haltijoilla on oltava hallussaan liitteen II mukainen asiakirja-aineisto tai pääsy sellaiseen, tarkistamiseksi sisällyttämisdirektiivissä säädetty määräaika jäsenvaltioiden kannalta pakottava, kuten nyt käsiteltävässä asiassa, vaan sitä, mitä jäsenvaltioiden oli tehtävä tässä määräajassa.

86.

Nyt esillä olevassa asiassa direktiivissä 2010/28, jonka 3 artiklan 1 kohdassa ja johdanto-osan yhdeksännessä perustelukappaleessa mainitaan edellä mainittu asiakirja-aineisto, todetaan nimenomaisesti, että jäsenvaltioiden on tarkistettava, että luvanhaltijoilla on pääsy tällaiseen asiakirja-aineistoon.

87.

Mielestäni on syytä mainita kaksi komission istunnossa viimeiseksi selventämää merkityksellistä näkökohtaa: yhtäältä esittelevän jäsenvaltion velvollisuudet ja toisaalta Sapec Agron ja Espanjan hallituksen mainitsema mahdollisuus lykätä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden lupien vaikutuksia.

88.

Portugalin tasavalta, Sapec Agro ja Espanjan hallitus ovat huomauttaneet esittelevän jäsenvaltion velvollisuuksista, että kyseinen jäsenvaltio itse oli menetellyt viiveellä. ( 44 )

89.

Komissio totesi tältä osin, että kunkin aineen osalta esittelevä jäsenvaltio osallistuu tehoaineiden hyväksymisvaiheeseen ja laatii alustavan raportin. Siltä osin kuin on kyse lupien tarkastelusta, direktiivissä 2010/28 ei sitä vastoin anneta mitään roolia esittelevälle jäsenvaltiolle. Koska esittelevä jäsenvaltio tuntee kyseisen aineen, komission suuntaviivoissa kuitenkin ehdotetaan jäsenvaltioille epävirallista sopimusta, jonka mukaan esittelevä jäsenvaltio voi suorittaa kaikille markkinoilla oleville aineille vastaavuustutkimuksen, vaikka muodollisesti tämä velvollisuus kuuluu kullekin jäsenvaltiolle erikseen. ( 45 )

90.

On siten väärin samaistaa kyseinen jäsenvaltioiden välinen, niiden työn helpottamiseksi tehty epävirallinen sopimus – josta ei säädetä direktiivissä 2010/28 – jäsenvaltion viralliseen velvollisuuteen. Näin ollen Portugalin tasavallalla ei ollut muita hyväksymisvaiheeseen liittyviä velvollisuuksia kuin se, johon edellisessä kohdassa viitataan.

91.

Siltä osin kuin on kyse mahdollisuudesta lykätä kasvinsuojeluaineiden lupien vaikutuksia, Espanjan hallitus on esittänyt kirjallisissa huomautuksissaan ja suullisissa lausumissaan, että Sapec Agron luvan lykkääminen oli vaihtoehtoinen toimenpide luvan peruuttamiselle.

92.

Huomautan kuitenkin, ettei tällaisesta lykkäämisestä säädetä direktiivissä 2010/28 eikä direktiivissä 91/414. Direktiivin 91/414 8 artiklan 2 kohdassa, joka on tältä osin merkityksellinen säännös, säädetään, että ”jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianmukaiset luvat myönnetään, peruutetaan tai niitä muutetaan tapauksen mukaan säädetyn määräajan kuluessa”, mutta siinä ei säädetä lupien vaikutusten lykkäämisestä. ( 46 )

93.

Mielestäni tämän ratkaisuehdotuksen 52–75 kohdasta ilmenee selvästi, etteivät jäsenvaltiot voi pidentää komission kaikille jäsenvaltioille asettamaa määräaikaa, jota sovelletaan kaikkiin kasvinsuojeluaineiden lupiin.

94.

Näin ollen katson, että ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen on vastattava, että direktiivin 2010/28 3 artiklan 1 kohdassa säädetyllä päivämäärällä 31.12.2010 ilmaistaan pakottava määräpäivä ja että jäsenvaltiot eivät voi pidentää tällaista määräaikaa.

95.

Ensimmäiseen kysymykseen ehdottamani vastauksen perusteella toiseen kysymykseen ei ole tarvetta vastata.

96.

Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Tribunal Supremon esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti:

Neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta metalaksyylin sisällyttämiseksi siihen tehoaineena 23.4.2010 annetun komission direktiivin 2010/28/EU 3 artiklan 1 kohdassa säädettyä päivämäärää 31.12.2010 on tulkittava siten, että sillä ilmaistaan pakottava määräpäivä ja että jäsenvaltiot eivät voi pidentää tällaista määräaikaa.