1.

Esillä oleva ennakkoratkaisupyyntö on esitetty merkkien KERRYGOLD ja KERRYMAID välistä ristiriitaa koskevan oikeusriidan yhteydessä. Kyseisiä merkkejä, jotka on suojattu EU-tavaramerkkinä ja kansallisina tavaramerkkeinä, on käytetty rauhanomaisesti rinnakkain Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa yli 20 vuoden ajan, kun taas esillä oleva oikeusriita – joka on vireillä EU-tavaramerkkejä käsittelevänä tuomioistuimena toimivassa espanjalaisessa tuomioistuimessa – liittyy näiden kahden merkin ristiriitaan Euroopan unionin alueen muissa osissa.

2.

Käsiteltävän asian erityisessä asiayhteydessä unionin tuomioistuimella on tilaisuus kehittää oikeuskäytäntöään, joka koskee EU-tavaramerkin yhtenäisen luonteen periaatetta. ( 2 ) Asiassa on erityisesti täsmennettävä, miten sekaannusvaaran ja maineelle aiheutuvan vahingon arviointiin asetuksen (EY) N:o 207/2009 ( 3 ) 9 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan nojalla on sisällytettävä kaksi näkökohtaa: yhtäältä se, että vastakkain olevia tavaramerkkejä on käytetty rauhanomaisesti rinnakkain osassa unionin aluetta, ja toisaalta se, että ne sisältävät maantieteellisen alkuperän osoittavan ilmauksen. ( 4 )

3.

Asetuksen N:o 207/2009 1 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”[EU-]tavaramerkki on yhtenäinen. Sen oikeusvaikutukset ovat samanlaiset kaikkialla unionissa: sen voi rekisteröidä ainoastaan olemaan voimassa koko unionissa, sen voi luovuttaa, siitä voi luopua, sen hallintaoikeus voidaan menettää tai julistaa mitättömäksi ja sen käyttö voidaan kieltää ainoastaan koko unionissa. Tätä periaatetta sovelletaan, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.”

4.

Tämän asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Rekisteröidyn [EU-]tavaramerkin haltijalla on yksinoikeus tavaramerkkiin. Tavaramerkin haltijalla on oikeus kieltää muita ilman hänen suostumustaan käyttämästä elinkeinotoiminnassa:

– –

5.

Saman asetuksen 12 artiklassa säädetään seuraavaa:

”[EU-]tavaramerkki ei oikeuta haltijaa kieltämään kolmatta käyttämästä elinkeinotoiminnassa:

– –

– –

jos tämä käyttää niitä hyvää liiketapaa noudattaen.”

6.

Irlantilainen yhtiö Ornua Co-operative Limited, aiemmin The Irish Dairy Board Co-operative Limited (jäljempänä Ornua), on vuonna 1998 EU-tavaramerkiksi rekisteröidyn sanamerkin KERRYGOLD haltija sekä vuosina 1998 ja 2011 elintarvikkeille rekisteröityjen, saman sanaosan sisältävien kahden kuviomerkin haltija (jäljempänä yhdessä tarkasteltuina KERRYGOLD-tavaramerkit).

7.

Espanjalainen yhtiö Tindale & Stanton Ltd España SL (jäljempänä T&S) tuo maahan ja jälleenmyy Espanjassa Kerry Group plc:n maitotuotteita merkkiä KERRYMAID käyttäen.

8.

Kerry Group on Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa rekisteröityjen kansallisten sanamerkkien KERRYMAID haltija.

9.

Ornua nosti 29.1.2014 Juzgado de lo Mercantil de Alicantessa (Alicanten kauppatuomioistuin, joka toimii EU-tavaramerkkejä käsittelevänä tuomioistuimena, Espanja) T&S:ää vastaan loukkauskanteen, jonka mukaan KERRYGOLD-tavaramerkkejä oli loukattu merkin KERRYMAID käytön johdosta. Tämä kanne perustui asetuksen N:o 207/2009 9 artiklan 1 kohdan b ja c alakohtaan.

10.

Kyseinen tuomioistuin hylkäsi kanteen sillä perusteella, että vastakkain olevien tavaramerkkien ainoa samankaltaisuus perustui yhteiseen osaan ”Kerry”, joka viittaa nautakarjankasvatuksesta tunnettuun Irlannin kreivikuntaan, ja että oli selvää, että Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa näitä tavaramerkkejä käytettiin rauhanomaisesti rinnakkain.

11.

Kyseisen tuomioistuimen mukaan seuraukset tavaramerkkien käyttämisestä rauhanomaisesti rinnakkain näissä kahdessa jäsenvaltiossa pitäisi ekstrapoloida koko unioniin EU-tavaramerkin yhtenäisen luonteen vuoksi. Samasta syystä kyseisten tavaramerkkien erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettua hyväksikäyttöä ei voi ilmetä, sillä merkkiä KERRYMAID on käytetty Espanjassa sellaisen tavaran kaupan pitämiseksi, jota on jo useiden vuosien ajan pidetty kaupan muissa jäsenvaltioissa KERRYGOLD-tavaramerkkien haltijan sitä vastustamatta.

12.

Ornua valitti tästä tuomiosta ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen.

13.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että KERRYGOLD-tavaramerkit ovat laajalti tunnettuja kaikkialla unionissa. Se huomauttaa, että näiden tavaramerkkien haltija myöntää näiden tavaramerkkien rauhanomaisen käyttämisen rinnakkain tavaramerkin KERRYMAID kanssa ainoastaan Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pitää siten epäselvänä sitä, voidaanko tämä seikka ottaa huomioon arvioitaessa sekaannusvaaraa ja maineelle aiheutuvaa vahinkoa koko unionin alueella.

14.

Näissä olosuhteissa Audiencia Provincial de Alicante (Alicanten alueellinen tuomioistuin) päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

15.

Ennakkoratkaisupyyntö saapui unionin tuomioistuimen kirjaamoon 15.2.2016. Pääasian asianosaiset, Saksan ja Ranskan hallitukset sekä Euroopan komissio ovat esittäneet kirjallisia huomautuksia.

16.

Unionin tuomioistuin toimitti ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle selvennyspyynnön, johon tämä vastasi 12.12.2016. Pääasian asianosaiset ja komissio osallistuivat 18.1.2017 pidettyyn istuntoon.

17.

Nyt käsiteltävä oikeusriita edellyttää asetuksen N:o 207/2009 9 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan tulkintaa kahden näkökohdan kannalta.

18.

Koska vastakkain olevia tavaramerkkejä on käytetty rauhanomaisesti rinnakkain Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii – kolmella ennakkoratkaisukysymyksellään – tästä seikasta mahdollisesti tehtävää johtopäätöstä arvioitaessa sekaannusvaaraa ja maineelle aiheutuvaa vahinkoa muualla unionin alueella.

19.

Käsiteltävässä asiassa unionin tuomioistuimella on myös tilaisuus täsmentää edellytyksiä, joilla arvioidaan saman maantieteellisen alkuperän osoittavan ilmauksen sisältävien tavaramerkkien välistä sekaannusvaaraa. ( 5 )

20.

Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että kyseessä oleville kahdelle tavaramerkille yhteinen ilmaus ”Kerry” on nautakarjankasvatuksesta tunnetun Irlannin kreivikunnan nimi. Tämän näkökohdan – jota ei tuoda nimenomaisesti esille ennakkoratkaisukysymyksissä – merkitys on vahvistettu unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle osoittaman selvennyspyynnön avulla, kun taas osapuolet ovat voineet esittää tästä kantansa istunnossa. Näin ollen ennakkoratkaisukysymyksiä on laajennettava tämän näkökohdan osalta sen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti, jossa tällainen menettely hyväksytään, jotta ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle voidaan antaa vastaus, josta on hyötyä. ( 6 )

21.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kysyy kolmella ennakkoratkaisukysymyksellään, joita tarkastelen yhdessä, vaikuttaako – ja millä tavoin – se, että vastakkain olevia tavaramerkkejä on käytetty rauhanomaisesti rinnakkain unionin alueen yhdessä osassa, sekaannusvaaran ja maineelle aiheutuvan vahingon arviointiin suhteessa muuhun unionin alueeseen asetuksen N:o 207/2009 9 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan nojalla.

22.

Totean heti alkuun, että tavaramerkkien käyttäminen rauhanomaisesti rinnakkain on näkökohta, jota on tarkasteltu suhteellisen vähän unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä.

23.

Vakiintuneessa oikeuskäytännössä todetaan sekaannusvaaran arvioinnista, että yleisön keskuudessa mahdollisesti olevaa sekaannusvaaraa on arvioitava kokonaisuutena ja huomioon on otettava kaikki tekijät, jotka ovat merkityksellisiä kyseisessä yksittäistapauksessa. ( 7 )

24.

Unionin tuomioistuin on katsonut, ettei voida sulkea pois sitä, että tavaramerkkien samanaikainen rauhanomainen käyttö tietyillä markkinoilla voi mahdollisesti yhdessä muiden tekijöiden kanssa vähentää sekaannusvaaraa niiden välillä. ( 8 )

25.

Tämä perustelu on hyväksytty myös väitemenettelyjä koskevassa unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytännössä, jonka mukaan tällaisen rinnakkaisen käytön on paitsi oltava rauhanomaista, myös perustuttava siihen, että sekaannusvaaraa ei ole kohdeyleisön kannalta. ( 9 )

26.

Vaikka unionin tuomioistuimella ei ole vielä ollut tilaisuutta täsmentää edellytyksiä, jotka liittyvät rauhanomaisen rinnakkaisen käytön käsitteeseen, tästä oikeuskäytännöstä ilmenee kuitenkin, että kyseessä olevien tavaramerkkien rauhanomainen käyttäminen rinnakkain kyseisillä markkinoilla on merkityksellinen seikka, joka on otettava huomioon arvioitaessa sekaannusvaaraa kokonaisuutena.

27.

Käsiteltävässä asiassa on selvää, että kyseessä olevien tavaramerkkien rauhanomainen ja pitkäaikainen olemassaolo rinnakkain on omiaan sulkemaan pois sekaannusvaaran kyseisillä markkinoilla Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

28.

Tämän asian käsittely keskittyy siten kysymykseen siitä, onko tämä seikka otettava huomioon arvioitaessa tällaista vaaraa Espanjassa eli alueella, jolla tavaramerkkiä väitetään loukatun, sekä muualla unionin alueella.

29.

Ornua katsoo, että merkkien rauhanomainen rinnakkaiskäyttö on näytettävä toteen koko unionin alueella, jotta se voitaisiin ottaa huomioon arvioitaessa sekaannusvaaraa EU-tavaramerkin kanssa. Tämä näkemys perustuu sen mukaan EU-tavaramerkin yhtenäisen luonteen periaatteeseen ja siihen, että tällaisen tavaramerkin vaikutus ulottuu koko unionin alueelle. Rauhanomaisesta rinnakkaisesta käyttämisestä osassa unionin aluetta ei voida Ornuan mukaan tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä tämän alueen muiden osien osalta.

30.

Saksan ja Ranskan hallitukset yhtyvät olennaisilta osin tähän tulkintaan. Komissio toteaa myös, että kyseessä olevien tavaramerkkien rauhanomainen rinnakkaiskäyttö on lähtökohtaisesti osoitettava koko sillä alueella, jolla tavaramerkkiä väitetään loukatun, ja näin ollen silloin, kun kyseessä on EU-tavaramerkki, koko unionin alueella. Komissio lisää kuitenkin, ettei ole suljettu pois, että tilanteesta alueella, jolla kyseessä olevat tavaramerkit esiintyvät rinnakkain, voidaan saada hyödyllistä tietoa arvioitaessa sekaannusvaaraa muilla markkinoilla.

31.

Huomattakoon, että samankaltainen tulkinta – jossa edellytetään, että merkkien rauhanomainen rinnakkaiskäyttö osoitetaan koko unionin alueella – ilmenee myös väitemenettelyjä koskevasta Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) käytännöstä, ( 10 ) jonka unionin yleinen tuomioistuin on hyväksynyt. ( 11 ) Tässä näkemyksessä lähdetään siitä, että jos sekaannusvaara on potentiaalisesti olemassa koko unionin alueella EU-tavaramerkin ulottuvuuden vuoksi, sekaannusvaaran puuttuminen rinnakkaiskäytön vuoksi on vuorostaan osoitettava koko unionin alueella.

32.

T&S ehdottaa toisenlaista tulkintaa ja katsoo, että esiintyminen ongelmitta rinnakkain on merkityksellinen seikka silloinkin, kun se koskee vain osaa unionin alueesta. Sen mukaan silloin, kun vastakkain olevia tavaramerkkejä on käytetty rinnakkain unionin olennaisessa osassa ilman sekaannusvaaraa, voitaisiin päätellä, ettei tällaista vaaraa ole missään osassa unionia.

33.

En ole vakuuttunut näistä kummastakaan kannasta, jotka ovat täysin vastakkaisia keskenään.

34.

EU-tavaramerkkiä koskeva järjestelmä perustuu toki tämän tavaramerkin yhtenäisen luonteen periaatteeseen, joka edellyttää sen yhdenmukaista suojaa koko unionin alueella.

35.

Asetuksella N:o 207/2009 käyttöön otetun järjestelmän erityispiirteistä seuraa kuitenkin, että tietyissä tilanteissa merkin ja EU-tavaramerkin välisen sekaannusvaaran arviointi ei johda yhtenäiseen lopputulokseen, joka olisi pätevä kaikkialla unionin alueella.

36.

Tuomiossa combit Software unionin tuomioistuin totesi, että yhtenäisen luonteen periaate ei ole esteenä sille, että EU-tavaramerkkejä käsittelevä tuomioistuin toteaa merkin käytön aiheuttavan sekaannusvaaran EU-tavaramerkkiin nähden unionin yhdessä osassa mutta ei unionin toisessa osassa, eikä myöskään sille, että kyseinen tuomioistuin ryhtyy toimenpiteisiin tämän toteamuksen seurauksena ja antaa poikkeuksellisesti ja lähtökohtaisesti vastaajan esittämien todisteiden perusteella alueellisesti rajatun määräyksen käytön lopettamisesta. ( 12 )

37.

Kun on todettu, ettei unionin tietyssä osassa ole sekaannusvaaraa, kyseistä merkkiä käyttämällä harjoitettavaa lainmukaista kaupankäyntiä ei voida kieltää tässä unionin osassa. ( 13 )

38.

Tästä samasta tuomiosta ilmenee, että toteamus siitä, että EU-tavaramerkin antamaa yksinoikeutta on loukattu, voi poikkeuksellisesti olla alueellisesti rajattu. Siitä seuraa niin ikään, että sekaannusvaaran puuttuminen kyseessä olevien tavaramerkkien välillä unionin alueen yhdessä osassa ei estä toteamasta tällaista vaaraa tämän alueen toisessa osassa.

39.

Näin ollen – toisin kuin T&S väittää – on niin, että vaikka osoitettaisiinkin rauhanomaiseen rinnakkaiskäyttöön vetoamalla, että vastakkain olevien tavaramerkkien käyttö ei aiheuta sekaannusvaaraa Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, tämä seikka ei yksinään estä toteamasta tällaisen vaaran olemassaoloa unionin toisessa osassa.

40.

Mielestäni tästä ei kuitenkaan myöskään seuraa – toisin kuin Ornua esittää – että rauhanomainen rinnakkain käyttäminen osassa unionia olisi merkityksetöntä arvioitaessa sekaannusvaaraa EU-tavaramerkin kanssa.

41.

Sekaannusvaaran arviointi oikeusriidassa, joka koskee EU-tavaramerkin antaman yksinoikeuden loukkausta, edellyttää kokonaisarviointia kaikista asian kannalta merkityksellisistä tekijöistä, jotka liittyvät potentiaalisesti koko unionin alueeseen. Tässä arvioinnissa tietyn seikan merkitystä ei voida sulkea pois pelkästään sillä perusteella, että se liittyy ainoastaan osassa unionia vallitsevaan tilanteeseen.

42.

Kahden tavaramerkin rauhanomainen rinnakkaiskäyttö kansallisella tasolla voi johtua eri seikoista. Tässä suhteessa ei voida sulkea pois sitä, että sekaannusvaaran puuttuminen unionin osassa, jossa kyseisten tavaramerkkien käyttö on ollut pitkään jatkunutta ja intensiivistä, voi viitata sekaannusvaaran puuttumiseen unionin muissa osissa, kun markkinaolosuhteet ja kohdeyleisön käsitys eivät poikkea merkittävästi toisistaan. ( 14 )

43.

Näin ollen silloin, kun – kuten käsiteltävässä asiassa – on osoitettu, että kyseisten merkkien käyttö ei aiheuta sekaannusvaaraa siinä osassa unionia, jossa näitä merkkejä on käytetty rinnakkain pitkän ajan, tämä seikka voi vaikuttaa sekaannusvaaran arviointiin muilla alueilla, joilla ristiriita on mahdollinen.

44.

Nähdäkseni tämä olisi voinut olla espanjalaisen ensimmäisen asteen tuomioistuimen tarkoituksena, kun se totesi, että vastakkain olevien tavaramerkkien ainoa samankaltaisuus perustui maantieteellisen alkuperän osoittavaan ilmaukseen ”Kerry” ja että lisäksi näitä tavaramerkkejä oli käytetty rauhanomaisesti rinnakkain Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, minkä vuoksi ei ollut syytä katsoa, että T&S:n toiminta aiheuttaisi sekaannusta unionin toisessa osassa.

45.

Kuten edellä esittämästäni tarkastelusta ilmenee, ( 15 ) se, että vastakkain olevat tavaramerkit sisältävät maantieteellisen alkuperän osoittavan ilmauksen, eli viittauksen Irlannin kreivikuntaan – mikä voisi olla yksi seikoista, jotka selittävät niiden käyttämisen rauhanomaisesti rinnakkain Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa –, on merkityksellinen seikka arvioitaessa sekaannusvaaraa unionin tasolla.

46.

Kuten Saksan ja Ranskan hallitukset sekä komissio aivan oikein huomauttavat, merkkien käyttämistä rauhanomaisesti rinnakkain tietyissä jäsenvaltioissa ei voida ”ekstrapoloida” muualle unioniin. Tällaista automaattista ekstrapolointia ei voida pitää mahdollisena. Mielestäni olosuhteita, jotka liittyvät merkkien käyttämiseen rauhanomaisesti rinnakkain osassa unionia, voidaan kuitenkin pitää merkityksellisenä seikkana arvioitaessa sekaannusvaaraa koko unionissa.

47.

Edellä esitetyn perusteella katson siten, että vastakkain olevien merkkien esiintyminen ongelmitta rinnakkain unionin alueen yhdessä osassa on seikka, joka ei ole ratkaiseva mutta joka voidaan ottaa huomioon arvioitaessa kokonaisuutena sekaannusvaaraa EU-tavaramerkin kanssa tämän alueen toisessa osassa asetuksen N:o 207/2009 9 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla.

48.

Sama päättely voidaan mielestäni tehdä asetuksen N:o 207/2009 9 artiklan 1 kohdan c alakohdassa, jossa vahvistetaan laajalti tunnetuille tavaramerkeille laajempi suoja, tarkoitetun arvioinnin osalta.

49.

Toteamuksen tässä säännöksessä tarkoitetusta aikaisemman tavaramerkin erottamiskyvylle tai maineelle aiheutuvasta vahingosta täytyy perustua erityisesti vastakkain olevien tavaramerkkien väliseen yhteyteen, joka johtuu niiden tietynasteisesta samankaltaisuudesta. Tällaisen yhteyden olemassaoloa on arvioitava kokonaisuutena ottaen huomioon kaikki kyseisen yksittäistapauksen merkitykselliset tekijät, joihin kuuluu sekaannusvaara yleisön keskuudessa. ( 16 )

50.

Samoista syistä, joihin olen vedonnut asetuksen N:o 207/2009 9 artiklan 1 kohdan b alakohdan osalta, saman 1 kohdan c alakohdassa edellytetyssä kokonaisarvioinnissa on otettava tarvittaessa huomioon se, että tavaramerkkejä on käytetty rauhanomaisesti rinnakkain osassa unionia.

51.

Vaikka ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin viittaa kolmannen ennakkoratkaisukysymyksen sanamuodossa mahdollisuuteen ottaa huomioon perusteltuna syynä käytölle tavaramerkkien rauhanomainen rinnakkainen olemassaolo, mielestäni tämä seikka on otettava huomioon kokonaisarvioinnissa, joka koskee tavaramerkkien välisen yhteyden olemassaoloa. Jos tällaista yhteyttä ei ole, perustellun syyn olemassaoloa ei ole tarpeen tutkia.

52.

On huomattava, että laajaa tunnettuutta koskeva edellytys on katsottava täyttyneeksi, kun EU-tavaramerkki on laajalti tunnettu unionin alueen olennaisessa osassa, joka voi tilanteen mukaan vastata muun muassa yhden ainoan jäsenvaltion aluetta. ( 17 ) Mielestäni merkkien rauhanomaisella rinnakkaiskäytöllä voi olla tässä yhteydessä vielä suurempi merkitys, kun kyse on unionin osasta, jota käytetään vertailukohtana aikaisemman tavaramerkin laajan tunnettuuden osoittamiseksi.

53.

Kaiken edellä esitetyn perusteella katson, että asetuksen N:o 207/2009 9 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan säännöksiä on tulkittava siten, että se, että vastakkain olevia tavaramerkkejä on käytetty rauhanomaisesti rinnakkain unionin alueen yhdessä osassa sekaannusta aiheuttamatta, ei merkitse sitä, että sekaannusvaara olisi automaattisesti suljettu pois unionin alueen toisessa osassa. Tämä rinnakkaiskäyttö on kuitenkin merkityksellinen seikka, joka voidaan tarvittaessa ottaa huomioon arvioitaessa kokonaisuutena näiden säännösten perusteena olevia sekaannusvaaraa ja yhteyden olemassaoloa kyseessä olevien tavaramerkkien välillä.

54.

Unionin lainsäätäjä on antaessaan asetuksen N:o 207/2009 katsonut olevan yleisen edun mukaista, että ilmauksia, joita voidaan käyttää kyseessä olevien tavaroiden maantieteellisen alkuperän ilmaisemiseen, ei voida rekisteröidä tavaramerkiksi. Tämä syy on taustalla useissa asetuksen säännöksissä, erityisesti niissä, jotka koskevat ehdottomia hylkäysperusteita, tavaramerkin vaikutuksiin kohdistuvia rajoituksia sekä yhteismerkkien vaikutuksia. ( 18 )

55.

Asetuksen N:o 207/2009 12 artiklan b alakohdan mukaan EU-tavaramerkin haltija ei voi kieltää kolmatta käyttämästä elinkeinotoiminnassa muun muassa tavaran maantieteellistä alkuperää osoittavia merkintöjä, jos tämä käyttää niitä hyvää liiketapaa noudattaen. Vastaava rajoitus sisältyy direktiivin 2008/95/EY ( 19 ) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan.

56.

Tällä tavaramerkin antaman yksinoikeuden rajoituksella pyritään yhteensovittamaan tavaramerkin haltijan intressit ja muiden valmistajien intressit sisämarkkinoilla siten, että huomioon otetaan tavaramerkkioikeuden tehtävä olennaisena osana vääristymättömän kilpailun järjestelmää, joka EUT-sopimuksella pyritään luomaan ja säilyttämään. ( 20 )

57.

Oikeuskäytännössä on katsottu olevan yleisen edun mukaista, että merkkejä tai ilmauksia, joita voidaan käyttää maantieteellisen alkuperän ilmaisemiseen, eli erityisesti maantieteellisiä nimiä, ei voida rekisteröidä tavaramerkiksi. ( 21 )

58.

Kyseiseen yleiseen etuun vetoamiseksi riittää, että maantieteellisellä nimellä voidaan ilmaista kyseisten tavaroiden alkuperä. Näin ollen on ratkaistava, onko maantieteellinen nimi sellaisen paikan nimi, joka tällä hetkellä yhdistetään asianomaisessa kohderyhmässä kyseisen tyyppisiin tavaroihin, tai onko kohtuudella odotettavissa, että vastaisuudessa se yhdistetään tällä tavalla näihin tavaroihin. ( 22 )

59.

Virvoitusjuomia varten käytetyn merkin KERRY Spring ja tavaramerkin GERRI välistä ristiriitaa koskeneessa tuomiossa todettiin, että kansallisen tavaramerkin haltija saa kieltää toiseen jäsenvaltioon viittaavan maantieteellisen alkuperän osoittavan ilmaisun käyttämisen ainoastaan, jos käyttö ei ole hyvän liiketavan mukaista. Pelkästään sen seikan perusteella, että kahden merkin välillä on niiden lausuntatavasta johtuva sekaannusvaara, ei voida katsoa, että tämän ilmaisun käyttäminen elinkeinotoiminnassa on hyvän liiketavan vastaista. ( 23 )

60.

Näillä kyseisessä tuomiossa esitetyillä perusteluilla, joissa otettiin huomioon silloisen Euroopan yhteisön, jossa oli 15 jäsenvaltiota, kielten moninaisuus, on nykyisin entistä suurempi merkitys.

61.

Vaikka oletettaisiinkin, että maantieteellisen alkuperän osoittavaa ilmausta, joka viittaa tiettyyn jäsenvaltioon, voidaan toisen jäsenvaltion kuluttajien keskuudessa pitää samankaltaisena kuin tavaramerkkiin sisältyvää sanaa, tavaramerkin haltija ei voi kieltää sen käyttämistä niin kauan kuin se on hyvän liiketavan mukaista. Tästä sanasta seuraavaa samankaltaisuutta ei siten voida ottaa huomioon sekaannusvaaran toteamiseksi.

62.

Kuten ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, kyseessä oleville kahdelle merkille yhteinen ilmaus ”Kerry” on nautakarjankasvatuksesta tunnetun Irlannin kreivikunnan nimi, jota voidaan siis käyttää pääasiassa kyseessä olevien maitotuotteiden alkuperän ilmaisemiseen.

63.

Näissä olosuhteissa EU-tavaramerkkejä käsittelevä tuomioistuin ei voi ottaa huomioon tällaista merkkien samankaltaisuutta, joka on seurausta tämän maantieteellisen merkinnän hyvän liiketavan mukaisesta käytöstä, todetakseen EU-tavaramerkin kanssa aiheutuvan sekaannusvaaran tai tämän tavaramerkin maineelle aiheutuvan vahingon.

64.

Kyseisen tuomioistuimen on huolehdittava siitä, että tällaisessa tilanteessa toteamus siitä, että EU-tavaramerkin antamaa yksinoikeutta on loukattu, ei ole ristiriidassa asetuksen N:o 207/2009 12 artiklan b alakohdassa tarkoitettujen, tämän tavaramerkin vaikutuksiin kohdistuvien rajoitusten kanssa.

65.

Edellä esitetyn perusteella katson, että asetuksen N:o 207/2009 9 artiklan 1 kohdan b ja c alakohtaa on tulkittava siten, että se, että kyseessä olevat tavaramerkit sisältävät saman sanan, joka on hyvän liiketavan mukaisesti käytetty maantieteellisen alkuperän osoittava ilmaus, ei voi olla perusteena sille, että todetaan sekaannusvaara EU-tavaramerkin kanssa tai tämän tavaramerkin maineelle aiheutuva vahinko.

66.

Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Audiencia Provincial de Alicanten esittämään ennakkoratkaisupyyntöön seuraavasti: