—

Daniel Bowman, edustajanaan P. Ringhofer, Rechtsanwalt,

—

Pensionsversicherungsanstalt, edustajinaan J. Milchram, A. Ehm ja T. Mödlagl, Rechtsanwälte,

—

Euroopan komissio, asiamiehinään B.-R. Killmann ja D. Martin,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 21 ja 28 artiklan ja yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY (EYVL 2000, L 303, s. 16) 2 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 6 artiklan 1 kohdan tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa vastakkain ovat Daniel Bowman ja Pensionsversicherungsanstalt (eläkevakuutuslaitos, jäljempänä hallinto) ja jossa on kyse viimeksi mainitun päätöksestä, joka perustui työehtosopimuksen määräykseen, jonka mukaan etenemisaika ensimmäiseltä palkkatasolta toiselle palkkatasolle on pidempi kuin seuraavien palkkatasojen välillä sovellettava aika.

3

Direktiivin 2000/78 1 artiklan mukaan sen ”tarkoituksena on luoda yleiset puitteet uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiselle työssä ja ammatissa yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteuttamiseksi jäsenvaltioissa”.

4

Kyseisen direktiivin 2 artiklassa säädetään seuraavaa:

5

Saman direktiivin 6 artiklan, jonka otsikko on ”Oikeutettu ikään perustuva erilainen kohtelu”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Sen estämättä, mitä 2 artiklan 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat säätää, että ikään perustuvaa erilaista kohtelua ei pidetä syrjintänä, jos sillä on kansallisen lainsäädännön puitteissa objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu, erityisesti työllisyyspoliittinen, työmarkkinoita tai ammatillista koulutusta koskeva oikeutettu tavoite, ja jos tämän tavoitteen toteuttamiskeinot ovat asianmukaiset ja tarpeen.

Tällaista erilaista kohtelua voi olla erityisesti:

– –”

6

Työehtosopimuksessa nimeltä Dienstordnung A für die Angestellten bei den Sozialversicherungsträgern Österreichs (Itävallan sosiaaliturvalaitosten työntekijöihin sovellettava palvelusjärjestelmä; jäljempänä DO.A) määrättiin ennen sen muuttamista 80. kerran seuraavaa:

”13 §: Palkkaluokkaan luokittelussa huomioon otettava palvelusaika

– –

40 §: Palkkaluokkaan luokittelu – eteneminen

– –”

7

DO.A:han tehdyn 80. muutoksen – jolla otettiin myös käyttöön siirtymäsäännös ennen 1.1.2011 palvelukseen otettuja työntekijöitä varten – jälkeen kyseisissä määräyksissä todetaan seuraavaa:

”13 §: ” Palkkaluokkaan luokittelussa huomioon otettava palvelusaika

– –

– –

– –

40 §: Palkkaluokkaan luokittelu – eteneminen

– –

– –”

8

Bowman, joka on syntynyt 28.7.1961, on työskennellyt hallinnon palveluksessa 1.4.1988 alkaen yksityisoikeudellisessa työsuhteessa. Hänen työsopimukseensa sovelletaan työehtosopimuksena DO.A:ta. Bowmanin palkka lasketaan hänen palvelukseenottamisensa yhteydessä tehdyn palkkaluokkaan sijoittamisen perusteella, eikä tuolloin otettu huomioon hänen suorittamiaan opintojaksoja. Bowman on edellä mainitusta päivämäärästä lähtien siirtynyt aina kahden vuoden välein seuraavalle palkka-tasolle DO.A:n määräysten mukaisesti ja saanut etenemistään vastaavan palkankorotuksen.

9

Ennen siihen tehtyä 80. muutosta DO.A:n 40 §:n 2 kohdassa todettiin hallinnon työntekijöistä, jotka eivät olleet palvelukseenottopäivänään täyttäneet 18:aa vuotta, että alle 16-, 17- tai 18-vuotiaat henkilöt luokiteltiin DO.A:n 37 §:n mukaisesti sovellettavan palkkaryhmän palkkatasoille a, b ja c. Kyseiset työntekijät siirtyivät vasta täytettyään 18 vuotta palkkatasolle 1, jolle luokiteltiin niin ikään kaikki hallinnon työntekijät, jotka oli otettu palvelukseen heidän täytettyään 18 vuotta mutta jotka eivät voineet vedota aiempiin kausiin, jotka olisi voitu rinnastaa työskentelyjaksoihin. Näin ollen mitään opintojaksoja ei voitu ottaa huomioon. Palkkatasoille a, b ja c kuuluva palkka oli lisäksi huomattavasti alhaisempi kuin palkkatason 1 palkka. Samasta työstä tai tehtävästä maksettiin täten erilaista palkkaa sen tekijän iän perusteella.

10

DO.A:n 80. muutoksella kumottiin 40 §:n 2 kohta, eikä sitä korvattu uudella määräyksellä, joten a, b ja c palkkatasot poistettiin. Tämän muutoksen jälkeen kaikki hallinnon työntekijät, joille ei ennen heidän palvelukseenottoaan ollut kertynyt jaksoja, jotka on otettava huomioon työuraa laskettaessa, luokiteltiin palkkatasoille riippumatta siitä, minkä ikäisiä he olivat palvelukseen tullessaan. Tällainen työntekijä luokitellaan välittömästi palkkatasolle 1. Uudella järjestelmällä ei muutettu kyseessä olevan palkkaluokan palkkatasoon 1 liittyvää palkkaa, joten kaikki alle 18-vuotiaat työntekijät saivat huomattavan palkankorotuksen, jonka määrä palkkaluokasta riippuen oli 100–200 euroa kuukaudessa.

11

DO.A:n 80. muutoksen jälkeen palkkatasolle 2 voi edetä vasta viiden vuoden jälkeen. Tämän jälkeen palkkatasolla edetään aina kahden palvelusvuoden jälkeen. Nämä joka toinen vuosi tapahtuvat palkkatasolla etenemiset päättyvät 18. palkkatasolle, ja sitä seuraava eteneminen tapahtuu neljän vuoden kuluttua. Tämän niin sanotun ikähyvityksen jälkeen palkkatasoilla ei enää edetä.

12

Ennen hallinnon palvelukseen tuloaan Bowman opiskeli 1.9.1976–30.6.1979 itävaltalaisessa liittovaltion lukiossa 2 vuoden ja 10 kuukauden ajan. Sen jälkeen, kun DO.A:n 80. muutoksella mahdollistettiin opintojaksojen huomioon ottaminen, Bowman pyysi 17.5.2012, että hänen hallinnon palvelukseen tuloaan edeltäneet ajanjaksot lasketaan uudestaan, jotta hänen etenemispäivänsä voidaan määrittää DO.A:n, sellaisena kuin se on muutettuna sen 80. muutoksella, 13 §:n mukaisesti. Tämän johdosta Bowman vaati hallintoa maksamaan 3655,20 euroa brutto korkoineen ja kuluineen ja vastaisuudessa palkkaa, joka vastaa luokittelua palkkaluokan F ryhmän I palkkatasolle 17, sekä että hänen seuraavan palkkatasolla etenemisensä ajankohdaksi määritetään 1.10.2012.

13

Hallinto päätti 27.5.2012, että vaikka DO.A:n, sellaisena kuin se on muutettuna sen 80. muutoksella, mukaan Bowmanin palvelusaikaan voitiin lisätä enintään kolme vuotta, tästä ei kuitenkaan seuraa hänelle mitään etua palkkausjärjestelmään luokittelussa tai etenemispäivämäärässä, koska mainitun muutoksen jälkeen eteneminen palkkatasolle 2 voi tapahtua vasta viiden vuoden jälkeen aiemman kahden vuoden sijasta.

14

Arbeits- und Sozialgericht Wien (Wienin työ- ja sosiaalioikeudellisia asioita käsittelevä tuomioistuin, Itävalta) hyväksyi kanteen, jonka Bowman nosti hallinnon edellä mainitusta päätöksestä. Mainittu tuomioistuin katsoi, että palkkatasolta 1 palkkatasolle 2 siirtymiseksi vaadittavan ajanjakson pidentäminen merkitsi välillistä ikään perustuvaa syrjintää.

15

Oberlandesgericht Wien (Wienin alueellinen ylioikeus, Itävalta) hyväksyi hallinnon edellä mainitusta Arbeits- und Sozialgericht Wienin ratkaisusta tekemän valituksen. Muutoksenhakutuomioistuin katsoi muun muassa, että mahdollisuus opintojaksojen huomioonottamiseksi tuli voimaan DO.A:n 80. muutoksella, samaan aikaan kuin toimenpide, jolla pidennettiin aikaa mainitussa työehtosopimuksessa määrätyn palkkataulukon palkkatasolta 1 palkkatasolle 2 etenemiseksi, ja että Bowmania kohdeltiin samalla tavoin kuin muita työntekijöitä sekä ennen kyseistä muutosta että sen jälkeen, joten häntä ei ole syrjitty iän perusteella.

16

Bowman teki edellä mainitusta tuomiosta Revision-valituksen ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen Oberster Gerichtshofiin (ylimmän oikeusasteen tuomioistuin, Itävalta). Mainittu tuomioistuin pohtii, merkitseekö DO.A:ssa määrätyn palkkataulukon palkkatasolta 1 palkkatasolle 2 siirtymiseksi vaadittavan ajanjakson pidentäminen välillistä ikään perustuvaa syrjintää. Se huomauttaa erityisesti, että DO.A:n 80. muutoksella ei pyritä poistamaan olemassa olevaa epäyhdenvertaista kohtelua vaan mahdollistamaan urakehitys ottamalla huomioon aikaisempia ajanjaksoja. Vaikka palkkatasolta 1 palkkatasolle 2 siirtymiseksi vaadittavan ajanjakson pidentämisen katsottaisiin merkitsevän välillisesti ikään perustuvaa erilaista kohtelua, se voisi silti olla oikeutettua.

17

Näissä olosuhteissa Oberster Gerichtshof päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Onko perusoikeuskirjan 21 artiklaa, luettuna yhdessä direktiivin 2000/78/EY 2 artiklan 1 ja 2 kohdan ja 6 artiklan 1 kohdan sekä perusoikeuskirjan 28 artiklan kanssa, tulkittava siten, että

ja jos edellä olevaan a kohtaan vastataan myöntävästi, että tällainen

18

Kansallinen tuomioistuin pyrkii ennakkoratkaisukysymyksellään selvittämään, onko perusoikeuskirjan 21 artiklaa sekä direktiivin 2000/78 2 artiklan 1 ja 2 kohtaa ja 6 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle työehtosopimukselle, jonka mukaan työntekijään, jonka eduksi opintojaksot otetaan huomioon palkkatasolle luokittelussa, sovelletaan pidempää etenemisaikaa ensimmäiseltä palkkatasolta toiselle palkkatasolle kuin sitä seuraaviin palkkatasoihin sovellettava aika.

19

Aluksi on muistutettava, että kun jäsenvaltiot ja työmarkkinaosapuolet toteuttavat toimenpiteitä, joihin sovelletaan direktiiviä 2000/78, jolla konkretisoidaan työssä ja ammatissa esiintyvän ikään perustuvan syrjinnän kiellon periaate, joka vahvistetaan nykyään perusoikeuskirjan 21 artiklassa, niiden on noudatettava tätä direktiiviä (ks. vastaavasti tuomio 13.9.2011, Prigge ym., C‑447/09, EU:C:2011:573, 48 kohta ja tuomio 11.11.2014, Schmitzer, C‑530/13, EU:C:2014:2359, 23 kohta).

20

Täten ensiksi on selvitettävä, sisältyykö pääasiassa kyseessä olevan kaltaiseen työehtosopimukseen direktiivin 2000/78 2 artiklassa tarkoitettua ikään perustuvaa erilaista kohtelua. Tässä yhteydessä on muistutettava, että kyseisen säännöksen mukaan yhdenvertaisen kohtelun periaatteella tarkoitetaan, ettei minkäänlaista tämän direktiivin 1 artiklassa tarkoitettuun seikkaan perustuvaa välitöntä tai välillistä syrjintää saa esiintyä. Direktiivin 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa täsmennetään, että 2 artiklan 1 kohtaa sovellettaessa välittömänä syrjintänä pidetään sitä, että henkilöä kohdellaan jonkin saman direktiivin 1 artiklassa tarkoitetun seikan perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta vertailukelpoisessa tilanteessa olevaa henkilöä. Lisäksi kyseisen direktiivin 2 artiklan 2 kohdan b alakohdasta ilmenee, että ikään perustuvana välillisenä syrjintänä pidetään sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa henkilöt näiden tietyn iän perusteella erityisen epäedulliseen asemaan muihin henkilöihin nähden, paitsi jos kyseinen säännös, peruste tai käytäntö on puolueettomasti perusteltavissa oikeutetulla tavoitteella ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia.

21

Pääasiassa kyseessä olevista opintojaksoista ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että toisin kuin DO.A:n 80. muutosta edeltäneessä järjestelmässä, mainitulla muutoksella luodussa järjestelmässä tällaiset opintojaksot voidaan ottaa huomioon, jos ne ylittävät opetusalaa koskevissa säännöksissä yleiselle oppivelvollisuudelle säädetyn vähimmäisajan, kuitenkin enintään kolmelta vuodelta.

22

Vaikka DO.A:n 80. muutoksella jatkettiin kolmella vuodella aikaa, jonka kuluttua palkkataulukon ensimmäiseltä palkkatasolta siirrytään toiselle, eteneminen palkkataulukossa tapahtuu edelleen palvelusvuosien perusteella.

23

Kuten ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, tästä seuraa, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisella työehtosopimuksella, jonka mukaan työntekijöihin, joiden eduksi opintojaksot otetaan huomioon luokiteltaessa heitä palkkatasoille, sovelletaan ensimmäiseltä palkkatasolta etenemiseksi pidempää aikaa kuin ylemmillä palkkatasoilla, ei aiheuteta välittömästi heidän ikäänsä perustuvaa erilaista kohtelua.

24

Sen selvittämiseksi, aiheutuuko tällaisesta työehtosopimuksesta ikään perustuvaa välillistä syrjintää, kuten kansallinen tuomioistuin ehdottaa, on tutkittava, saatetaanko sillä sen neutraalista sanamuodosta huolimatta tosiasiallisesti epäedullisempaan asemaan huomattavasti suurempi joukko tietyn ikäisiä tai tiettyyn ikäryhmään kuuluvia henkilöitä.

25

DO.A:n 80. muutos johtaa siihen, että eteneminen palkkatasolle 2 edellyttää viiden vuoden palvelusjaksoa, kun taas tältä palkkatasolta eteenpäin eteneminen tapahtuu aina kahden palvelusvuoden jälkeen.

26

Tästä on todettava, että kansallinen tuomioistuin perustaa arviointinsa olettamalle siitä, että ensimmäiseltä toiselle palkkatasolle etenemiseen sovellettavan sellaisen määräajan käyttöönotto, joka on pidempi kuin tätä seuraaviin palkkatasoihin sovellettava määräaika, koskee ensisijaisesti hallinnon hiljattain palvelukseen ottamia työntekijöitä, jotka eivät voi pätevästi vedota palkkatasolle luokittelemisekseen palvelukseen tuloaan edeltäneisiin jaksoihin. Ryhmä, joka koostuu alimpien palkkatasojen työntekijöistä, koostuu mainitun tuomioistuimen mukaan ensisijaisesti nuorimmista henkilöistä, eikä täten voida sulkea pois sitä, että DO.A:n 80. muutoksella käyttöön otetulla järjestelmällä kohdeltaisiin nuorimpia työntekijöitä palkkauksessa muita epäedullisemmin.

27

Tästä on kuitenkin huomautettava, että käsiteltävässä asiassa ikään välillisesti perustuvan erilaisen kohtelun olemassaolo ei voi perustua yksinomaan tähän toteamukseen.

28

Unionin tuomioistuimelle esitetyistä oikeudenkäyntiasiakirjoista ilmenee yhtäältä, että DO.A:n 80. muutoksella käyttöön otetussa järjestelmässä määrätään, että hallinnon työntekijöiden luokitteleminen palkkatasoille tehdään – kuten tämän tuomion 21 kohdasta ilmenee – muun muassa suoritettujen opintojaksojen perusteella. Tällaiset opintojaksot voidaan ottaa huomioon mainitussa luokittelussa täysin riippumatta työntekijän iästä hänen palvelukseenottohetkellään. Näin ollen tällainen järjestelmä perustuu kriteeriin, joka ei liity erottamattomasti eikä välillisesti työntekijöiden ikään (ks. analogisesti tuomio 7.6.2012, Tyrolean Airways Tiroler Luftfahrt Gesellschaft, C‑132/11, EU:C:2012:329, 29 kohta).

29

Toisaalta on huomautettava, että Bowmanin tilanne, jonka johdosta kansallinen tuomioistuin esitti käsiteltävänä olevan kysymyksen, ei vaikuta vastaavan sellaisen työntekijän tilannetta, jonka ammatillinen kokemus on alkuvaiheessa ja joka ei voi vedota päteviin palvelusjaksoihin, koska Bowman voi – kuten unionin tuomioistuimen käytössä olevista oikeudenkäyntiasiakirjoista ilmenee – vedota opintojaksoon ja lähes 30 vuoden palvelusaikaan hallinnon palveluksessa.

30

Vaikka täten hiljattain palvelukseen otettuun nuoreen työntekijään, jolla on vain vähän kokemusta ja joka pyytää, että hänen opintojaksonsa otetaan huomioon palkkataulukkoon luokittelussa, tosiasiallisesti sovelletaan pidennettyä etenemisaikaa palkkatasolta 1 etenemiseksi, aivan samoin – kuten Bowmanin tilanne osoittaa – vanhempaan työntekijään, jolla on takanaan huomattavan pitkä palvelusjakso hallinnon palveluksessa ja joka esittää samanlaisen pyynnön, sovelletaan vastaavasti ja samasta syystä laskennallisesti tai taannehtivasti samaa pidennystä.

31

Kuten hallinnon unionin tuomioistuimen esittämään kirjalliseen kysymykseen antamasta vastauksesta ilmenee, pääasiassa kyseessä olevaa työehtosopimusta – sikäli kuin siinä määrätään opintojaksojen huomioon ottamisesta ja palkkatasolta 1 etenemisen edellyttämän ajanjakson pidentämisestä – sovelletaan samalla tavoin kaikkiin työntekijöihin, jotka esittävät pyynnön tällaisesta huomioon ottamisesta, ja tarvittaessa taannehtivasti työntekijöihin, jotka ovat jo edenneet ylemmille palkkatasoille.

32

Tästä seuraa, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisella työehtosopimuksella, jonka mukaan työntekijöihin, joiden eduksi opintojaksot otetaan huomioon luokiteltaessa heitä palkkatasoille, sovelletaan ensimmäiseltä palkkatasolta etenemiseksi pidempää aikaa kuin ylemmillä palkkatasoilla, ei aiheuteta välillisesti heidän ikäänsä perustuvaa erilaista kohtelua.

33

Esitettyyn kysymykseen on täten vastattava, että direktiivin 2000/78 2 artiklan 1 ja 2 kohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle työehtosopimukselle, jonka mukaan työntekijään, jonka eduksi opintojaksot otetaan huomioon palkkatasolle luokittelussa, sovelletaan pidennystä etenemisajassa ensimmäiseltä palkkatasolta toiselle palkkatasolle, kunhan tällaista pidennystä sovelletaan kaikkiin työntekijöihin, joiden eduksi kyseisten jaksojen huomioon ottamista sovelletaan, ja näin on myös silloin, kun sitä sovelletaan taannehtivasti niihin työntekijöihin, jotka ovat jo saavuttaneet seuraavat palkkatasot.

34

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kuudes jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY 2 artiklan 1 ja 2 kohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle työehtosopimukselle, jonka mukaan työntekijään, jonka eduksi opintojaksot otetaan huomioon palkkatasolle luokittelussa, sovelletaan pidennystä etenemisajassa ensimmäiseltä palkkatasolta toiselle palkkatasolle, kunhan tällaista pidennystä sovelletaan kaikkiin työntekijöihin, joiden eduksi kyseisten jaksojen huomioon ottamista sovelletaan, ja näin on myös silloin, kun sitä sovelletaan taannehtivasti niihin työntekijöihin, jotka ovat jo saavuttaneet seuraavat palkkatasot.