—

Latvian hallitus, asiamiehinään I. Kalniņš ja G. Bambāne,

—

Euroopan komissio, asiamiehinään A. Sauka ja A. Caeiros,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL L 256, s. 1; jäljempänä yhdistetty nimikkeistö), liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna 27.9.2011 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1006/2011 (EUVL L 282, s. 1) esitetyn yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeiden 1517 90 91 ja 1518 00 31 tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa vastakkain ovat SIA ”Oniors Bio” (jäljempänä Oniors Bio) sekä Valsts ieņēmumu dienests (Latvian verohallinto, jäljempänä VID) ja jossa on kyse nestemäisen rasvaisen raakakasviöljyseoksen (88 prosenttia rapsiöljyä ja 12 prosenttia auringonkukkaöljyä) tariffiluokittelusta.

3

Euroopan unioniin tuotujen tavaroiden tariffiluokittelua säännellään yhdistetyssä nimikkeistössä. Se perustuu harmonoituun tavarankuvaus- ja tavarankoodausjärjestelmään (jäljempänä harmonoitu järjestelmä), jonka on laatinut Tulliyhteistyöneuvosto, josta on tullut Maailman tullijärjestö (WCO), ja joka on otettu käyttöön mainitun neuvoston perustamista koskevalla, Brysselissä 15.12.1950 allekirjoitetulla yleissopimuksella. Harmonoitu järjestelmä on otettu käyttöön harmonisoitua tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmää koskevalla 14.6.1983 Brysselissä tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella, joka on 24.6.1986 tehdyn muutospöytäkirjan kanssa hyväksytty Euroopan talousyhteisön puolesta 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL L 198, s. 1). Yhdistetyssä nimikkeistössä käytetään harmonoidun järjestelmän mukaisia nimikkeitä ja kuusinumeroisia alanimikkeitä, ja ainoastaan seitsemäs ja kahdeksas numero ovat sen omia alajaotteluja.

4

Asetuksen N:o 2658/87 12 artiklassa säädetään, että Euroopan komissio antaa vuosittain asetuksen, johon sisältyvät yhdistetyn nimikkeistön täydellinen toisinto Euroopan unionin neuvoston tai komission toteuttamien toimenpiteiden mukaisena sekä siihen liittyvien yhteisen tullitariffin autonomisten tullien ja sopimustullien määrät. Kyseinen asetus julkaistaan viimeistään lokakuun 31. päivänä Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja sitä sovelletaan seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1. päivästä alkaen.

5

Kuten unionin tuomioistuimelle toimitetuista asiakirjoista käy ilmi, pääasian tosiseikkoihin sovellettava, vuotta 2012 koskeva yhdistetyn nimikkeistön toisinto sisältyy asetukseen N:o 1006/2011.

6

Yhdistetyn nimikkeistön ensimmäinen osa käsittää joukon johdantomääräyksiä. Tämän osan I osaston, joka on varattu yleissäännöille, A kohdassa, jonka otsikkona on ”Yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt”, säädetään seuraavaa:

”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti.

7

Yhdistetyn nimikkeistön toinen osa sisältää III jakson, jonka otsikko on ”Eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt sekä niiden pilkkoutumistuotteet; valmistetut ravintorasvat; eläin- ja kasvivahat”. Tähän jaksoon kuuluu 15 ryhmä, jolla on sama otsikko.

8

Kyseiseen 15 ryhmään sisältyvät muun muassa seuraavat tullinimikkeet ja alanimikkeet:

– –

– –

1517 90 91 – – – rasvaisten kasviöljyjen seokset, juoksevat”.

9

Yhdistetyn nimikkeistön nimike 1518 on rakenteeltaan seuraavanlainen:

10

Yhdistetyn nimikkeistön 15 ryhmän 3. huomautuksessa todetaan seuraavaa:

”Nimikkeeseen 1518 eivät kuulu rasvat ja öljyt eivätkä niiden jakeet, jotka on ainoastaan denaturoitu, vaan ne luokitellaan vastaaville denaturoimattomille rasvoille ja öljyille sekä niiden jakeille tarkoitettuihin nimikkeisiin.”

11

Maailman tullijärjestö on laatinut harmonoidun järjestelmän selitykset harmonoidusta järjestelmästä 14.6.1983 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen mukaisesti ja ne julkaistaan Maailman tullijärjestön kahdella virallisella kielellä eli ranskaksi ja englanniksi. Harmonoidun järjestelmän 15 ryhmää koskevan selityksen suomenkielisessä versiossa todetaan muun muassa seuraavaa:

”Tämän ryhmän 3. huomautuksessa ilmaisulla ’rasvat ja öljyt sekä niiden jakeet, jotka on pelkästään denaturoitu’ tarkoitetaan rasvoja tai öljyjä tai niiden jakeita, joihin on lisätty denaturoimisainetta, kuten kalaöljyä, fenoleja, maaöljyjä, tärpättiöljyä, tolueenia, metyylisalisylaattia (gaulteriaöljy eli talvikkiöljy) tai rosmariiniöljyä, jotta niistä tulisi syötäväksi kelpaamattomia. Näitä aineita lisätään pieniä määriä (yleensä enintään 1 %), jotta rasvoista tai öljyistä tai niiden jakeista tulisi esim. eltaantuneita, happamia, väkeviä tai karvaita. On kuitenkin huomattava, että ryhmähuomautus 3 ei koske denaturoituja seoksia ja valmisteita rasvoista tai öljyistä tai niiden jakeista (nim. 15.18).”

12

Yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (EYVL L 302, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 13.4.2005 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 648/2005 (EUVL L 117, s. 13, jäljempänä tullikoodeksi) 13 artiklassa säädetään:

”1.   Tulliviranomaiset voivat toteuttaa voimassa olevissa säännöksissä annettujen edellytysten mukaisesti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tarkastukset varmistaakseen tullisäännösten ja muun sellaisen lainsäädännön moitteettoman soveltamisen, joka koskee yhteisön tullialueen ja kolmansien maiden välillä liikkuvien tavaroiden saapumista, poistumista, passitusta, siirtoa ja käyttötarkoitusta sekä tavaroiden, joilla ei ole yhteisöasemaa, alueella oloa. Tullitarkastuksia yhteisön lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi voidaan tehdä kolmannessa maassa, jos näin määrätään kansainvälisessä sopimuksessa.

– –

3.   Jos muut viranomaiset kuin tulliviranomaiset suorittavat tarkastuksia, tarkastukset on suoritettava tiiviissä yhteistyössä tulliviranomaisten kanssa ja mahdollisuuksien mukaan samaan aikaan ja samassa paikassa.

– –”

13

Tullikoodeksin 62 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Kirjalliset ilmoitukset on tehtävä tähän tarkoitukseen vahvistetun virallisen mallin mukaisella lomakkeella. Ne on allekirjoitettava, ja niissä on annettava kaikki tiedot, jotka tarvitaan tavaroille ilmoitettavaa tullimenettelyä koskevien säännösten soveltamiseksi.

2.   Ilmoitukseen on liitettävä kaikki asiakirjat, jotka tarvitaan tavaroille ilmoitettavaa tullimenettelyä koskevien säännösten soveltamiseksi.”

14

Tullikoodeksin 68 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Vastaanottamiensa ilmoitusten tutkimiseksi tulliviranomaiset voivat:

15

Tullikoodeksin 71 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Ilmoituksen tutkimisessa saatavia tuloksia käytetään sovellettaessa sitä tullimenettelyä koskevia säännöksiä, johon tavarat asetetaan.

2.   Jos ilmoitusta ei tarkasteta, 1 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä sovelletaan ilmoituksessa annettujen tietojen perusteella.”

16

Elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28.1.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (EYVL L 31, s. 1) 1 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”1.   Tässä asetuksessa säädetään perusta ihmisten terveyden sekä kuluttajien etujen korkeatasoiselle suojelulle elintarvikkeiden osalta ottaen huomioon erityisesti elintarvikkeiden, myös perinteisten tuotteiden, moninainen tarjonta ja varmistetaan samalla sisämarkkinoiden tehokas toiminta. Siinä vahvistetaan yhteiset periaatteet ja vastuualat, keinot vahvan tieteellisen perustan tarjoamiseen sekä tehokkaat organisatoriset järjestelyt ja menettelyt, joihin elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuutta koskeva päätöksenteko perustuu.”

17

Asetuksen N:o 178/2002 2 artiklan ensimmäisessä kohdassa säädetään, että tässä asetuksessa ”elintarvikkeella” tarkoitetaan mitä tahansa ainetta tai tuotetta, myös jalostettua, osittain jalostettua tai jalostamatonta tuotetta, joka on tarkoitettu tai jonka voidaan kohtuudella olettaa tulevan ihmisten nautittavaksi.

18

Asetuksen N:o 178/2002 14 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”1.   Markkinoille ei saa saattaa elintarvikkeita, jotka eivät ole turvallisia.

2.   Elintarviketta ei pidetä turvallisena, jos se on

19

Oniors Bio teki 16.3.2012 VID:lle kaksi tulli-ilmoitusta, jotka koskivat tiettyjen määrien Valko-Venäjällä valmistettuja nestemäisiä rasvaisia raakakasviöljyseoksia, jotka koostuvat 88 prosenttisesti rapsiöljystä ja 12 prosenttisesti auringonkukkaöljystä, vapaaseen liikkeeseen luovuttamista. Oniors Bio luokitteli näissä ilmoituksissaan kyseessä olevan tuotteen yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 1518 00 31.

20

Ennakkoratkaisupyynnöstä käy ilmi, että valmistajan toimittamien tietojen mukaan Oniors Bion maahantuomaa tavaraa ei ole tarkoitettu elintarvikekäyttöön vaan ainoastaan tekniseen käyttöön. Kyseisen öljyseoksen tuotannossa käytetyn teknisen prosessin vuoksi ei nimittäin voida sulkea pois sitä, että lopputuote sisältää haitallisia aineita, erityisesti tolueenia, joka on denaturointiaine.

21

Oniors Bio esitti VID:lle myös Latvian sertifiointikeskuksen (Latvijas Sertifikācijas Centrs) lausunnon, josta käy ilmi, että kyseessä oleva tavara sisältää 1,4 prosenttia tolueenia, jonka vuoksi se on ihmisravinnoksi soveltumatonta. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo lisäksi, ettei tämän tavaran käyttäminen ole sallittua elintarvikkeiden valmistuksessa. Lopuksi on niin, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan sille ei ole esitetty edes epäsuorasti mitään näyttöä valmistajan tai Oniors Bion petollisesta toiminnasta tai petostarkoituksesta niiden maksettavaksi kuuluvien tullien tai verojen maksamisen välttämiseksi.

22

Tutkittuaan maahantuodun tavaran ja tarkastettuaan siitä otetut näytteet VID katsoi 27.3.2012 antamassaan kahdessa luokittelupäätöksessä, että tavara oli luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 1517 90 91. Näiden luokittelupäätösten perusteella VID teki 29.3.2012 kaksi päätöstä, joiden perusteella Oniors Biolta vaadittuja tulleja ja arvonlisäveroa korotettiin.

23

Oniors Bio esitti kahdesta edellä mainitusta päätöksestä oikaisuvaatimuksen VID:n pääjohtajalle. Tämän hylättyä oikaisuvaatimukset Oniors Bio nosti näistä kyseisistä päätöksistä kanteen Administratīvā rajona tiesassa (alueellinen hallintoriita-asioita käsittelevä tuomioistuin). Kyseinen kanne hylättiin 7.5.2013 annetulla tuomiolla.

24

Oniors Bio valitti tästä tuomiosta ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen.

25

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että tutkiakseen asian kaikki siihen liittyvät seikat huomioon ottaen se pyysi elintarvike- ja eläinlääketieteellistä yksikköä (Pārtikas un veterinārais dienestsiltä, jäljempänä PVD) osallistumaan menettelyyn antamalla toimivaltansa rajoissa lausuntonsa kyseisessä tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa asiassa esille tulleista kysymyksistä. PVD perusti lausuntonsa kyseessä olevan tuotteen valmistajalta saatuihin tietoihin ja kyseisen tuotteen mukana tulleisiin asiakirjoihin, joista se päätteli, ettei kyseessä olevaa tuotetta ole tarkoitettu käytettäväksi elintarvikkeena tai ihmisravinnoksi soveltuvan elintarvikkeen tuotantoon eikä sitä voida käyttää tällaisiin tarkoituksiin.

26

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että Oniors Bion maahantuoman öljyseoksen luokittelusta yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 1517 90 91 syntyy perusteltu epäilys, kun otetaan huomioon tuotteen valmistajan toimittamat tiedot sekä Latvian sertifiointikeskuksen ja PVD:n lausunnot. Kyseisen tuomioistuimen mukaan nämä epäilykset johtuvat yhtäältä siitä, ettei sen käsiteltävänä olevassa asiassa toteuteta tuomiossa Evroetil (C-503/10, EU:C:2011:872) kyseessä olleen kaltaisia kohdennettuja toimia, joilla kyseinen tuote pyritään tekemään peruuttamattomasti soveltumattomaksi elintarvikkeena käytettäväksi lisäämällä siihen denaturointiaineita tai muita haitallisia aineita. Se, ettei VID todennut maahantuodusta tavarasta otetuissa näytteissä olevan haitallisia aineita, herättää toisaalta lisäepäilyksiä kyseessä olevan tavaran asianmukaisesta luokittelusta.

27

Tässä tilanteessa Administratīvā apgabaltiesa (alueellinen hallintoriita-asioita käsittelevä tuomioistuin) on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

28

Aluksi on yhtäältä todettava, että kun unionin tuomioistuimen käsiteltävänä on tariffiluokittelua koskeva ennakkoratkaisupyyntö, sen tehtävänä on pikemminkin selventää kansalliselle tuomioistuimelle niitä kriteereitä, joiden soveltaminen tekee tälle mahdolliseksi luokitella oikein asianomaiset tuotteet yhdistettyyn nimikkeistöön, eikä luokitella tuotteita itse, mikä johtuu varsinkin siitä, ettei sillä välttämättä ole kaikkia tähän tarvittavia tietoja. On ilmeistä, että kansallinen tuomioistuin on joka tapauksessa paremmassa asemassa tekemään luokittelun (ks. tuomio Lukoyl Neftohim Burgas, C-330/13, EU:C:2014:1757, 27 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

29

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on siis luokitella pääasiassa kyseessä olevat tuotteet unionin tuomioistuimen sen esittämiin kysymyksiin antamien vastausten perusteella.

30

Toisaalta on muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kansallisten tuomioistuinten ja unionin tuomioistuimen välille SEUT 267 artiklalla luodussa yhteistyömenettelyssä unionin tuomioistuimen tehtävänä on antaa kansalliselle tuomioistuimelle hyödyllinen vastaus, jonka perusteella kansallinen tuomioistuin voi ratkaista siinä vireillä olevan asian. Unionin tuomioistuimen on tämän vuoksi tarvittaessa muotoiltava sille esitetyt kysymykset uudelleen (tuomio Lukoyl Neftohim Burgas, C-330/13, EU:C:2014:1757, 29 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

31

Käsiteltävänä olevassa asiassa ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että kansallinen tuomioistuin tiedustelee seitsemällä kysymyksellään, jotka on tutkittava yhdessä, pääasiallisesti, onko yhdistettyä nimikkeistöä tulkittava siten, että määritettäessä, onko pääasiassa kyseessä olevan kaltainen kasviöljyseos luokiteltava syötäväksi kelpaavana kasviöljyseoksena yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 1517 90 91 vai syötäväksi kelpaamattomana kasviöljyseoksena yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 1518 00 31, on otettava huomioon seuraavat seikat:

32

Tältä osin on niin, että on muistutettava vakiintuneesta oikeuskäytännöstä, jonka mukaan oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja niiden ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketekstissä sekä sen jaksojen tai ryhmien huomautuksissa (tuomio Delphi Deutschland, C-423/10, EU:C:2011:315, 23 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

33

Vakiintuneesta oikeuskäytännöstä käy ilmi myös, että tuotteen käyttötarkoitus voi olla luokittelun objektiivinen arviointiperuste, jos se liittyy kiinteästi kyseiseen tuotteeseen, jolloin liitynnän kiinteyttä on pystyttävä arvioimaan tuotteen objektiivisten ominaispiirteiden ja sen ominaisuuksien mukaan (ks. tuomio Agroferm, C-568/11, EU:C:2013:407, 41 kohta ja tuomio Oliver Medical, C-547/13, EU:C:2015:139, 47 kohta). Tuotteen käyttötarkoitus on kuitenkin merkityksellinen arviointiperuste ainoastaan, jos luokittelua ei voida tehdä pelkästään tuotteen objektiivisesti todettavien ominaispiirteiden ja ominaisuuksien perusteella (tuomio Skoma-Lux, C-339/09, EU:C:2010:781, 47 kohta).

34

Kuten unionin tuomioistuimelle toimitetuista asiakirjoista käy ilmi, kyseessä oleva tuote on nestemäinen rasvainen raakakasviöljyseos, joka koostuu 88 prosenttisesti rapsiöljystä ja 12 prosenttisesti auringonkukkaöljystä. Sen valmistajan toimittamien tietojen mukaan tätä seosta ei ole tarkoitettu käytettäväksi ihmisravinnoksi, koska sen tuotannossa käytetyn teknisen prosessin vuoksi ei voida sulkea pois sitä, että se sisältää haitallisia aineita, ja erityisesti tolueenia, joka on denaturointiaine.

35

Kuten yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 1517 sanamuodosta käy ilmi, nimikkeeseen kuuluvat ”margariinin” lisäksi ”syötävät seokset ja valmisteet, jotka on valmistettu eläin- tai kasvirasvoista tai -öljyistä tai tämän ryhmän eri rasvojen ja öljyjen jakeista, muut kuin nimikkeen 1516 syötävät rasvat ja öljyt sekä niiden jakeet”.

36

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 1518 sananmuodon mukaan siihen kuuluvat ”eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet, keitetyt, hapetetut, dehydratoidut, rikitetyt, puhalletut, tyhjössä tai inertissä kaasussa kuumentamalla polymeroidut tai muutoin kemiallisesti muunnetut, muut kuin nimikkeen 1516 eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet” samoin kuin ”muualle kuulumattomat syötäväksi kelpaamattomat seokset ja valmisteet, jotka on valmistettu eläin- tai kasvirasvoista tai -öljyistä tai tämän ryhmän eri rasvojen ja öljyjen jakeista”.

37

Pääasiassa kyseessä oleva auringonkukka- ja rapsiöljyseos ei kuulu yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 1516, koska se ei koostu eläin- tai kasvirasvoista tai -öljyistä tai niiden jakeista, jotka ovat osittain tai kokonaan hydrattuja, vaihtoesteröityjä, uudelleen esteröityjä tai elaidinoituja, tai puhdistettuja, mutta ei enempää valmistettuja, minkä vuoksi on todettava, että se kuuluu joko yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 1517 tai 1518, siltä osin kuin näissä kahdessa nimikkeessä mainitaan kasviöljyseokset, ja sen luokittelu jompaan kumpaan nimikkeeseen riippuu siitä, onko kyseessä elintarvikeseos vai muu kuin elintarvikeseos, kuten tämän tuomion 34 kohdassa on todettu. Yhdistetyn nimikkeistön 15 ryhmässä, jossa toistetaan harmonoidun järjestelmän 15 ryhmän sisältö, tehdään nimittäin ero syötävien kasviöljyseosten, jotka kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 1517, ja syötäväksi kelpaamattomien kasviöljyseosten, jotka kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 1518, välillä.

38

Tältä osin on muistutettava, että yhdistetyn nimikkeistön 15 ryhmän 3 selityksessä, jossa toistetaan harmonoidun järjestelmän 15 ryhmän 3. huomautusta koskeva teksti, täsmennetään, että yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 1518 ”eivät kuulu rasvat ja öljyt eivätkä niiden jakeet, jotka on ainoastaan denaturoitu, vaan ne luokitellaan vastaaville denaturoimattomille rasvoille ja öljyille sekä niiden jakeille tarkoitettuihin nimikkeisiin”. Harmonoidun järjestelmän 15 ryhmää koskevassa selittävässä huomautuksessa kuitenkin täsmennetään, yhtäältä, että tämän ryhmän 3. huomautuksessa ilmaisulla ”rasvat ja öljyt sekä niiden jakeet, jotka on pelkästään denaturoitu” tarkoitetaan ”rasvoja tai öljyjä tai niiden jakeita, joihin on lisätty denaturoimisainetta, jotta niistä tulisi syötäväksi kelpaamattomia”, kuten muun muassa tolueenia. Tämän saman selittävän huomautuksen viimeisessä virkkeessä täsmennetään toisaalta, ettei 15 ryhmää koskeva 3. huomautus koske denaturoituja seoksia ja valmisteita rasvoista tai öljyistä tai niiden jakeista.

39

Edellä esitetystä seuraa, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen kasviöljyseoksen määrittelemiseksi ”syötäväksi kelpaamattomaksi” ja sen luokittelemiseksi yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 1518 00 31 ei ole välttämätöntä, että sen valmistusprosessin aikana olisi toteutettu kohdennettuja toimia, joilla kyseinen tuote pyritään tekemään peruuttamattomasti ihmisravinnoksi soveltumattomaksi. On riittävää, että se sisältää seoksia, jotka objektiivisesti todettavilta ominaispiirteiltään ja ominaisuuksiltaan sekä käyttötarkoitukseltaan ovat syötäväksi kelpaamattomia.

40

Tältä osin tuomio Evroetil (C-503/10, EU:C:2011:872), johon ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on viitannut, ei ole omiaan muuttamaan tätä toteamusta. Kyseisessä tuomiossa käsiteltävänä olleessa asiassa oli kyse käsitteestä ”denaturointi” eikä syötäväksi kelpaavien tai syötäväksi kelpaamattomien seosten välisestä erosta. Kyseisessä asiassa unionin tuomioistuin totesi, että tuotetta, jota ei ollut denaturoitu käyttämällä sellaista menetelmää, joka kuvataan soveltuvassa säännöksessä, ei voitu vapauttaa tässä asiassa kyseessä olleesta valmisteverosta, vaikka tämä tuote sisälsi aineita, jotka tekivät sen ihmisravinnoksi soveltumattomaksi (ks. vastaavasti tuomio Evroetil, C-503/10, EU:C:2011:872, 66 kohta). Käsiteltävässä asiassa yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeen 1518 00 31 sanamuoto ei kuitenkaan tarkoita ainoastaan tietyillä tavoin denaturoituja kasviöljyseoksia vaan yleisesti syötäväksi kelpaamattomia kasviöljyseoksia.

41

Täten on niin, että syötäväksi kelpaavan kasviöljyseoksen, joka on mahdollista luokitella yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 1517 90 91, ja syötäväksi kelpaamattoman kasviöljyseoksen, joka kuuluu yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 1518 00 31, välisen erottelun osalta on muistutettava, kuten tämän tuomion 37 kohdasta käy ilmi, että tämä erottelu riippuu kyseisen seoksen käyttötarkoituksesta eli siitä, onko se syötäväksi kelpaava vai syötäväksi kelpaamaton.

42

Selvitettäessä sitä, onko tällainen seos tarkoitettu syötäväksi kelpaavaksi vai syötäväksi kelpaamattomaksi, on otettava huomioon kaikki käsiteltävässä asiassa merkitykselliset seikat, sellaisina kuin ne ilmenevät ennakkoratkaisupyynnöstä, siltä osin kuin on kyse kyseisen tavaran objektiivisesti todettavista ominaispiirteistä ja ominaisuuksista. Maahantuojan on maahantuontihetkellä todistettava kyseiselle tuotteelle mainittu käyttötarkoitus ilmoituksessa, jonka se antaa toimivaltaisille tulliviranomaisille (ks. analogisesti tuomio Oliver Medical, C-547/13, EU:C:2015:139, 51 kohta).

43

Tältä osin on todettava, että se, ettei kasviöljyseoksen valmistusprosessin ominaisuuksien vuoksi voida sulkea pois sitä, että siinä on ihmisen terveydelle haitallisia aineita, on merkityksellinen seikka, jolla voidaan perustella tällaisen seoksen luokitteleminen ”syötäväksi kelpaamattomaksi”, kun otetaan huomioon sen objektiiviset ominaispiirteet ja ominaisuudet, ja siten sen luokitteleminen yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 1518, ja erityisesti, mikäli se sisältää raakakasviöljyjä, alanimikkeeseen 1518 00 31.

44

Pääasiassa kyseessä olevien kaltaisten kasviöljyseosten objektiivisia ominaispiirteitä ja ominaisuuksia koskevan näytön osalta on todettava, että tuotteen valmistajan kirjalliset tiedot muodostavat tullikoodeksin 68 artiklan a alakohdan mukaisesti seikan, joka on otettava huomioon tutkittaessa vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevaa ilmoitusta ja luokiteltaessa kyseessä olevaa tavaraa yhdistetyn nimikkeistön asianmukaiseen nimikkeeseen.

45

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii kuitenkin, miten valmistajan toimittamat, pääasiassa kyseessä olevan kaltaista kasviöljyseosta koskevat tiedot voidaan sovittaa yhteen tulliviranomaisten kyseisestä seoksesta ottamien ja analysoimien näytteiden tutkimustulosten, joissa ei havaittu ihmisen terveydelle haitallisia aineita, kanssa.

46

Tältä osin on muistutettava, että tullikoodeksin 68 artiklan b alakohdan mukaan vastaanottamiensa ilmoitusten tutkimiseksi tulliviranomaiset voivat tarkastaa tavarat sekä ottaa näytteitä niiden analysoimista tai yksityiskohtaista tutkimista varten. Tullikoodeksin 71 artiklan 1 kohdan mukaan vapaaseen liikkeeseen laskemista koskevien ilmoituksen tutkimisessa saatavia tuloksia käytetään sovellettaessa sitä tullimenettelyä koskevia säännöksiä, johon tavarat asetetaan ja siis erityisesti luokiteltaessa mainittuja tavaroita yhdistettyyn nimikkeistöön.

47

Näistä säännöksistä käy ilmi, että sellaisessa tapauksessa, jossa kyseessä olevan tavaran, jonka vapaaseen liikkeeseen laskemista koskevassa ilmoituksessa se esitetään syötäväksi kelpaamattomaksi kasviöljyseokseksi, mutta jossa toimivaltaisten tulliviranomaisten mainitusta seoksesta ottamia näytteitä tutkittaessa ei ole havaittu ihmisen terveydelle haitallisia aineita, kyseisillä viranomaisilla on oikeus luokitella tämä tavara sellaiseen yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen, joka koskee syötäväksi kelpaavia kasviöljyseoksia, kuten käsiteltävänä olevassa asiassa yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 1517, mikäli ei ole muita seikkoja, jotka osoittavat, ettei kyseessä oleva tavara ole luonteeltaan tai objektiivisilta ominaisuuksiltaan tarkoitettu käytettäväksi elintarvikkeena.

48

Sellaiset pääasiassa kyseessä olevan kaltaiset kasviöljyseoksen valmistajan toimittamat tiedot, joiden mukaan tällaisen seoksen valmistusprosessin perusteella ei voida sulkea pois sitä, että seoksessa on ihmisen terveydelle haitallisia aineita, muodostavat nimenomaan kuitenkin sellaisen seikan, joka on omiaan osoittamaan, että kyseessä olevaa seosta ei voida luokitella ”syötäväksi”. Näitä tietoja ei automaattisesti kyseenalaisteta pelkkien näytteiden analysoinnista saatujen tulosten, jotka eivät ole osoittaneet seoksessa olevan ihmisen terveydelle haitallisia aineita, perusteella, siltä osin kun ei ole varmaa, että kyseessä oleva kasviöljyseos sisältää tällaisia aineita vaan se on ainoastaan mahdollista.

49

VID:n pääasiassa kasviöljyseoksen näytteiden analysoinnista saamien tulosten kaltaiset tulokset saattavat tosin synnyttää epäilyksen valmistajalta peräisin olevien tietojen, jotka sisältyvät vapaaseen liikkeeseen luovuttamista koskevaan ilmoitukseen ja jotka koskevat kyseessä olevassa seoksessa mahdollisesti olevia ihmisen terveydelle haitallisia aineita, oikeellisuudesta ja luotettavuudesta. Tällaisessa tapauksessa tulliviranomaiset voivat tullikoodeksin 68 artiklan a alakohdan nojalla ryhtyä lisätutkimuksiin ja vaatia tavaranhaltijaa esittämään muuta asiakirjanäyttöä valmistajan antamien tietojen ja kyseisen ilmoituksen lausumien oikeellisuuden vahvistamiseksi tai kumoamiseksi ja estääkseen siten kaikki mahdolliset petoksen yritykset.

50

Tällaisten seikkojen ja lisätodisteiden, jotka voivat kyseenalaistaa vapaaseen liikkeeseen luovuttamista koskevan ilmoituksen sisältämien, pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen kasviöljyseoksen valmistajan antamien tietojen oikeellisuuden, puuttuessa tulliviranomainen ei kuitenkaan voi perustaa kyseisen seoksen luokittelua johonkin yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen, kuten käsiteltävänä olevassa asiassa nimikkeeseen 1517, joka koskee syötäviksi tarkoitettuja tuotteita, ainoastaan siihen, ettei sen tällaisesta kasviöljyseoksesta ottamissa ja tutkimissa näytteissä ole haitallisia aineita.

51

Tältä osin on todettava, ettei pääasiassa unionin tuomioistuimelle toimitetuista asiakirjoista käy ilmi seikkoja, joiden perusteella on mahdollista kyseenalaistaa pääasian valittajan maahantuoman kasviöljyseoksen valmistusprosessia koskevien tietojen totuudenmukaisuus. Kuten tämän tuomion 21 kohdassa on huomautettu, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on lisäksi todennut, ettei ole mitään näyttöä siitä, että kyseessä olevan tavaran valmistaja tai pääasian valittaja olisivat toimineet petollisesti. On joka tapauksessa ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä määrittää, onko tällaisia seikkoja olemassa.

52

Mitä lopuksi tulee elintarvikelainsäädännön, erityisesti asetuksen N:o 178/2002, johon ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on viitannut, soveltamisessa toimivaltaisen kansallisen viranomaisen antaman lausunnon mahdolliseen merkityksellisyyteen pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen tavaran tariffiluokittelulle, on korostettava, että tavaroiden tariffiluokittelu niiden tulliselvityspäivänä on kansallisten tulliviranomaisten, jotka tässä suhteessa soveltavat yhdistetyn nimikkeistön ja tullikoodeksin säännöksiä, tehtävä.

53

Kuten asetuksen N:o 178/2002 1 artiklan 1 kohdasta käy ilmi, kyseisen asetuksen tarkoituksena on varmistaa ihmisten terveyden sekä kuluttajien etujen korkeatasoinen suojelu elintarvikkeiden osalta, ja sillä pyritään täten eri tavoitteeseen.

54

Asetuksen N:o 178/2002 2 artiklan 1 kohdasta ja 14 artiklan 1 ja 2 kohdasta yhdessä luettuina käy ilmi, että ”elintarvikkeen” käsite voi tässä asetuksessa tarkoitetulla tavalla sisältää myös terveydelle haitallisia tai ihmisravinnoksi soveltumattomia tuotteita, joiden markkinoille saattaminen on kiellettyä.

55

Tästä on seurauksena se, että jäsenvaltion elintarvikelainsäädännön soveltamisessa toimivaltaisen viranomaisen antama lausunto, jonka mukaan pääasiassa kyseessä olevan kaltainen kasviöljyseos on ihmisravinnoksi soveltumaton, ei voi yksinään olla ratkaiseva peruste mainitun seoksen määrittelemiseksi ”syötäväksi kelpaamattomaksi” ja täten sen luokittelemiseksi yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 1518.

56

Pelkkä tällaisen seoksen määrittäminen ”elintarvikkeeksi” yhdistetyn nimikkeistön soveltamiseksi ja asianmukaisten tullien perimiseksi ei automaattisesti edellytä sen saattamista markkinoille ihmisravinnoksi tarkoitettuna tuotteena. Kuten on jo todettu, asetuksen N:o 178/2002 14 artiklassa kielletään saattamasta markkinoille vaarallista ”elintarviketta” eli elintarviketta, joka on terveydelle haitallinen tai ihmisravinnoksi soveltumaton. Kansallisen toimivaltaisen elintarvikeviranomaisen lausunto, jonka mukaan pääasiassa kyseessä olevan kaltainen kasviöljyseos on ihmisravinnoksi soveltumaton, muodostaa kuitenkin seikan, joka kansallisen toimivaltaisen viranomaisen tai tuomioistuimen on muiden seikkojen ohella otettava huomioon luokiteltaessa mainittua seosta yhdistetyn nimikkeistön asianmukaiseen nimikkeeseen (ks. analogisesti tuomio Oliver Medical, C-547/13, EU:C:2015:139, 53 kohta).

57

Kaiken edellä esitetyn perusteella esitettyihin kysymyksiin on vastattava, että yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että määritettäessä sitä, onko pääasiassa kyseessä olevan kaltainen kasviöljyseos luokiteltava syötäväksi kelpaavana kasviöljyseoksena yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 1517 90 91 vai syötäväksi kelpaamattomana kasviöljyseoksena yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 1518 00 31, on otettava huomioon kaikki asiassa merkitykselliset seikat siltä osin kuin ne liittyvät tämän tuotteen objektiivisiin ominaispiirteisiin ja ominaisuuksiin. Merkityksellisinä seikkoina, joiden perusteella tällainen seos voidaan määritellä ”syötäväksi kelpaamattomaksi”, on tarpeen arvioida kyseisen seoksen valmistajan tulli-ilmoituksen yhteydessä antamia tietoja, joiden mukaan sen valmistusprosessiin liittyvien ominaispiirteiden vuoksi ei voida sulkea pois sitä, että tuotteessa on haitallisia aineita. Tältä osin se, ettei tällaisesta kasviöljyseoksesta otettuja näytteitä analysoimalla ole havaittu seoksessa olevan haitallisia aineita, ei yksinään riitä kyseenalaistamaan kyseessä olevan seoksen määrittelemistä ”syötäväksi kelpaamattomaksi”. Tällainen seuraus edellyttää muita merkityksellisiä todisteita, joiden nojalla tullikoodeksin 62, 68 ja 71 artiklan mukaisesti voidaan kyseenalaistaa tulli-ilmoitukseen sisältyvien, kyseessä olevan seoksen valmistajan antamien seoksen valmistusprosessiin liittyvien tietojen oikeellisuus.

58

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kahdeksas jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna 27.9.2011 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1006/2011, esitettyä yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että määritettäessä sitä, onko pääasiassa kyseessä olevan kaltainen kasviöljyseos luokiteltava syötäväksi kelpaavana kasviöljyseoksena sen alanimikkeeseen 1517 90 91 vai syötäväksi kelpaamattomana kasviöljyseoksena kyseisen yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 1518 00 31, on otettava huomioon kaikki asiassa merkitykselliset seikat siltä osin kuin ne liittyvät tämän tuotteen objektiivisiin ominaispiirteisiin ja ominaisuuksiin. Merkityksellisinä seikkoina, joiden perusteella tällainen seos voidaan määritellä ”syötäväksi kelpaamattomaksi”, on tarpeen arvioida tämän seoksen valmistajan tulli-ilmoituksen yhteydessä antamia tietoja, joiden mukaan sen valmistusprosessiin liittyvien ominaispiirteiden vuoksi ei voida sulkea pois sitä, että tuotteessa on haitallisia aineita. Tältä osin se, ettei tällaisesta kasviöljyseoksesta otettuja näytteitä analysoimalla ole havaittu seoksessa olevan haitallisia aineita, ei yksinään riitä kyseenalaistamaan kyseessä olevan seoksen määrittelemistä ”syötäväksi kelpaamattomaksi”. Tällainen seuraus edellyttää muita merkityksellisiä todisteita, joiden nojalla yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna 13.4.2005 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 648/2005, 62, 68 ja 71 artiklan mukaisesti voidaan kyseenalaistaa tulli-ilmoitukseen sisältyvien, kyseessä olevan seoksen valmistajan antamien seoksen valmistusprosessiin liittyvien tietojen oikeellisuus.