—

Sprengen/Pakweg Douane BV, edustajinaan H. de Bie, S. S. Mulder ja N. van den Broek, advocaten,

—

Alankomaiden hallitus, asiamiehinään M. Noort, M. Bulterman ja M. Gijzen,

—

Euroopan komissio, asiamiehinään A. Caeiros, F. Wilman ja W. Roels,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL 1987, L 256, s. 1) liitteessä I olevan yhdistetyn nimikkeistön (jäljempänä yhdistetty nimikkeistö), sellaisena kuin se on muutettuna peräkkäin 17.10.2006 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1549/2006 (EUVL 2006, L 301, s. 1) ja 20.9.2007 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1214/2007 (EUVL 2007, L 286, s. 1), tulkintaa ja erityisesti yhdistetyn nimikkeistön nimikkeiden 8471 ja 8521 tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Sprengen/Pakweg Douane BV (jäljempänä Sprengen) ja Staatssecretaris van Financiën (valtiovarainministeriön valtiosihteeri) ja jossa on kyse siitä, miten niin sanotut screenplay-laitteet, joissa on multimediakovalevy ja joilla on mahdollista toistaa erilaisia tietokoneelta siirrettyjä – ja laajalta valikoimaltaan aina valokuvista ja musiikista filmeihin ulottuvia – multimediatiedostoja suoraan televisiossa tai videomonitorissa, luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön.

3

Euroopan unioniin tuotujen tavaroiden tariffiluokittelua säännellään yhdistetyssä nimikkeistössä.

4

Yhdistetty nimikkeistö perustuu tulliyhteistyöneuvoston perustamisesta Brysselissä 15.12.1950 tehdyllä yleissopimuksella perustetun tulliyhteistyöneuvoston, josta on tullut Maailman tullijärjestö, laatimaan harmonoituun (ts. harmonisoituun) tavarankuvaus- ja tavarankoodausjärjestelmään (jäljempänä harmonoitu järjestelmä). Harmonoitu järjestelmä on otettu käyttöön harmonisoitua tavarankuvaus- ja ‑koodausjärjestelmää koskevalla 14.6.1983 Brysselissä tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella (jäljempänä HS-järjestelmää koskeva yleissopimus), joka on hyväksytty 24.6.1986 tehdyn muutospöytäkirjan kanssa Euroopan talousyhteisön puolesta 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL 1987, L 198, s. 1). Yhdistetyssä nimikkeistössä käytetään harmonoidun järjestelmän nimikkeitä ja kuusinumeroisia alanimikkeitä, ja ainoastaan seitsemäs ja kahdeksas numero ovat sen omia alajaotteluja.

5

Asetuksen N:o 2658/87 12 artiklassa säädetään, että Euroopan komissio antaa vuosittain asetuksen, johon sisältyvät yhdistetyn nimikkeistön täydellinen toisinto Euroopan unionin neuvoston tai komission toteuttamien toimenpiteiden mukaisena sekä siihen liittyvien yhteisen tullitariffin autonomisten tullien ja sopimustullien määrät. Kyseinen asetus julkaistaan viimeistään 31. päivänä lokakuuta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja sitä sovelletaan seuraavan vuoden tammikuun 1. päivästä.

6

Unionin tuomioistuimelle toimitetusta asiakirja-aineistosta käy ilmi, että pääasian tosiseikkoihin sovelletaan yhdistetyn nimikkeistön toisinnoista vuosiin 2007 ja 2008 liittyviä toisintoja, jotka perustuvat asetuksiin N:o 1549/2006 ja N:o 1214/2007. Näistä asetuksista seuraavat toisinnot eivät eroa toisistaan yhdistetyn nimikkeistön yleisten sääntöjen, 84 ja 85 ryhmien tullinimikkeiden eivätkä edellä mainittujen ennakkoratkaisukysymysten kannalta merkityksellisten ryhmien huomautusten sanamuotojen osalta.

7

Yhdistetyn nimikkeistön toiseen osaan sisältyy XVI jakso, jonka otsikkona on ”Koneet ja mekaaniset laitteet; sähkölaitteet; niiden osat; äänen tallennus- tai toistolaitteet, televisiokuvan tai ‑äänen tallennus- tai toistolaitteet sekä tällaisten tavaroiden osat ja tarvikkeet”.

8

Yhdistetyn nimikkeistön XVI jaksoa koskevien 3 ja 5 huomautuksen sanamuodot ovat seuraavat:

– –

9

Yhdistetyn nimikkeistön XVI jaksoon sisältyy 84 ryhmä, jonka otsikkona on ”Ydinreaktorit, höyrykattilat, koneet, mekaaniset laitteet; niiden osat”.

10

Kyseisen ryhmän 5 huomautuksen sanamuoto on seuraava:

”– –

11

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 8471 ja sen alanimikkeen 8471 70 50 tekstit ovat seuraavat:

– –

– –

8471 70 50 – – – – – kovalevyasemat

– –”

12

Yhdistetyn nimikkeistön XVI jakso käsittää myös 85 ryhmän, jonka otsikkona on ”Sähkökoneet ja ‑laitteet sekä niiden osat; äänen tallennus- tai toistolaitteet, televisiokuvan tai ‑äänen tallennus- tai toistolaitteet sekä tällaisten tavaroiden osat ja tarvikkeet”.

13

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 8521 ja sen alanimikkeen 8521 90 00 tekstit ovat seuraavat:

– –

8521 90 00 – muut”.

14

Maailman tullijärjestö hyväksyy HS-järjestelmää koskevan yleissopimuksen 8 artiklassa määrätyin edellytyksin harmonoidun järjestelmän komitean – joka on elin, jonka organisaatiosta määrätään edellä mainitun yleissopimuksen 6 artiklassa – antamat selitykset ja luokittelusuositukset. HS-järjestelmää koskevan yleissopimuksen 7 artiklan 1 kappaleen mukaisesti komitean tehtävänä on muun muassa esittää muutoksia kyseiseen sopimukseen ja laatia selityksiä, luokittelusuosituksia (ts. tariffointisuosituksia) ja muita ohjeita HS-järjestelmän tulkitsemisesta varten.

15

HS-järjestelmää koskevan yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen mukaan jokainen sopimuspuoli sitoutuu siihen, että sen tullitariffi- ja tilastonimikkeistöt ovat harmonoidun järjestelmän mukaisia, että se käyttää kaikkia harmonoidun järjestelmän nimikkeitä ja alanimikkeitä mitään lisäämättä tai muuttamatta niihin liittyvine numerokoodeineen ja että se noudattaa mainitun järjestelmän numerojärjestystä. Kukin sopimuspuoli sitoutuu myös siihen, että se soveltaa harmonoidun järjestelmän yleisiä tulkintasääntöjä sekä kaikkia jaksojen, ryhmien ja alanimikkeiden selityksiä, ja siihen, ettei se muuta jaksojen, ryhmien nimikkeiden tai alanimikkeiden soveltamisalaa.

16

Nimikkeeseen 8521 liittyvien harmonoidun järjestelmän selitysten sanamuoto oli vuonna 2007 annetun toisinnon mukaan seuraava:

”A.‑ TALLENNUSLAITTEET SEKÄ YHDISTETYT TALLENNUS- JA TOISTOLAITTEET

Nämä ovat laitteita, jotka yhdistettyinä televisiokameraan tai televisiovastaanottimeen tallentavat tallennusmateriaalille sähköimpulsseja (analogisia signaaleja) tai analogisia signaaleja, jotka on muunnettu digitaalikoodiksi (tai näiden signaalien yhdistelmän), jotka vastaavat televisiokameralla otettuja tai televisiovastaanottimella vastaanotettuja kuvia ja ääntä. Kuva ja ääni tallennetaan yleensä samalla samalle tallennusmateriaalille. Tallennusmenetelmä voi olla magneettinen tai optinen ja tallentava väline on yleensä nauha tai levy.

Tähän nimikkeeseen kuuluvat myös laitteet, jotka tallentavat, yleensä magneettilevylle, digitaalikoodia, joka edustaa videokuvia ja ääntä, siirtämällä digitaalikoodin automaattisesta tietojenkäsittelylaitteesta (esim. digitaaliset videosignaalien tallennuslaitteet).

Magneettisessa tallentamisessa nauhalle kuvat ja ääni tallentuvat nauhalla eri raidoille, mutta magneettisessa tallentamisessa levylle kuvat ja ääni tallentuvat magneettisina kuvioina tai täplinä levyn pinnalla oleviin kierteisiin raitoihin.

Optisessa tallentamisessa digitaalisessa muodossa oleva tieto, joka edustaa kuvia ja ääntä, koodautuu laserin avulla levylle.

Videotallennuslaitteissa, jotka vastaanottavat signaaleja televisiovastaanottimesta, on myös viritin, jonka ansiosta haluttu signaali (tai kanava) voidaan valita televisiolähetysaseman lähettämältä signaalin taajuuskaistalta.

Toistoa varten laitteet muuntavat tallennuksen videosignaaliksi. Tämä signaali siirtyy edelleen joko lähetysasemalle tai televisiovastaanottimeen.

B.‑ TOISTOLAITTEET

Nämä laitteet on tarkoitettu vain kuvan ja äänen toistoon suoraan televisiovastaanottimen kautta. Näissä laitteissa käytettävät materiaalit nauhoitetaan mekaanisesti, magneettisesti tai optisesti erityisellä nauhoituslaitteistolla. Seuraavassa on esimerkkejä tällaisista laitteista:

Laitteet, joissa kuva- ja äänisignaalit tallennetaan erilaisin menetelmin levylle ja poimitaan siltä optisella laserlukulaitteistolla, kapasitiivianturilla, paineanturilla tai magneettipäällä. Ellei XVI jakson 3 huomautuksesta muuta johdu, laitteet, jotka pystyvät toistamaan sekä video- että äänitallenteita, luokitellaan tähän nimikkeeseen.

Laitteet, jotka määrittävät valoherkälle filmille tallennetut kuvatiedot ja muuttavat ne videosignaaliksi (ääni tallennetaan samalle filmille magneettisella menetelmällä).”

17

Informaatioteknologiatuotteiden kaupasta tehty sopimus, joka koostuu Maailman kauppajärjestön (WTO) Singaporessa pidetyssä ensimmäisessä yleiskokouksessa 13.12.1996 hyväksytystä informaatioteknologiatuotteiden kauppaa koskevasta ministerien julistuksesta liitteineen ja lisäyksineen (jäljempänä ITA-sopimus), ja sen toimeenpanoa koskeva tiedonanto hyväksyttiin yhteisön puolesta informaatioteknologiatuotteiden tullien poistamisesta 24.3.1997 tehdyllä neuvoston päätöksellä 97/359/EY (EYVL 1997, L 155, s. 1). ITA-sopimuksen 1 kohdassa määrätään, että kunkin sopimuspuolen kauppajärjestelmän olisi kehityttävä tavalla, jolla edistetään informaatioteknologiatuotteiden markkinoillepääsyn mahdollisuuksia.

18

Asetuksen N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta annettiin 16.11.2000 neuvoston asetus (EY) N:o 2559/2000 (EYVL 2000, L 293, s. 1) ITA-sopimuksen soveltamista varten, kuten tämän asetuksen johdanto-osan toisesta ja kolmannesta perustelukappaleesta ilmenee.

19

ITA-sopimuksen liitteessä olevien lisäyksien A ja B sanamuoto on seuraava:

”Attachment A, Section 1

– –

– –

– –

Attachment B

Positive list of specific products to be covered by this agreement wherever they are classified in the HS.

– –

Proprietary format storage devices including media therefore for automatic data processing machines, with or without removable media and whether magnetic, optical or other technology, including Bernoulli Box, Syquest, or Zipdrive cartridge storage units.

– –”

20

Sprengen teki vuosina 2007 ja 2008 omissa nimissään ja omaan lukuunsa toimeksiantajaansa Iomega International SA:ta varten ilmoitukset niin sanottujen screenplay-laitteiden luovutuksesta vapaaseen liikkeeseen.

21

Ennakkoratkaisupyynnöstä käy ilmi, että screenplay-laitteet ovat laitteita, joille voidaan tallentaa multimediatiedostoja ja toistaa ne televisiossa tai videomonitorissa.

22

Screenplay-laitteissa olevalle kovalevylle voidaan tallentaa henkilökohtaisesta tietokoneesta erilaisten yleisesti käytettävien tiedostomuotojen mukaisia video-, musiikki- ja valokuvatiedostoja. Yhteys henkilökohtaiseen tietokoneeseen luodaan screenplay-laitteissa olevan kiinteän FireWire- tai USB-liitännän avulla.

23

Laitteet voidaan irrottaa tietokoneesta ja liittää televisioon tai videomonitoriin kaapelin avulla edellä mainittujen videoiden, musiikin ja valokuvien toistamista varten. Laitteiden kovalevylle tallennetut (digitaaliset) multimediatiedostot dekoodataan screenplay-laitteen laitteiston ja ohjelmiston avulla ja muunnetaan (analogiseksi) PAL-/NTSC-signaaliksi, joka voidaan saada näkyviin televisiossa tai videomonitorissa.

24

Screenplay-laitteiden mukana toimitetussa käyttöohjeessa esitetään muun muassa seuraavaa:

”Iomega ScreenPlay ‑multimedia-asemalla voit toistaa tietokoneessasi olevia suosikkimultimediatiedostoja televisiossasi. Sinun tarvitsee vain kopioida filmit, valokuvat ja musiikki pc- tai Mac-tietokoneelta USB- tai FireWire-liitännän kautta ScreenPlay Pro ‑asemalle. Sen jälkeen voit toistaa filmit, valokuvien diaesitykset ja musiikkisi missä tahansa televisiolaitteessa.”

25

Sprengen ilmoitti screenplay-laitteet yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8471 70 50 ”kovalevyasemina”, joihin sovelletaan 0 prosentin tullia.

26

Alankomaiden viranomaiset katsoivat asiaa tutkittuaan, että screenplay-laitteet oli luokiteltava ”videosignaalien toistolaitteina” yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8521 90 00, johon sovelletaan 13,9 prosentin tullia. Viranomaiset laativat tästä maksuunpanopäätökset ja osoittivat ne Sprengenille.

27

Sprengen nosti oikaisuvaatimuksensa hylkäämisen jälkeen päätöksistä kanteen rechtbank Haarlemissa (Haarlemin alioikeus, Alankomaat), joka hylkäsi kanteen 22.12.2011. Sprengen valitti tuomiosta Gerechtshof Amsterdamiin (Amsterdamin muutoksenhakutuomioistuin, Alankomaat), joka myös hylkäsi 24.10.2013 antamallaan tuomiolla valituksen sillä perusteella, että screenplay-laitteet oli luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8521.

28

Sprengen teki tästä tuomiosta kassaatiovalituksen Hoge Raad der Nederlandeniin (Alankomaiden ylin tuomioistuin). Se esitti kyseisessä tuomioistuimessa ensinnäkin, että muutoksenhakutuomioistuin oli tulkinnut yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 8521 ja erityisesti siinä tarkoitetun käsitteen ”videosignaalien toistolaitteet” soveltamisalaa liian laajasti ja että tämä tulkinta oli sekä harmonoidun järjestelmän että yhdistetyn nimikkeistön vastainen. Toiseksi se katsoi, että vaikka oletettaisiinkin, että screenplay-laitteet voitaisiin luokitella yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8521, muutoksenhakutuomioistuin oli tulkinnut virheellisesti yhdistetyn nimikkeistön XVI jaksoa koskevaa 3 huomautusta, jonka mukaan koneet, jotka on tarkoitettu suorittamaan kahta tai useampaa toisiaan täydentävää tai vaihtoehtoista toimintoa, luokitellaan yhdistelmän pääasiallisen toiminnon suorittavan osan tai koneen mukaisesti. Viimeisenä seikkana Sprengen esitti, että muutoksenhakutuomioistuin oli todennut virheellisesti, että screenplay-laitteet eivät kuulu ITA-sopimuksen soveltamisalaan ja ettei valittaja voinut menestyksekkäästi vedota tähän sopimukseen tullitariffin soveltamisen osalta.

29

Tässä tilanteessa Hoge Raad der Nederlanden päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

30

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksillään, jotka on käsiteltävä yhdessä, onko yhdistettyä nimikkeistöä tulkittava siten, että pääasiasiassa kyseessä olevan kaltaiset screenplay-laitteet, joiden toimintona on yhtäältä multimediatiedostojen tallentaminen ja toisaalta niiden toistaminen televisiossa tai videomonitorissa, kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8471 70 50, vai kuuluvatko ne kyseisen nimikkeistön nimikkeeseen 8521.

31

Esitettyihin kysymyksiin vastattaessa on yhtäältä korostettava sitä, että yhdistetyn nimikkeistön yleisissä tulkintasäännöissä säädetään, että tavaroiden luokittelu määräytyy nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja että jaksojen, ryhmien tai alaryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia (ks. tuomio 12.6.2014, Lukoyl Neftohim Burgas, C-330/13, EU:C:2014:1757, 33 kohta ja tuomio 11.6.2015, Baby Dan, C-272/14, EU:C:2015:388, 25 kohta).

32

Vakiintuneessa oikeuskäytännössä on toisaalta katsottu, että oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketeksteissä sekä sen jaksojen tai ryhmien huomautusten tekstissä (ks. mm. tuomio 16.2.2006, Proxxon, C-500/04, EU:C:2006:111, 21 kohta ja tuomio 5.3.2015, Vario Tek, C-178/14, EU:C:2015:152, 21 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

33

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 8471, johon kuuluu yhdistetyn nimikkeistön alanimike 8471 70 50, ja nimikkeen 8521 nimiketekstistä sekä niitä koskevista selittävistä huomautuksista ilmenee, että kyseessä olevan tavaran tehtävä on ratkaiseva sen luokittelemiseksi johonkin näistä nimikkeistä.

34

Edellä mainituissa nimikkeissä kuvaillaan erityisellä tavalla se tehtävä, jonka nimikkeisiin kuuluvat tavarat täyttävät. Yhdistetyn nimikkeistön nimike 8471 liittyy siten muun muassa ”automaattisiin tietojenkäsittelykoneisiin ja niiden yksiköihin”. Yhdistetyn nimikkeistön nimike 8521 koskee puolestaan ”videosignaalien tallennus- tai toistolaitteita, myös samaan ulkokuoreen yhdistetyin videovirittimin”.

35

Ennakkoratkaisupyynnöstä käy ilmi, että pääasiassa kyseessä olevilla laitteilla on sellaisia toimintoja, joiden perusteella ne voidaan – kun näitä toimintoja tarkastellaan sellaisinaan – luokitella tämän tuomion 30 kohdassa mainittuun kahteen nimikkeeseen. Näiden laitteiden tehtävinä on erityisesti yhtäältä multimediatiedostojen tallentaminen ja toisaalta tällaisten tiedostojen toistaminen televisiossa tai videomonitorissa.

36

Ennakkoratkaisupyynnöstä käy myös ilmi, että näiden laitteiden pääasiallisena toimintona on videosignaaleiden toistaminen.

37

Ensinnäkin on todettava, että yhdistetyn nimikkeistön XVI jakson, johon 84 ja 85 ryhmä sisältyvät, 3 huomautuksessa todetaan, että – jollei toisin määrätä – yhdistelmäkoneet, joissa on kaksi tai useampia yhdeksi kokonaisuudeksi asennettuja koneita, ja koneet, jotka on tarkoitettu suorittamaan kahta tai useampaa toisiaan täydentävää tai vaihtoehtoista toimintoa, luokitellaan yhdistelmän pääasiallisen toiminnon suorittavan osan tai koneen mukaisesti.

38

Tästä seuraa, että pääasiassa kyseessä olevien screenplay-laitteiden kaltaiset laitteet on niiden pääasiallisen toiminnon takia periaatteessa luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8521, joka koskee erityisesti videosignaalien toistolaitteita.

39

Tätä toteamusta ei voida kyseenalaistaa Sprengenin esittämällä väitteellä, jonka mukaan tällainen luokittelu on suljettu pois harmonoidun järjestelmän nimikettä 8521 koskevan selityksen takia. Sprengen esittää tässä yhteydessä edellä mainitun selityksen mukaisesti, että ainoastaan laitteet, jotka on tarkoitettu ”vain” kuvan ja äänen toistoon suoraan televisiovastaanottimen kautta, kuuluvat tähän nimikkeistöön. Vaikka oletettaisiin, että screenplay-laitteilla olisi sellainen toistamistoiminto, Sprengenin mukaan kyse ei ole missään tapauksessa näiden laitteiden ”ainoasta” toiminnosta.

40

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan harmonoidun järjestelmän selitykset auttavat osaltaan huomattavasti eri tullinimikkeiden soveltamisalan tulkinnassa, vaikka ne eivät olekaan oikeudellisesti sitovia. Mainittujen huomautusten ja selitysten sisällön on näin ollen oltava yhdistetyn nimikkeistön säännösten mukainen, eikä niillä saada muuttaa näiden soveltamisalaa (tuomio 26.11.2015, Duval, C‑44/15, EU:C:2015:783, 24 kohta).

41

Näin ollen se, että harmonoidun järjestelmän nimikettä 8521 koskevan selityksen B jaksossa mainitaan, että tässä nimikkeessä tarkoitetut laitteet on tarkoitettu ”vain” kuvan ja äänen toistoon suoraan televisiovastaanottimen kautta, ei ole esteenä tämän tuomion 38 kohdassa olevalle toteamukselle. Sanan ”vain” käyttäminen ei nimittäin ole omiaan sulkemaan pois kaikkia sellaisia laitteita, joilla on myös muita toimintoja kuin videosignaalien toistaminen, vaan sen tarkoituksena on erottaa nämä laitteet niistä harmonoidun järjestelmän tämän selityksen A jaksossa tarkoitetuista laitteesta, joita nimitetään ”yhdistetyiksi tallennus- ja toistolaitteiksi”.

42

Toiseksi yhdistetyn nimikkeistön 84 ryhmän, johon yhdistetyn nimikkeistön alanimike 8471 70 50 sisältyy, 5 huomautus vahvistaa tämän tulkinnan oikeaksi. Kyseisen ryhmän 5 huomautuksen C kohtaan sisältyvät määräykset, joita sovelletaan, jollei saman ryhmän 5 huomauksen D ja E kohdan määräyksissä toisin määrätä. Yhdistetyn nimikkeistön 84 ryhmän 5 huomautuksen E kohdan sanamuoto on seuraava: ”koneet, joissa on automaattinen tietojenkäsittelykone tai jotka toimivat niiden yhteydessä ja joilla suoritetaan muita erityistoimintoja kuin tietojenkäsittelyä, luokitellaan niiden tehtävien mukaan määräytyvään nimikkeeseen tai muussa tapauksessa kaatonimikkeeseen”.

43

Edellä mainitun 5 huomautuksen E kohdan sanamuodosta ilmenee, että siinä käytetyllä ilmaisulla ”erityistoiminnot” kuvataan sellaisia toimintoja, jotka ovat muita kuin tietojenkäsittelyä (ks. vastaavasti tuomio 11.12.2008, Kip Europe ym., C‑362/07 ja C‑363/07, EU:C:2008:710, 32 kohta).

44

On näet niin, että tämän huomautuksen yleisestä rakenteesta ja tarkoituksesta ilmenee, että siinä olevalla ilmaisulla ”luokitellaan niiden tehtävien mukaan määräytyvään nimikkeeseen” on tarkoitus estää se, että laitteet, joiden toiminta ei liity tietojenkäsittelyyn, luokitellaan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8471 pelkästään siitä syystä, että ne sisältävät automaattisen tietojenkäsittelykoneen tai toimivat tällaisen koneen yhteydessä (tuomio 11.12.2008, Kip Europe ym., C‑362/07 ja C‑363/07, EU:C:2008:710, 33 kohta).

45

On todettava – kuten Alankomaiden hallitus ja komissio ovat esittäneet unionin tuomioistuimessa –, että pääasiassa kyseessä olevilla laitteilla on tässä määräyksessä tarkoitettu oma erityistoiminto, joka on kuvien ja äänen toistaminen televisioruudulla. Tätä toimintoa ei voida nimittäin katsoa yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 8471 tarkoitetuksi tietojenkäsittelytoiminnoksi.

46

Toisin kuin ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin esittää, on todettava, että sillä seikalla, että laitteella suoritetaan kahta toimintoa – kuten pääasiassa kyseessä olevilla laitteilla –, ei ole merkitystä yhdistetyn nimikkeistön 84 ryhmän 5 huomautuksen E kohdan sovellettavuuden kannalta. Kyseisessä huomautuksessa edellytetään nimittäin välttämättä, että kyseisellä laitteella voidaan suorittaa useita toimintoja.

47

Näin ollen pääasiassa kyseessä olevat laitteet eivät kuulu yhdistetyn nimikkeistön 84 ryhmän 5 huomautuksen E kohdan nojalla yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8471 eivätkä erityisesti kyseisen nimikkeistön alanimikkeeseen 8471 70 50.

48

Kolmanneksi on tutkittava, onko tämä yhdistetyn nimikkeistön tulkinta kyseenalaistettava ITA-sopimuksen niiden määräysten perusteella, joihin ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin viittaa. Tästä on palautettava mieleen, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on niin, että vaikka yksityisillä ei ole ITA-sopimuksen kaltaisen sopimuksen määräysten perusteella sellaisia oikeuksia, joihin nämä voisivat suoraan vedota tuomioistuimessa unionin oikeuden nojalla, kun tiettyä alaa säännellään unionin lainsäädännöllä, unionin tekemien kansainvälisten sopimusten ensisijaisuus johdetun oikeuden teksteihin nähden edellyttää, että kyseisille teksteille annetaan niin pitkälti kuin mahdollista näiden sopimusten kanssa yhteensoveltuva tulkinta (tuomio 22.11.2012, Digitalnet ym., C‑320/11, C‑330/11, C‑382/11 ja C‑383/11, EU:C:2012:745, 39 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

49

Sprengenin mukaan pääasiassa kyseessä olevat laitteet kuuluvat sekä ITA-sopimuksen liitteessä olevaan lisäykseen A ”storage units” -yksikköinä että lisäykseen B ”proprietary format storage devices” -yksikköinä.

50

Kyseiseen lisäkseen A sisältyy viittaus harmonoidun järjestelmän alanimikkeeseen 8471 70, joka vastaa yhdistetyn nimikkeistön alanimikettä 8471 70. Kuten tämän tuomion 47 kohdasta seuraa, näitä laitteita ei voida luokitella yhdistetyn nimikkeistön tähän alanimikkeeseen. Näin ollen edellä mainittu lisäys A ei ole merkityksellinen pääasian kannalta.

51

ITA-sopimuksen liitteessä olevassa lisäyksessä B, johon sisältyy luettelo ITA-sopimuksen kattamista erityistavaroista siitä riippumatta, mihin nämä tavarat on luokiteltu harmonoidussa järjestelmässä, viitataan ”proprietary format storage devices” -yksikköihin. Kuten komissio on esittänyt suullisessa käsittelyssä, sen ratkaisemiseksi, kuuluvatko pääasiassa kyseessä olevat laitteet tähän käsitteeseen, on otettava huomioon laitteiden pääasiallinen toiminto ja niiden objektiivisesti todennettavat ominaispiirteet. Ennakkoratkaisupyynnöstä seuraa kuitenkin, että laitteiden pääasiallinen toiminto on videosignaaleiden toistaminen eikä tietojen tallentamista koskeva toiminto. Edellä mainitut laitteet eivät näin ollen kuulu käsitteeseen ”proprietary format storage devices”, johon lisäyksessä B viitataan.

52

Näin ollen on todettava, että ITA-sopimuksen liitteessä olevat lisäykset A ja B eivät ole merkityksellisiä pääasian kannalta.

53

Kaikkien edellä olevien seikkojen perusteella esitettyihin kysymyksiin on vastattava, että yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että pääasiasiassa kyseessä olevan kaltaiset screenplay-laitteet, joiden toimintona on yhtäältä multimediatiedostojen tallentaminen ja toisaalta niiden toistaminen televisiossa tai videomonitorissa, kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8521.

54

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (yhdeksäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I olevaa yhdistettyä nimikkeistöä, sellaisena kuin se on muutettuna peräkkäin 17.10.2006 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1549/2006 ja 20.9.2007 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1214/2007, on tulkittava siten, että pääasiasiassa kyseessä olevan kaltaiset screenplay-laitteet, joiden toimintona on yhtäältä multimediatiedostojen tallentaminen ja toisaalta niiden toistaminen televisiossa tai videomonitorissa, kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8521.