1

Kantajina olevat SolarWorld AG, Brandoni solare SpA ja Solaria Energia y Medio Ambiente SA ovat kiteisestä piistä valmistettujen aurinkosähkömoduulien ja niiden keskeisten komponenttien eurooppalaisia valmistajia.

2

EU ProSun, joka on kiteisestä piistä valmistettujen aurinkosähkömoduulien ja niiden keskeisten komponenttien eurooppalaisten valmistajien yhteenliittymä, teki 25.7.2012 Euroopan komissioon kantelun kyseisten tuotteiden Kiinan kansantasavallasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vuoksi.

3

Komissio julkaisi 6.9.2012 ilmoituksen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien kiteisestä piistä valmistettujen aurinkosähkömoduulien ja niiden keskeisten komponenttien (kennot ja kiekot) tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta (EUVL C 269, s. 5).

4

Kantajat olivat yhteistyössä menettelyn aikana.

5

Komissio julkaisi 8.11.2012 ilmoituksen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien kiteisestä piistä valmistettujen aurinkosähkömoduulien ja niiden keskeisten komponenttien (kennot ja kiekot) tuontia koskevan tukien vastaisen menettelyn vireillepanosta (EUVL C 340, s. 13).

6

Komissio antoi 4.6.2013 asetuksen (EU) N:o 513/2013 väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tai sieltä lähetettyjen kiteisestä piistä valmistettujen aurinkosähkömoduulien ja niiden keskeisten komponenttien (kennot ja kiekot) tuonnissa ja tämän Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tai lähetetyn tuonnin kirjaamisvelvoitteesta annetun asetuksen (EU) N:o 182/2013 muuttamisesta (EUVL L 152, s. 5).

7

Asetuksesta N:o 513/2013 nostettu kumoamiskanne hylättiin 14.4.2015 annetulla määräyksellä SolarWorld ja Solsonica v. komissio (T‑393/13, EU:T:2015:211), josta tehty valitus on vireillä unionin tuomioistuimessa (asia C‑312/15 P).

8

Kiinan koneiden ja elektroniikan tuonti- ja vientikauppakamari (jäljempänä CCCME) esitti polkumyyntitutkimuksen yhteydessä 27.7.2013 komissiolle lähettämässään kirjeessä useiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien sitoumustarjouksen. Siinä CCCME sitoutui omissa nimissään ja näiden tuottajien nimissä soveltamaan aurinkosähkömoduuleille ja niiden kullekin keskeiselle komponentille (kennot ja kiekot) vähimmäishintoja tiettyyn vuotuiseen tuontimäärään saakka (jäljempänä vähimmäistuontihinnat).

9

Kauppapolitiikasta vastaavan komission jäsenen julkilausuma (memo/13/730), joka koski Euroopan unionin ja Kiinan välillä aurinkopaneeleja koskevassa asiassa aikaan saatua sovintoratkaisua, julkaistiin 29.7.2013.

10

Komission toimitettua 29.7.2013 sitoutumistarjouksen ei-luottamuksellisen version EU ProSun esitti 1.8.2013 huomautuksensa tarjouksesta.

11

Komissio antoi 2.8.2013 päätöksen 2013/423/EU Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tai sieltä lähetettyjen kiteisestä piistä valmistettujen aurinkosähkömoduulien ja niiden keskeisten komponenttien (kennot ja kiekot) tuontia koskevassa polkumyynnin vastaisessa menettelyssä tarjotun sitoumuksen hyväksymisestä (EUVL L 209, s. 26); sitoumuksen olivat esittäneet yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä ja CCCME. Kyseiset tuottajat on lueteltu päätöksen liitteessä.

12

Päätöksen 2013/423 viidennestä ja kuudennesta perustelukappaleesta ilmenee, että sen liitteessä mainitut kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat sitoutuivat noudattamaan vähimmäistuontihintoja aurinkosähkömoduuleille ja niiden kullekin keskeiselle komponentille (kennot ja kiekot) ja että ne tarjoutuivat varmistamaan, että sitoumuksen puitteissa tapahtuvan tuonnin määrä pysyisi sellaisella vuotuisella tasolla, joka vastasi suurin piirtein niiden markkinaosuutta tarjouksen tekohetkellä. Päätöksen 2013/423 kahdeksannesta perustelukappaleesta ilmenee lisäksi, että väliaikaista polkumyyntitullia kannetaan kyseisen vuotuisen tason ylittävästä tuonnista.

13

Asetuksen (EU) N:o 513/2013 muuttamisesta 2.8.2013 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 748/2013 (EUVL L 209, s. 1) oli tarkoitus ottaa huomioon päätös 2013/423. Muiden muutosten ohella sillä sisällytettiin asetukseen N:o 513/2013 6 artikla, jossa säädetään, että vapaaseen liikkeeseen luovutetut tuontitavarat, jotka on laskuttanut sellainen yritys, jonka sitoumuksen komissio on hyväksynyt ja jonka nimi mainitaan päätöksen 2013/423 liitteessä, vapautetaan tietyin edellytyksin asetuksen N:o 513/2013 1 artiklassa vahvistetusta väliaikaisesta polkumyyntitullista.

14

CCCME pyysi 25.9.2013 päivätyllä kirjeellä omissa nimissään ja niiden vientiä harjoittavien tuottajien edustajana, joiden alkuperäinen sitoumustarjous oli hyväksytty, komissiota hyväksymään sitoumuksen ehdot myös tuetun tuonnin mahdollisten vahingollisten vaikutusten poistamisesta. Tämän jälkeen se pyysi tiettyjen muiden vientiä harjoittavien tuottajien edustajana komissiota sisällyttämään nämä tuottajat niiden yritysten luetteloon, joiden sitoumustarjous oli hyväksytty. Lisäksi se ilmoitti komissiolle pyytävänsä sitoumuksen muuttamista siten, että siinä otetaan huomioon kiekkojen jättäminen tutkimuksen ulkopuolelle.

15

Komissio ilmoitti 24.10.2013 päivätyllä kirjeellä EU ProSunille, että luonnos päätöksestä, jolla vahvistetaan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tai sieltä lähetettyjen kiteisestä piistä valmistettujen aurinkosähkömoduulien ja niiden keskeisten komponenttien (kennot) tuontia koskevassa polkumyynnin ja tukien vastaisessa menettelyssä tarjotun sitoumuksen hyväksyminen, ja ei-luottamuksellinen versio muutetusta sitoumuksesta sisältyivät julkistettuun ei-luottamukselliseen asiakirjaan. EU ProSunia kehotettiin esittämään mahdolliset huomautuksensa kymmenen päivän määräajassa. Komissio vastasi myös huomautuksiin, joita EU ProSun oli esittänyt menettelyn aikana. Se ilmoitti EU ProSunille muun muassa, että sen yksiköt olivat käyttäneet ”eri menetelmiä, lähteitä ja indikaattoreita” tutkiessaan, takasiko muutettu sitoumus saman suojan kuin arvoon perustuvat polkumyyntitullit.

16

Komissio antoi 4.12.2013 täytäntöönpanopäätöksen N:o 2013/707/EU Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tai sieltä lähetettyjen kiteisestä piistä valmistettujen aurinkosähkömoduulien ja niiden keskeisten komponenttien (kennot) tuontia koskevassa polkumyynnin ja tukien vastaisessa menettelyssä tarjotun sitoumuksen hyväksymisen vahvistamisesta lopullisten toimenpiteiden soveltamiskauden ajaksi (EUVL L 325, s. 214).

17

Täytäntöönpanopäätöksen 2013/707 neljännestä perustelukappaleesta ilmenee, että väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden hyväksymisen jälkeen komissio jatkoi polkumyynnin, vahingon ja unionin edun tutkimista samoin kuin rinnakkaista tukien vastaista menettelyä ja että kiekot jätettiin molempien tutkimusten ja näin ollen lopullisten toimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle.

18

Täytäntöönpanopäätöksen 2013/707 viidennen perustelukappaleen mukaan polkumyyntitutkimuksessa vahvistettiin alustavasti vahingollisen polkumyynnin esiintyminen.

19

Täytäntöönpanopäätöksen 2013/707 seitsemännestä kymmenenteen perustelukappaleesta sekä 1 artiklasta ilmenee, että polkumyyntimenettelyä ja tukien vastaista menettelyä koskevien lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat toimittivat yhdessä CCCME:n kanssa ilmoituksen alkuperäisen sitoumustarjouksensa muuttamiseksi. Kyseinen sitoumuksen muuttaminen koski kiekkojen sulkemista tutkimuksen ulkopuolelle, tiettyjen muiden vientiä harjoittavien tuottajien osallistumista sitoumukseen ja sitoumuksen ehtojen laajentamista siten, että niillä poistettaisiin myös tuetun tuonnin mahdolliset vahingolliset vaikutukset.

20

Asetuksesta N:o 2013/423 ja täytäntöönpanopäätöksestä 2013/707 nostettu kumoamiskanne hylättiin 14.1.2015 annetulla määräyksellä SolarWorld ym. v. komissio (T-507/13, Kok., EU:T:2015:23), josta tehty valitus on vireillä unionin tuomioistuimessa (asia C‑142/15 P).

21

Tutkimuksen lopulliset tulokset esitetään Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tai sieltä lähetettyjen kiteisestä piistä valmistettujen aurinkosähkömoduulien ja niiden keskeisten komponenttien (kennot) tuontia koskevan lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta ja tässä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta 2.12.2013 annetussa neuvoston täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 1238/2013 (EUVL L 325, s. 1; jäljempänä lopullinen polkumyyntiasetus).

22

Lopullisen polkumyyntiasetuksen 1 artiklalla otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa tiettyihin tulliluokituksen koodeihin kuuluvia, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia tai sieltä lähetettyjä kiteisestä piistä valmistettuja aurinkosähkömoduuleita tai ‑paneeleita ja sen tyyppisiä kennoja, joita käytetään kiteisestä piistä valmistetuissa aurinkosähkömoduuleissa tai ‑paneeleissa.

23

Lopullisen polkumyyntiasetuksen 3 artiklan 1 kohdassa, jota sovelletaan tiettyihin tavaroihin, joiden viitenumerot on yksilöity yhdistetyn tullinimikkeistön mukaisesti ja jotka on laskuttanut sellainen yritys, jonka sitoumuksen komissio on hyväksynyt ja jonka nimi mainitaan täytäntöönpanopäätöksen 2013/707 liitteessä, säädetään, että vapaaseen liikkeeseen luovutetut tuontitavarat vapautetaan sen 1 artiklassa vahvistetusta polkumyyntitullista tiettyjen edellytysten täyttyessä.

24

Lopullisen polkumyyntiasetuksen 3 artiklan 2 kohdassa säädetään, että tullivelka syntyy vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen vastaanottohetkellä, kun todetaan, että yksi tai useampi 3 artiklan 1 kohdassa mainituista ehdoista ei täyty tai kun komissio peruuttaa sitoumukselle myönnetyn hyväksynnän.

25

Kantajat nostivat nyt käsiteltävän kanteen unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 28.2.2014 toimittamallaan kannekirjelmällä.

26

Kantajat tekivät unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 31.3.2014 toimittamallaan erillisellä asiakirjalla SEUT 278 artiklan ja 2.5.1991 tehdyn unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 104 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen nojalla hakemuksen, joka koski lopullisen polkumyyntiasetuksen 3 artiklan täytäntöönpanon lykkäämistä siihen saakka, kunnes unionin yleinen tuomioistuin on lausunut käsiteltävästä kanteesta.

27

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentti hylkäsi 23.5.2014 antamallaan määräyksellä SolarWorld ym. v. neuvosto (T‑141/14 R, EU:T:2014:281) täytäntöönpanon lykkäämistä koskevan hakemuksen, koska kiireellisyysedellytys ei täyttynyt.

28

Unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 15.4.2014 toimittamallaan väliintulohakemuksella komissio pyysi saada osallistua asiaan väliintulijana tukeakseen Euroopan unionin neuvoston vaatimuksia. Neuvosto esitti kirjalliset huomautuksensa 30.4.2014 ja kantajat esittivät omansa 15.5.2014.

29

Unionin yleisen tuomioistuimen viidennen jaoston puheenjohtajan 4.6.2014 antamalla määräyksellä komissio hyväksyttiin väliintulijaksi.

30

Unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 20.6.2014 toimittamallaan väliintulohakemuksella Canadian Solar Manufacturing (Changshu), Inc., Canadian Solar Manufacturing (Luoyang), Inc., Csi Cells Co. Ltd ja Csi Solar Power (China), Inc. (jäljempänä yhdessä Canadian Solar) sekä Canadian Solar EMEA GmbH pyysivät saada osallistua asiaan väliintulijoina tukeakseen neuvoston vaatimuksia. Komissio esitti kirjalliset huomautuksensa 17.7.2014, neuvosto 22.7.2014 ja kantajat 8.8.2014.

31

Unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 20.6.2014 toimittamallaan väliintulohakemuksella CCCME pyysi saada osallistua asiaan väliintulijana tukeakseen neuvoston vaatimuksia. Komissio esitti kirjalliset huomautuksensa 17.7.2014, neuvosto 22.7.2014 ja kantajat 8.8.2014.

32

Unionin yleisen tuomioistuimen viidennen jaoston puheenjohtajan 28.11.2014 antamalla kahdella määräyksellä Canadian Solar ja CCCME hyväksyttiin väliintulijoiksi ja Canadian Solar EMEA GmbH:n pyyntö hylättiin, koska se ei ollut osoittanut, että asian ratkaisu koskee sen etua.

33

Unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 8.8. ja 6.11.2014 toimittamillaan asiakirjoilla kantajat pyysivät tiettyjen kanteeseen, sen liitteisiin ja vastineeseen sekä kantajien ja vastaajan vastauskirjelmiin sisältyvien tietojen luottamuksellista käsittelyä Canadian Solariin ja CCCME:hen nähden. CCCME ei vastustanut pyyntöä. Canadian Solar ei esittänyt huomautuksia.

34

Neuvosto pyysi unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 22.9.2015 toimittamallaan asiakirjalla, että käsiteltävä asia yhdistettäisiin asiaan T‑142/14, SolarWorld ym. v. neuvosto, suullista käsittelyä ja lopullisen ratkaisun antamista varten. Kantajat esittivät 13.10.2015 kirjalliset huomautuksensa tästä pyynnöstä.

35

Canadian Solar peruutti väliintulonsa käsiteltävässä asiassa unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 23.11.2015 toimittamallaan asiakirjalla. Unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 7. ja 9.12.2015 toimittamillaan kirjeillä komissio ja neuvosto ilmoittivat, ettei niillä ollut huomautuksia Canadian Solarin väliintulon peruuttamisesta. Myöskään kantajat tai CCCME eivät esittäneet huomautuksia.

36

Kantajat vaativat, että unionin yleinen tuomioistuin

37

Neuvosto vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

38

Komissio vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

39

CCCME vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

40

Canadian Solar vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

41

Unionin yleinen tuomioistuin voi työjärjestyksensä 129 artiklan nojalla omasta aloitteestaan esittelevän tuomarin ehdotuksesta ja varsinaisia asianosaisia kuultuaan milloin tahansa ratkaista perustellulla määräyksellä ehdotonta prosessinedellytystä koskevan kysymyksen.

42

Käsiteltävässä asiassa unionin yleinen tuomioistuin katsoo tuntevansa asian riittävän hyvin asiakirjojen perusteella ja päättää antaa ratkaisun asian käsittelyä jatkamatta.

43

Oikeudenkäyntiväitettä esittämättä neuvosto, jota väliintulijat tukevat, esittää kaksi kanteen tutkimatta jättämistä koskevaa perustetta. Ensimmäisen mukaan riidanalaista säännöstä ei voida erottaa lopullisesta polkumyyntiasetuksesta. Toisen mukaan kantajilla ei ole SEUT 263 artiklassa tarkoitettua asiavaltuutta, koska riidanalainen säännös ei koske niitä suoraan eikä erikseen eivätkä ne voi vedota SEUT 263 artiklan neljännen kohdan viimeisessä lauseessa tarkoitettuun tilanteeseen asiavaltuutensa perusteena.

44

Aivan aluksi on muistettava, että kantajat vaativat ainoastaan riidanalaisen säännöksen eli lopullisen polkumyyntiasetuksen 3 artiklan kumoamista. Riidanalaisen säännöksen 1 kohdassa säädetään, että neuvosto vapauttaa kyseisen asetuksen 1 artiklassa vahvistetusta polkumyyntitullista tiettyjen edellytysten täyttyessä tiettyjen sellaisten tavaroiden tuonnin, joiden viitenumerot on yksilöity yhdistetyn tullinimikkeistön mukaisesti ja jotka on laskuttanut sellainen yritys, jonka sitoumuksen komissio on hyväksynyt ja jonka nimi mainitaan päätöksen 2013/707 liitteessä.

45

Erityisesti on tutkittava ensimmäinen tutkimatta jättämisen peruste, joka koskee riidanalaisen säännöksen erottamattomuutta.

46

Neuvosto, jota komissio ja CCCME tukevat, väittää, että riidanalainen säännös on erottamaton osa lopullista polkumyyntiasetusta eikä sitä voida erottaa asetuksesta, koska sen kumoaminen muuttaisi asetuksen pääsisältöä. Lopullinen polkumyyntiasetus perustuu toteutettujen toimien taloudelliseen yhteisvaikutukseen. Jos polkumyyntitulleja sovellettaisiin kaikkeen tuontiin, toimenpide eroaisi huomattavasti hyväksytystä toimenpiteestä, eikä ole varmaa, että tällaista asetusta lopullisten polkumyyntitullien käyttöön ottamisesta kaikessa tuonnissa olisi ylipäänsä annettu. Vastauksessaan neuvosto moittii kantajia siitä, etteivät ne ole ottaneet huomioon, että riidanalaisen säännöksen kumoaminen lisäisi huomattavasti sen tuonnin määrää, josta polkumyyntitulleja kannettaisiin, ja johtaisi näin polkumyyntitullien osittaisen käyttöönoton sijasta niiden täysimääräiseen käyttöönottoon, mikä muuttaisi olennaisesti lopullista polkumyyntiasetusta.

47

Kantajat katsovat, että kaikkia lopullisen polkumyyntiasetuksen artikloja voidaan soveltaa ilman riidanalaista säännöstä ja että ne eivät ole moniselitteisiä, minkä vuoksi niitä ei ole tarpeen tulkita suhteessa kyseisen asetuksen perustelukappaleisiin. Ne väittävät, että lopullisen polkumyyntiasetuksen mukaan riidanalainen säännös ei ole millään tavalla välttämätön polkumyyntitullien käyttöönoton kannalta, sillä vähimmäistuontihintojen soveltamisella tiettyyn tuontimäärään ei ole merkitystä sen selvittämisessä, voidaanko riidanalainen säännös erottaa kokonaisuudesta. Ne katsovat myös, ettei kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tahdolla ole merkitystä tässä yhteydessä, koska polkumyyntitullien käyttöönotto ei edellytä kyseisten vientiä harjoittavien tuottajien hyväksyntää, kun taas niiden esittämälle sitoumustarjoukselle on saatava komission hyväksyntä. Ne huomauttavat, ettei tarjottu sitoumus ole ollut lopullisen polkumyyntiasetuksen antamisen edellytys.

48

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin toimen osittainen kumoaminen on mahdollista vain silloin, kun osat, joiden kumoamista on vaadittu, ovat sellaisia, että ne voidaan erottaa toimen muista osista (tuomio 10.12.2002, komissio v. neuvosto, C‑29/99, Kok., EU:C:2002:734, 45 kohta; tuomio 30.9.2003, Saksa v. komissio, C‑239/01, Kok., EU:C:2003:514, 33 kohta ja tuomio 24.5.2005, Ranska v. parlamentti ja neuvosto, C‑244/03, Kok., EU:C:2005:299, 12 kohta).

49

Unionin tuomioistuin on myös toistuvasti katsonut, että tämä erotettavuutta koskeva edellytys ei täyty, jos toimen osittaisella kumoamisella muutetaan sen pääsisältöä (edellä 48 kohdassa mainittu tuomio Ranska v. parlamentti ja neuvosto, EU:C:2005:299, 13 kohta; ks. myös vastaavasti edellä 48 kohdassa mainitut tuomio komissio v. neuvosto, EU:C:2002:734, 46 kohta ja tuomio Saksa v. komissio, EU:C:2003:514, 34 kohta).

50

Unionin tuomioistuin on todennut myös, että kysymys siitä, muuttaisiko osittainen kumoaminen riidanalaisen säädöksen pääsisältöä, muodostaa lisäksi objektiivisen edellytyksen eikä subjektiivista riidanalaisen säädöksen hyväksyneen toimielimen poliittiseen tahtoon liittyvää edellytystä (edellä 48 kohdassa mainitut tuomio Saksa v. komissio, EU:C:2003:514, 37 kohta ja tuomio Ranska v. parlamentti ja neuvosto, EU:C:2005:299, 14 kohta sekä tuomio 30.3.2006, Espanja v. neuvosto, C‑36/04, Kok., EU:C:2006:209, 14 kohta).

51

Lisäksi sen tarkistaminen, ovatko säännökset, joiden kumoamista vaaditaan, erotettavissa, edellyttää mainittujen säännösten ulottuvuuden tutkimista, jotta voidaan arvioida, merkitsisikö niiden kumoaminen kyseisen toimen, jonka osa säännökset ovat, hengen ja pääsisällön muuttamista (ks. vastaavasti tuomio 29.3.2012, komissio v. Viro, C‑505/09 P, Kok., EU:C:2012:179, 112 kohta ja määräys 11.12.2014, Carbunión v. neuvosto, C‑99/14 P, EU:C:2014:2446, 30 kohta).

52

Näiden toteamusten valossa on selvitettävä, voidaanko riidanalainen säännös erottaa lopullisen polkumyyntiasetuksen muusta sisällöstä ja voiko se siten olla kumoamiskanteen kohteena.

53

Ensinnäkin on todettava, että neuvosto ja komissio ovat kantajien kanssa yhtä mieltä riidanalaisen säännöksen kumoamisen vaikutuksista lopulliseen polkumyyntiasetukseen. Kumoaminen johtaisi siihen, että polkumyyntitulleja sovellettaisiin kaikkeen tuontiin, joka on peräisin niiltä kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta, joiden tarjoama sitoumus hyväksyttiin täytäntöönpanopäätöksellä 2013/707. CCCME:n 27.7.2013 esittämän sitoumustarjouksen 2 kohta koskee moduulien ja kennojen vähimmäistuontihinnan vahvistamista tiettyyn vuotuiseen määrään saakka, ja 2.2 kohdassa täsmennetään, että polkumyyntitullia kannetaan siitä kyseisen tuotteen myynnistä unioniin, joka ei kuulu sitoumuksen soveltamisalaan. Lopullisen polkumyyntiasetuksen 1 artiklan 2 kohdassa vahvistetaan nimeltä mainittuihin kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, joista lähes kaikki olivat mukana hyväksytyssä sitoumuksessa, sovellettavat polkumyyntitullit sekä kolmeen nimeltä mainitsemattomaan yritysryhmään sovellettavat eri polkumyyntitullit.

54

Toiseksi on todettava, että riidanalaisen säännöksen kumoaminen muuttaisi lopullisen polkumyyntiasetuksen vaikutuksia, sillä sitoumuksen tehneiltä kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta peräisin olevaan kyseisen tuotteen tuontiin ei enää sovelleta kyseisen asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa säädettyä tiettyjen vuotuisten määrien vapauttamista polkumyyntitulleista. Kyseisen säännöksen ulottuvuuden tutkiminen osoittaa, että jos riidanalaisen säännöksen kumoamisvaatimus hyväksyttäisiin, lopullisen polkumyyntiasetuksen henki ja pääsisältö muuttuisivat (ks. vastaavasti edellä 51 kohdassa mainitut tuomio komissio v. Viro, EU:C:2012:179, 112 kohta ja määräys Carbunión v. neuvosto, EU:C:2014:2446, 30 kohta).

55

Riidanalaisessa säännöksessä myönnetään nimittäin nimeltä mainituille talouden toimijoille vapautus polkumyyntitulleista tiettyyn tuontimäärään saakka edellyttäen, että siinä asetetut edellytykset täyttyvät. Riidanalaisen säännöksen kumoaminen poistaisi siis tiettyyn tuontimäärään sovellettavan vapautuksen polkumyyntitulleista ja laajentaisi tällä tavalla polkumyyntitullien kattavuutta lopullisen polkumyyntiasetuksen, sellaisena kuin neuvosto sen on antanut, mukaisesta kattavuudesta, sillä tässä tapauksessa polkumyyntitulleja kannettaisiin kaikesta Kiinasta peräisin olevasta kyseisen tuotteen tuonnista, vaikka kokonaisuutena tarkastellun polkumyyntiasetuksen mukaan tulleja kannetaan ainoastaan niiden kiinalaisten viejien tuonnista, jotka eivät ole tehneet komission täytäntöönpanopäätöksellä 2013/707 hyväksymää sitoumusta, ja tämän tuonnin osuus kaikesta kyseisen tuotteen tuonnista on asianosaisten mukaan 30 prosenttia. Tällainen tulos tarkoittaisi sen toimen, jonka osa kumoamisvaatimuksen kohteena oleva säännös on, eli tässä lopullisen polkumyyntiasetuksen sisällön muuttumista.

56

Riidanalaisen säännöksen kumoamisen vaikutuksia voidaan tietyssä määrin verrata niihin vaikutuksiin, joiden perusteella unionin tuomioistuimet ovat aiemmin todenneet, ettei kumoamisvaatimusten kohteena olleita säännöksiä voitu erottaa toimista, joiden osia ne olivat.

57

Ensinnäkin unionin tuomioistuin on jättänyt tutkimatta kanteen, jossa vaadittiin kumoamaan erään direktiivin säännökset, joilla kiellettiin kokonaan tupakkatuotteiden mainonta, sillä perusteella, että kumoaminen olisi tehnyt mainonnan täyskiellosta osittaisen kiellon (tuomio 5.10.2000, Saksa v. parlamentti ja neuvosto, C‑376/98, Kok., EU:C:2000:544, 117 kohta). Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin on jättänyt tutkimatta kumoamiskanteen, joka koski alueen kirjaamista erään direktiivin liitteenä olevaan yhteisön tärkeänä pitämien alueiden luetteloon siltä osin kuin kirjaaminen olisi laajentanut koko aluetta Gibraltarin aluevesille, sillä perusteella, että kumoamisen vuoksi olisi täytynyt tehdä muutoksia yhteisön tärkeänä pitämän alueen pinta-alaan ja siten kirjaamispäätöksen pääsisältöön (määräys 24.5.2011, Government of Gibraltar v. komissio, T‑176/09, EU:T:2011:239, 38–41 kohta, joka vahvistettiin määräyksellä 12.7.2012, Government of Gibraltar v. komissio, C‑407/11 P, EU:C:2012:464, 30–35 kohta). Kolmanneksi unionin yleinen tuomioistuin on jättänyt tutkimatta kanteen, jossa vaadittiin kumoamaan erään direktiivin säännökset, joilla tehoaine sisällytettiin kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevan direktiivin liitteeseen, sillä perusteella, että kumoamisen myötä aineita ei olisi enää voitu sisällyttää liitteeseen tietyksi ajanjaksoksi ja tiettyjen viljelmien osalta, vaan sisällyttäminen olisi pitänyt tehdä ilman aikarajoitusta ja kaikkien viljelmien osalta, ja unionin yleinen tuomioistuin otti tässä yhteydessä huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevan lupajärjestelmän tavoitteet, sillä riitautetut rajoitukset olivat pakottavia ja olennaisia edellytyksiä aineen sisällyttämiselle kyseiseen liitteeseen (tuomio 12.4.2013, Du Pont de Nemours (France) ym. v. komissio, T‑31/07, EU:T:2013:167, 85 kohta). Neljänneksi unionin tuomioistuin on jättänyt tutkimatta kanteen, jossa vaadittiin kumoamaan valtiontukialalla tehdyn päätöksen säännökset, sillä perusteella, että kumoamisen myötä yrityksille myönnettävää tukea ei olisi enää voitu hyväksyä tietyksi ajanjaksoksi vaan se olisi pitänyt hyväksyä ilman ajallista rajoitusta (edellä 51 kohdassa mainittu määräys Carbunión v. neuvosto,EU:C:2014:2446, 31 kohta). Riidanalaisen säännöksen kumoaminen johtaisi vastaavaan tilanteeseen kuin kyseisissä asioissa riitautettujen säännösten kumoaminen.

58

Jos unionin tuomioistuimet olisivat nimittäin kumonneet edellä mainituissa tapauksissa riitautetut säännökset, kumoamiskanteen kohteena olevat säännökset sisältäneissä toimissa tarkoitettujen toimenpiteiden soveltamisala olisi muuttunut. Unionin tuomioistuimet päättelivät tästä, että riitautettujen säännösten kumoaminen olisi muuttanut niiden toimien pääsisältöä, joihin säännökset sisältyivät.

59

Riidanalainen säännös ei siis ole erotettavissa muusta asetuksesta, kun otetaan huomioon, että riidanalaisen säännöksen kumoaminen muuttaisi lopullisen polkumyyntiasetuksen pääsisältöä, koska se poistaisi komission hyväksymän sitoumuksen tehneille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille myönnetyn vapautuksen polkumyyntitulleista.

60

Kolmanneksi on todettava, että edellä 47 kohdassa esitetyt kantajien väitteet eivät voi kyseenalaistaa päätelmää riidanalaisen säännöksen erottamattomuudesta. Sillä, voidaanko kaikkia lopullisen polkumyyntiasetuksen artikloja soveltaa ilman riidanalaista säännöstä, ei ole merkitystä arvioitaessa sen muutoksen laajuutta, jonka säännöksen kumoaminen toisi mukanaan asetukseen, sillä tässä yhteydessä on ratkaisevaa, muuttuuko sen oikeudellisen toimen pääsisältö, joka sisältää kumoamisvaatimuksen kohteena olevat säännökset. Sama pätee siihen, että lopullisen polkumyyntiasetuksen artiklat ovat yksiselitteisiä, minkä vuoksi niitä ei ole tarpeen tulkita suhteessa asetuksen perustelukappaleisiin, sillä polkumyyntitullien käyttöönotto ei lopullisen polkumyyntiasetuksen mukaan ole riippuvainen riidanalaisesta säännöksestä eikä tarjottu sitoumus ole ollut lopullisen polkumyyntiasetuksen antamisen edellytys. Mikään näistä väitteistä ei voi kyseenalaistaa unionin yleisen tuomioistuimen edellä 55 kohdassa esittämää päätelmää, jonka mukaan riidanalaisen säännöksen kumoaminen laajentaisi lopullisen polkumyyntiasetuksen 1 artiklan 2 kohdassa käyttöön otettujen polkumyyntitullien soveltamisalaa verrattuna tilanteeseen, jossa kyseistä asetusta sovellettaisiin sellaisena kuin neuvosto on sen antanut, mikä tarkoittaa epäilemättä myös lopullisen polkumyyntiasetuksen pääsisällön muuttumista.

61

Kanne on näin ollen jätettävä tutkimatta, koska riidanalaista säännöstä ei voida erottaa lopullisesta polkumyyntiasetuksesta. Näin ollen ei ole tarpeen lausua pyynnöstä, joka koskee käsiteltävän kanteen yhdistämistä asiaan T‑507/13, SolarWorld ym. v. komissio, ja asiaan T‑142/14, SolarWorld ym. v. neuvosto, eikä pyynnöstä, joka koskee prosessinjohtotoimien määräämistä sen selvittämiseksi, voidaanko Canadian Solarin väliintulo edelleen hyväksyä.

62

Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska kantajat ovat hävinneet asian, ne on neuvoston vaatimusten mukaisesti velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut, välitoimimenettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut mukaan lukien.

63

Työjärjestyksen 136 artiklan 1 ja 4 kohdan mukaan asianosainen, joka peruuttaa kanteensa, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli sitä vaatii peruuttamista koskevissa huomautuksissaan, ja jollei oikeudenkäyntikulujen korvaamista vaadita, kukin asianosainen vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

64

Koska Canadian Solarin väliintulohakemukseen liittyviä oikeudenkäyntikuluja ei ole vaadittu korvattaviksi, on päätettävä, että Canadian Solar vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja kukin osapuoli vastaa omista kyseiseen väliintulohakemukseen liittyvistä oikeudenkäyntikuluistaan.

65

Työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltiot ja toimielimet, jotka ovat asiassa väliintulijoina, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan. Komissio vastaa siis omista oikeudenkäyntikuluistaan.

66

Työjärjestyksen 138 artiklan 3 kohdan mukaan unionin yleinen tuomioistuin voi määrätä, että muu kuin saman artiklan 1 ja 2 kohdassa mainittu väliintulija vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan. Käsiteltävän asian olosuhteissa unionin yleinen tuomioistuin määrää, että CCCME vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Näillä perusteilla

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (viides jaosto)

on määrännyt seuraavaa:

Annettiin Luxemburgissa 1 päivänä helmikuuta 2016.