Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62014TN0288

    Asia T-288/14: Kanne 2.5.2014 – Energiewerke Nord v. komissio

    EUVL C 223, 14.7.2014, p. 40–40 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    14.7.2014   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 223/40


    Kanne 2.5.2014 – Energiewerke Nord v. komissio

    (Asia T-288/14)

    2014/C 223/43

    Oikeudenkäyntikieli: saksa

    Asianosaiset

    Kantaja: Energiewerke Nord GmbH (Rubenow, Saksa) (edustajat: asianajajat T. Volz, M. Ringel, B. Wißmann, M. Püstow, C. Oehme ja T. Wielsch)

    Vastaaja: Euroopan komissio

    Vaatimukset

    Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

    kumoamaan SEUT 108 artiklan 2 kohdan mukaisen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta Saksan liittotasavaltaa vastaan 18.12.2013 annetun Euroopan komission päätöksen, joka koskee valtiontukea SA.33995 (2013/C) (ex 2013/NN) – Uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tukeminen ja uusiutuvan energian käyttöä tukevan lisämaksun alentaminen paljon energiaa käyttävien yritysten osalta, siltä osin kuin se koskee uusiutuvan energian käyttöä tukevan lisämaksun rajoittamista paljon energiaa käyttävien yritysten osalta

    velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

    Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

    Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

    1.

    Ensimmäinen kanneperuste: yritystä ei ole suosittu SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla

    Kantaja väittää, ettei uusiutuvan energian ensisijaisuudesta annetussa laissa (Gesetz für den Vorrang erneuerbarer Energien) säädettyä uusiutuvan energian käyttöä tukevan lisämaksun rajoittamista paljon energiaa käyttävien yritysten osalta ole pidettävä SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtiontukena. Tässä kohtaa kantaja esittää, ettei paljon sähköä käyttäviä yrityksiä suosita kyseisellä järjestelyllä. Erityisessä tasausjärjestelyssä on ennemminkin kyse niiden poikkeuksellisten kustannusten tasauksesta, joita erityisesti kantajalle ja sitä vastaaville yrityksille aiheutuu uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tukemisen yhteydessä, ja se edistää paljon sähköä käyttävien yritysten kilpailukyvyn, jota EEG-lisämaksu vahingoittaisi ensisijaisesti ja merkittävästi, palauttamista.

    2.

    Toinen kanneperuste: kyseessä ei ole SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtion varoista myönnetty tuki

    Kantaja väittää lisäksi, ettei erityinen tasausjärjestely ole ”valtion myöntämä taikka valtion varoista” myönnetty toimenpide. Tässä yhteydessä kantaja väittää, ettei EEG-lisämaksu ole osa valtion varoja ja ettei näin ollen myöskään näistä varoista luopuminen erityisellä tasausjärjestelyllä voi muodostaa valtion varoista myönnettyä toimenpidettä.

    EEG-lisämaksua ei peri, hallinnoi tai edes jaa valtio tai valtion nimeämä tai perustama julkinen tai yksityinen laitos. Ennemminkin EEG-lisämaksun voivat kantaa suoraan siirtoverkonhaltijat vastaavan siviilioikeudellisen vaatimuksen perusteella. EEG-lisämaksu ei koidu valtion talousarvion eduksi, mistä seuraa, ettei erityinen tasausjärjestely millään tavalla välillisesti tai välittömästi vähennä valtion tuloja.

    EEG-varat eivät myöskään ole valtiollisten tahojen käytettävissä. Sitä paitsi EEG-varat eivät ole minkäänlaisen julkisen valvonnan, esimerkiksi Bundesamt für Wirtschaft und Ausfuhrkontrollen (BAFA) tai Bundesnetzagenturin valvonnan, alaisia.


    Top