—

VAD BVBA, edustajanaan advocaat J. Gevers,

—

Belgian hallitus, asiamiehinään S. Vanrie ja M. Jacobs,

—

Espanjan hallitus, asiamiehenään A. Gavela Llopis,

—

Euroopan komissio, asiamiehinään A. Caeiros ja W. Roels,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL L 256, s. 1) liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna 20.9.2007 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1214/2007 (EUVL L 286, s. 1), olevan yhdistetyn nimikkeistön (jäljempänä yhdistetty nimikkeistö) yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohdan tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa vastakkain ovat VAD BVBA (jäljempänä VAD) ja sen johtaja Johannes Josephus Maria van Aert sekä Belgian valtio ja jossa on kyse yhdistettyjen video- ja audiojärjestelmien sekä kaiuttimien tariffiluokittelusta.

3

Asetuksella N:o 2658/87 käyttöön otettu yhdistetty nimikkeistö perustuu harmonoituun tavarankuvaus- ja tavarankoodausjärjestelmään (jäljempänä harmonoitu järjestelmä), jonka on laatinut tulliyhteistyöneuvosto, josta on tullut Maailman tullijärjestö (WCO), ja joka on otettu käyttöön harmonoitua tavarankuvaus- ja ‑koodausjärjestelmää koskevalla 14.6.1983 Brysselissä tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella (jäljempänä harmonoidusta järjestelmästä tehty yleissopimus), joka on 24.6.1986 tehdyn muutospöytäkirjan kanssa hyväksytty Euroopan talousyhteisön puolesta 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL L 198, s. 1).

4

Asetuksen N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna 31.1.2000 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 254/2000 (EYVL L 28, s. 16), 12 artiklan 1 kohdan mukaan Euroopan komissio antaa vuosittain asetuksen, johon sisältyvät yhdistetyn nimikkeistön täydellinen toisinto Euroopan unionin neuvoston tai komission toteuttamien toimenpiteiden mukaisena sekä tullien määrät. Tätä asetusta sovelletaan seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1. päivästä alkaen.

5

Yhdistetyn nimikkeistön toisinto, jota on sovellettava pääasian tosiseikkoihin, on asetuksen N:o 1214/2007 mukainen.

6

Yhdistetyssä nimikkeistössä käytetään harmonoidun järjestelmän mukaisia nimikkeitä ja kuusinumeroisia alanimikkeitä, ja ainoastaan seitsemäs ja kahdeksas numero ovat sen omia alajaotteluja.

7

Yhdistetyn nimikkeistön ensimmäinen osa käsittää joukon johdantomääräyksiä. Tämän osan I osaston, joka on varattu yleissäännöille, A kohdassa, jonka otsikko on ”Yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt” (jäljempänä yleiset tulkintasäännöt), säädetään seuraavaa:

”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti.

– –

– –”

8

Yhdistetyn nimikkeistön toisessa osassa, joka sisältää tullitaulukon, on XVI jakso, jonka otsikkona on ”Koneet ja mekaaniset laitteet; sähkölaitteet; niiden osat; äänen tallennus- tai toistolaitteet, televisiokuvan tai ‑äänen tallennus- tai toistolaitteet sekä tällaisten tavaroiden osat ja tarvikkeet”.

9

Yhdistetyn nimikkeistön XVI jaksossa olevan 85 ryhmän otsikko on ”Sähkökoneet ja ‑laitteet sekä niiden osat; äänen tallennus- tai toistolaitteet, televisiokuvan tai ‑äänen tallennus- tai toistolaitteet sekä tällaisten tavaroiden osat ja tarvikkeet”.

10

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 8518 sanamuoto on seuraava:

– – muut

– kaiuttimet, myös koteloidut

8518 29

– –

– – muut

– –”

11

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 8521 sanamuoto on seuraava:

12

Euroopan komissio on laatinut ohjeet vähittäismyyntiä varten sarjoiksi pakattujen tavaroiden luokittelemiseksi yhdistettyyn nimikkeistöön (EUVL 2013, C 105, s. 1; jäljempänä vähittäismyyntiä varten laaditut ohjeet), ja niissä todetaan muun muassa seuraavaa:

”Tätä sääntöä [yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohtaa] sovellettaessa ilmaisun 'vähittäismyyntiä varten sarjoiksi pakatut tavarat' on katsottava tarkoittavan tavaroita, jotka

– –

Kaikkien edellä mainittujen edellytysten on täytyttävä.

– –”

13

Erityisesti edellytyksen, jonka mukaan tavaroiden on oltava pakattu sellaisella tavalla, että ne soveltuvat myytäviksi suoraan kuluttajille ilman uudelleenpakkausta, osalta vähittäismyyntiä varten laadituissa ohjeissa todetaan seuraavaa:

14

Harmonoidusta järjestelmästä tehdyn yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen mukaan kukin sopimuspuoli sitoutuu siihen, että sen tullitariffi- ja tilastonimikkeistöt ovat harmonoidun järjestelmän mukaisia, että se käyttää kaikkia harmonoidun järjestelmän nimikkeitä ja alanimikkeitä mitään lisäämättä tai muuttamatta niihin liittyvine numerokoodeineen ja että se noudattaa mainitun järjestelmän numerojärjestystä. Saman määräyksen mukaan kukin sopimuspuoli sitoutuu myös siihen, että se soveltaa harmonoidun järjestelmän yleisiä tulkintasääntöjä sekä kaikkia osa-, ryhmä- ja alanimikehuomautuksia, ja siihen, ettei se muuta osien, ryhmien, nimikkeiden tai alanimikkeiden soveltamisalaa.

15

Maailman tullijärjestö, joka perustettiin tulliyhteistyöneuvoston perustamista koskevalla yleissopimuksella, joka tehtiin Brysselissä 15.12.1950, hyväksyy harmonoidusta järjestelmästä tehdyn yleissopimuksen 8 artiklassa määrätyin edellytyksin selitykset, jotka on antanut harmonoidun järjestelmän komitea, joka on elin, jonka organisaatiota säännellään mainitun yleissopimuksen 6 artiklalla.

16

Mainitun komitean antamiin selityksiin, sellaisina kuin niitä sovelletaan pääasian tosiseikkoihin (jäljempänä harmonoidun järjestelmän selitykset), sisältyvän harmonoidun järjestelmän yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohdan selityksessä todetaan seuraavaa:

”– –

17

Ennakkoratkaisupyynnöstä käy ilmi, että tullihuolitsijana oleva VAD, jonka johtaja van Aert on, toimien omissa nimissään, mutta Zicplay SA:n lukuun ja Transmar Logisticsin toimeksiannosta, on toimittanut 10., 11. ja 23.1.2008 Antwerpenin (Belgia) toimivaltaisten tulliviranomaisten vahvistettavaksi kolme IM4-tuonti-ilmoitusta luovuttaakseen vapaaseen liikkeeseen ja kulutukseen ”micro Z 99 DVBT” ‑nimisiä yhdistettyjä video- ja audiojärjestelmiä, jotka sisältävät yhtäältä dvd-soittimen, usb-liittimen, FM-virittimen, TFT nestekidenäytön (LCD), MP3-soittimen ja TV-virittimen (jäljempänä yhdistetyt video- ja audiojärjestelmät) ja toisaalta irrotettavat kaiuttimet.

18

Nämä tavarat on purettu kuljetusta varten, ja ne ilmoitettiin IM4-tuonti-ilmoituksilla erikseen osissa.

19

”Micro Z 99 DVBT” ‑laitteet luokiteltiin siten kahteen erilliseen yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen, nimittäin yhtäältä yhdistetyt video- ja audiojärjestelmät yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8518 1095 90, johon kuuluvista tavaroista on maksettava tullia 2,5 prosenttia, ja toisaalta irrotettavat kaiuttimet alanimikkeeseen 8518 2200 90, johon kuuluvista tavaroista on maksettava tullia 4,5 prosenttia.

20

Yhdistettyjä video- ja audiojärjestelmiä ja kaiuttimia ei siis ole ilmoitettu yhdessä yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8521 9000 90, johon kuuluvista tavaroista on maksettava tullia 13,9 prosenttia.

21

VAD ja van Aert kutsuttiin 21.10.2011 correctionele rechtbank te Antwerpeniin (Antwerpenin rikostuomioistuin) kuultaviksi vastaamaan väärällä nimityksellä ja väärällä tavaroiden tullikoodilla toimitetuista kolmesta tuonti-ilmoituksesta ”micro Z 99 DVBT” ‑laitteiden saattamiseksi vapaaseen liikkeeseen tai kulutukseen unionin tullialueella.

22

Mainittu tuomioistuin totesi 6.6.2012 antamassaan tuomiossa, että yhdistetyt video- ja audiojärjestelmät ja kaiuttimet olisi pitänyt katsoa tavaroiden sarjaksi ja ne olisi pitänyt luokitella yhdessä yhdistetyn nimikkeistön tariffinimikkeeseen 8521 9000 90. Se tuomitsi VADin ja van Aertin yhteisvastuullisesti suoritettavaan sakkorangaistukseen ja maksamaan kierretyt tuontitullit.

23

Tästä tuomiosta tehdyn valituksen seurauksena hof van beroep te Antwerpen (Antwerpenin muutoksenhakutuomioistuin) pysytti tämän tuomion 11.9.2013 antamallaan ratkaisulla.

24

Näiltä osin tämä tuomioistuin otti huomioon tosiseikat, erityisesti sen, että yhdistetyt video- ja audiojärjestelmät ja kaiuttimet oli esitetty tullille samoilla IM4-tuonti-ilmoituksilla yhdessä ja että kyseiset tavarat muodostavat, kuten myös tavaroita koskevista asiakirjoista ilmenee, selvästi kokonaisuuden, jota pidetään kaupan yhdessä.

25

Muutoksenhakutuomioistuimen mukaan tavarat muodostavat vähittäismyyntiä varten pakatun sarjan, jos todetaan, että ne saatetaan vähittäiskauppaan yhdessä pakkauksessa siten, että niitä on tarkoitus tällaisella myyntitavalla tarjota yhtenä kokonaisuutena. Tilanne on tällainen käsiteltävässä asiassa, kuten tosiseikkojen kokonaisuudesta käy ilmi, nimittäin siitä, että kyseiset tavarat tuodaan maahan, kuljetetaan, laskutetaan ja käsitellään yhdessä, siitä, että niiden vastaanottaja on sama, siitä, millainen laitteen visuaalinen esitystapa on, ja siitä seikasta, että maahantuotujen kaiutinparien määrä on täsmälleen sama kuin yhdistettyjen video- ja audiojärjestelmien määrä. Yhdistetyt video- ja audiojärjestelmät ja kaiuttimet näin ollen muodostavat tulliluokittelun hetkellä vähittäismyyntiä varten pakatun sarjan. Se seikka, ettei näitä tavaroita ollut tullaushetkellä esitetty yhdessä pakkauksessa, ei vaikuta tähän toteamukseen.

26

VAD ja van Aert tekivät tästä tuomiosta kassaatiovalituksen ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen.

27

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee tässä yhteydessä erityisesti sitä, onko vähittäismyyntiä varten sarjoiksi pakattuja tavaroita, jotka on perustellusti esitetty tullille erillisissä pakkauksissa mutta joiden osalta on ilmeistä, että ne kuuluvat yhteen ja että ne on tarkoitettu tarjottaviksi vähittäismyynnissä kokonaisuutena, pidettävä ”vähittäismyyntiä varten sarjoiksi pakattuina tavaroina” yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohdan mukaisesti silloinkin, kun kyseiset tavarat on pakattu yhteen vähittäiskaupassa tarjottaviksi vasta ilmoituksen tekemisen jälkeen.

28

Näissä olosuhteissa Hof van Cassatie (kassaatiotuomioistuin) päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Onko vähittäismyyntiä varten sarjoiksi pakattuja tavaroita, jotka on esitetty tullille erillisissä pakkauksissa, koska se on perusteltua mutta joiden osalta on ilmeistä, että ne kuuluvat yhteen ja että ne on tarkoitettu tarjottaviksi vähittäismyynnissä kokonaisuutena, pidettävä vähittäismyyntiä varten sarjoiksi pakattuina tavaroina yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohdan mukaisesti – – silloinkin, kun kyseiset tavarat pakataan yhteen ilmoituksen tekemisen jälkeen tarjottaviksi vähittäiskaupassa?”

29

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ennakkoratkaisukysymyksellään pääasiallisesti, voidaanko, ja missä määrin, yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohtaa tulkita siten, että pääasiassa kyseessä olevien kaltaisia tavaroita, jotka on esitetty tullattaviksi erillisissä pakkauksissa ja pakattu samaan pakkaukseen vasta tullauksen jälkeen, kuitenkin pitää tässä yleisessä tulkintasäännössä tarkoitettuina ”vähittäismyyntiä varten sarjoiksi pakattuina tavaroina” ja siten yhteen ja samaan tullinimikkeeseen kuuluvina, mikäli muiden objektiivisten seikkojen perusteella käy ilmi, että kyseiset tavarat kuuluvat yhteen ja että ne on tarkoitettu tarjottaviksi sellaisinaan vähittäiskaupassa.

30

Aluksi on muistutettava, että yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohtaa, jossa säädetään erityisesti vähittäismyyntiä varten sarjoiksi pakattujen tavaroiden luokittelusta, sovelletaan vain, jos yhtäältä kyseessä olevat tuotteet voidaan yhdistää yhdistetyn nimikkeistön eri nimikkeisiin ja jos toisaalta tavaroita ei voida luokitella soveltamalla mainittujen yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön a alakohtaa, toisin sanoen erityisesti silloin, kun niitä ei voida luokitella yksityiskohtaisempaan nimikkeeseen, jota on sovellettava ennen yleisempää (ks. vastaavasti tuomio Telefunken Fernseh und Rundfunk, 163/84, EU:C:1985:396, 36 ja 37 kohta ja tuomio Kurcums Metal, C-558/11, EU:C:2012:721, 36 kohta).

31

Vaikka tässä tapauksessa ensi näkemältä näyttäisi siltä, että edellytykset yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohdan soveltamiselle täyttyisivät pääasiassa kyseessä olevien tuotteiden osalta, kyseisen tuomioistuimen on suoritettava arviointi näiltä osin ja tarkastettava, voidaanko nämä tuotteet luokitella yhdistetyn nimikkeistön eri nimikkeisiin, joista kumpaakaan ei voida pitää yksityiskohtaisimpana nimikkeenä yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön a alakohdassa tarkoitetulla tavalla (ks. vastaavasti tuomio Kurcums Metal, C-558/11, EU:C:2012:721, 28 kohta ja tuomio Vario Tek, C-178/14, EU:C:2015:152, 18 kohta).

32

Esitetyn ennakkoratkaisukysymyksen osalta on syytä korostaa, että harmonoidun järjestelmän selityksissä sekä vähittäismyyntiä varten laadituissa ohjeissa todetaan yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohdan osalta erityisesti niin, että ”sarjoiksi pakattuina tavaroina” voidaan tämän säännön mukaisesti pitää ainoastaan tavaroita, jotka ”on pakattu sellaisella tavalla, että ne soveltuvat myytäväksi suoraan kuluttajille ilman uudelleenpakkausta”. Tässä tapauksessa kuitenkin pääasiassa kyseessä olevat tavarat on vasta tullauksen jälkeen uudelleenpakattu yhteen myytäviksi yhteenkuuluvina, mistä ennakkoratkaisupyynnön esittäneen tuomioistuimen mukaan voisi olla seurauksena se, että ne jätetään harmonoidun järjestelmän selityksissä ja vähittäismyyntiä varten laadituissa ohjeissa määritellyn käsitteen ”vähittäismyyntiä varten sarjoiksi pakatut tavarat” ulkopuolelle.

33

Tältä osin unionin tuomioistuin on todennut, että komission laatimat yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset ja Maailman tullijärjestön laatimat harmonoidun järjestelmän selitykset auttavat huomattavasti eri tariffinimikkeiden sisällön tulkinnassa, vaikka ne eivät olekaan oikeudellisesti sitovia (ks. mm. tuomio Digitalnet ym., C-320/11, C-330/11, C-382/11 ja C-383/11, EU:C:2012:745, 33 kohta sekä tuomio Data I/O, C-297/13, EU:C:2014:331, 33 kohta).

34

Mainittujen huomautusten ja selitysten sisällön on oltava yhdistetyn nimikkeistön säännösten mukainen, eikä niillä saada muuttaa niiden soveltamisalaa (tuomio JVC France, C-312/07, EU:C:2008:324, 34 kohta ja tuomio Vario Tek, C-78/14, EU:C:2015:152, 22 kohta). Tämä koskee varsinkin vähittäismyyntiä varten laadittuja ohjeita siltä osin kuin komissio täsmentää niissä soveltamisalaa, jonka sen mukaan yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohdan mukaisen ilmaisun ”vähittäismyyntiä varten sarjoiksi pakatut tavarat” on katettava.

35

Näin ollen on todettava ensinnäkin, ettei missään tapauksessa yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohdan sanamuodosta eikä myöskään harmonoidun järjestelmän selityksistä tai vähittäismyyntiä varten laadituista ohjeista, joissa säädetään tiettyjä poikkeuksia samaa pakkausta koskevaan vaatimukseen, käy ilmi, että tämän yleisen tulkintasäännön mukainen ilmaisu ”sarja” edellyttäisi välttämättä ja kaikissa tapauksissa, että kyseiset tavarat olisi esitettävä tullattaviksi samassa pakkauksessa.

36

Toiseksi on huomautettava, että unionin tuomioistuin on todennut, että mainitun yleisen tulkintasäännön mukaisen ilmaisun ”sarja” osalta edellytetään, että tavarat liittyvät läheisesti toisiinsa markkinoinnin kannalta, minkä vuoksi niitä ei ainoastaan esitetä yhdessä tullattaviksi vaan ne toimitetaan yleensä myös yhdessä kaikille kaupan portaille, erityisesti vähittäismyyntiportaalle, kokonaisuutena samassa pakkauksessa tiettyä tarvetta varten tai jonkin erityisen toiminnan suorittamista varten (ks. vastaavasti tuomio Telefunken Fernseh und Rundfunk, 163/84, EU:C:1985:396, 35 kohta).

37

Vaikka näiltä osin tuomiosta Telefunken Fernseh und Rundfunk (163/84, EU:C:1985:396) ilmenee, että jotta tavarat voisivat olla saman luokittelun kohteena ”tavaroiden sarjana”, ne on esitettävä yhdessä tullattaviksi, tästä tuomiosta ei kuitenkaan käy ilmi, että niiden luokittelemiseksi tällaiseksi kyseisten tavaroiden olisi välttämättä oltava pakattuja yhteen ja samaan pakkaukseen kyseisen toimenpiteen yhteydessä. Ilmaisu ”tavaroiden sarja” viittaa pikemminkin tavaroiden yhdistelmiin, joita yleensä erityisesti vähittäismyynnissä tarjotaan yhdessä, samassa pakkauksessa tiettyä tarvetta varten tai jonkin erityisen toiminnan suorittamista varten.

38

Näin ollen tavaroiden esittäminen tullille samassa pakkauksessa ei muodosta ehdotonta edellytystä sille, että niiden katsottaisiin kuuluvan yhteen ja muodostavan näin yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohdan mukaisen ”sarjan”, vaan ainoastaan indikaattorin, jonka perusteella tällainen toteamus on mahdollista tehdä.

39

Päinvastainen tulkinta ilmaisusta ”sarja” antaisi todellisuudessa maahantuojille mahdollisuuden suhteellisen helpolla toimenpiteellä, kuten uudelleen pakkaamisella tai tavaroiden sitomisella yhteen teipillä, valita itse kyseessä olevien tavaroiden tariffiluokittelu – joko yhdessä tai erikseen –, joka on heille edullisin.

40

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tällainen mahdollisuus olisi vastoin periaatetta, jonka mukaan tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleisesti ottaen oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, ja vahingoittaisi siten tullitarkastusten helpottamista ja oikeusvarmuutta koskevia tavoitteita, joita on noudatettava maahantuotujen tavaroiden tariffiluokittelussa (ks. vastaavasti erityisesti tuomio Kurcums Metal, C-558/11, EU:C:2012:721, 29 kohta ja tuomio Humeau Beaupréau, C-2/13, EU:C:2014:48, 45 kohta).

41

Lisäksi unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä seuraa asiallisesti, että kun kyseiset tavarat esitetään tullille, sen määrittäminen, kuuluvatko nämä tavarat yhteen, tai toisin sanoen, muodostavatko ne yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohdan mukaisen ”sarjan”, on ennen kaikkea tehtävä ottamalla huomioon se, millä tavalla ne on tarkoitettu tarjottaviksi kuluttajille, eli tarjotaanko niitä kuluttajille yhdessä (ks. vastaavasti tuomio Telefunken Fernseh und Rundfunk, 163/84, EU:C:1985:396, 35 kohta).

42

Lopuksi on todettava, kuten Belgian hallitus katsoo, että se seikka, että pääasiassa kyseessä olevat tavarat on niiden tullauksen jälkeen pakattu uudelleen samaan pakkaukseen, ei välttämättä tarkoita sitä, etteivätkö nämä tavarat soveltuisi myytäviksi yhdessä suoraan kuluttajille ilman uudelleenpakkausta. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen toimittamien tietojen perusteella näyttäisi yhtä mahdolliselta ja perustellulta, että yhdistettyjä video- ja audiojärjestelmiä ja niihin sopivia kaiuttimia myytäisiin yhdessä kuluttajille niin eri paketeissa kuin samassakin pakkauksessa.

43

Tästä seuraa, että se seikka, että tavarat on esitetty tullille eri pakkauksissa ja pakattu samaan pakkaukseen vasta niiden tullauksen jälkeen, ei yksinään voi olla esteenä sille, että nämä tavarat luokiteltaisiin ”vähittäismyyntiä varten sarjoiksi pakattuina tavaroina” yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohdan mukaisesti, mikäli tullaushetkellä muista objektiivista seikoista selvästi käy ilmi, että nämä tavarat kuuluvat yhteen ja että ne on tarkoitettu myytäviksi yhdessä vähittäiskaupassa.

44

Tällaiset objektiiviset seikat voidaan päätellä ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenevistä olosuhteista, kuten sellaisista, että kyseiset tavarat tuodaan maahan, kuljetetaan, laskutetaan ja käsitellään yhdessä, siitä, että niiden vastaanottaja on sama, siitä, millainen laitteen visuaalinen esitystapa on, ja siitä seikasta, että maahan tuotujen kaiutinparien määrä on täsmälleen sama kuin yhdistettyjen video- ja audiojärjestelmien määrä. Kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on kuitenkin arvioida kaikki merkitykselliset seikat sen toteamiseksi, voidaanko pääasiassa kyseessä olevat tavarat katsoa olevan esitetyt sarjoiksi pakattuina tavaroina.

45

Esitettyyn kysymykseen on näin ollen vastattava, että yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohtaa on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevien kaltaisia tavaroita, jotka on esitetty tullattaviksi erillisissä pakkauksissa ja pakattu samaan pakkaukseen vasta tullauksen jälkeen, voidaan kuitenkin pitää tässä yleisessä tulkintasäännössä tarkoitettuina ”vähittäismyyntiä varten sarjoiksi pakattuina tavaroina” ja siten yhteen ja samaan tullinimikkeeseen kuuluvina, mikäli muiden objektiivisten seikkojen perusteella käy ilmi, että kyseiset tavarat kuuluvat yhteen ja että ne on tarkoitettu tarjottaviksi sellaisinaan vähittäiskaupassa, mikä kansallisen tuomioistuimen on arvioitava.

46

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti: