1.

Käsiteltävän asian taustalla on Tribunal Català de Contractes del Sector Públicin (Espanja) (Katalonian julkisen sektorin hankintasopimuksia käsittelevä tuomioistuin) esittämä ennakkoratkaisupyyntö julkisia hankintoja koskevan erityisen muutoksenhaun yhteydessä.

2.

Unionin tuomioistuimessa epävarmuutta herätti tämän toimivalta Tribunal Català de Contractes del Sector Públicin ominaisuuksien sekä niiden unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistettujen edellytysten valossa, joiden täyttyessä ennakkoratkaisua pyytänyttä elintä voidaan pitää SEUT 267 artiklassa tarkoitettuna jäsenvaltion tuomioistuimena; juuri ennakkoratkaisua pyytäneen elimen tuomiovallan pakottavuutta koskeva edellytys kiinnitti erityisesti huomiota.

3.

Tribunal Català de Contractes del Sector Públic on näet erityinen kollegiaalinen hallintoelin, jolla on toimivalta käsitellä julkisia hankintoja koskevia erityisiä muutoksenhakuja. Erityisenä elimenä se ei ole kansallisessa oikeudessa tarkoitettu varsinainen tuomioistuin, ja sen päätökset ovat lopullisia hallinnollisten muutoksenhakukeinojen osalta. Muutoksenhaku tähän elimeen on lisäksi vapaaehtoista, mikä herättää kysymyksen siitä, voidaanko sitä pitää SEUT 267 artiklassa tarkoitettuna jäsenvaltion tuomioistuimena. Tämä kysymys johtaa siihen, että unionin tuomioistuimen on tulkittava erityisesti ennakkoratkaisua pyytäneen elimen tuomiovallan pakottavuutta koskevaa monitahoista oikeuskäytäntöään.

4.

Suullisen käsittelyn aloittamista koskevan päätöksen ja asian toiselle esittävälle tuomarille siirtämisen jälkeen unionin tuomioistuimen esittämän pyynnön mukaisesti tässä ratkaisuehdotuksessa käsitellään erityisesti edellä mainittua edellytystä, joka koskee ennakkoratkaisua pyytäneen elimen tuomiovallan pakottavuutta ja johon unionin tuomioistuin kiinnitti erityistä huomiota, sekä muita edellytyksiä, joita aion tarkastella lyhyesti. En siis aio käsitellä ennakkoratkaisua pyytäneen elimen esittämiä aineellisia kysymyksiä.

5.

Consorci Sanitari del Maresme, joka halusi osallistua Corporació de Salut del Maresme i la Selvan järjestämään ydinmagneettiresonanssikuvauspalveluja koskevaan julkiseen tarjousmenettelyyn, teki 10.12.2013 erityisen muutoksenhaun hankintaviranomaisen arviointikomitean päätöksestä Tribunal Català de Contractes del Sector Públiciin saadakseen osallistua kyseiseen menettelyyn. ( 2 )

6.

Tribunal Català de Contractes del Sector Públic päätti erityisen muutoksenhaun yhteydessä esittää unionin tuomioistuimelle viisi ennakkoratkaisukysymystä. ( 3 )

7.

Unionin tuomioistuin jakoi asian 13.1.2015 tekemällään päätöksellä kuudennelle jaostolle ja päätti työjärjestyksensä 76 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ettei istuntoa pidetä. Se päätti lisäksi, että asia ratkaistaan ilman julkisasiamiehen ratkaisuehdotusta.

8.

Ennakkoratkaisupyynnön taustalla olleen elimen luonne tuomiovallan käyttäjänä synnytti kuitenkin epävarmuutta unionin tuomioistuimen toimivallasta.

9.

Unionin tuomioistuin esitti näin ollen 9.2.2015 selvityspyynnön Tribunal Català de Contractes del Sector Públicille, joka vastasi pyyntöön 12.2.2015 päivätyllä kirjeellä, joka saapui unionin tuomioistuimeen 17.2.2015.

10.

Unionin tuomioistuin pitää tarpeellisena perusteellista oikeuskäsittelyä siitä, voidaanko Tribunal Català de Contractes del Sector Públicia pitää SEUT 267 artiklassa tarkoitettuna jäsenvaltion tuomioistuimena, minkä vuoksi se siirsi asian suureen jaostoon ja katsoi, että oli syytä pitää istunto, jotta asianosaiset voivat esittää mahdolliset kantansa Tribunal Català de Contractes del Sector Públicin esittämän ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisesta. Unionin tuomioistuin määräsi siten käsittelyn uudelleen aloittamisesta, jotta voidaan tutkia, onko se toimivaltainen asiassa.

11.

Istunto pidettiin 12.5.2015, ja Espanjan hallitus ja Euroopan komissio olivat siinä edustettuina. Italian hallitus, joka esitti kirjallisia huomautuksia aineellisista kysymyksistä, ei ollut edustettuna istunnossa.

12.

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on niin, että arvioitaessa sitä, onko ennakkoratkaisua pyytänyt elin luonteeltaan SEUT 267 artiklassa tarkoitettu tuomioistuin, unionin tuomioistuin ottaa huomioon useita seikkoja, joita ovat muun muassa kyseisen elimen lakisääteisyys, pysyvyys, sen tuomiovallan pakottavuus, menettelyn kontradiktorisuus, toimiminen oikeussääntöjen soveltajana sekä riippumattomuus. ( 4 ) Kansalliset tuomioistuimet voivat lisäksi pyytää unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua ainoastaan silloin, kun niissä on vireillä oikeusriita ja kun niissä vireillä olevan menettelyn tarkoituksena on ratkaisun antaminen tuomiovaltaa käyttäen. ( 5 )

13.

Tästä on aiheellista korostaa, että se, ettei kansallista elintä pidetä kansallisessa oikeudessa varsinaisena tuomioistuimena, ei sinänsä ole ratkaiseva seikka, koska SEUT 267 artiklassa tarkoitetun tuomioistuimen käsite on unionin oikeuden itsenäinen käsite. Unionin tuomioistuin on näet katsonut, että tämän käsitteen piiriin voivat kuulua myös elimet, jotka eivät ole kansallisessa oikeuden tarkoitettuja tuomioistuimia ( 6 ) ja jotka eivät kuulu jäsenvaltion tuomioistuinlaitokseen. ( 7 ) Unionin tuomioistuin ei täten pidä ratkaisevan tärkeänä elimen oikeudellista nimitystä vaan sen aineellisia ominaisuuksia, ( 8 ) minkä vuoksi on arvioitava ennakkoratkaisua pyytäneen elimen rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuuksia.

14.

Espanjan hallitus vahvisti istunnossa, että Tribunal Català de Contractes del Sector Públic on julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta |21.12.1989 annetun neuvoston direktiivin 89/665/ETY ( 9 ) 2 artiklan 9 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu muutoksenhakuelin, joka voi tämän artiklan mukaan olla muu kuin oikeusviranomainen. ( 10 ) Unionin tuomioistuimelle toimitetuista tiedoista ilmenee lisäksi, että Tribunal Català de Contractes del Sector Públicin päätöksen myötä on käytetty loppuun ”hallinnolliset muutoksenhakukeinot”.

15.

Nämä kansallisesta oikeudesta johdetut seikat eivät mielestäni ole ratkaisevia, jos ennakkoratkaisua pyytäneen elimen ominaisuudet osoittavat, että se täyttää unionin oikeuskäytännössä vahvistetut edellytykset sille, että sitä voidaan pitää SEUT 267 artiklassa tarkoitettuna jäsenvaltion tuomioistuimena; nämä edellytykset mainitaan tämän ratkaisuehdotuksen 12 kohdassa.

16.

Julkisia hankintoja koskevista erityisistä oikeussäännöistä puolestaan on todettava, että unionin lainsäätäjä on yhdenmukaistanut laajalti jäsenvaltioiden lainsäädäntöä tältä osin, sillä alalla on suuri merkitys sisämarkkinoille ja etenkin liikkumisen perusvapauksien kunnioittamisen kannalta. Poikkeuksellisesti myös yksityisten oikeussuojaa on yhdenmukaistettu suurilta osin direktiivin 89/665 säännöksillä, joten oikeussuoja ei kuulu enää yksistään jäsenvaltioiden menettelylliseen autonomiaan sellaisena kuin tehokkuus- ja vastaavuusperiaatteet sitä rajoittavat. ( 11 )

17.

Näin ollen direktiivin 89/665 1 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että direktiivin 2004/18 soveltamisalaan kuuluviin hankintasopimuksiin liittyviin hankintaviranomaisten päätöksiin voidaan hakea muutosta tehokkaasti ja varsinkin mahdollisimman nopeasti tämän direktiivin 2–2 f artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti sillä perusteella, että nämä päätökset ovat vastoin julkisia hankintoja koskevaa yhteisön oikeutta tai vastoin kansallisia säännöksiä, jotka on annettu kyseisen yhteisön oikeuden saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Näihin oikeussuojakeinoihin voi kuulua muutoksenhaku sekä kansallisissa tuomioistuimissa että direktiivin 89/665 2 artiklan 9 kohdan ensimmäisessä alakohdassa mainituissa tuomioistuimen kaltaisissa elimissä.

18.

Tässä yhteydessä herää kysymys siitä, onko SEUT 267 artiklassa tarkoitetun tuomioistuimen käsitteen tulkinnassa mahdollisesti otettava huomioon se, että kyseessä oleva elin on perustettu sen vuoksi, että jäsenvaltio voisi noudattaa direktiivin 89/665 säännöksistä johtuvia velvoitteitaan. Usein näet juuri nämä tuomioistuinten kaltaiset elimet joutuvat tulkitsemaan unionin oikeutta julkisten hankintojen alalla ja toisinaan lähes yksinomaan, jos niiden päätöksiin ei voida käytännössä hakea muutosta yleisissä tuomioistuimissa.

19.

On syytä huomata, että unionin tuomioistuin on jo aiemminkin soveltanut SEUT 267 artiklan tulkintaa koskevassa oikeuskäytännössään, joka on luotu suurelta osin vasta direktiivin 89/665 antamisen jälkeen, SEUT 267 artiklassa tarkoitetun tuomioistuimen käsitteen edellytyksiä joustavasti, ( 12 ) mikä on antanut erilaisille muutoksenhakuelimille, joista jäsenvaltioissa on säädetty myös julkisten hankintojen alalla, mahdollisuuden esittää ennakkoratkaisukysymyksiä unionin tuomioistuimelle. ( 13 ) Unionin tuomioistuin on lieventämällä edellytyksiä, joiden täyttyessä se katsoo elimen olevan tuomioistuin, luokitellut SEUT 267 artiklassa tarkoitetuiksi tuomioistuimiksi myös sellaiset hallintoelimet, jotka ratkaisevat asian ylimpänä oikeusasteena unionin oikeuden eri aloilla. ( 14 )

20.

Kun otetaan huomioon, että unionin tuomioistuin on jo nähdäkseni omaksunut tällä alalla SEUT 267 artiklaa koskevan tulkinnan, joka on riittävän joustava, jotta voidaan varmistaa unionin oikeuden säännösten yhtenäinen tulkinta jäsenvaltioissa, olen sitä mieltä, etteivät direktiivin 89/665 säännökset tai se, että Tribunal Català de Contractes del Sector Públic on toimivaltainen nimenomaan julkisten hankintojen alalla, vaikuta erityisellä tavalla SEUT 267 artiklan soveltamiseen käsiteltävässä asiassa.

21.

Tribunal Català de Contractes del Sector Públicin lakisääteisyyden osalta selviää niin tämän elimen vastauksesta unionin tuomioistuimen selvityspyyntöön kuin Espanjan hallituksen istunnossa esittämistä huomautuksistakin, että Katalonian itsehallintoalue on perustanut Tribunal Català de Contractes del Sector Públicin Espanjan oikeudessa säädetyn erityisen lakisääteisen toimivallan nojalla. ( 15 )

22.

Mainittu elin perustettiin ensin yhdestä jäsenestä koostuvaksi elimeksi nimeltä Órgano Administrativo de Recursos Contractuales de Cataluña (sopimusasioita koskevia valituksia käsittelevä Katalonian hallintoelin) fiskaalisista toimenpiteistä ja rahoitustoimenpiteistä 27.7.2011 annetun lain 7/2011 ( 16 ) neljännellä lisäsäännöksellä. Órgano Administrativo de Recursos Contractuales de Cataluñan toimivaltaan kuuluvien asioiden määrän lisäännyttyä ja eriytyessä siitä tehtiin kollegiaalinen elin nimeltä Tribunal Català de Contractes del Sector Públic 3.9.2013 annetulla asetuksella 221/2013. ( 17 ) Mainittu asetus sisältää muun muassa Tribunal Català de Contractes del Sector Públicin perustamista, toimivaltaa ja kokoonpanoa koskevat säännökset. Tämän elimen lakisääteisyyttä koskeva vaatimus on siten selvästi täytetty.

23.

Julkisia hankintoja koskevien riitojen tuomiovaltaa käyttäen tehtävää ratkaisemista koskevan järjestelmän osana Tribunal Català de Contractes del Sector Públic täyttää myös pysyvyysvaatimuksen. ( 18 ) Vaikka näet mainitun tuomioistuimen jäsenet nimitetään viiden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia, ( 19 ) se on kuitenkin pysyvä julkisoikeudellisena elimenä eikä siis ole tilapäinen elin, joka perustettaisiin yksittäistä oikeusriitaa varten.

24.

Tribunal Català de Contractes del Sector Públicissa erityisellä muutoksenhaulla vireille pannun menettelyn kontradiktorisuudesta on yhtäältä heti aluksi muistutettava, ettei kontradiktorisen menettelyn vaatimus ole ehdoton edellytys. ( 20 ) Kuninkaan asetuksen 3/2011:n 46 §:n mukaan asianosaisilla on kuitenkin mahdollisuus esittää huomautuksia ja todisteita elimelle, joka on toimivaltainen ratkaisemaan oikeusriidan. Tribunal Català de Contractes del Sector Públicin osalta julkisten hankintasopimusten tekomenettelyjä koskevia erityisiä muutoksenhakuja koskevan menettelyn kulkua säännellään asetuksen 221/2013 14 §:n mukaan julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön perussäännöillä, tämän lainsäädännön täytäntöönpanon varmistavilla säännöillä ja menettelysäännöillä, jotka sisältyvät mainittuun asetukseen, sekä säännöstöllä, jota sovelletaan julkishallinnon oikeudelliseen järjestelmään ja yleiseen hallinnolliseen menettelyyn.

25.

Katson lisäksi, että menettelyn kontradiktorisuutta koskeva edellytys on täytetty käsiteltävässä asiassa, koska Tribunal Català de Contractes del Sector Públicissa on kiistatta vireillä julkisia hankintoja koskevien erityisten muutoksenhakujen johdosta riita-asiat, joissa asianosaisia ovat yhtäältä hankintaviranomainen vastaajana sekä toisaalta oikeusriidan vireille pannut tarjoaja.

26.

Toisaalta ennakkoratkaisua pyytäneen elimen itsensä toimittamien tietojen mukaan se valvoo julkisia hankintoja koskevien päätösten laillisuutta. On aiheellista muistuttaa, että Tribunal Català de Contractes del Sector Públicin kaltaiset elimet on perustettu Espanjassa direktiivistä 89/665 johtuvien velvollisuuksien täyttämiseksi; näitä ovat erityisesti velvollisuus taata, että päätöksiin, joita hankintaviranomaiset tekevät julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyn yhteydessä, voidaan kohdistaa tehokkaita muutoksenhakuja, jotka perustuvat julkisia hankintoja koskevan unionin oikeuden tai tämän oikeuden täytäntöön panevien kansallisten sääntöjen rikkomiseen. Tribunal Català de Contractes del Sector Públic soveltaa siten selvästi oikeussääntöjä elimenä, joka on toimivaltainen käsittelemään tällaisia muutoksenhakuja.

27.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan riippumattomuuden käsite, joka kuuluu erottamattomasti tuomioistuinten tehtävään, merkitsee ennen kaikkea, että kyseinen elin on ulkopuolinen siihen viranomaiseen nähden, joka on tehnyt päätöksen, johon on haettu muutosta. ( 21 ) Tähän käsitteeseen kuuluu kaksi osatekijää. Ensimmäinen, ulkoinen osatekijä edellyttää, että elin on suojattu sellaisilta ulkoisilta toimenpiteiltä tai painostuksilta, jotka voivat vaarantaa sen jäsenten päätöksenteon riippumattomuuden heidän ratkaistavakseen saatettujen asioiden osalta. Toinen, sisäinen osatekijä liittyy puolueettomuuden käsitteeseen ja merkitsee sitä, että elin ylläpitää yhtäläistä etäisyyttä asian asianosaisiin ja siihen, mitkä ovat heidän intressinsä asian kohteeseen. Tämä osatekijä edellyttää objektiivisuutta ja sitä, ettei elimellä ole muuta intressiä asian ratkaisun lopputulokseen kuin oikeussääntöjen tinkimätön soveltaminen. ( 22 )

28.

Nämä riippumattomuuden ja puolueettomuuden takeet edellyttävät sellaisten sääntöjen olemassaoloa, jotka koskevat muun muassa elimen kokoonpanoa, sen jäsenten nimitystä, toimikauden kestoa sekä perusteita, jotka koskevat jäsenten pidättymistä päätöksenteosta, jääviyttä ja tehtävistä vapauttamista, ja joiden perusteella yksityisten perustellut epäilyt siltä osin, onko kyseinen elin täysin ulkopuolisen vaikutusvallan ulottumattomissa, ja siltä osin, onko se täysin puolueeton vastakkain oleviin intresseihin nähden, voidaan sivuuttaa. ( 23 ) Oikeuskäytännön mukaan ennakkoratkaisua pyytäneen elimen riippumattomuutta koskevan edellytyksen katsotaan täyttyvän vasta muun muassa silloin, kun tämän elimen jäsenten tehtävistään vapauttamisen syyt määritetään nimenomaisissa lainsäädännön säännöksissä. ( 24 )

29.

Edellä mainitut ennakkoratkaisua pyytäneen elimen riippumattomuutta koskevat edellytykset täyttyvät nähdäkseni käsiteltävässä asiassa. Asetuksen 221/2013 2 §:n mukaan, jonka otsikko on ”Oikeudellinen luonne” ja joka koskee Tribunal Català de Contractes del Sector Públicin perustamista, ”tuomioistuin on erityinen kollegiaalinen hallintoelin, joka hoitaa tehtäviään täysin riippumattomasti, objektiivisesti ja puolueettomasti, ei ole minkään hierarkkisen suhteen alainen eikä saa minkäänlaisia ohjeita asianomaisilta julkishallinnon elimiltä”.

30.

Asetuksen 221/2013 5 §:ssä säädetään ennakkoratkaisua pyytäneen elimen kokoonpanosta, johon kuuluvat puheenjohtaja ja kaksi oikeudessa asessorina mukana olevaa henkilöä, jotka nimittää arviointiperusteiden laatimiseen sekä julkisten hankintojen ohjaamiseen ja valvontaan toimivaltaisen yksikön johtaja. Tuomioistuimen jäsenyyttä koskevat edellytykset luetellaan asetuksen 221/2013 6 §:ssä. Muistutan, että jäsenet nimitetään viiden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia, ( 25 ) ja tuomioistuimen jäseniksi nimitetyt virkamiehet ovat toimikauden kestäessä tilapäisesti muihin tehtäviin siirrettyjen työntekijöiden hallinnollisessa asemassa, toisin sanoen he keskittyvät yksinomaan tehtävänsä hoitamiseen Tribunal Català de Contractes del Sector Públicissa. ( 26 ) Asetuksen 221/2013 8 §:n 4 momentin mukaan tämän elimen jäseniä ei voida erottaa, mutta heidät voidaan kuitenkin vapauttaa tehtävistään tai panna viralta joistakin kyseisessä artiklassa nimenomaisesti luetelluista syistä. ( 27 ) Asetuksen 221/2013 11 §:ään sisältyvät päätöksenteosta pidättymisen tai jääväämisen syitä koskevat erityiset säännöt.

31.

Vaikka Tribunal Català de Contractes del Sector Públic on liitetty ”arviointiperusteiden laatimiseen sekä julkisten hankintojen ohjaamiseen ja valvontaan toimivaltaiseen yksikköön”, se ei ole minkään hierarkisen suhteen alainen eikä saa minkäänlaisia ohjeita asianomaisilta julkishallinnon elimiltä. ( 28 ) Tribunal Català de Contractes del Sector Públic on päätöksiä tehdessään ulkopuolinen käsiteltäviin intresseihin nähden ja edellytetyllä tavalla puolueeton. ( 29 )

32.

On vielä syytä todeta, ettei Tribunal Català de Contractes del Sector Públicilla ole vastaajan asemaa silloin, kun sen päätöksiä riitautetaan. ( 30 ) Tämän tuomioistuimen antamat päätökset ja toimet voivat tosin olla hallinto-oikeudellisen muutoksenhaun kohteena, mutta kyse on toisen oikeusasteen oikeussuojasta, mikä ei voi viedä tämän elimen päätöksiltä SEUT 267 artiklassa tarkoitettua tuomiovallan käyttöön perustuvaa luonnetta. Ennakkoratkaisua pyytäneen elimen päätökset eivät voi olla hallinnollisen uudelleenkäsittelyn kohteena. ( 31 )

33.

Ennakkoratkaisua pyytänyt elin täyttää siis mielestäni riippumattomuusedellytyksen sellaisena kuin se juontuu unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä.

34.

SEUT 267 artiklaa koskevassa oikeuskäytännössä tarkoitettu ennakkoratkaisua pyytäneen elimen ”tuomiovallan pakottavuus” oli se, joka herätti ensimmäisenä epävarmuutta unionin tuomioistuimessa siitä, voidaanko Tribunal Català de Contractes del Sector Públicia pitää SEUT 267 artiklassa tarkoitettuna jäsenvaltion tuomioistuimena. Muistutan, että oleellinen kysymys tähän liittyen on se, estääkö se, että muutoksenhaku ennakkoratkaisua pyytäneeseen elimeen ei sen päätösten oikeudellisesta sitovuudesta huolimatta ole ainoa mahdollinen käytettävissä oleva oikeussuojakeino, pitämästä tätä elintä 267 artiklassa tarkoitettuna ”jäsenvaltion tuomioistuimena”.

35.

Unionin tuomioistuimen käytettävissä olevista tiedoista näet ilmenee, että muutoksenhaku Tribunal Català de Contractes del Sector Públicissa on vaihtoehtoista. Tämän elimen mukaan hakija voi valita ( 32 ) Tribunal Català de Contractes del Sector Públiciin tehtävän erityisen muutoksenhaun ja hallinto-oikeudellisen muutoksenhaun väliltä, mutta valinta sitoo hallintoviranomaista, joka ei voi sivuuttaa sitä. ( 33 ) Sitä vastoin kun on kyse vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alan hankintamenettelyistä 30.10.2007 annetussa laissa 31/2007 tarkoitetuista erityisaloista, ( 34 ) mahdollisuudesta esittää suoraan hallinto-oikeudellinen muutoksenhaku ei ole säädetty. Erityinen muutoksenhaku ei siis ole vaihtoehtoista näille aloille, koska asia on saatettava vireille Tribunal Català de Contractes del Sector Públicin kaltaisissa muutoksenhakuelimissä ennen asian saattamista toimivaltaisten tavanomaisten hallintotuomioistuinten käsiteltäväksi.

36.

Käsiteltävässä asiassa pääasia ei koske mitään laissa 31/2007 tarkoitetuista ja tämän ratkaisuehdotuksen 35 kohdassa mainituista erityisaloista, joten nähdäkseni on sovellettava tavanomaista järjestelmää.

37.

On näet syytä muistaa, että elimen oikeus saattaa asia unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi määräytyy sekä rakenteellisten että toiminnallisten arviointiperusteiden mukaan. Tässä yhteydessä kansallista elintä voidaan pitää SEUT 267 artiklassa tarkoitettuna jäsenvaltion tuomioistuimena silloin, kun se hoitaa tuomiovallan käyttöön liittyviä tehtäviä, kun taas muiden, muun muassa hallinnollisten, tehtävien hoitamisessa sen ei voida katsoa olevan tuomioistuimen asemassa. ( 35 ) Tästä seuraa, että todettaessa, onko sellaista kansallista elintä, jolle on lainsäädännössä annettu erityyppisiä tehtäviä, pidettävä SEUT 267 artiklassa tarkoitettuna jäsenvaltion tuomioistuimena, on selvitettävä, mikä on sen hoitamien tehtävien erityisluonne siinä erityisessä normatiivisessa asiayhteydessä, jossa se on saattanut asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi. ( 36 )

38.

Ennakkoratkaisua pyytäneen elimen ”tuomiovallan pakottavuutta” koskevaa edellytystä on kehitetty unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä SEUT 267 artiklassa tarkoitettua jäsenvaltion tuomioistuinta koskevien edellytysten tavoin. On syytä huomata, ettei tämän käsitteen käyttö unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä ole aina ollut johdonmukaista. Usein on niin, ettei unionin tuomioistuin viittaa nimenomaisesti tähän edellytykseen, ja ainakin ranskaksi käsitteen käyttö ei ole ongelmatonta. Tämä ennakkoratkaisua pyytäneen elimen tuomiovallan pakottavuutta koskeva käsite on nähdäkseni mainittu ensimmäisen kerran sellaisenaan tuomiossa Dorsch Consult, ( 37 ) vaikka ilmaisua pakollinen tuomiovalta on käytetty tätä ennekin tukemaan toteamusta siitä, että ennakkoratkaisua pyytänyt elin oli todella SEUT 267 artiklassa tarkoitettu jäsenvaltion tuomioistuin. ( 38 )

39.

Tuomiossa Dorsch Consult ( 39 ) yhteisöjen tuomioistuin erotti kaksi näkökohtaa tuomiovallan pakottavuudessa: yhtäältä asiaa käsittelevä elin tarjoaa käytännössä ainoan mahdollisen oikeussuojakeinon, ja toisaalta asiaa käsittelevän elimen päätökset ovat sitovia. ( 40 ) Yhteisöjen tuomioistuimen ei kuitenkaan mainitussa asiassa tarvinnut täsmentää selvästi arviointiperustetta asettamalla jommankumman tulkinnan etusijalle, koska kyseessä olleen elimen tuomiovalta oli tuossa tapauksessa pakollinen molemmilla edellä mainituilla tavoilla. ( 41 )

40.

Katson julkisasiamiesten Ruiz-Jarabo Colomer, Kokott ja Szpunar tavoin, että ilmauksen ”pakollinen” on viitattava pikemminkin siihen, että ennakkoratkaisua pyytäneen elimen päätökset ovat sitovia, eikä niinkään siihen, että muutoksenhaku tähän elimeen on ainoa mahdollinen oikeussuojakeino. ( 42 )

41.

Yhteisöjen tuomioistuin on näet luokitellut tuomiossa Emanuel ( 43 ) SEUT 267 artiklassa tarkoitetuksi jäsenvaltion tuomioistuimeksi henkilön, joka oli määrätty lausumaan muutoksenhakuasteena tavaramerkkirekisteriviranomaisen päätöksistä ja joka jakoi tämän toimivallan yleisen tuomioistuimen kanssa; asian saattaminen tämän tällaisen henkilön käsiteltäväksi riippui valittajasta, jolla oli oikeus valita, mihin tuomioistuimeen hän valittaisi. Tämän henkilön päätökset olivat sitovia. ( 44 )

42.

Samalla tavoin unionin tuomioistuin on luokitellut tuomiossa Ascendi Beiras Litoral e Alta, Auto Estradas das Beiras Litoral e Alta ( 45 ) pakolliseksi Tribunal Arbitral Tributárion (Portugali) tuomiovallan; tämä tuomioistuin oli vaihtoehtoinen veroriitojen ratkaisumuoto, ja sen päätökset sitoivat asianosaisia. Kuten tähän tuomioon johtaneessa asiassa, verovelvollinen saattoi verotusasiassa joko kääntyä hallintotuomioistuimen puoleen tai vaatia veroasioita käsittelevän välimiesoikeuden perustamista, ja tällöin veroviranomaisen oli noudatettava verovelvollisen päätöstä. Veroriitojen ratkaiseminen välimiesmenettelyssä ei siis ollut verovelvollisen käytössä ollut ylimääräinen oikeussuojakeino vaan todellakin perinteisen tuomioistuinmenettelyn vaihtoehto. ( 46 )

43.

Edellä mainituista tuomioista käykin ilmi, että unionin tuomioistuimen mukaan se, että oikeussuojakeinolle suppeasti ymmärrettynä on olemassa vaihtoehtoinen oikeussuojakeino, ei välttämättä estä pitämästä elintä, jossa vaihtoehtoiseen oikeussuojakeinoon on turvauduttu, SEUT 267 artiklassa tarkoitettuna jäsenvaltion tuomioistuimena. ( 47 ) Tämä vaihtoehtoinen oikeussuojakeino voi poiketa perinteisestä samalla tavoin kuin veroriitojen ratkaiseminen välimiesmenettelyssä poikkeaa muutoksenhausta hallintotuomioistuimissa. Vaikka vain yhden oikeussuojakeinon olemassaolo on mainittu useissa unionin tuomioistuimen tuomioissa, kun näissä tuomioissa kyseessä ollut oikeussuojakeino oli todella ainoa mahdollinen, unionin tuomioistuin ei ole milloinkaan katsonut mahdolliseksi, että ennakkoratkaisua pyytänyttä elintä ei pidettäisi SEUT 267 artiklassa tarkoitettuna ”jäsenvaltion tuomioistuimena” yksistään sillä perusteella, että kyseisellä alalla oli olemassa useita mahdollisia oikeussuojakeinoja. ( 48 )

44.

Minusta vaikuttaa lisäksi siltä, että unionin tuomioistuin on soveltanut alusta asti mainittua edellytystä sulkeakseen pois yksityiset välimiesoikeudet perinteisessä merkityksessä, vaikka tuomiovallan pakottavuutta koskevaa edellytystä ei sellaisenaan ole mainittu. ( 49 ) Näin ollen oikeuskäytännön mukaan on niin, ettei sopimukseen perustuva välimiesoikeus ole SEUT 267 artiklassa tarkoitettu jäsenvaltion tuomioistuin, jos sopimuspuolilla ei ole minkäänlaista oikeudellista tai tosiasiallista velvollisuutta saattaa riitojansa välimiesmenettelyssä ratkaistaviksi ja jos kyseisen jäsenvaltion viranomaiset eivät osallistu millään tavalla sen päätöksen tekoon, jolla käsittelyjärjestykseksi valitaan välimiesmenettely, ja jos viranomaisten tehtävänä ei ole osallistua viran puolesta asian käsittelyyn välimiesmenettelyssä. ( 50 ) Unionin tuomioistuin oli sitä vastoin ottanut tutkittaviksi sellaiset ennakkoratkaisukysymykset, jotka oli sille esittänyt välimiesoikeus, joka oli lakisääteinen, jonka päätökset sitoivat asianosaisia ja jonka toimivalta ei ollut riippuvainen asianosaisten sopimuksesta. ( 51 )

45.

Näin ollen se, että ennakkoratkaisua pyytäneen elimen päätökset ovat oikeudellisesti sitovia, on todella välttämätön edellytys sille, että se voidaan luokitella SEUT 267 artiklassa tarkoitetuksi jäsenvaltion tuomioistuimeksi, mutta tämä ei yksistään riitä, jotta mainitun elimen tuomiovaltaa voitaisiin pitää pakollisena SEUT 267 artiklaa koskevassa oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla. Kyseisen elimen on lisäksi oltava sellainen, josta on säädetty lailla ja jonka toimivalta ei riipu asianosaisten tahdosta. ( 52 ) Muistutan, että minusta ei kuitenkaan ole välttämätöntä, että muutoksenhaku tähän tuomioistuimeen on ainoa mahdollinen oikeussuojakeino.

46.

Jos valitaan päinvastainen tulkinta, voitaisiin teoriassa esittää kysymys hallinto-oikeudellisia asioita käsittelevien espanjalaisten elimien tuomiovallan pakottavuudesta näihin tavanomaisiin hallintotuomioistuimiin suoraan tehdyn julkisten hankintojen alaan liittyvän hallinnollisen muutoksenhaun yhteydessä. Hallinto-oikeudellisia asioita käsittelevän elimen tuomiovaltaa ei nähdäkseni voida tällaisessa tilanteessa pitää pakollisena, koska hallinto-oikeudellinen muutoksenhaku ei ole ainoa olemassa oleva oikeussuojakeino. ( 53 )

47.

Omasta puolestani vaikuttaa siltä, että edut, jotka liittyvät SEUT 267 artiklan tulkintaan, jonka mukaan Tribunal Català de Contractes del Sector Públicin kaltainen ennakkoratkaisua pyytänyt elin voidaan luokitella jäsenvaltion tuomioistuimeksi vaihtoehtoisen oikeussuojakeinon olemassaolosta huolimatta, ovat merkittävämmät kuin mahdolliset haittatekijät. Mahdollisuus valita useiden oikeussuojakeinojen väliltä antaa näet yksityisille mahdollisuuden valita kulloiseenkin tilanteeseensa sopivimmalta tuntuvan oikeussuojakeinon. ( 54 ) Erityisestä muutoksenhakumenettelystä julkisten hankintojen alalla vastaavilla Tribunal Català de Contractes del Sector Públicin kaltaisilla elimillä voi olla merkittävää tietämystä, jonka avulla ne voivat ratkaista nopeasti ja asiantuntevasti niiden käsiteltäväksi jätettyjä oikeusriitoja. Myös julkisten hankintojen alalla on kuitenkin mahdollista, että jotkin muutoksenhaut liittyvät pikemminkin yleisen hallinto-oikeuden alaa koskeviin kysymyksiin. Tällöin pakollinen muutoksenhaku erityiseen muutoksenhakuelimeen olisi tarpeetonta, jos tavanomainen hallintotuomioistuin olisi pätevämpi oikeusriidan ratkaisemiseen. ( 55 )

48.

Tribunal Català de Contractes del Sector Públicin päätökset ovat, tämä on syytä huomata, asianosaisia sitovia sekä täytäntöönpanokelpoisia. ( 56 ) Niillä on siten samat vaikutukset kuin hallintoriitoja käsittelevän ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen antamilla ratkaisuilla, vaikka muutosta olisi haettu vastaavasta ylemmästä hallintotuomioistuimesta. Minusta näyttää, että jos muutosta ei voida hakea hallintoriitoja käsittelevästä tuomioistuimesta, Tribunal Català de Contractes del Sector Públicin päätökset merkitsevät sitovaa ja lopullista ratkaisua hankintaviranomaisen ja tarjoajan väliselle riidalle. ( 57 ) Siten näille päätöksille on ominaista oikeusvoimaisuuden periaatteen vaikutusta vastaava sitovuus.

49.

Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että kansallisella lainsäädännöllä perustettuna erityisenä kollegiaalisena hallintoelimenä, jonka lakisääteinen toimivalta ei riipu asianosaisten tahdosta ja joka antaa sitovia ratkaisuja, Tribunal Català de Contractes del Sector Públic täyttää unionin oikeuskäytännössä vahvistetut edellytykset sille, että sitä voidaan pitää SEUT 267 artiklassa tarkoitettuna jäsenvaltion tuomioistuimena. Siinä on vireillä oikeudenkäyntiasia ja siltä on pyydetty ratkaisua menettelyssä, jonka tarkoituksena on ratkaisun antaminen tuomiovaltaa käyttäen. Unionin tuomioistuimella on näin ollen toimivalta ratkaista tämän elimen esittämät ennakkoratkaisukysymykset, ja ennakkoratkaisupyyntö on otettava tutkittavaksi.

50.

Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin toteaa, että sillä on toimivalta ratkaista Tribunal Català de Contractes del Sector Públicin esittämät ennakkoratkaisukysymykset.