—

Rohm Semiconductor GmbH, edustajanaan Rechtsanwalt H. Nehm,

—

Euroopan komissio, asiamiehinään B.-R. Killmann ja A. Caeiros,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee tariffi‑ ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL L 256, s. 1) liitteeseen I, sellaisena kuin se on muutettuna 1.8.2002 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1832/2002 (EYVL L 290, s. 1), sisältyvän yhdistetyn nimikkeistön (jäljempänä yhdistetty nimikkeistö) nimikkeiden 8541 ja 8543 sekä alanimikkeiden 8543 89 95 ja 8543 90 80 tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa ovat vastakkain Rohm Semiconductor GmbH (jäljempänä Rohm Semiconductor) ja Hauptzollamt Krefeld (Krefeldin päätullitoimipaikka) ja jossa on kyse moduulien, joilla lähetetään ja vastaanotetaan tietoja lähietäisyydellä, tuonnissa sovellettavien tullien kantamisesta.

3

Yhdistetty nimikkeistö perustuu harmonoituun tavarankuvaus- ja tavarankoodausjärjestelmään (jäljempänä harmonoitu järjestelmä), jonka on laatinut sittemmin Maailman tullijärjestöksi muuttunut tulliyhteistyöneuvosto ja joka on otettu käyttöön harmonoidusta tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmästä Brysselissä 14.6.1983 tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella, joka on hyväksytty Euroopan talousyhteisön puolesta 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL L 198, s. 1). Yhdistetyssä nimikkeistössä käytetään harmonoidun järjestelmän nimikkeiden ja alanimikkeiden mukaista kuusinumeroista luokittelua, ja siihen lisätään seitsemäs ja kahdeksas numero sen omien alajaottelujen muodostamiseksi.

4

Yhdistetyn nimikkeistön ensimmäinen osa käsittää joukon johdantomääräyksiä. Tämän osan I osaston, joka sisältää yleissäännöt, A jaksossa, jonka otsikko on ”Yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt”, säädetään seuraavaa:

”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti.

– –

5

Yhdistetyn nimikkeistön toinen osa, jonka otsikko on ”Tullitaulukko”, sisältää XVI jakson. Tämä jakso sisältää muun muassa 85 ryhmän, jonka otsikko on ”Sähkökoneet ja ‑laitteet sekä niiden osat; äänen tallennus- tai toistolaitteet, televisiokuvan tai ‑äänen tallennus- tai toistolaitteet sekä tällaisten tavaroiden osat ja tarvikkeet”.

6

Tämän jakson otsikon alla on mainittu 2 huomautus, jossa täsmennetään seuraavaa:

”– –

– –

7

Tähän 85 ryhmään kuuluvat muun muassa seuraavat nimikkeet ja alanimikkeet:

”8529 Osat, jotka soveltuvat käytettäviksi yksinomaan tai pääasiallisesti nimikkeiden 8525–8528 laitteissa:

– –

8529 90 – muut:

8529 90 10 ‐ ‐ yksiköt, joissa kaksi tai useampi osa tai kappale on kiinnitetty tai liitetty yhteen, alanimikkeiden 8526 10 10, 8526 91 11, 8526 91 19 ja 8526 92 10 laitteita varten, siviili-ilma-aluksissa käytettävät – –

‐ ‐ muut:

8529 90 40 ‐ ‐ ‐ alanimikkeiden 8525 10 50, 8525 20 91, 8525 20 99, 8525 40 11 ja 8527 90 92 laitteiden osat

‐ ‐ ‐ muut:

‐ ‐ ‐ ‐ kaapit ja kotelot:

– –

8541 Diodit, transistorit ja niiden kaltaiset puolijohdekomponentit; valolle herkät puolijohdekomponentit, mukaan lukien fotojännitekennot, myös jos ne on koottu moduuleiksi tai paneeleiksi; valoa säteilevät diodit; asennetut pietsosähköiset kiteet:

– –

8543 Sähkökoneet ja ‑laitteet, joilla on itsenäinen tehtävä, muualle tähän ryhmään kuulumattomat:

– –

– muut koneet ja laitteet:

– –

8543 89 – – muut:

– –

8543 89 95 – – – – muut

8543 90 – osat:

– –

8543 90 80 – – muut

– –”

8

Tiettyihin teollisuus-, maatalous- ja kalastustuotteisiin sovellettavien yhteisen tullitariffin autonomisten tullien väliaikaisesta suspendoimisesta 27.6.1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/96 (EYVL L 158, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 19.12.2002 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2264/2002 (EYVL L 350, s. 1; jäljempänä asetus N:o 1255/96), 1 artiklassa säädettiin, että asetuksen liitteessä lueteltuja tuotteita koskevat yhteisen tullitariffin autonomiset tullit suspendoitiin niiden kunkin osalta esitetyille tasoille. Kyseisen liitteen mukaan alanimikkeeseen 8543 90 80 kuuluvista tuotteista ei kannettu tullia. Tämä koski muun muassa nimikkeeseen 8541 tai 8542 kuuluvien tuotteiden yhdistelmää painetulle piirille koteloon asennettuna. Asetus N:o 1255/96 kumottiin tiettyihin maatalous-, kalastus- ja teollisuustuotteisiin sovellettavien yhteisen tullitariffin autonomisten tullien suspendoimisesta ja asetuksen N:o 1255/96 kumoamisesta 19.12.2011 annetulla neuvoston asetuksella (EU) N:o 1344/2011 (EUVL L 349, s. 1). Asetusta N:o 1255/96 on kuitenkin edelleen sovellettava pääasiassa kyseessä olevan kaltaisiin olosuhteisiin.

9

Maailman tullijärjestö hyväksyy harmonoidusta tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmästä Brysselissä 14.6.1983 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen 8 artiklassa määrätyin edellytyksin harmonoidun järjestelmän komitean antamat selitykset ja tariffointisuositukset.

10

Harmonoidun järjestelmän nimikettä 8541 koskevien selitysten B kohta, jonka otsikko on ”Valolle herkät puolijohdekomponentit”, sisältää seuraavat täsmennykset:

”Tämä tavararyhmä koostuu valoherkistä puolijohteista, joissa näkyvä valo, infrapuna- [tai] ultraviolettisäteily aiheuttaa vaihteluita ominaisvastuksessa tai kehittää sähkömotorista voimaa sisäisen valosähköilmiön avulla.

– –

Valoherkät puolijohteet kuuluvat tähän nimikkeeseen riippumatta siitä, tullataanko ne asennettuina (ts. kytkentänastoin tai johtimin varustettuina), koteloituina taikka asentamattomina.”

11

Harmonoidun järjestelmän nimikettä 8543 koskevissa selityksissä todetaan muun muassa seuraavaa:

”Tähän nimikkeeseen kuuluvilla koneilla ja laitteilla tulee olla itsenäinen tehtävä. Tällaisia itsenäisen tehtävän omaavia koneita ja mekaanisia laitteita tarkoittavat nimikkeen 8479 johdanto-osan selitykset koskevat soveltuvin osin myös tähän nimikkeeseen kohdistettavia koneita ja laitteita.”

12

Harmonoidun järjestelmän selityksissä, jotka koskevat nimikettä 8479, todetaan tässä yhteydessä seuraavaa:

”Tämä nimike käsittää vain koneet ja laitteet, joilla on itsenäinen tehtävä ja joita:

– –

– –

Tähän nimikkeeseen kuuluvat koneet ja laitteet eroavat osia koskevien yleismääräysten mukaan luokiteltavista koneiden jne. osista siinä, että niillä on itsenäinen tehtävä.”

13

Rohm Semiconductor ilmoitti vuoden 2003 aikana vapaaseen liikkeeseen luovuttamista varten moduuleja, joilla vuorovaikutuksessa muiden elektronisten laitteiden kanssa lähetetään ja vastaanotetaan tietoja lähietäisyydellä infrapunasäteiden avulla. Nämä moduulit on tarkoitettu liitettäviksi matkapuhelimiin ja kannettaviin tietokoneisiin. Niistä jokainen koostuu muun muassa painetusta piiristä, johon on asennettu fotodiodeja ja valoa säteileviä diodeja.

14

Vuosien 2006 ja 2007 aikana Hauptzollamt Krefeld sovelsi mainittuihin moduuleihin 3,7 prosentin suuruista tullia sillä perusteella, että nämä samat moduulit kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8543 89 95. Hauptzollamt Krefeld osoitti siten Rohm Semiconductorille kaksi tullien maksuunpanopäätöstä, jotka olivat suuruudeltaan yhteensä 125397,15 euroa.

15

Rohm Semiconductor nosti kanteen näistä päätöksistä Finanzgericht Düsseldorfissa (Düsseldorfin verotusasioita käsittelevä tuomioistuin). Se katsoo, että pääasiassa kyseessä olevat moduulit kuuluvat tariffinimikkeeseen 8541, joka kattaa muun muassa diodit, transistorit ja niiden kaltaiset puolijohdekomponentit sekä valoa säteilevät diodit, ja että nämä moduulit on tämän johdosta vapautettu tulleista. Väitteensä tueksi Rohm Semiconductor vetoaa tuomioon X (C-411/07, EU:C:2008:535), jossa optoerottimien todettiin kuuluvan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8541.

16

Hauptzollamt Krefeld kiistää tämän väitteen asiaankuuluvuuden. Kyseessä olevat moduulit nimittäin eroavat optoerottimista, koska mainitut moduulit – erotuksena optoerottimiin – toimivat sen ansiosta, että niihin asennetut diodit ovat vuorovaikutuksessa toisiin elektronisiin laitteisiin asennettujen diodien kanssa.

17

Hauptzollamt Krefeld katsoo aluksi, että jo se seikka, etteivät nämä moduulit ole optoerottimia, on esteenä niiden luokittelemiselle nimikkeeseen 8541. Optoerottimien valoa tuottavat ja sitä vastaanottavat osat on nimittäin erotettu toisistaan galvaanisella erottelulla, jolla eristetään kaikki sähkövirta näillä komponenteilla toisiinsa yhdistettyjen piirien välillä. Pääasiassa kyseessä olevissa moduuleissa valoa säteilevien diodien ja fotodiodien ei sitä vastoin ole tarkoitus olla vuorovaikutuksessa toisiinsa, vaan valoa säteilevien diodien on lähetettävä signaaleja niiden ulkoisille vastineille ja fotodiodien on vastaanotettava näiden signaalit.

18

Sen mukaan on seuraavaksi niin, että näillä moduuleilla on myös toiminto, jota optoerottimilla ei ole. Niitä käytetään nimittäin lähetys- tai vastaanottomoduuleina langattomaan optiseen viestintään.

19

Lopuksi on niin, että mainittu toiminto eroaa niiden laitteiden – matkapuhelinten tai kannettavien tietokoneiden – toiminnoista, joihin moduulit on asennettu. Mainittuja moduuleja ei voida niiden toimintojen perusteella pitää näihin laitteisiin integroituneena tai niistä erottamattomana osana.

20

Kun otetaan huomioon esitetyt väitteet, ennakkoratkaisua pyytäneellä tuomioistuimella on epäilyksiä siitä, kuuluvatko nämä moduulit yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8541 niiden koostumuksen perusteella vai yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8543 niiden itsenäisen tehtävän johdosta.

21

Finanzgericht Düsseldorf on näin ollen päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

22

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ensimmäisellä kysymyksellään lähinnä, onko yhdistettyä nimikkeistöä tulkittava siten, että moduulit, joista jokainen muodostuu valoa säteilevän diodin, fotodiodin ja useiden muiden puolijohdekomponenttien välikytkennöistä ja joita voidaan käyttää infrapunalähettiminä tai ‑vastaanottimina, kun niihin syötetään virtaa laitteista, joihin ne on asennettu, kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8541, vai siten, että ne kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8543.

23

Aluksi on muistutettava, että unionin tuomioistuimen vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, että kun unionin tuomioistuimen käsiteltävänä on tariffiluokittelua koskeva ennakkoratkaisupyyntö, sen tehtävänä on pikemminkin selventää kansalliselle tuomioistuimelle niitä kriteereitä, joiden soveltaminen tekee tälle mahdolliseksi luokitella oikein pääasiassa kyseessä olevat tuotteet yhdistettyyn nimikkeistöön, eikä luokitella tuotteita itse, mikä johtuu varsinkin siitä, ettei sillä välttämättä ole kaikkia tähän tarvittavia tietoja. On ilmeistä, että kansallinen tuomioistuin on joka tapauksessa paremmassa asemassa tekemään luokittelun. Antaakseen kansalliselle tuomioistuimelle hyödyllisen vastauksen unionin tuomioistuin voi kuitenkin kansallisten tuomioistuinten kanssa harjoittamansa yhteistyön nimissä antaa ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle kaikki tarpeellisiksi katsomansa ohjeet (ks. mm. tuomio Data I/O, C-370/08, EU:C:2010:284, 24 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio Data I/O, C-297/13, EU:C:2014:331, 36 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

24

Seuraavaksi on niin, kuten Rohm Semiconductor ja Euroopan komissio väittävät, että oikeusvarmuuden ja valvonnan helppouden takaamiseksi tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketekstissä sekä sen jaksojen tai ryhmien huomautusten tekstissä (ks. mm. tuomio Peacock, C-339/98, EU:C:2000:573, 9 kohta; tuomio Codirex Expeditie, C-400/06, EU:C:2007:519, 16 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio Sysmex Europe, C-480/13, EU:C:2014:2097, 29 kohta).

25

Lopuksi on niin, että yhdistetyn nimikkeistön osalta komission laatimat selittävät huomautukset ja harmonoidun järjestelmän osalta Maailman tullijärjestön laatimat selitykset auttavat huomattavasti eri tullinimikkeiden sisällön tulkinnassa, vaikka ne eivät olekaan oikeudellisesti sitovia (ks. vastaavasti mm. tuomio Data I/O, EU:C:2014:331, 33 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio Lukoyl Neftohim Burgas, C-330/13, EU:C:2014:1757, 35 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

26

Oikeuskäytännössä on yhtäältä todettu yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 8541 osalta, että tähän nimikkeeseen kuuluvat muun muassa optoerottimien kaltaiset valolle herkät puolijohdekomponentit (tuomio X, EU:C:2008:535, 30 kohta).

27

Toisaalta on niin, että nimikettä 8543 on mahdollista käyttää vain, jos sähkökoneella tai ‑laitteella on itsenäinen tehtävä ja jos sitä ei voida luokitella muihin yhdistetyn nimikkeistön 85 ryhmän nimikkeisiin (ks. vastaavasti tuomio X, EU:C:2008:535, 27 ja 28 kohta).

28

Koska ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on todennut pääasiassa kyseessä olevilla moduuleilla olevan itsenäinen tehtävä, on tarkasteltava näistä edellytyksistä jälkimmäistä.

29

Siitä, että nimike 8543 on luonteeltaan toissijainen, seuraa, että siihen kuuluvat tuotteet, jotka kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön ryhmään 85 mutta jotka eivät vastaa mitään muuta kyseisen ryhmän nimikettä (ks. analogisesti tuomio Data I/O, EU:C:2014:331, 49 kohta).

30

Ensimmäiseksi on kuitenkin niin, että pääasiassa kyseessä olevan tuotteen ominaispiirteet ovat optoerottimien ominaispiirteitä monimutkaisempia.

31

Pääasiassa kyseessä olevan kaltaiset moduulit nimittäin eroavat pelkistä puolijohdekomponenteista tai diodeista siinä, kuten ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että ne koostuvat useista piireistä, joita on asennettu useisiin puolijohdekomponentteihin, sekä valoa säteilevästä diodista ja fotodiodista. Mikään näistä komponenteista ei näin ollen saa aikaan näille moduuleille ominaista toimintoa, koska näitä moduuleja voidaan käyttää sekä signaalien lähettämiseen että vastaanottamiseen.

32

Seuraavaksi on niin, että kun optoerottimet välittävät signaalia virtapiiristä toiseen samassa tuotteessa, mainitut moduulit mahdollistavat ulkoisen signaalinvälityksen tuotteisiin, joihin ne on asennettu. Tiedonvälitys näiden moduulien välityksellä tapahtuu siten eri laitteiden välillä.

33

Toiseksi on niin, kuten komissio huomauttaa kirjallisissa huomautuksissaan, että sillä, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaiset moduulit koostuvat tekijöistä, jotka erikseen tarkasteltuina voitaisiin luokitella yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8541, ei voida kyseenalaistaa niiden luokittelua toiseen nimikkeeseen, koska nämä tekijät toisiinsa yhdistettyinä muodostavat näistä tekijöistä erillisiä tuotteita (ks. analogisesti tuomio Kloosterboer Services, C-173/08, EU:C:2009:382, 29 kohta).

34

Koska yhtäältä pääasiassa kyseessä olevan kaltaisilla moduuleilla, joita käytetään vuorovaikutuksessa muiden elektronisten laitteiden kanssa tietojen lähettämiseen ja vastaanottamiseen lähietäisyydellä infrapunasäteiden avulla, on itsenäinen tehtävä ja koska toisaalta nämä moduulit, joista jokainen muodostuu valoa säteilevän diodin, fotodiodin ja useiden muiden puolijohdekomponenttien välikytkennöistä ja jotka on tarkoitettu liitettäviksi muihin laitteisiin, joista ne ottavat virtaa, eivät sisälly mihinkään muuhun yhdistetyn nimikkeistön ryhmän 85 nimikkeeseen kuin nimikkeeseen 8543, ne kuuluvat siten viimeksi mainittuun nimikkeeseen.

35

Kaiken edellä esitetyn perusteella ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, että yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että moduulit, joista jokainen muodostuu valoa säteilevän diodin, fotodiodin ja useiden muiden puolijohdekomponenttien välikytkennöistä ja joita voidaan käyttää infrapunalähettiminä tai ‑vastaanottimina, kun niihin syötetään virtaa laitteista, joihin ne on asennettu, kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8543.

36

Rohm Semiconductor väittää, että toinen kysymys on hypoteettinen, ja ehdottaa tämän johdosta, että unionin tuomioistuin jättää sen tutkimatta. Se vetoaa tässä yhteydessä unionin tuomioistuimen tuomiossaan X (EU:C:2008:535) omaksumaan määritelmään ilmaisusta ”osat” väittääkseen, että koska pääasiassa kyseessä olevat moduulit eivät voi toimia tarkoituksenmukaisella tavalla ilman matkapuhelimia, joita varten ne on tarkoitettu, niitä on pidettävä näiden puhelinten ”osina”. Yhdistetyn nimikkeistön XVI jakson 2 huomautuksen c alakohdan mukaan nämä moduulit on luokiteltava alanimikkeeseen 8529 90 40, koska ne on tarkoitettu nimenomaisesti asennettaviksi matkapuhelimiin.

37

Rohm Semiconductorin mukaan toisen kysymyksen tarkoituksena on siten määrittää tilanteessa, jossa yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 8525 sanamuodon mukaan matkapuhelimet jäävät sen ulkopuolelle, onko tällaisia moduuleja pidettävä matkapuhelinten tapaan nimikkeeseen 8543 kuuluvana koneena tai laitteena sillä perusteella, että niillä on tehtävä, joka on niille ominainen ja matkapuhelinten tehtävästä erillinen, vai ovatko ne tästä itsenäisestä tehtävästä huolimatta kyseiseen nimikkeeseen kuuluvien koneiden osia.

38

Aluksi on muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan olettamana on, että kansallisen tuomioistuimen niiden oikeudellisten seikkojen ja tosiseikkojen perusteella, joiden määrittämisestä se vastaa ja joiden paikkansapitävyyden selvittäminen ei ole unionin tuomioistuimen tehtävä, esittämillä unionin oikeuden tulkintaan liittyvillä kysymyksillä on merkitystä asian ratkaisun kannalta. Unionin tuomioistuin voi jättää tutkimatta kansallisen tuomioistuimen esittämän ennakkoratkaisupyynnön ainoastaan, jos on ilmeistä, että pyydetyllä unionin oikeuden tulkitsemisella ei ole mitään yhteyttä kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävän asian tosiseikkoihin tai kohteeseen, jos kyseinen ongelma on luonteeltaan hypoteettinen taikka jos unionin tuomioistuimella ei ole tiedossaan niitä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja, jotka ovat tarpeen, jotta se voisi antaa hyödyllisen vastauksen sille esitettyihin kysymyksiin (ks. mm. tuomio Pohotovost', C-470/12, EU:C:2014:101, 27 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio Kušionová, C-34/13, EU:C:2014:2189, 38 kohta).

39

Kun otetaan yhtäältä huomioon ensimmäiseen kysymykseen annettu vastaus, jonka mukaan yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaiset moduulit kuuluvat nimikkeeseen 8543, on sitäkin suuremmalla syyllä osoitettu, että vastauksen antaminen ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle tämän esittämään toiseen kysymykseen on tarpeellinen ja merkityksellinen pääasian oikeusriidan ratkaisemisen kannalta.

40

Toisaalta on muistutettava, että yhdistetyn nimikkeistön XVI jakson 2 huomautuksen a alakohdan sanamuodon mukaan ”osat, jotka ovat jonkin 84 tai 85 ryhmän nimikkeen (lukuun ottamatta nimikkeitä 8409, 8431, 8448, 8466, 8473, 8485, 8503, 8522, 8529, 8538 ja 8548) tavaroita, luokitellaan aina kukin omaan nimikkeeseensä”. Tätä luokittelusääntöä sovelletaan silloin, kun asianomaiset osat koostuvat tavaroista, jotka niille ominaisten piirteiden vuoksi kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön ryhmän 84 tai ryhmän 85 johonkin tiettyyn tariffinimikkeeseen. Mainitun säännön mukaan koneiden osat luokitellaan niille ominaisten piirteiden perusteella itsenäisinä tavaroina sellaiseen tiettyyn nimikkeeseen, johon nämä tavarat kuuluvat.

41

Tämä täsmennys on merkityksellinen, koska ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen toteaman tavoin tullien kantamista on asetuksen N:o 1255/96 nojalla lykätty tiettyjen yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8543 90 kuuluvien tuotteiden osalta. Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8543 90 kuuluvien sellaisten tuotteiden joukkoon, joiden osalta tällainen lykkäys on voimassa, kuuluvat tuotteet, jotka ovat ”nimikkeeseen 8541 tai 8542 kuuluvien tuotteiden yhdistelm[iä] painetulle piirille asennettu[i]na, kotelossa”. Kuten tämän tuomion 33 kohdassa on mainittu, pääasiassa kyseessä oleva tuote, joka koostuu komponenteista, jotka kaikki erikseen tarkasteltuina kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8541, voi mahdollisesti vastata tätä kuvausta. Jotta tällainen lykkäys voidaan myöntää, on kuitenkin välttämätöntä, että kyseinen tuote voidaan luokitella ”osaksi”. Pääasian oikeusriidan ratkaiseminen riippuu näin ollen toiseen kysymykseen annettavasta vastauksesta.

42

Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että toinen kysymys on otettava tutkittavaksi.

43

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee toisella kysymyksellään lähinnä, onko yhdistettyä nimikkeistöä tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisia moduuleja, jotka on asennettu laitteisiin, joiden mekaanisen tai sähköisen toiminnan kannalta ne eivät ole välttämättömiä, on pidettävä yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeessä 8543 90 80 tarkoitettuina osina, vai siten, että nämä moduulit kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8543 89 95, joka koskee muita sähkökoneita tai ‑laitteita, joilla on itsenäinen tehtävä ja jotka eivät kuulu muualle yhdistetyn nimikkeistön 85 ryhmään.

44

Yhdistetyn nimikkeistön XVI jakson 2 huomautuksessa tarkoitettua käsitettä ”osat” ei ole määritelty yhdistetyssä nimikkeistössä. Yhteisen tullitariffin johdonmukaisen ja yhtenäisen soveltamisen varmistamiseksi unionin tuomioistuin pyrkii antamaan tälle käsitteelle yhden ainoan määritelmän, joka on yhteinen yhdistetyn nimikkeistön kaikille ryhmille (ks. vastaavasti tuomio HARK, C‑450/12, EU:C:2013:824, 37 kohta).

45

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 8473 ja XVI jakson 2 huomautuksen b alakohdan asiayhteydessä kehitellystä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että käsite ”osat” edellyttää sellaisen kokonaisuuden olemassaoloa, jonka toiminnan kannalta osat ovat välttämättömiä (tuomio Peacock, EU:C:2000:573, 21 kohta ja tuomio Data I/O, EU:C:2014:331, 35 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

46

Jotta tavara voitaisiin luokitella ”osaksi”, ei ole riittävää osoittaa, ettei kone voisi ilman kyseistä tavaraa vastata niihin tarpeisiin, joita varten se on tarkoitettu. On vielä osoitettava, että kyseessä olevan koneen mekaaninen tai sähköinen toiminta riippuu mainitusta tavarasta (tuomio HARK, EU:C:2013:824, 36 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio Data I/O, EU:C:2014:331, 35 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

47

Harmonoidun järjestelmän nimikettä 8543 koskevissa selityksissä todetaan, että tähän nimikkeeseen kuuluvilla sähkökoneilla ja ‑laitteilla tulee olla itsenäinen tehtävä. Tässä kohdassa täsmennetään myös, että tällaisia itsenäisen tehtävän omaavia koneita ja mekaanisia laitteita tarkoittavat harmonoidun järjestelmän nimikkeen 8479 johdanto-osan selitykset koskevat soveltuvin osin myös harmonoidun järjestelmän nimikkeeseen 8543 kohdistettavia koneita ja laitteita.

48

Harmonoidun järjestelmän nimikettä 8479 koskevissa selityksissä täsmennetään tältä osin yhtäältä, että tämä nimike käsittää vain koneet ja laitteet, joilla on itsenäinen tehtävä ja joita ei voida kohdistaa harmonoidun järjestelmän 84 ryhmän mihinkään muuhun nimikkeeseen, koska niitä ei ole mainittu missään muussa nimikkeessä toimintatapansa, rakenteensa tai tyyppinsä perusteella, ja toisaalta, että tähän nimikkeeseen kuuluvat koneet ja laitteet eroavat osia koskevien yleismääräysten mukaan luokiteltavista koneiden ja laitteiden osista siinä, että niillä on itsenäinen tehtävä.

49

Rohm Semiconductorin mukaan unionin tuomioistuin totesi, että tuomiossa X (EU:C:2008:535, 28 kohta) kyseessä olleita optoerottimia ei voitaisi luokitella nimikkeeseen 8543, vaikka olisi katsottu, etteivät ne kuulu yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8541.

50

Vaikka on totta, että mainitun tuomion saksankielisen toisinnon 28 kohdassa on mainittu ”koneiden osat”, tällä ilmaisulla ei viitata yhdistetyssä nimikkeistössä tarkoitettuun osien käsitteeseen, vaan sillä tarkoitetaan sitä, että optoerotin on muiden koneiden olennainen osa, mistä syystä oli asianmukaista luokitella se yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8541.

51

Kuten komissio toteaa kirjallisissa huomautuksissaan, tuomion X (EU:C:2008:535) ranskankielinen toisinto voi nimittäin johtaa samaan sekaannukseen kuin saksankielinen toisinto. Kyseisen tuomion englanninkielisen toisinnon 28 kohdassa on kuitenkin käytetty ranskankielisessä toisinnossa olevan koneiden osien ilmaisun sijasta ja sen paikalla ilmaisua ”machine components”. Jos kyse olisi ollut yhdistetyssä nimikkeistössä tarkoitetuista ”osista”, mainitun tuomion englanninkielisen toisinnon tässä kohdassa olisi viitattu ilmaisuun ”parts of machines”, sellaisena kuin se mainitaan muun muassa kyseisen toisinnon 6 kohdassa.

52

Vaikka unionin tuomioistuin on todella katsonut, että kyseisessä tuomiossa kyseessä olevan kaltaiset optoerottimet eivät voineet kuulua nimikkeeseen 8543, tämä johtuu nimenomaan siitä, kuten unionin tuomioistuin on viimeksi mainitun tuomion 29 kohdassa todennut, että ne on tarkoitettu monentyyppisiin koneisiin ja laitteisiin eikä ainoastaan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 8543 tarkoitettuun koneiden ja laitteiden jäännösryhmään, johon kuuluvat sähkökoneet ja ‑laitteet, joilla on itsenäinen tehtävä ja jotka eivät kuulu muualle 85 ryhmään.

53

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen toteaman tavoin on niin, että vaikka pääasiassa kyseessä olevat moduulit on tosin asennettu matkapuhelimiin ja muihin laitteisiin, ne eivät kuitenkaan ole välttämättömiä niiden käyttämisen kannalta. Kuten komissio väittää kirjallisissa huomautuksissaan, näillä moduuleilla ei itsessään ole mitään tehtävää puhelinliikenteessä, tietojenkäsittelyssä, tulostuksessa tai valokuvien ottamisessa ja toistossa. Kyseisen tuomioistuimen toimittamien tietojen mukaan matkapuhelinten, kannettavien tietokoneiden, tulostimien tai digitaalikameroiden toimintaa ei haittaa se, ettei mainittuja moduuleja ole asennettu niihin.

54

Koska moduulien asentaminen ei ole välttämätöntä näiden koneiden toiminnan kannalta, mainittuja moduuleja ei siten voida pitää yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeessä 8543 90 80 tarkoitettuina osina.

55

Toiseen kysymykseen on näin ollen vastattava, että yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisia moduuleja, jotka on asennettu laitteisiin, joiden mekaanisen tai sähköisen toiminnan kannalta ne eivät ole välttämättömiä, ei ole pidettävä yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeessä 8543 90 80 tarkoitettuina osina, vaan ne kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8543 89 95, joka koskee muita sähkökoneita tai ‑laitteita, joilla on itsenäinen tehtävä ja jotka eivät kuulu muualle yhdistetyn nimikkeistön 85 ryhmään.

56

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kahdeksas jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti: