—

Unkarin hallitus, asiamiehinään K. Szíjjártó, M. Z. Fehér ja G. Koós,

—

Kreikan hallitus, asiamiehenään M. Germani,

—

Euroopan komissio, asiamiehinään L. Keppenne ja A. Sipos,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL L 256, s. 1) 2 artiklalla käyttöön otetun Euroopan yhteisöjen yhtenäistetyn tullitariffin (jäljempänä Taric) tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat GSV Kft. (jäljempänä GSV) ja Nemzeti Adó- és Vámhivatal Észak-Alföldi Regionális Vám- és Pénzügyőri Főigazgatósága (valtion vero- ja tullihallinnon Pohjois-Alföldin alueen tulli- ja verovirasto) ja jossa on kyse väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden tuonnissa 16.2.2011 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 138/2011 (EUVL L 43, s. 9) sekä lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta 3.8.2011 annetulla neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 791/2011 (EUVL L 204, s. 1) käyttöön otettujen polkumyyntitullien maksamisesta.

3

Yhdistetty nimikkeistö (jäljempänä myös CN) perustuu maailmanlaajuiseen harmonoituun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmään, jonka on laatinut tulliyhteistyöneuvosto, josta on sittemmin tullut Maailman tullijärjestö, ja joka on otettu käyttöön Brysselissä 14.6.1983 kansainvälisestä harmonisoidusta tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmästä tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella, joka on hyväksytty Euroopan talousyhteisön puolesta 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL L 198, s. 1).

4

Yhdistetyn nimikkeistön ensimmäinen osa sisältää sen johdantomääräykset. Tämän osan I osaston, joka sisältää yleissäännöt, A kohdassa, jonka otsikko on ”Yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt”, säädetään seuraavaa:

”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti.

– –”

5

Yhdistetyn nimikkeistön toisessa osassa on XI jakso, jonka otsikko on ”Tekstiiliaineet ja tekstiilitavarat”, ja tämän 59 ryhmään, jonka otsikko on ”Kyllästetyt, päällystetyt, peitetyt tai kerrostetut tekstiilikankaat; tekstiilitavarat, jollaiset soveltuvat teknisiin tarkoituksiin”, sisältyy nimike 5911 20 00, joka on sisällöltään seuraavanlainen:

5911Tekstiilituotteet ja -tavarat teknisiin tarkoituksiin, tämän ryhmän 7 huomautuksessa mainitut:– –5911 20 00– seulakangas, myös sovitettu – –– päättömät tai liittimin varustetut tekstiilikankaat ja huovat, jollaisia käytetään paperikoneissa tai niiden kaltaisissa koneissa (esim. massa- tai asbestisementtikoneissa) – –

6

Yhdistetyn nimikkeistön 59 ryhmän 7 huomautuksen a alakohdasta ilmenee seuraavaa:

”Nimikkeeseen 5911 kuuluvat seuraavat tuotteet, jotka eivät kuulu mihinkään muuhun XI jakson nimikkeeseen:

– –

– –”

7

Yhdistetyn nimikkeistön 70 ryhmässä, jonka otsikko on ”Lasi ja lasitavarat”, on nimike 7019 59, joka on sisällöltään seuraavanlainen:

8

Asetuksen N:o 2658/87 johdanto-osan viidennessä perustelukappaleessa todetaan, että

”yhdistetyssä nimikkeistössä ei voida ottaa huomioon tiettyjä yhteisön erityistoimenpiteitä; sen vuoksi on tehtävä täydentäviä yhteisön alajakoja, jotka on sisällytettävä Euroopan yhteisöjen yhtenäistettyyn tullitariffiin (Taric); – –”

9

Kyseisen asetuksen 2 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Komissio vahvistaa [Taricin], joka vastaa yhteisen tullitariffin, ulkomaankaupan tilastoinnin ja yhteisön kauppa- ja maatalouspolitiikan sekä tavaroiden tuontiin tai vientiin liittyvien muiden politiikkojen tarpeita.

Tariffi perustuu yhdistettyyn nimikkeistöön ja siihen sisältyvät:

– –”

10

Komissio sisällytti väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönottoa varten Tariciin koodin 7019 59 00 10, jonka se versio, jota sovellettiin, kun asetukseen N:o 138/2011 perustuvat väliaikaiset polkumyyntitullit otettiin käyttöön, kuuluu seuraavasti:

”Lasikuidusta valmistetut seulakankaat, joiden silmäkoko on sekä pituudeltaan että leveydeltään suurempi kuin 1,8 mm ja jotka painavat enemmän kuin 35 g/m2”.

11

TARIC-koodissa 7019 59 00 10, sellaisena kuin sitä sovellettiin otettaessa asetuksen N:o 791/2011 nojalla käyttöön lopullisia polkumyyntitulleja, on lisäys, jonka mukaan lasikuituvahvikekiekot eivät kuulu kyseiseen tariffinimikkeeseen.

12

TARIC-koodi 7019 59 00 90 on sisällöltään seuraavanlainen:

”Muu”.

13

Asetuksen N:o 138/2011 14 ja 15 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

14

Saman asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden, joiden silmäkoko on sekä pituudeltaan että leveydeltään suurempi kuin 1,8 mm ja jotka painavat enemmän kuin 35 g/m2 ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7019 40 00, ex 7019 51 00, ex 7019 59 00, ex 7019 90 91 ja ex 7019 90 99 (Taric-koodit 7019 40 00 11, 7019 40 00 21, 7019 40 00 50, 7019 51 00 10, 7019 59 00 10, 7019 90 91 10 ja 7019 90 99 50), tuonnissa.”

15

Asetuksen N:o 791/2011 1 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien lasikuidusta valmistettujen seulakankaiden, joiden silmäkoko on sekä pituudeltaan että leveydeltään suurempi kuin 1,8 mm ja jotka painavat enemmän kuin 35 g/m2, lasikuituvahvikekiekot pois lukien, ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7019 51 00 ja ex 7019 59 00 (Taric-koodit 7019 51 00 10 ja 7019 59 00 10), tuonnissa.”

16

Yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (EYVL L 302, s. 1) 239 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Tuonti- tai vientitullit voidaan palauttaa taikka peruuttaa muissa kuin 236, 237 ja 238 artiklassa tarkoitetuissa tilanteissa, jotka:

2.   Tullit on palautettava tai peruutettava 1 kohdassa tarkoitetuista syistä hakemuksesta, joka on esitettävä kyseiselle tullitoimipaikalle 12 kuukauden määräajassa siitä päivästä, jona tullit on annettu tiedoksi velalliselle.

Tätä määräaikaa voidaan kuitenkin tulliviranomaisten luvalla pidentää asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa.”

17

GSV pyysi 17. ja 30.3.2011 saada luovuttaa vapaaseen liikkeeseen Kiinasta peräisin olevan, lasikuidusta valmistetun kangastuotteen, jonka se ilmoitti kuuluvan Taric-koodiin 7019 59 00 90.

18

Nemzeti Adó- és Vámhivatal Hajdú-Bihar Megyei Vám- és Pénzügyőri Igazgatósága (valtion vero- ja tullihallinnon Hajdú-Biharin maakunnan tulli- ja verovirasto) katsoi, että kyseinen tuote kuului Taric-koodiin 7019 59 00 10, koska sillä oli kyseisessä nimikkeessä kuvatut ominaispiirteet eli sellaisen lasikuidusta valmistetun seulakankaan ominaispiirteet, jonka silmäkoko on sekä pituudeltaan että leveydeltään suurempi kuin 1,8 mm ja joka painaa enemmän kuin 35 g/m2, eikä siihen näin ollen voitu soveltaa Taricin tariffinimikettä 7019 59 00 90, jonka GSV oli merkinnyt tulli-ilmoitukseensa.

19

Tämän luokittelun tehtyään Unkarin tulliviranomaiset katsoivat, että kyseisestä tuotteesta oli kannettava asetuksen N:o 138/2011 1 artiklassa säädetty polkumyyntitulli ja sitten asetuksen N:o 791/2011 1 artiklassa säädetty lopullinen tulli, ja ne määräsivät GSV:n maksamaan kyseiset polkumyyntitullit.

20

GSV riitautti päätöksen Nemzeti Adó- és Vámhivatal Észak-Alföldi Regionális Vám- és Pénzügyőri Főigazgatóságassa (valtion vero- ja tullihallinnon Pohjois-Alföldin alueen tulli- ja verovirasto) väittäen, että sen maahantuoma tuote piti luokitella Taricin tariffinimikkeeseen 7019 59 00 90, koska se ei vastaa termiä ”szitaszövet” (seulakangas) sellaisena kuin sitä käytetään kyseisten asetusten ja Taric-koodin 7019 59 00 10 unkarinkielisissä versioissa. Unkarin kielen sana ”szitaszövet” on englanniksi käännettynä ”bolting cloth” ja ranskaksi ”gazes et toiles à bluter”, kun taas kyseisen Taric-koodin englannin- ja ranskankielisissä versioissa käytetään termejä ”open mesh fabrics” ja ”tissu à maille ouverte”, joiden unkarinkielinen käännös on ”hálós szövet”.

21

Koska Nemzeti Adó- és Vámhivatal Észak-Alföldi Regionális Vám- és Pénzügyőri Főigazgatósága vahvisti kyseisen päätöksen, GSV haki tähän muutosta ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa ja vaati, että Unkarin tulliviranomaisten määräämä tulliluokittelu julistetaan lainvastaiseksi ja että niiden tekemät päätökset kumotaan.

22

Pääasian asianosaiset ovat yksimielisiä siitä, että kyseinen tuote ei ole ”szitaszövet”-tyyppistä kangasta.

23

Tämän vuoksi Debreceni Közigazgatási és Munkaügyi Bíróság on lykännyt asian käsittelyä ja esittänyt unionin tuomioistuimelle seuraavat kolme ennakkoratkaisukysymystä:

24

Ensimmäisellä kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kysyy pääasiallisesti, onko Taric-koodia 7019 59 00 10 tulkittava siten, että siihen kuuluvat pääasiassa kyseessä olevan kaltaiset tuotteet, jotka muodostuvat erityisesti sellaisista lasikuidusta valmistetuista kankaista, joiden aukkojen silmäkoko on sekä pituudeltaan että leveydeltään 4 mm ja jotka painavat 136 g/m2.

25

Tähän tariffinimikkeeseen kuuluvat sen ranskankielisen version mukaan ”les tissus de fibre de verre à maille ouverte dont la cellule mesure plus de 1,8 mm tant en longueur qu’en largeur et dont le poids est supérieur à 35 g/m2” (nimikkeen virallisen suomennoksen mukaan ”lasikuidusta valmistetut seulakankaat, joiden silmäkoko on sekä pituudeltaan että leveydeltään suurempi kuin 1,8 mm ja jotka painavat enemmän kuin 35 g/m2”).

26

Kyseisen tariffinimikkeen unkarinkielinen versio kuitenkin eroaa edellisessä kohdassa mainitusta sanamuodosta siten, että siinä käytetään sanaa ”szitaszövet”, joka on ranskaksi käännettynä ”gazes et toiles à bluter” (suoraan suomennettuna ”seulontaan tarkoitetut harsot ja kankaat” ts. seulakankaat) eikä ”tissu à maille ouverte” (suoraan suomennettuna ”löysäsilmukkainen kangas” tai ”avoinsilmukkainen kangas”).

27

On muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jossakin kieliversiossa käytettyä unionin oikeuden säännöksen sanamuotoa ei voida käyttää tämän säännöksen ainoana tulkintaperusteena eikä sille voida antaa etusijaa muihin kieliversioihin nähden. Unionin oikeuden säännöksiä on nimittäin tulkittava ja sovellettava yhtenäisesti ottaen huomioon kaikki unionin virallisilla kielillä laaditut versiot. Unionin oikeuden säädöksen erikielisten versioiden poiketessa toisistaan kyseessä olevaa säännöstä on tulkittava sen lainsäädännön systematiikan ja tavoitteen mukaan, jonka osa säännös on (ks. tuomio Kurcums Metal, C‑558/11, EU:C:2012:721, 48 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

28

Taric-koodin 7019 59 00 10 muilla unionin kielillä laadittujen versioiden osalta on todettava, että unkarinkielistä versiota lukuun ottamatta kieliversioissa viitataan tämän tuomion 26 kohdassa mainitun ranskankielisen version tapaan yksinomaan löysäsilmukkaiseen kankaaseen eikä varsinaiseen seulakankaaseen. Esimerkiksi espanjankielisessä versiossa käytetään ilmaisua ”tejidos de malla abierta”, saksankielisessä versiossa ilmaisua ”offenmaschige Gewebe”, englanninkielisessä versiossa ilmaisua ”open mesh fabrics”, puolankielisessä versiossa ilmaisua ”tkaniny siatkowe o otwartych” ja ruotsinkielisessä versiossa ilmaisua ”öppna maskor”.

29

Taric-koodin 7019 59 00 10 edellisessä kohdassa mainittujen kieliversioiden mukainen sanamuoto viittaa siten siihen, että tällä tariffinimikkeellä ei ole tarkoitettu viitata varsinaiseen seulakankaaseen.

30

Mainitun tariffinimikkeen systematiikka ja tavoite vahvistavat tätä päätelmää. On nimittäin todettava, että yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 7019 sanamuotoon sisältyvät lasikuidut (myös lasivilla) ja niistä valmistetut tavarat (esim. lanka, kudotut kankaat), ja sillä tarkoitetaan näin ollen ainoastaan tuotteita, joiden pääasiallinen ominaisuus on se, että ne on valmistettu lasikuidusta. Näin ollen tuotteen ominaispiirrettä, joka johtuu siitä, että se on löysäsilmukkaista kangasta, on väistämättä tulkittava yhdessä sen ominaispiirteen kanssa, jonka mukaan kyseisen kankaan on oltava lasikuidusta valmistettu.

31

Ilmaisulla ”gazes et toiles à bluter” ymmärretään erityisesti olevan seulomista tai siivilöimistä eli suodattamista ja karsimista tarkoittavan verbin ”bluter” tavanomainen yleiskielinen merkitys, kun taas lasikuidulle ominaista on sitä vastoin sen käyttö vahvistamiseen ja eristämiseen, kuten asetuksen N:o 138/2011 15 perustelukappaleesta käy ilmi.

32

Lisäksi on todettava, että tällainen seulakangas mainitaan nimenomaisesti yhdistetyn nimikkeistön, sen unkarinkielinen versio mukaan lukien, nimikkeessä 5911, jonka otsikko on ”Tekstiilituotteet ja -tavarat teknisiin tarkoituksiin, tämän ryhmän 7 huomautuksessa mainitut”. Mainitussa yhdistetyn nimikkeistön 59 ryhmän 7 huomautuksen a alakohdassa todetaan yksiselitteisesti, että nimikkeeseen 5911 kuuluu muun muassa ”seulakangas” (”gazes et toiles à bluter”), joka ei siten kuulu mihinkään muuhun yhdistetyn nimikkeistön XI jakson, jonka otsikko on ”Tekstiiliaineet ja tekstiilitavarat”, nimikkeeseen. Tämän vuoksi tässä tarkoitettu seulakangas ei voi myöskään kuulua yhdistetyn nimikkeistön XIII jaksoon, jonka otsikko on ”Kivestä, kipsistä, sementistä, asbestista, kiilteestä tai niiden kaltaisesta aineesta valmistetut tavarat; keraamiset tuotteet; lasi ja lasitavarat” ja johon yhdistetyn nimikkeistön nimike 7019 kuuluu.

33

Muutoin on korostettava, että Taric-koodi 7019 59 00 10 on otettu käyttöön sellaisen polkumyyntitullin käyttöön ottamiseksi, joka koskee asetuksista N:o 138/2011 ja N:o 791/2011 ilmi käyvällä tavalla tiettyjä Kiinasta peräisin olevia lasikuidusta valmistettuja löysäsilmukkaisia kankaita.

34

Näin ollen kaikkien vastakkaisten tulkintojen, kuten pääasian kantajan esittämän tulkinnan, avulla kierrettäisiin käyttöön otettuja polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä.

35

Edellä esitetystä seuraa, että Taricin tariffinimikettä 7019 59 00 10 on tulkittava siten, että siihen kuuluvat lasikuidusta valmistetut löysäsilmukkaiset kankaat, joiden silmäkoko on sekä pituudeltaan että leveydeltään suurempi kuin 1,8 mm ja jotka painavat enemmän kuin 35 g/m2.

36

Kun seuraavaksi on tutkittava, vastaavatko pääasian kantajan maahantuoman tuotteen ominaispiirteet, sellaisena kuin niitä on kuvattu ennakkoratkaisupyynnössä, kaikkia kyseisessä tariffinimikkeessä lueteltuja ominaispiirteitä, on korostettava, että kun unionin tuomioistuimen käsiteltävänä on tariffiluokittelua koskeva ennakkoratkaisupyyntö, sen tehtävänä on selventää kansalliselle tuomioistuimelle niitä kriteereitä, joiden soveltaminen tekee tälle mahdolliseksi luokitella oikein asianomaiset tuotteet yhdistettyyn nimikkeistöön, eikä luokitella tuotteita itse, mikä johtuu varsinkin siitä, ettei sillä välttämättä ole kaikkia tähän tarvittavia tietoja. On ilmeistä, että kansallinen tuomioistuin on joka tapauksessa paremmassa asemassa tekemään luokittelun (ks. vastaavasti tuomio Proxxon, C‑500/04, EU:C:2006:111, 23 kohta ja tuomio DIGITALNET, C‑320/11, C‑330/11, C‑382/11 ja C‑383/11, EU:C:2012:745, 61 kohta).

37

Antaakseen ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle hyödyllisen vastauksen ja tehdäkseen tälle mahdolliseksi pyydetyn tariffiluokittelun tekemisen unionin tuomioistuin voi kuitenkin kansallisten tuomioistuinten kanssa harjoittamansa yhteistyön nimissä ja ennakkoratkaisupyynnössä esitettyjen tietojen perusteella esittää ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle kaikki tarpeellisiksi katsomansa ohjeet (ks. vastaavasti tuomio Lohmann ja Medi Bayreuth, C‑260/00 ‑ C‑263/00, EU:C:2002:637, 28 kohta ja tuomio Pärlitigu, C‑56/08, EU:C:2009:467, 23 kohta).

38

Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa vakiintuneesta oikeuskäytännöstä, jonka mukaan oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketekstissä sekä sen jakson tai ryhmän huomautusten tekstissä (ks. mm. tuomio Proxxon, EU:C:2006:111, 21 kohta; tuomio Rakvere Lihakombinaat, C‑140/08, EU:C:2009:667, 42 kohta ja tuomio DIGITALNET, EU:C:2012:745, 27 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

39

Ensimmäisen Taric-koodissa 7019 59 00 10 mainitun ominaispiirteen, eli sen, että kankaan on oltava lasikuidusta valmistettu, osalta on todettava niiden tietojen perusteella, jotka ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on antanut vastauksena unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 101 artiklan nojalla esitettyyn selvennyspyyntöön, että pääasian kantajan maahantuomassa kankaassa kudokseen käytetyt langat ovat lasikuitua.

40

Toisesta ominaispiirteestä, joka Taric-koodissa 7019 69 00 10 tarkoitetulla tuotteella on oltava, eli siitä, että sen on oltava löysäsilmukkaista kangasta, on todettava, että sillä, että pääasian kantajan maahantuoman tuotteen kudos koostuu yksinkertaisesta kierretystä langasta ja että siinä on kaksilankainen kude, jossa kudelangat kulkevat keskenään ristikkäin loimilankoja ympäröiden, ei ole vaikutusta kyseisen tuotteen tariffiluokitteluun, koska tuotteessa on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen toimittamien tietojen perusteella 4 x 4 mm kokoisia aukkoja.

41

Tässä tariffinimikkeessä edellytetään lisäksi, että lasikuidusta valmistetun löysäsilmukkaisen kankaan silmäkoko on sekä pituudeltaan että leveydeltään suurempi kuin 1,8 mm ja paino enemmän kuin 35 g/m2.

42

Kuten ensimmäisestä ennakkoratkaisukysymyksestä käy ilmi, se tuote, jonka pääasian kantaja on ilmoittanut Unkarin tulliviranomaisille, muodostuu kankaasta, jonka aukot ovat tämän tuomion 40 kohdassa todetulla tavalla kooltaan 4 x 4 mm ja joka painaa 136 g/m2.

43

Lopuksi on muistutettava, että tuotteen käyttötarkoitus voi olla objektiivinen luokitteluperuste sikäli kuin se liittyy kiinteästi kyseiseen tuotteeseen, jolloin liitynnän kiinteyttä on pystyttävä arvioimaan tuotteen objektiivisten ominaispiirteiden ja ominaisuuksien mukaan (ks. mm. tuomio Sunshine Deutschland Handelsgesellschaft, C‑229/06, EU:C:2007:239, 28 kohta; tuomio Medion ja Canon Deutschland, C‑208/06 ja C‑209/06, EU:C:2007:553, 37 kohta ja tuomio TNT Freight Management, C‑291/11, EU:C:2012:459, 33 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

44

On siten korostettava, että kun otetaan huomioon asetuksen N:o 138/2011 15 perustelukappale, lasikuidusta valmistetut löysäsilmukkaiset kankaat on tarkoitettu käytettäväksi vahvikemateriaalina rakennusalalla, nimittäin ulkopuoliseen lämmöneristykseen, marmori- tai lattiavahvistukseen ja seinäkorjaukseen.

45

Niistä tiedoista, jotka ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on antanut vastauksena tämän tuomion 39 kohdassa mainittuun selvennyspyyntöön, käy myös ilmi, että pääasian kantajan maahantuoma tuote on tarkoitettu rakennusalalle.

46

Kaiken edellä esitetyn perusteella ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, että Taric-koodia 7019 59 00 10 on tulkittava siten, että siihen voivat kuulua ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kuvaileman kaltaiset tuotteet, jotka muodostuvat erityisesti sellaisista lasikuidusta valmistetuista kankaista, joiden aukkojen silmäkoko on sekä pituudeltaan että leveydeltään 4 mm, jotka painavat yli 35 g/m2 ja jotka on tarkoitettu rakennusalalle.

47

Toisella kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee pääasiallisesti, voidaanko sillä perusteella, että tulli-ilmoituksessa pääasiassa mainittu tuote, jolla on Taric-koodissa 7019 59 00 10 edellytetyt ja polkumyyntitullien kantamisesta kyseisestä tuotteesta annetuissa asetuksissa säädetyt ominaispiirteet, ei vastaa sellaista nimitystä, jota siitä on käytetty kyseisen koodin ja kyseisten asetusten ilmoituksen tekijän jäsenvaltion kielellä julkaistuissa versioissa, joihin tämä on yksinomaan perustanut ilmoituksensa, kumota tulliviranomaisten tämän koodin ja näiden asetusten muiden kieliversioiden perusteella tekemä kyseisen tuotteen tariffiluokittelu tähän koodiin.

48

Kuten tämän tuomion 27 kohdassa todettiin, vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jossakin kieliversiossa käytettyä unionin oikeuden säännöksen sanamuotoa ei voida käyttää tämän säännöksen ainoana tulkintaperusteena eikä sille voida tältä osin antaa etusijaa muihin kieliversioihin nähden, koska unionin oikeuden säännöksiä on tulkittava ja sovellettava yhtenäisesti ottaen huomioon kaikki unionin virallisilla kielillä laaditut versiot.

49

Kuten lisäksi ensimmäiseen kysymykseen annetusta vastauksesta käy ilmi, Taric-koodia 7019 59 00 10 on tulkittava siten, että siihen kuuluu tuote, joka muodostuu erityisesti sellaisista lasikuidusta valmistetuista kankaista, joiden aukkojen silmäkoko on sekä pituudeltaan että leveydeltään 4 mm, jotka painavat yli 35 g/m2 ja jotka on tarkoitettu rakennusalalle.

50

Mikäli siis pääasian kantajan maahantuoma tuote vastaa sen tuotteen kuvausta, josta on asetuksilla N:o 138/2011 ja N:o 791/2011 säädetty kannettavaksi polkumyyntitulli, sen tuonnista unionin alueelle on maksettava tämä tulli.

51

Näin ollen tulliviranomaisia ei voida moittia siitä, että ne ovat luokitelleet mainitun tuotteen Taricin tariffinimikkeeseen 7019 59 00 10.

52

On kuitenkin tarkennettava, että edellä esitetyillä huomautuksilla ei ole vaikutusta siihen, voidaanko kyseinen polkumyyntitulli mahdollisesti palauttaa tai peruuttaa yhteisön tullikoodeksin 239 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen, mikäli artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

53

Kaiken edellä esitetyn perusteella toiseen kysymykseen on vastattava, että sillä perusteella, että tulli-ilmoituksessa pääasiassa mainittu tuote, jolla on Taric-koodissa 7019 59 00 10 edellytetyt ja polkumyyntitullien kantamisesta kyseisestä tuotteesta annetuissa asetuksissa säädetyt ominaispiirteet, ei vastaa sellaista nimitystä, jota siitä on käytetty kyseisen koodin ja kyseisten asetusten ilmoituksen tekijän jäsenvaltion kielellä julkaistuissa versioissa, joihin tämä on yksinomaan perustanut ilmoituksensa, ei voida kumota tulliviranomaisten tämän koodin ja näiden asetusten muiden kieliversioiden perusteella tekemää kyseisen tuotteen tariffiluokittelua tähän koodiin.

54

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (toinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti: