1

Unkari vaatii valituksellaan kumottavaksi unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-194/10, Unkari vastaan komissio, 8.11.2012 antamaa tuomiota (jäljempänä valituksenalainen tuomio), jolla unionin yleinen tuomioistuin jätti tutkimatta Unkarin kanteen, jolla se vaati kumottavaksi suojatun alkuperänimityksen ”Vinohradnícka oblasť Tokaj” kirjaamista 26.2.2010 (jäljempänä riidanalainen kirjaaminen) viinejä koskevien suojattujen alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen sähköiseen tietokantaan (jäljempänä E-Bacchus-tietokanta) siten, että alkuperämaaksi on merkitty Slovakia.

2

Viinin yhteisestä markkinajärjestelystä 17.5.1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 (EYVL L 179, s. 1) 54 artiklassa säädettiin seuraavaa:

”1.   Määritellyillä alueilla tuotetuilla laatuviineillä (tma-laatuviinit) tarkoitetaan viinejä, jotka ovat tämän osaston ja asiaa koskevien yhteisön ja jäsenvaltioiden säännösten mukaisia.

– –

4.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viipymättä luettelo hyväksymistään tma-laatuviineistä ja mainittava kunkin tma-laatuviinin osalta niiden tuotantoa ja valmistusta koskevat kansalliset säännökset.

5.   Komissio julkaisee tämän luettelon Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, C-sarjassa.”

3

Tämä asetus kumottiin viinialan yhteisestä markkinajärjestelystä, asetusten (EY) N:o 1493/1999, (EY) N:o 1782/2003, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 3/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2392/86 ja (EY) N:o 1493/1999 kumoamisesta 29.4.2008 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 479/2008 (EUVL L 148, s. 1).

4

Asetuksen N:o 479/2008 viidennessä perustelukappaleessa todettiin, että ”yhteisön viinialan järjestelmä on asianmukaista muuttaa perusteellisesti”.

5

Saman asetuksen 36 perustelukappaleessa todettiin seuraavaa:

”Uutta tarkastelumenettelyä ei pitäisi oikeusvarmuuden vuoksi soveltaa yhteisössä nykyisin voimassa oleviin alkuperänimityksiin ja maantieteellisiin merkintöihin. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi kuitenkin annettava komissiolle tiedoksi perustiedot ja säännökset, joiden perusteella tällaiset nimitykset ja merkinnät on hyväksytty kansallisella tasolla, ja jollei näitä tietoja toimiteta, alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä voisi menettää suojansa. Nykyisten alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen peruuttamisen olisi oikeusvarmuuden vuoksi oltava rajoitettua.”

6

Asetuksen N:o 479/2008 51 artiklan 1 kohdan nojalla viinien nimitykset, jotka oli suojattu asetuksen N:o 1493/1999 51 ja 54 artiklan mukaisesti, olivat suojattuja asetuksen N:o 479/2008 mukaisesti ilman eri toimenpiteitä.

7

Asetus N:o 479/2008 kumottiin 1.8.2009 alkaen maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) muuttamisesta 25.5.2009 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 491/2009 (EUVL L 154, s. 1).

8

Asetuksen N:o 491/2009 3 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, että viittauksia kumottuun asetukseen – eli asetukseen N:o 479/2008 – pidetään viittauksina maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22.10.2007 annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus; EUVL L 299, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 20.11.2009 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1140/2009 (EUVL L 312, s. 4; jäljempänä asetus N:o 1234/2007), sen liitteessä XXII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

9

Edellä mainitussa vastaavuustaulukossa todetaan, että asetuksen N:o 479/2008 51 artikla vastaa asetuksen N:o 1234/2007 118 s artiklaa.

10

Asetukseen N:o 1234/2007 sisällytettiin näin asetuksen N:o 491/2009 mukaisesti 1.8.2009 alkaen asetus N:o 479/2008.

11

Asetuksen N:o 1234/2007 118 i artiklassa säädetään seuraavaa:

”Komissio päättää käytettävissään olevien tietojen perusteella – – joko myöntää suojan alkuperänimitykselle tai maantieteelliselle merkinnälle, joka on tämän alajakson edellytysten ja yhteisön lainsäädännön mukainen, tai hylätä hakemuksen, joka ei ole mainittujen edellytysten mukainen.”

12

Asetuksen N:o 1234/2007 118 n artiklassa säädetään seuraavaa:

”Komissio perustaa viinien suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen sähköisen rekisterin, joka on yleisölle avoin, sekä ylläpitää kyseistä rekisteriä.”

13

Asetuksen N:o 1234/2007 118 s artiklassa, jonka otsikkona on ”Nykyiset suojatut viinien nimitykset”, säädetään seuraavaa:

”1.   Viinien nimitykset, jotka on suojattu asetuksen (EY) N:o 1493/1999 51 ja 54 artiklan ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista eräistä yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen viinituotteiden kuvauksen, nimityksen, tarjontamuodon ja suojauksen osalta 29 päivänä huhtikuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY) N:o 753/2002 – – 28 artiklan mukaisesti, ovat suojattuja tämän asetuksen mukaisesti ilman eri toimenpiteitä. Komissio kirjaa ne tämän asetuksen 118 n artiklassa säädettyyn rekisteriin.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava 1 kohdassa tarkoitettujen olemassa olevien suojattujen viinien nimitysten osalta komissiolle seuraavat tiedot:

3.   Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetut viinien nimitykset, joista ei toimiteta 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja 31 päivään joulukuuta 2011 mennessä, menettävät tämän asetuksen mukaisen suojan. Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet asianomaisten nimitysten poistamiseksi 118 n artiklassa säädetystä rekisteristä.

4.   Edellä olevaa 118 r artiklaa ei sovelleta 1 kohdassa tarkoitettuihin olemassa oleviin suojattuihin viinien nimityksiin.

Komissio voi – – 31 päivään joulukuuta 2014 saakka päättää – – peruuttaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun olemassa olevan suojatun viinin nimityksen suojan, jos se ei ole 118 b artiklassa säädettyjen edellytysten mukainen.”

14

Asetuksen N:o 1234/2007 118 n artiklan mukaisesti E-Bacchus-tietokannalla korvattiin tma-laatuviinien luettelon julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tietokanta sisältää jäsenvaltioista peräisin olevien viinien alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät, jotka on suojattu asetuksen N:o 1234/2007 mukaisesti, ja kolmansien maiden viinien alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät, jotka on suojattu Euroopan unionin ja näiden kolmansien maiden välisten kahdenvälisten sopimusten nojalla.

15

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 soveltamista koskevista eräistä yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen viinialan tuotteiden suojattujen alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen ja perinteisten merkintöjen sekä merkintöjen ja esittelyn osalta 14.7.2009 annetun komission asetuksen (EY) N:o 607/2009 (EUVL L 193, s. 60) 71 artiklan toisessa kohdassa säädetään seuraavaa:

”Komissio tekee päätöksen peruuttaa alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä asetuksen (EY) N:o 479/2008 51 artiklan 4 kohdan mukaisesti niiden asiakirjojen perusteella, jotka sillä on käytettävissään kyseisen asetuksen 51 artiklan 2 kohdan nojalla.”

16

Asetuksen N:o 607/2009 73 artiklan, jonka otsikkona on ”Siirtymäsäännökset”, 1 ja 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”1.   Viinien nimiin, joiden alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän jäsenvaltio on hyväksynyt 1 päivään elokuuta 2009 mennessä ja joita komissio ei ole julkaissut asetuksen (EY) N:o 1493/1999 54 artiklan 5 kohdan tai asetuksen (EY) N:o 753/2002 28 artiklan mukaisesti, sovelletaan asetuksen (EY) N:o 479/2008 51 artiklan 1 kohdassa säädettyä menettelyä.

2.   Muutoksiin, jotka tehdään eritelmiin, jotka liittyvät viinien nimiin, jotka on suojattu asetuksen (EY) N:o 479/2008 51 artiklan 1 kohdan mukaisesti, tai viinien nimiin, joita ei ole suojattu asetuksen (EY) N:o 479/2008 51 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja joita koskeva hakemus on jätetty jäsenvaltiolle 1 päivään elokuuta 2009 mennessä, sovelletaan asetuksen (EY) N:o 479/2008 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä, jos jäsenvaltio on tehnyt päätöksen hyväksymisestä ja asetuksen (EY) N:o 479/2008 35 artiklan 1 kohdassa säädetty tekninen asiakirja on toimitettu komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011.”

17

Komission asetuksen N:o 1493/1999 54 artiklan 5 kohdan mukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä 17.2.2006 (EUVL C 41, s. 1) ja 10.5.2007 (EUVL C 106, s. 1) julkaisemassa tma-laatuviinien luettelossa mainittiin suojattu alkuperänimitys ”Vinohradnícka oblasť Tokaj” kuvaamaan Slovakiassa sijaitsevalta Tokajin viinialueelta peräisin olevaa viiniä. Komissio oli kirjannut kyseisen suojatun alkuperänimityksen Slovakian viranomaisten toimittamien sellaisten tietojen perusteella, joiden mukaan mainitusta suojatusta alkuperänimityksestä säädettiin viininviljelystä ja -valmistuksesta 17.3.2005 annetun lain nro 182/2005 (Zákon o vinohradníctve a vinárstve; jäljempänä laki nro 182/2005) 8 ja 34 §:ssä.

18

E-Bacchus-tietokannan käyttöönottoa edeltäneessä 31.7.2009 julkaistussa (EUVL C 187, s. 1) viimeisessä tma-laatuviinien luettelossa sitä vastoin mainittiin edellisistä luetteloista poiketen suojattu alkuperänimitys ”Tokajská/Tokajské/Tokajský vinohradnícka oblasť”, ja luettelossa viitattiin istutusoikeuksien myöntämisen yksityiskohdista ja lain nro 182/2005 eräiden muiden säännösten täytäntöönpanosta 13.5.2005 annettuun Slovakian maatalousministeriön asetukseen nro 237/2005 (Vyhláška Ministerstva pôdohospodárstva Slovenskej republiky, ktorou sa ustanovujú podrobnosti o podmienkach udeľovania výsadbových práv a ktorou sa vykonávajú niektoré ďalšie ustanovenia zákona č. 182/2005 Z. z. o vinohradníctve a vinárstve; jäljempänä asetus nro 237/2005). Tämä muutos oli tehty Slovakian hallituksen pyynnöstä.

19

Suojattu alkuperänimitys ”Tokajská/Tokajské/Tokajský vinohradnícka oblasť” kirjattiin E-Bacchus-tietokantaan 1.8.2009.

20

Slovakian viranomaiset osoittivat komissiolle 30.11.2009 kirjeen, jolla he pyysivät sitä korvaamaan edellä mainitussa tietokannassa olevan suojatun alkuperänimityksen ”Tokajská/Tokajské/Tokajský vinohradnícka oblasť” suojatulla alkuperänimityksellä ”Vinohradnícka oblasť Tokaj” tai suojatulla alkuperänimityksellä ”Tokaj”. Pyyntönsä tueksi he esittivät, että viimeksi mainitut nimitykset olivat ne, joita tosiasiallisesti käytettiin Slovakian 1.8.2009 voimassa olevissa kansallisissa säännöksissä eli laissa nro 182/2005 ja asetuksessa nro 237/2005.

21

Slovakian viranomaisille 18.2.2010 osoittamassaan kirjeessä komissio totesi, että ainoastaan ilmaus ”Vinohradnícka oblasť Tokaj” mainittiin näissä säännöksissä. Tämän johdosta komissio hylkäsi Slovakian hallituksen pyynnön kirjata puheena olevaan tietokantaan alkuperänimitys ”Tokaj”. Komission mukaan sana ”Tokaj” ei esiintynyt kansallisissa säännöksissä yksinään vaan osana useista sanoista koostuvia ilmauksia, kuten ilmauksissa ”Vinohradnícka oblasť Tokaj”, ”Akostné vino pochádzajúce z vinohradníckej oblasti Tokaj” tai ”Tokajské víno”.

22

Komissio sen sijaan otti huomioon Slovakian viranomaisten 30.11.2009 päivätyssä kirjeessään esittämät muut väitteet ja muutti 26.2.2010 Slovakiassa 1.8.2009 voimassa olevien säännösten valossa E-Bacchus-tietokannassa olevia tietoja saattaakseen ne vastaamaan kyseessä olevien säännösten täsmällistä sanamuotoa ja teki näin riidanalaisen kirjaamisen.

23

Unkarin viranomaiset riitauttivat tämän kirjaamisen komissiolle osoittamassaan 5.3.2010 päivätyssä kirjeessään. Ne väittivät, että oikea alkuperänimitys on ”Tokajská vinohradnícka oblasť” eikä ”Vinohradnícka oblasť Tokaj”. Ne viittasivat Slovakian uuteen viinilainsäädäntöön eli 1.9.2009 voimaan tulleeseen viininviljelystä ja -valmistuksesta 30.6.2009 annettuun lakiin nro 313/2009 (Zákon o vinohradníctve a vinárstve; jäljempänä laki nro 313/209), jossa käytetään ilmausta ”Tokajská vinohradnícka oblasť”.

24

Slovakian parlamentti antoi 27.4.2010 uuden lain, jolla korvattiin laki nro 313/2009 ja otettiin käyttöön suojattu alkuperänimitys ”Tokaj”. Kyseinen uusi laki tuli voimaan 1.6.2010.

25

Unkari nosti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 28.4.2010 jättämällään kirjelmällä kanteen, jossa vaadittiin riidanalaisen kirjaamisen kumoamista.

26

Slovakian tasavallan sallittiin 13.9.2010 annetulla määräyksellä osallistua asiaan väliintulijana tukeakseen komission vaatimuksia.

27

Komissio esitti unionin yleisessä tuomioistuimessa pidetyssä istunnossa prosessiväitteen, jonka mukaan riidanalainen kirjaaminen ei ollut SEUT 263 artiklassa tarkoitettu ”kannekelpoinen toimi”. Komissio perusti kantansa asiassa T-237/08, Abadía Retuerta v. SMHV (CUVÉE PALOMAR), 11.5.2010 annettuun tuomioon (Kok., s. II-1583, 101 kohta) ja väitti, että suojatun alkuperänimityksen ”Vinohradnícka oblast’ Tokaj” suoja perustui Slovakian kansalliseen lainsäädäntöön, joten riidanalaisella kirjaamisella ei ollut oikeusvaikutuksia.

28

Unionin yleinen tuomioistuin jätti valituksenalaisella tuomiollaan tutkimatta Unkarin kanteen sillä perusteella, ettei riidanalaisella kirjaamisella ollut oikeusvaikutuksia eikä se näin ollen ollut SEUT 263 artiklassa tarkoitettu ”kannekelpoinen toimi”. Unionin yleinen tuomioistuin perusti arviointinsa erityisesti siihen, että asetuksen N:o 1234/2007 118 s artiklan 1 kohdan nojalla ne viinien nimitykset, jotka olivat suojattuja jo asetuksen N:o 1493/1999 mukaisesti, olivat suojattuja ilman eri toimenpiteitä. Unionin yleinen tuomioistuin totesi tältä osin valituksenalaisen tuomion 21 kohdassa seuraavaa:

”Siitä, että asetuksen N:o 1234/2007 – – 118 s artiklan 1 kohdan nojalla ne viinien nimitykset, jotka olivat suojattuja jo asetuksen N:o 1493/1999 mukaisesti, ovat suojattuja ilman eri toimenpiteitä, seuraa, että näiden viinien nimitysten osalta E-Bacchus-tietokantaan kirjaaminen ei ollut edellytys sille, että kyseiset nimitykset saavat unionin tason suojaa. Nämä viinien nimitykset ovat asetuksen N:o 1234/2007 – – nojalla suojattuja ’ilman eri toimenpiteitä’, eikä tämä suoja ole riippuvainen niiden kirjaamisesta mainittuun tietokantaan. Tämä kirjaaminen on pelkästään seuraus jo olemassa olevan suojan automaattisesta siirtymisestä yhdestä sääntelyjärjestelmästä toiseen järjestelmään, eikä se ole suojan saamisen edellytys. Tästä seuraa, että koska suojattu alkuperänimitys ’Vinohradnícka oblasť Tokaj’ kuuluu jo asetuksen N:o 1493/1999 nojalla suojattuihin viinien nimityksiin, sen kirjaaminen E-Bacchus-tietokantaan ei ollut edellytyksenä sille, että kyseinen suojattu alkuperänimitys saa unionin tason suojaa.”

29

Erityisesti asetukseen N:o 1493/1999 perustuvasta suojasta unionin yleinen tuomioistuin totesi valituksenalaisen tuomion 23 kohdassa seuraavaa: ”Asetuksella N:o 1493/1999 vahvistettu yhteisön oikeuden mukainen viinien nimitysten suoja perustuu viinien nimityksiin sellaisina kuin ne on vahvistettu jäsenvaltioiden lainsäädännössä noudattaen kyseisen asetuksen asianomaisia säännöksiä. Tämä suoja ei johdu yhteisön autonomisesta menettelystä eikä myöskään mekanismista, jonka päätteeksi jäsenvaltioiden tunnustamat maantieteelliset merkinnät hyväksyttäisiin pakottavalla yhteisön säädöksellä (ks. vastaavasti em. asia Abadía Retuerta v. SMHV (CUVÉE PALOMAR), tuomion 97 kohta).”

30

Unionin yleinen tuomioistuin katsoi näin, ettei tätä johtopäätöstä voitu kyseenalaistaa suojatun alkuperänimityksen ”Tokajská/Tokajské/Tokajský vinohradnícka oblasť” virheellisellä julkaisemisella tma-laatuviinien luettelossa Euroopan unionin virallisessa lehdessä 31.7.2009 eikä myöskään lain nro 313/2009 antamisella.

31

Unionin yleinen tuomioistuin katsoi tämän suhteen yhtäältä valituksenalaisen tuomion 26 kohdassa, että virheellisellä julkaisulla Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa ”ei saateta kyseenalaiseksi suojaa, joka asetuksella N:o 1493/1999 myönnetään alkuperänimityksille, joita suojataan Slovakian lainsäädännön nojalla, mukaan luettuna nimitys ’vinohradnícka oblasť Tokaj’,” koska julkaiseminen on tiedotusluonteista.

32

Unionin yleinen tuomioistuin totesi toisaalta antamansa tuomion 28 kohdassa, että laki nro 313/2009, jolla kumottiin laki nro 182/2005 ja asetus nro 237/2005 ja jonka mukaan Slovakian viininviljelyalueisiin kuuluu pienempänä alueena ”Tokajská vinohradnícka oblasť”, tuli voimaan 1.9.2009, kun taas E-Bacchus-tietokantaan tehtyjen kirjausten kannalta merkityksellisiä olivat ainoastaan 1.8.2009 voimassa olleet lainsäädännöt.

33

Unionin yleinen tuomioistuin myös hylkäsi valituksenalaisen tuomion 29 ja 30 kohdassa Unkarin väitteet siitä, että asiassa oli sovellettava asetuksen N:o 607/2009 73 artiklan 2 kohtaa, joka edellytti viinien nimiin liittyvien eritelmien olemassaoloa. Unionin yleinen tuomioistuin katsoi, ettei lailla N:o 313/2009 voitu katsoa muutettavan kyseessä olevien nimitysten eritelmiä, koska 26.2.2010, jolloin E-Bacchus-tietokantaan tehtiin muutos, Slovakian tasavalta ei ollut toimittanut komissiolle mitään eritelmää, joka koski nimitystä ”Vinohradnícka oblasť Tokaj” tai nimitystä ”Tokajská/Tokajské/Tokajský vinohradnícka oblasť”.

34

Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi myös muut Unkarin kanteensa tutkittavaksi ottamisen tueksi esittämät väitteet.

35

Väitteestä, jonka mukaan E-Bacchus-tietokannan merkitys tietolähteenä kolmansille osapuolille, joita asia koskee, merkitsee sitä, että sillä on katsottava olevan oikeusvaikutuksia näiden suhteen, unionin yleinen tuomioistuin totesi valituksenalaisen tuomion 33 kohdassa, että tällä tiedonantotehtävällä ei voida muuttaa olennaisesti tällaisten kolmansien osapuolten tilannetta, koska mahdollisuus vedota muita vastaan kansallisiin toimenpiteisiin, joilla Slovakian tasavalta on luonut tämän suojan, perustuu näiden säännösten julkaisemiseen Slovakian tasavallan virallisessa lehdessä eikä kirjaamiseen mainittuun tietokantaan.

36

Siitä Unkarin väitteestä, jonka mukaan E-Bacchus-tietokantaan tehdyn kirjaamisen tuottama suoja ei ole automaattista, koska komission on varmistuttava siitä, että tällaisen suojan saamisen edellytykset täyttyvät, unionin yleinen tuomioistuin puolestaan totesi valituksenalaisen tuomion 34 ja 35 kohdassa, että asetuksen N:o 1234/2007 118 s artiklan 4 kohdassa myönnetään komissiolle 31.12.2014 saakka toimivalta tietyin edellytyksin peruuttaa asetuksen N:o 1493/1999 nojalla suojattujen nimitysten automaattinen suoja mutta että tätä toimivaltaa voidaan tosiasiallisesti käyttää vasta sen jälkeen kun asiassa on esitetty tekniset asiakirjat, jotka sisältävät eritelmän. Riidanalaisen kirjaamisen tekohetkellä Slovakian tasavalta ei ollut esittänyt komissiolle eritelmää. Tuohon päivään mennessä komissio ei näin ollen ollut harjoittanut asetuksen N:o 1234/2007 118 s artiklan 4 kohdassa tarkoitettua valvontaa, eikä sillä myöskään ollut velvollisuutta tehdä näin.

37

Siltä osin kuin Unkari väitti myös, että komission oli hyvän hallinnon periaatteen nojalla varmistuttava siitä, että jäsenvaltioiden esittämät tiedot olivat paikkansapitäviä, ajantasaisia, aitoja ja asianmukaisia, unionin yleinen tuomioistuin katsoi, ettei asiassa ollut tarpeen ratkaista kysymystä tällaisen velvoitteen olemassaolosta ja ettei tämä velvoite missään tapauksessa ollut sellainen, että sillä voitaisiin muuttaa olennaisesti niiden kolmansien osapuolten, joita asia koskee, oikeudellista tilannetta.

38

Unionin yleinen tuomioistuin myös hylkäsi valituksenalaisen tuomion 36 kohdassa Unkarin väitteen, jonka mukaan E-Bacchus-tietokannan sisällöllä määriteltiin niiden teknisten asiakirjojen sisältö, jotka asetuksen N:o 1234/2007 118 s artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla oli jätettävä viimeistään 31.12.2011. Unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että näiden asiakirjojen sisältö riippui yhteisön lainsäädännön mukaisesti kansallisista säännöksistä eikä kirjaamisesta E-Bacchus-tietokantaan. Samaa päättelyä käytettiin valituksenalaisen tuomion 37 kohdassa, jossa hylättiin Unkarin näkemys siitä, että kirjaamisella E-Bacchus-tietokantaan määritettiin asetuksessa N:o 1234/2007 säädettyjen tuotteiden merkintää ja esittelyä koskevat pakolliset tiedot.

39

Unkari vaatii valituksessaan, että unionin tuomioistuin

40

Komissio vaatii, että unionin tuomioistuin

41

Slovakian tasavalta vaatii, että unionin tuomioistuin

42

Valituksensa tueksi Unkari vetoaa kolmeen valitusperusteeseen. Ensimmäinen valitusperuste koskee oikeudellista virhettä, jonka unionin yleinen tuomioistuin teki tulkitessaan SEUT 263 artiklassa tarkoitetun ”kannekelpoisen toimen” käsitettä. Toinen valitusperuste perustuu yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamiseen, ja kolmas valituksenalaisen tuomion perustelujen puutteellisuuteen.

43

Ensimmäisessä valitusperusteessaan Unkari väittää, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen katsoessaan, ettei riidanalaisella kirjaamisella ollut oikeusvaikutuksia. Unkari esittää ensimmäisen valitusperusteensa tueksi neljä väitettä.

44

Ensimmäisellä väitteellään, sellaisena kuin se on esitetty valituskirjelmässä ja istunnossa, Unkari pyrkii osoittamaan, että komissio on riidanalaisella kirjaamisella myöntänyt asetuksen N:o 1234/2007 118 s artiklan mukaisen suojan sellaiselle viinin nimitykselle, jonka ei unionin sovellettavan säännöstön nojalla voitu katsoa saaneen 1.8.2009 kansallisen oikeuden mukaista suojaa. Viinin nimityksen kirjaaminen E-Bacchus-tietokantaan merkitsee Unkarin mukaan osoitusta sellaisen suojan olemassaolosta, joka perustuu mainitulla asetuksella luotuun unionin oikeuden uuteen järjestelmään, jolla korotetaan eurooppalaiselle tasolle viinien nimitysten suoja, joka aiemmin oli olemassa ainoastaan kansallisella tasolla. Näin ollen kirjaaminen E-Bacchus-tietokantaan ei ole ainoastaan seuraus viinien nimitysten suojan automaattisesta siirtymisestä yhdestä sääntelyjärjestelmästä toiseen, kuten unionin yleinen tuomioistuin katsoi.

45

Näissä olosuhteissa Unkari katsoi, että E-Bacchus-tietokantaa ei voida pitää pelkästään Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistujen tma-laatuviinien luetteloissa olleiden analogisten viinien nimitysten digitalisointina, jolla ei ole oikeudellisia vaikutuksia. Näin ollen johtopäätöksiä, joihin unionin yleinen tuomioistuin päätyi edellä mainitussa asiassa Abadía Retuerta v. SMHV (CUVÉE PALOMAR) antamassaan tuomiossa ja joiden mukaan edellä mainitussa C-sarjassa julkaistut luettelot ovat vain tiedottamisluontoisia, ei voida mitenkään soveltaa E-Bacchus-tietokantaan.

46

Unkari katsoo toiseksi, että komission on E-Bacchus-tietokantaan tekemiensä kirjaamisten yhteydessä valvottava tietokantaan kirjattavia viinien nimityksiä. Vaikkei asetuksen N:o 1234/2007 118 s artiklan 4 kohtaa olekaan sovellettava, komission on Unkarin mukaan kuitenkin varmistuttava siitä, että ”jäsenvaltio on hyväksynyt” nimitykset alkuperänimityksiksi tai maantieteellisiksi merkinnöiksi ennen 1.8.2009.

47

Kolmanneksi se toteaa, että E-Bacchus-tietokantaan tehdyn kirjaamisen oikeusvaikutukset johtavat myös muihin seurauksiin, kuten velvollisuuteen laatia eritelmät E-Bacchus-tietokantaan kirjatuista nimityksistä. Eritelmät oli esitettävä olemassa olevista nimityksistä viimeistään vuoden 2011 lopussa sillä uhalla, että muuten kyseiset nimitykset poistetaan tietokannasta. Tietokantaan kirjaamisella oli myös merkintöjä koskevia vaikutuksia.

48

Unkari väittää neljänneksi, että johtuen komission tehtävästä ylläpitää alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen rekisteriä sen olisi hyvän hallinnon, lojaalin yhteistyön ja oikeusvarmuuden periaatteiden mukaisesti pitänyt tuoda esiin se, että Slovakian tasavalta oli antanut lain nro 313/2009.

49

Komissio katsoo, että Unkarin ensimmäinen valitusperuste perustuu lainsäädännön virheelliseen tulkintaan. Se muistuttaa, että asetuksen N:o 1234/2007 118 s artiklan 1 kohdan nojalla viinien nimitykset, jotka oli suojattu asetuksen N:o 1493/1999 51 ja 54 artiklan mukaisesti, ovat suojattuja asetuksen N:o 1234/2007 mukaisesti ilman, että komission on tehtävä tämän suhteen mitään päätöstä.

50

Näiden nimitysten suoja perustuu komission mukaan täten itse asetukseen, eikä sittemmin E-Bacchus-tietokantaan tehtyyn kirjaamiseen. Koska kirjaaminen E-Bacchus-tietokantaan on puhtaasti tiedottamisluonteinen, samankaltaisesti kuin Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistut luettelot, tällä kirjaamisella ei voida muuttaa kolmansien osapuolten oikeudellista asemaa eikä unionin yleinen tuomioistuin tehnyt oikeudellista virhettä soveltaessaan käsiteltävään asiaan edellä mainitussa asiassa Abadía Retuerta vastaan SMHV (CUVÉE PALOMAR) antamaansa tuomiota. Riidanalaisen kirjaamisen oikeusvaikutusten puuttumista vahvistaa vielä se seikka, että unionin tason suoja myönnettiin väliaikaisesti ja sen oli päätyttävä, ellei eritelmiä esitetty ennen vuoden 2011 päättymistä.

51

Komissio kiistää myös Unkarin väitteet, jotka koskevat komission valvontavaltaa, ja korostaa sitä, että jo suojattujen viinien nimitysten kirjaaminen on luonteeltaan automaattista, ja sitä, ettei unionin tasoista menettelyä ole olemassa. Tämän suhteen komissio tähdentää, että asetuksen N:o 607/2009 73 artiklan mukaisesti sen on kirjattava E-Bacchus-tietokantaan kaikki uudet alkuperänimitykset tai maantieteelliset merkinnät, jotka ”jäsenvaltio on hyväksynyt” ennen 1.8.2009. Komissio toteaa myös, että koska Slovakian tasavalta ei ollut riidanalaisen kirjaamisen tekopäivänä vielä esittänyt komissiolle eritelmää, komissio ei olisi voinut harjoittaa asetuksen N:o 1234/2007 118 s artiklan 4 kohdan nojalla minkäänlaista valvontaa, eikä sillä myöskään ollut tähän velvollisuutta.

52

Komissio kiistää lopuksi Unkarin väitteet, jotka koskevat vaikutuksia, joita E-Bacchus-tietokantaan kirjaamisella on eritelmiin ja merkintöihin, ja toteaa, että Unkari pyrkii näillä väitteillään tosiasiassa siihen, että unionin tuomioistuin tutkisi uudestaan unionin yleisessä tuomioistuimessa esitetyt kanneperusteet.

53

Slovakian tasavalta katsoo komission tavoin, että ensimmäinen valitusperuste on perusteeton. Se väittää, että olemassa olevien viinien nimitysten kirjaamisella E-Bacchus-tietokantaan ei ollut oikeusvaikutuksia eikä se täten ole SEUT 263 artiklassa tarkoitettu kannekelpoinen toimi. Johtopäätöksensä tueksi se vetoaa aiempaan säännöstöön, jolla viinien nimityksille luotiin jo unionin tasoinen suoja.

54

Vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, että SEUT 263 artiklassa tarkoitettuja kannekelpoisia toimia ovat muodostaan riippumatta kaikki unionin toimielinten toteuttamat toimenpiteet, joilla pyritään saamaan aikaan sitovia oikeusvaikutuksia (ks. mm. asia C-316/91, parlamentti v. neuvosto, tuomio 2.3.1994, Kok., s. I-625, Kok. Ep. XV, s. I-55, 8 kohta; yhdistetyt asiat C-138/03, C-324/03 ja C-431/03, Italia v. komissio, tuomio 24.11.2005, Kok., s. I-10043, 32 kohta ja yhdistetyt asiat C-463/10 P ja C-475/10 P, Deutsche Post ja Saksa v. komissio, tuomio 13.10.2011, Kok., s. I-9639, 36 kohta).

55

Näitä toimelta edellytettyjä oikeusvaikutuksia on arvioitava objektiivisten arviointiperusteiden, kuten toimen sisällön, perusteella (ks. vastaavasti mm. asia 60/81, IBM v. komissio, tuomio 11.11.1981, Kok., s. 2639, Kok. Ep. VI, s. 231, 9 kohta ja asia C-57/95, Ranska v. komissio, tuomio 20.3.1997, Kok., s. I-1627, 9 kohta) ja siten, että huomioon otetaan tarvittaessa toimen antamisen asiayhteys (ks. vastaavasti mm. asia C-50/90, Sunzest v. komissio, määräys 13.6.1991, Kok., s. I-2917, 13 kohta ja asia C-362/08 P, Internationaler Hilfsfonds v. komissio, tuomio 26.1.2010, Kok., s. I-669, 58 kohta) ja toimen toteuttaneen toimielimen toimivalta (ks. vastaavasti mm. asia C-301/03, Italia v. komissio, tuomio 1.12.2005, Kok., s. I-10217, 28 kohta).

56

Riidanalaisen kirjaamisen sisällöstä on ensinnäkin todettava, että on riidatonta, että komissio on 26.2.2010 muuttanut E-Bacchus-tietokannassa olevia tietoja korvaamalla suojatun alkuperänimityksen ”Tokajská/Tokajské/Tokajský vinohradnícka oblasť” nimityksellä ”Vinohradnícka oblasť Tokaj” muuttamatta viittausta merkitykselliseen kansalliseen lakiin, eli asetukseen nro 237/2005, ja säilyttänyt viiteajankohtana päivämäärän 1.8.2009. Näin ollen riidanalaisen kirjaamisen sisällöstä, jossa mainitaan sekä slovakialainen laki että viiteajankohta, ilmenee, että alkuperänimitysten suojan siirtymäkauden järjestelmä – sellaisena kuin se on toteutettu asetuksen N:o 1234/2007 118 s artiklalla – perustuu viinien nimityksiin, sellaisina kuin ne on tunnustettu kansallisessa lainsäädännössä mainittuna ajankohtana.

57

Toiseksi siitä asiayhteydestä, jossa riidanalainen kirjaaminen tehtiin, on todettava, että asetuksen N:o 479/2008 36 perustelukappaleesta ilmenee, että siirtymäkauden järjestelmän tarkoituksena on jättää uuden tarkastelumenettelyn ulkopuolelle unionissa jo voimassa olevat alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät sekä rajoittaa oikeusvarmuuteen liittyvien syiden vuoksi niiden peruuttamismahdollisuuksia.

58

Tästä seuraa, että asetuksen N:o 1234/2007 118 s artiklassa säädetty siirtymäkauden järjestelmä toteutettiin, jotta oikeusvarmuuteen liittyvien syiden vuoksi voitaisiin säilyttää sellaisten viinien nimitysten suoja, jotka olivat jo ennen 1.8.2009 suojattuja kansallisen oikeuden nojalla ja täten unionin tasolla asetuksen N:o 1493/1999 mukaisesti. Asetuksen N:o 1234/2007 118 s artiklan 1 kohdan sanamuodossa vahvistetaan tämä päämäärä, koska sen mukaan nämä viinien nimitykset ”ovat suojattuja tämän asetuksen mukaisesti ilman eri toimenpiteitä”. Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin on asianmukaisesti katsonut valituksenalaisen tuomion 21 kohdassa, että olemassa olevien viinien nimitysten suoja oli luonteeltaan automaattista.

59

Kolmanneksi komissiolla riidanalaisen merkinnän yhteydessä olevasta toimivallasta on todettava, että pitää paikkansa, että komissio voi olemassa olevien viinien nimitysten suojan automaattisuudesta huolimatta päättää 31.12.2014 saakka, että se peruuttaa asetuksen N:o 1234/2007 118 s artiklan 4 kohdan toisen alakohdan nojalla mainitun artiklan 1 kohdan mukaisesti myönnetyn viinin nimityksen automaattisen suojan.

60

Riidanalainen toimi ei kuitenkaan ole tällainen peruuttaminen. Kuten asetuksen N:o 607/2009 71 artiklan 2 kohdasta ilmenee ja kuten Unkari valituksessaan myöntää, komissio voi käyttää tätä toimivaltaa vasta sen jälkeen, kun jäsenvaltiot ovat asetuksen N:o 1234/2007 118 s artiklan 2 kohdan mukaisesti toimittaneet tekniset asiakirjat, jotka sisältävät eritelmät, ja kansalliset hyväksymispäätökset.

61

Tämän suhteen unionin yleinen tuomioistuin totesi valituksenalaisen tuomion 34 kohdassa, että riidanalaisen kirjaamisen tekohetkellä Slovakian tasavalta ei ollut esittänyt komissiolle teknisiä asiakirjoja, eikä tätä seikkaa ole käsiteltävänä olevan valituksen yhteydessä kiistetty. Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin katsoi samaisessa 34 kohdassa perustellusti, että ennen kuin nämä asiakirjat on toimitettu komissiolle, sillä ei ollut velvollisuutta eikä edes mahdollisuutta valvoa viinien nimityksiä, joita jo suojattiin asetuksen N:o 1234/2007 118 s artiklan mukaisesti.

62

Tätä johtopäätöstä ei horjuteta sillä seikalla, että komissio on 26.2.2010 Slovakian tasavallan pyynnöstä muuttanut E-Bacchus-tietokannassa olevaa kirjaamista korvaamalla alkuperänimityksen ”Tokajská/Tokajské/Tokajský vinohradnícka oblasť” nimityksellä ”Vinohradnícka oblasť Tokaj”. Tämä muutos ei nimittäin perustunut komission valvontaan tai hyväksyntään, vaan sen perustana oli asetuksen N:o 607/2009 73 artiklan 1 kohta, jolla asetuksen N:o 1234/2007 118 s artiklassa vahvistettu automaattinen suojelu ulotetaan niihin viinien nimityksiin, joita tosiasiallisesti suojattiin kansallisen oikeuden nojalla 1.8.2009 ja näin ollen asetuksen N:o 1493/1999 nojalla ja joita ei mainittu Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistussa viimeisessä tma-laatuviinien luettelossa.

63

Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että E-Bacchus-tietokantaan tehdyllä kirjaamisella, jonka komissio toteutti asetuksen N:o 607/2009 73 artiklan 1 kohdan nojalla sellaisten viinien nimitysten osalta, joiden alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän jäsenvaltiot olivat hyväksyneet 1.8.2009 mennessä ja joita komissio ei ollut julkaissut asetuksen N:o 1493/1999 54 artiklan 5 kohdan mukaisesti, ei ole mitään vaikutusta siihen automaattiseen suojaan, jota näille viinien nimityksille myönnetään unionin tasolla. Komissio ei nimittäin voi myöntää suojaa eikä päättää viinin nimityksestä tapauksessa, jossa viinin nimitys on kirjattava E-Bacchus-tietokantaan asetuksen N:o 607/2009 73 artiklan 1 kohdan nojalla. Näin ollen Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistuun tma-laatuviinien luetteloon tehdyn kirjaamisen vaikutuksia ei ole tarpeen erotella vaikutuksista, joita aiheutuu kirjaamisesta E-Bacchus-tietokantaan.

64

Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin on perustellusti todennut valituksenalaisen tuomion 21 ja 23 kohdassa, että kirjaaminen E-Bacchus-tietokantaan ei ole edellytys sille, että kyseiset viinien nimitykset saavat unionin tason suojaa, koska nämä viinien nimitykset ovat asetuksen N:o 1234/2007, sellaisena kuin se on muutettuna, nojalla suojattuja ilman eri toimenpiteitä, eikä tämä suoja ole riippuvainen niiden kirjaamisesta mainittuun tietokantaan.

65

Koska riidanalainen kirjaaminen ei täytä tämän tuomion 54 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä esitettyjä edellytyksiä, unionin yleinen tuomioistuin ei tehnyt oikeudellista virhettä katsoessaan, ettei kirjaaminen ole kannekelpoinen toimi.

66

Tätä johtopäätöstä ei mitenkään voida horjuttaa tämän tuomion 47 ja 48 kohdassa mainituilla Unkarin esittämillä väitteillä.

67

Tämän suhteen on korostettava, että Unkari pitää sekä merkintöjä ja eritelmien sisältöä että komission velvollisuutta huomioida uusi Slovakian laki välttämättömänä seurauksena niistä pakollisista oikeusvaikutuksista, joita E-Bacchus-tietokantaan tehdyllä kirjaamisella olisi pitänyt katsoa olevan. Näillä väitteillä ei mitenkään kyseenalaisteta unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalaisen tuomion 38 kohdassa esittämää johtopäätöstä siitä, ettei riidanalaisella kirjaamisella ollut oikeusvaikutuksia, ja kyseiset väitteet ovat täten vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti tehottomia (ks. yhdistetyt asiat C-302/99 P ja C-308/99 P, komissio ja Ranska v. TF1, tuomio 12.7.2001, Kok., s. I-5603, 26 ja 29 kohta ja yhdistetyt asiat C-189/02 P, C-202/02 P, C-205/02-C-208/02 P ja C-213/02 P, Dansk Rørindustri ym., v. komissio, tuomio 28.6.2005, Kok., s. I-5425, 148 kohta).

68

Kaiken edellä esitetyn perusteella Unkarin ensimmäinen valitusperuste on hylättävä.

69

Toisella valitusperusteellaan Unkari väittää, että katsoessaan, ettei riidanalainen kirjaaminen ollut SEUT 263 artiklassa tarkoitettu ”kannekelpoinen toimi”, unionin yleinen tuomioistuin loukkasi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, koska se kohteli kaikkia tämän kaltaisia kirjaamisia eri tavalla kuin uusia kirjaamisia, joista Unkarin mukaan voitiin nostaa kumoamiskanne SEUT 263 artiklan nojalla.

70

Unkari korostaa, että E-Bacchus-tietokanta muodostaa yhtenäisen rekisterin. Tämän johdosta se pitää virheellisenä näkemystä siitä, että ainoastaan uusia nimityksiä koskevilla kirjaamisilla on oikeusvaikutuksia. Viinien nimitysten suojan myöntämistä koskevien kahden järjestelmän eroista huolimatta asianosaisten on voitava riitauttaa kaikki toimielinten toimet, joilla kansallisen oikeuden nojalla myönnetty viinien nimitysten suoja muutetaan unionin oikeuden mukaiseksi suojaksi.

71

Komission mukaan jo suojattujen viinien nimitysten ja uusien nimitysten oikeudellinen ja tosiasiallinen tilanne eroavat toisistaan, eivätkä ne näin ollen ole toisiinsa rinnastettavia. Komissio korosti istunnossa myös sitä, että sen on tehtävä unionin viinialan uudessa järjestelmässä lopullinen päätös suojan myöntämisestä viinin nimitykselle.

72

Slovakian tasavalta katsoo, että E-Bacchus-tietokantaan tehtyjen kirjaamisten oikeudellisten vaikutusten erot sen mukaan, onko kyseessä olemassa olevien viinien nimitys vai uusi nimitys, ovat perusteltuja, eikä niillä loukata yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Tilanne olisi näin sitä vastoin silloin, jos olemassa olevien viinien nimityksiä kohdeltaisiin samalla tavoin kuin uusia viinien nimityksiä, koska tällaisessa tapauksessa ei otettaisi huomioon näiden kahden tilanteen välisiä objektiivisia eroja.

73

Yhdenvertaisen kohtelun periaate, joka on unionin oikeuden yleinen periaate, edellyttää, ettei toisiinsa rinnastettavia tapauksia kohdella eri tavalla eikä erilaisia tapauksia kohdella samalla tavalla, ellei tällaista kohtelua voida objektiivisesti perustella (ks. mm. asia C-304/01, Espanja v. komissio, tuomio 9.9.2004, Kok., s. I-7655, 31 kohta ja asia C-283/02, Italia v. komissio, tuomio 3.3.2005, 79 kohta).

74

Kuten asetuksen N:o 479/2008 viidennestä perustelukappaleesta ilmenee, unionin viinialan järjestelmää muutettiin perusteellisesti kyseisellä asetuksella muun muassa viinien laatuun liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tätä varten uudessa järjestelmässä säädetään kaikkia viinin nimityksen suojaamista koskevia hakemuksia varten perusteellisesta tutkinnasta, joka suoritetaan asetuksen N:o 1234/2007 118 e artiklan mukaisesti kahdessa vaiheessa, ensin kansallisella tasolla ja sitten unionin tasolla ilman, että tähän liittyy mitään automaattisuutta. Komissiolla on tässä järjestelmässä asetuksen N:o 1234/2007 118 e–118 i artiklan nojalla todellinen päätösvalta, jonka nojalla se voi joko myöntää tai evätä alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojan sen mukaan, täyttyvätkö mainitussa asetuksessa säädetyt edellytykset.

75

Koska oikeudellinen asiayhteys ja komission toimivalta, jotka liittyvät viinien nimitysten kirjaamiseen E-Bacchus-tietokantaan näiden kahden suojelujärjestelmän – sellaisina kuin unionin lainsäätäjä on niistä säätänyt – nojalla, eivät ole toisiinsa rinnastettavia, Unkarin väite, joka perustuu yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamiseen, ei voi menestyä.

76

Toinen valitusperuste on näin ollen hylättävä.

77

Kolmannessa valitusperusteessaan Unkari väittää, että unionin yleisen tuomioistuimen tuomion perustelut ovat puutteelliset siltä osin kuin se ei ole vastannut Unkarin kannekirjelmässään ja istunnossa esittämiin väitteisiin. Tämä valitusperuste on kaksiosainen.

78

Kolmannen valitusperusteen ensimmäisessä osassa Unkari moittii unionin yleistä tuomioistuinta siitä, ettei se ole vastannut Unkarin väitteisiin, joiden mukaan ratkaiseva päivämäärä sen osoittamiseksi, että nimitys oli jäsenvaltiossa suojattu asetuksen N:o 1234/2007 118 s artiklassa tarkoitetulla tavalla, on päivä, jolloin kansallinen säännöstö julkaistaan kyseisen valtion virallisessa lehdessä, eikä kyseisen säännöstön voimaantulopäivä. Unkarin mukaan unionin yleinen tuomioistuin on valituksenalaisen tuomion 28 kohdassa pelkästään maininnut, ettei sillä seikalla, että laki nro 313/2009 annettiin 30.6.2009, ole merkitystä, koska laki ei ollut vielä tullut voimaan 1.8.2009, esittämättä syitä, joilla perustellaan tämän päivämäärän valinta toisen vaihtoehdon sijasta.

79

Kolmannen valitusperusteensa toisessa osassa Unkari väittää, ettei unionin yleinen tuomioistuin ole valituksenalaisen tuomion 30 kohdassa perustellut riittävällä tavalla johtopäätöstään siitä, ettei lakia nro 313/2009 voida tulkita siten, että se on asetuksen N:o 607/2009 73 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu eritelmien muutos. Unionin yleinen tuomioistuin ei Unkarin mukaan ole vastannut sen väitteeseen siitä, että jäsenvaltioissa, joissa eritelmien laatiminen ei ollut pakollista ennen unionin uutta säännöstöä, eritelmässä mainittavia seikkoja koskevan lain tai asetuksen muutos voi muodostaa asetuksen N:o 607/2009 mainitussa 73 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kaltaisen muutoksen.

80

Komissio katsoo, että Unkarin esittämä kolmas valitusperuste kohdistuu kokonaisuudessaan valituksenalaisen tuomion ylimääräisiin perusteluihin ja että se on näin ollen tehoton.

81

Slovakian tasavalta väittää, että kolmannen valitusperusteen ensimmäinen osa on jätettävä tutkimatta, koska Unkari ei ole vedonnut kansallisen säännöstön julkaisupäivää koskevaan väitteeseensä unionin yleisessä tuomioistuimessa, vaan se on esittänyt ainoastaan väitteitä, jotka liittyvät kansallisen säännöstön antamis- tai voimaantulopäivään. Slovakian tasavalta toteaa, että valitusperusteen ensimmäinen osa on sen toisen osan tavoin kuitenkin joka tapauksessa hylättävä ja että molemmat osat ovat lisäksi luonteeltaan ylimääräisiä.

82

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisun ylimääräisiä perusteluja koskevat väitteet eivät voi aiheuttaa tämän ratkaisun kumoamista ja ovat näin ollen tehottomia (em. yhdistetyt asiat Dansk Rørindustri ym., tuomion 148 kohta ja asia C-171/05 P, Piau v. komissio, määräys 23.2.2006, Kok., s. I-37*, 86 kohta).

83

Käsiteltävässä asiassa Unkari itse toteaa, ettei unionin yleisellä tuomioistuimella ollut velvollisuutta tutkia kysymystä siitä, olisiko E-Bacchus-tietokantaan tehtävän kirjaamisen edellyttämä kansallinen säännöstö pitänyt julkaista tai olisiko sen pitänyt tulla voimaan määräajan päättymispäivään mennessä, eikä myöskään kysymystä siitä, voitiinko asetuksen N:o 607/2009 73 artiklan 2 kohtaa mahdollisesti soveltaa, koska se oli saman tuomion 19 kohdassa katsonut, ettei riidanalaisesta kirjaamisesta voi aiheutua oikeusvaikutuksia.

84

Näin ollen on katsottava, että koska kolmannen valitusperusteen molemmat osat kohdistuvat valituksenalaisen tuomion ylimääräisiin perusteluihin, sen on katsottava olevan kokonaisuudessaan tehoton.

85

Koska mitään Unkarin valitusperusteista ei ole hyväksytty, valitus on hylättävä kokonaisuudessaan.

86

Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 184 artiklan 2 kohdan mukaan on niin, että jos valitus on perusteeton, unionin tuomioistuin tekee ratkaisun oikeudenkäyntikuluista. Saman työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan mukaan, jota sovelletaan sen 184 artiklan 1 kohdan nojalla valituksen käsittelyyn, asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska komissio on vaatinut oikeudenkäyntikulujen korvaamista ja Unkari on hävinnyt asian, viimeksi mainittu on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

87

Saman työjärjestyksen 140 artiklan 1 kohdan mukaan, jota kyseisen 184 artiklan 1 kohdan nojalla sovelletaan myös valituksen käsittelyyn, asiassa väliintulijoina olleet jäsenvaltiot vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan. Näin ollen Slovakian tasavalta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kolmas jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti: