1

Euroopan komissio vaati alun perin kanteellaan unionin tuomioistuinta

2

Istunnossa komissio muutti vaatimustaan niiden tietojen perusteella, jotka oli toimitettu sille 4.5.2012 jälkeen eli sen päivän jälkeen, jona se oli esittänyt vastauskirjelmänsä nyt käsiteltävässä asiassa. Niinpä se on vaatinut unionin tuomioistuinta velvoittamaan Belgian kuningaskunnan maksamaan komissiolle

3

Yhdyskuntajätevesien käsittelystä 21.5.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/271/ETY (EYVL L 135, s. 40), sellaisena kuin se on muutettuna 27.2.1998 annetulla komission direktiivillä 98/15/EY (EYVL L 67, s. 29; jäljempänä direktiivi 91/271), 1 artiklan mukaan direktiivi koskee yhdyskuntajätevesien keräilyä, käsittelyä ja vesistöön johtamista sekä tiettyjen teollisuudenalojen jätevesien käsittelyä ja vesistöön johtamista. Sen tarkoituksena on suojella ympäristöä yhdyskuntajätevesien johtamisesta aiheutuvilta haitoilta.

4

Direktiivin 2 artiklassa ”yhdyskuntajätevesi” määritellään siten, että sillä tarkoitetaan direktiivissä ”talousjätevettä tai talous- ja teollisuusjäteveden ja/tai huleveden seosta”.

5

Samassa artiklassa määritellään myös asukasvastineluku (avl), jolla tarkoitetaan direktiivissä ”sellaista orgaanista biologisesti hajoavaa kuormitusta, jonka viiden vuorokauden biokemiallinen hapenkulutus (BOD5) on 60 grammaa happea vuorokaudessa”.

6

Direktiivin 91/271 3 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että jätevesien viemäröintijärjestelmä on

Jos yhdyskuntajätevedet johdetaan vesistöihin, joita pidetään 5 artiklassa määriteltyinä ’haavoittumiselle alttiina alueina’, jäsenvaltioiden on huolehdittava, että viemäröintijärjestelmä on käytössä 31 päivään joulukuuta 1998 mennessä taajamissa, joiden avl on suurempi kuin 10000.

– –”

7

Direktiivin 91/271 4 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että viemäröidyt yhdyskuntajätevedet on ennen vesistöön johtamista käsiteltävä biologisesti tai vastaavalla tavalla seuraavasti:

8

Direktiivin 91/271 5 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Jäsenvaltioiden on 2 kohdan soveltamiseksi määriteltävä 31 päivään joulukuuta 1993 mennessä haavoittumiselle alttiit alueet liitteessä II vahvistettujen arviointiperusteiden mukaisesti.

2.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että kaikkia viemäröityjä yli 10000 avl:n taajamien jäteve[siä] on käsiteltävä ennen niiden johtamista haavoittumiselle alttiisiin vesistöihin 4 artiklassa säädettyä tehokkaammin viimeistään 31 päivästä joulukuuta 1998 alkaen.

– –

4.   Edellä 2 ja 3 kohdassa asetettuja laitoskohtaisia vaatimuksia ei kuitenkaan tarvitse soveltaa haavoittumiselle alttiilla alueilla, jos voidaan osoittaa, että alueen kaikille yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille tulevasta fosforin ja typen kokonaiskuormituksesta poistetaan kummastakin vähintään 75 prosenttia.

5.   Edellä 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen säännösten tulee koskea myös haavoittumiselle alttiin vesistön valuma-alueella sijaitsevia jätevedenpuhdistamoita, joiden jätevedet osaltaan aiheuttavat vesistön pilaantumista.

– –”

9

Direktiivin 91/271 17 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on 31.12.1993 mennessä laadittava ohjelma direktiivin 91/271 täytäntöön panemiseksi ja niiden on annettava komissiolle tieto tästä ohjelmasta 30.6.1994 mennessä.

10

Direktiivin 91/271 17 artiklan 4 kohdan mukaan kansallisten toimenpideohjelmien raportointimenetelmät ja -mallit on laadittava kyseisen direktiivin 18 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

11

Tätä varten komissio teki 28.7.1993 päätöksen 93/481/ETY direktiivin 91/271 17 artiklassa säädetyistä kansallisten ohjelmien raportointimalleista (EYVL L 226, s. 23); päätöksessä vahvistetaan raportointimallit, joita jäsenvaltioiden on käytettävä laatiakseen loppukertomuksensa direktiivin 91/271 täytäntöönpanoa koskevasta kansallisesta ohjelmastaan.

12

Yhteisöjen tuomioistuin on todennut edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Belgia antamansa tuomion tuomiolauselmassa, ettei Belgian kuningaskunta ole noudattanut EY 226 artiklan, direktiivin 91/271 ja päätöksen 93/481 mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut kyseisen direktiivin 3, 5 ja 17 artiklan – viimeksi mainittu luettuna yhdessä direktiivin 3 ja 4 artiklan kanssa – ja kyseisen päätöksen kattavan täytäntöönpanon edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä.

13

Yhteisöjen tuomioistuin siis totesi, että Belgian kuningaskunta oli rikkonut kyseisiä säännöksiä, koska 114 Flanderin hallintoalueen taajamaa, 60 Vallonian hallintoalueen taajamaa ja Brysselin pääkaupunkiseudun hallintoalue eivät olleet noudattaneet direktiivin 91/271 vaatimuksia.

14

Edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Belgia annetun tuomion täytäntöönpanoa valvoessaan komissio pyysi Belgian kuningaskuntaa kuvaamaan toimenpiteet, joita se aikoi toteuttaa pannakseen kyseisen tuomion täytäntöön. Belgian kolmea kyseistä hallintoaluetta koskevien vastausten valossa komissio osoitti mainitulle jäsenvaltiolle ensiksi 30.1.2006 päivätyn virallisen huomautuksen EY 228 artiklan (josta on tullut SEUT 260 artikla) nojalla, koska erittäin monissa Vallonian hallintoalueen, Flanderin hallintoalueen ja Brysselin pääkaupunkiseudun hallintoalueen taajamissa ei edelleenkään ollut yhdyskuntajätevesien keräysjärjestelmiä eikä jätevedenpuhdistamoita. Komission mielestä ei myöskään ollut mahdollista tarkastaa, toimivatko Flanderin hallintoalueella sijaitsevat jätevedenpuhdistamot direktiivin 91/271 vaatimusten mukaisesti.

15

Sitten se lähetti kyseiselle valtiolle 23.10.2007 päivätyn täydentävän virallisen huomautuksen, koska monet Vallonian hallintoalueen, Flanderin hallintoalueen ja Brysselin pääkaupunkiseudun hallintoalueen taajamat eivät edelleenkään noudattaneet direktiivin 91/271 vaatimuksia.

16

Kolmea hallintoaluetta koskevien vastausten perusteella komissio osoitti kolmanneksi Belgian kuningaskunnalle 26.6.2009 päivätyn perustellun lausunnon EY 228 artiklan nojalla, koska 20 flanderilaista taajamaa ei noudattanut direktiivin 91/271 5 artiklaa, eivätkä 50 vallonialaista taajamaa sekä Brysselin pääkaupunkiseudun hallintoalue olleet edelleenkään panneet täytäntöön edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Belgia annettua tuomiota niin yhdyskuntajätevesien kattavan keräysjärjestelmän käyttöönottoa koskevan velvollisuuden kuin senkään velvollisuuden osalta, jonka mukaan on huolehdittava kyseisten vesien käsittelystä niiden keräämisen jälkeen; ensin mainitusta velvollisuudesta säädetään direktiivin 91/271 3 ja jälkimmäisestä sen 5 artiklassa. Perustellussa lausunnossaan komissio pyysi Belgian kuningaskuntaa toteuttamaan lausunnon noudattamisen edellyttämät toimenpiteet kahdessa kuukaudessa lausunnon vastaanotosta.

17

Komission mukaan Belgian viranomaisten 26.6.2009 päivättyyn perusteltuun lausuntoon antamien vastausten ja niiden myöhemmin toimittamien tietojen tarkastelusta ilmeni, ettei kyseinen jäsenvaltio ollut pannut edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Belgia annettua tuomiota kattavasti täytäntöön siihen mennessä, kun nyt käsiteltävä jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne nostettiin. Oli nimittäin niin, että yksi flanderilainen taajama ei noudattanut direktiivin 91/271 5 artiklan 2 ja 3 kohdan vaatimuksia, eivätkä 21 vallonialaista taajamaa sekä Brysselin pääkaupunkiseudun hallintoalue noudattaneet direktiivin 91/271 3 artiklan ja/tai 5 artiklan 2 ja 3 kohdan vaatimuksia.

18

Niinpä komissio päätti nostaa nyt käsiteltävän kanteen.

19

Unionin tuomioistuimen presidentin 18.4.2012 antamalla määräyksellä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta hyväksyttiin asiassa väliintulijaksi tukemaan Belgian kuningaskunnan vaatimuksia.

20

Aluksi on todettava, että vastauskirjelmässään komissio rajasi lisää oikeudenkäynnin kohdetta ja vaati, että jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todettaisiin vain 13 vallonialaisen taajaman ja Brysselin pääkaupunkiseudun hallintoalueen osalta.

21

Unionin tuomioistuin pyysi 4.3.2013 päivätyllä kirjeellä Belgian hallitusta ja komissiota toimittamaan 8.4.2013 mennessä tietoja edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Belgia annetun tuomion täytäntöönpanon tarkasta vaiheesta 1.4.2013 ja ilmoittamaan ne taajamat, mukaan lukien niitä vastaavat asukasvastineluvut, joiden osalta yhdyskuntajätevesien keräys, käsittely ja vesistöön johtaminen eivät vielä ole direktiivin 91/271 säännösten mukaisia. Näissä tiedoissa oli myös ilmoitettava niiden taajamien ja asukasvastinelukujen kokonaismäärien, jotka eivät olleet direktiivin säännösten mukaisia edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Belgia annetun tuomion julistamispäivänä, osuus kaikista taajamista ja asukasvastineluvuista.

22

Istunnossa komissio myönsi, että niiden tietojen perusteella, jotka oli toimitettu sille 4.5.2012 jälkeen eli sen päivän jälkeen, jona se oli esittänyt vastauskirjelmänsä nyt käsiteltävässä asiassa, toimenpiteet, joilla voidaan noudattaa edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Belgia annetusta tuomiosta johtuvia velvoitteita, olivat toteuttamatta vain viiden taajaman osalta.

23

Komission mukaan näistä viidestä taajamasta kaksi eli Amay ja Malmedy eivät noudata direktiivin 91/271 3 artiklan 1 kohtaa ja 5 artiklan 2 ja 3 kohtaa. Kolme muuta taajamaa eli Herve, Bastogne-Rhin ja Liège-Sclessin eivät puolestaan noudata direktiivin 91/271 5 artiklan 2 ja 3 kohtaa. Kaikkien näiden taajamien avl, joka ei täytä vaatimuksia, on yhteensä 225710.

24

Komissio katsoo, että Amayn ja Herven taajamien osalta Belgian kuningaskunta ei ole toimittanut direktiivin 91/271 liitteessä I olevissa taulukoissa 1 ja 2 tarkoitettuja tietoja vesistöön johdetun veden laadusta. Kolmen muun taajaman eli Bastogne-Rhinin, Liège‑Sclessinin ja Malmedyn osalta kyseinen jäsenvaltio ei ole toimittanut direktiivin 91/271 liitteessä I olevissa taulukoissa 1 ja 2 tarkoitettuja tietoja vesistöön johdetun veden laadusta riittävän pitkältä ajanjaksolta.

25

Näiden seikkojen perusteella komissio muutti vaatimuksiaan siten kuin tämän tuomion 2 kohdassa esitetään.

26

Komissio muistuttaa väitetystä jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisestä, että SEUT 260 artiklan 1 kohdassa määrätään, että jos unionin tuomioistuin toteaa, että jäsenvaltio on jättänyt täyttämättä jonkin sille EUT-sopimuksen mukaan kuuluvan velvollisuuden, jäsenvaltion on toteutettava unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet. Määräajasta, jonka kuluessa tällainen tuomio on pantava täytäntöön, komissio täsmentää, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin oikeuden välittömään ja yhtenäiseen soveltamiseen liittyvä intressi edellyttää, että tämä täytäntöönpano aloitetaan välittömästi ja saatetaan loppuun niin pian kuin mahdollista (asia C-121/07, komissio v. Ranska, tuomio 9.12.2008, Kok., s. I-9159, 21 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

27

Belgian kuningaskunta katsoo, että edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Belgia annetusta tuomiosta lähtien Flanderin, Vallonian ja Brysselin pääkaupunkiseudun hallintoalueet ovat alkaneet toteuttaa erittäin merkittäviä investointisuunnitelmia kyseisen tuomion täytäntöönpanon varmistamiseksi.

28

Niinpä se väittää, että istunnon ajankohtana kaikissa kyseisissä taajamissa oli jäteveden puhdistusjärjestelmät, joten ne noudattavat mainittua tuomiota. Oikeusriita koskee vain näyttöä tästä noudattamisesta viiden Vallonian hallintoalueella sijaitsevan taajaman osalta.

29

Yhdistynyt kuningaskunta katsoo, että komission on nyt käsiteltävässä asiassa kyseessä olevien kaltaisten laajamittaisten infrastruktuurihankkeiden yhteydessä annettava niiden toteuttamiseen kohtuullinen määräaika, kun otetaan huomioon useita tekijöitä, kuten hankkeen suunnittelu, sen tekninen toteutus tai sen sääntelyn luonne, jonka noudattaminen on varmistettava. Komission on myös tarvittaessa otettava huomioon tapahtumat, joiden ei voida katsoa johtuvan kyseessä olevasta jäsenvaltiosta; tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi luonnonkatastrofit. Unionin oikeudessa ja kansallisessa oikeudessa säädetyt hallinto- ja tuomioistuinmenettelyt kuuluvat seikkoihin, joiden avulla voidaan arvioida määräajan kohtuullisuutta. Lopuksi Yhdistynyt kuningaskunta väittää, että komission tehtävänä on osoittaa, että tuomion, jolla jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, täytäntöönpanoon kulunut aika on kohtuuton.

30

Yhdistyneen kuningaskunnan mielestä komission on oltava valmis myöntämään kyseessä olevalle jäsenvaltiolle kohtuullinen määräaika, jossa se voi toteuttaa paitsi tarpeelliset vähimmäistyöt myös sellaisen kunnianhimoisemman ja ympäristölle suotuisan hankkeen, johon jäsenvaltio voi haluta ryhtyä noudattaakseen SEUT 258 artiklan nojalla annettua tuomiota.

31

SEUT 260 artiklan 2 kohdassa määrätään, että jos komissio katsoo, ettei asianomainen jäsenvaltio ole toteuttanut kaikkia unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavia toimenpiteitä, komissio voi saattaa asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi varattuaan ensin tälle valtiolle tilaisuuden esittää huomautuksensa; komissio ilmoittaa samalla sen olosuhteisiin nähden soveltuvaksi katsomansa kiinteämääräisen hyvityksen tai uhkasakon määrän, joka kyseisen valtion olisi sen käsityksen mukaan suoritettava.

32

Tässä yhteydessä on huomattava, että SEUT 260 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen kannalta ratkaisevana ajankohtana on pidettävä kyseisen määräyksen nojalla annetussa virallisessa huomautuksessa asetetun määräajan päättymishetkeä (asia C-610/10, komissio v. Espanja, tuomio 11.12.2012, 67 kohta ja asia C-241/11, komissio v. Tšekki, tuomio 25.6.2013, 23 kohta). Jos jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva menettely on kuitenkin aloitettu EY 228 artiklan 2 kohdan nojalla, jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen kannalta ratkaisevana ajankohtana on pidettävä ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa eli ennen 1.12.2009 annetussa perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättymishetkeä (ks. vastaavasti asia C-496/09, komissio v. Italia, tuomio 17.11.2011, Kok., s. I-11483, 27 kohta).

33

On riidatonta, että perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päätyttyä Belgian kuningaskunta ei ollut toteuttanut kaikkia edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Belgia annetun tuomion kattavan noudattamisen edellyttämiä toimenpiteitä.

34

On siis todettava, ettei Belgian kuningaskunta ole noudattanut SEUT 260 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Belgia annetun tuomion noudattamisen edellyttämiä toimenpiteitä.

35

Komissio vetoaa siihen, että vaaditun kiinteämääräisen hyvityksen määrä eli 6168 euroa kultakin rikkomispäivältä ja 4 722 euron suuruisen päivittäisen uhkasakon määrä on määritetty soveltamalla perusteita, jotka vahvistetaan EY 228 artiklan soveltamisesta 13.12.2005 annetussa tiedonannossa (SEC(2005) 1658), sellaisena kuin se on saatettuna ajan tasalle SEUT 260 artiklan täytäntöönpanosta sekä kiinteämääräisten hyvitysten ja uhkasakkojen, joita komissio ehdottaa unionin tuomioistuimelle rikkomismenettelyjen yhteydessä, laskennassa käytettävien tietojen ajantasaistamisesta annetulla komission tiedonannolla (SEC(2010) 923), joka on sovellettavissa SEUT 260 artiklan 2 kohdassa määrättyihin menettelyihin SEUT 260 artiklan 3 kohdan soveltamisesta annetun komission tiedonannon (EUVL 2011, C 12, s. 1) sekä komission unionin tuomioistuimelle rikkomusmenettelyn yhteydessä ehdottamien kiinteämääräisten hyvitysten ja uhkasakkojen laskennassa käytettävien tietojen päivittämisestä 31.8.2012 annetun komission tiedonannon (K(2012) 6106 lopullinen) nojalla.

36

Komission mukaan päivittäisen uhkasakon määrä olisi laskettava siten, että uhkasakon kiinteä perusmäärä, eli 600 euroa päivältä kerrottuna rikkomisen vakavuuteen perustuvalla kertoimella 6 (asteikolla 1–20), kerrotaan kestoon perustuvalla kertoimella, joka on 3 nyt käsiteltävässä asiassa, ja Belgian kuningaskunnan maksukykyä ilmentävällä n-kertoimella, joka on 5,14. Tätä menetelmää soveltamalla saatu määrä on 55512 euroa päivältä, jolloin uhkasakko vastaa vaatimusten vastaista sellaisen veden vesistöön johtamista, jonka avl oli 2653000 kannekirjelmän jättämisen ajankohtana. Kuten komissio totesi istunnossa, tällaisen vaatimusten vastaisen vesistöön johdetun veden avl on vain 225710, joten kertomalla luku 225710 luvulla 55512 ja jakamalla niiden tulo luvulla 2653000 määräksi tulee 4722 euroa rikkomispäivältä.

37

Komission mukaan päivittäisen kiinteämääräisen hyvityksen määrä on tulos siitä, kun päiväkohtainen 200 euron kiinteä perusmäärä kerrotaan rikkomisen vakavuuteen perustuvalla kertoimella, joka on nyt käsiteltävässä asiassa 6, ja kyseisellä Belgian kuningaskunnan maksukykyä ilmentävällä n-kertoimella 5,14.

38

Komission mielestä nyt käsiteltävässä asiassa käytetty vakavuuskerroin on asianmukainen, koska tässä asiassa rikotut ympäristösäännöt ovat erittäin merkittäviä ja olennaisia paitsi kansalaisten hyvinvoinnin sekä heidän elämänlaatunsa ja terveytensä kannalta myös luonnonvarojen ja ekosysteemien suojelun kannalta.

39

Komissio katsoo, että rikkomisen seuraukset yleisille ja yksityisille intresseille ovat erityisen vakavia, koska edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Belgia annetun tuomion puutteellinen täytäntöönpano vaikuttaa pintavesimuodostumien sekä niihin liittyvien vesi- ja maaekosysteemien laatuun. Mainitun puutteellisen täytäntöönpanon seuraukset ovat merkittäviä varsinkin, kun Belgian kuningaskunta on määritellyt koko alueensa ”haavoittumiselle alttiiksi alueeksi”, ja tämä on omiaan vaikuttamaan muiden ympäristönsuojelunormien täytäntöönpanoon.

40

Unionin oikeuden rikkomisen vakavuuden arvioinnissa huomioon otettavista tekijöistä sitä vastoin komissio toteaa, että Belgian kuningaskunta on tehnyt vilpitöntä yhteistyötä. Lisäksi komissio korostaa, että kyseinen jäsenvaltio on käynnistänyt merkittäviä taloudellisia ja materiaalisia investointeja toteuttaakseen kyseiset monimutkaiset yhdyskuntajätevesien keräys- ja käsittelyinfrastruktuurit.

41

Komissio kuitenkin katsoo, että edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Belgia annetun tuomion täytäntöönpanon varmistamiseen tarkoitetut toimenpiteet aloitettiin vasta useita vuosia mainitun tuomion julistamisen jälkeen, mikä ei ole perusteltua edes itse hankkeiden toteuttamisen laajuuden kannalta.

42

Rikkomisen kestoa koskevasta kriteeristä, joka komission vaatimuksen mukaan on merkityksellinen vain uhkasakon laskemisessa, komissio toteaa, että kyseisen tuomion ja päätöksen, jolla komissio aloitti jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn Belgian kuningaskuntaa vastaan, välillä on kulunut yli 71 kuukautta, mikä tekee perustelluksi käyttää kestoa koskevaa enimmäiskerrointa 3,0.

43

Niin kirjallisissa kuin suullisissakin huomautuksissaan Belgian kuningaskunta vetoaa siihen, että kun otetaan huomioon rikkomisen vakavuus ja kesto sekä sen omaksuma yhteistyöhaluinen ja tunnollinen asenne menettelyn aikana, sen velvoittaminen maksamaan kiinteämääräinen hyvitys tai uhkasakko ei ole perusteltua nyt käsiteltävässä asiassa. Toissijaisesti kyseinen jäsenvaltio riitauttaa kyseisten määrien laskentamenetelmän.

44

Rikkomisen vakavuuden laskennasta Belgian kuningaskunta katsoo, että vaikka direktiivin 91/271 säännöksillä tavoiteltavat päämäärät ovat luonteeltaan perustavanlaatuisia, direktiivissä asetettujen velvoitteiden täytäntöönpanon laiminlyönnin seurauksia ympäristön kannalta ei ole arvioitu konkreettisesti. Vallonian hallintoalueella ja Brysselin pääkaupunkiseudun hallintoalueella tutkimukset ja niitä koskevat arviot ovat kohtuuttomia ja/tai virheellisiä siltä osin kuin kyse on fosforipäästöjen vähentämisestä, pintavesien laadusta, ihmisten terveydestä, virtaavien vesien ekologisesta laadusta, keräämättä ja/tai käsittelemättä jääneestä vesistöä pilaavasta kokonaiskuormituksesta sekä vaikutuksesta matkailuun ja taloudelliseen toimintaan. Flanderin hallintoalueen osalta on Belgian kuningaskunnan mukaan osoitettu, että kaikissa taajamissa, joiden avl on yli 10000, on asianmukainen jäteveden puhdistusinfrastruktuuri.

45

Joka tapauksessa on niin, että jos unionin tuomioistuin on päinvastaista mieltä ja soveltaa komission käyttämää laskentamenetelmää määrittääkseen kiinteämääräisen hyvityksen määrän, käytettävän vakavuuskertoimen on Belgian kuningaskunnan mukaan välttämättä oltava huomattavasti pienempi kuin 4. Vakavuuskertoimessa on välttämättä otettava huomioon edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Belgia annetun tuomion täytäntöönpanoon ja tulkintaan sekä direktiivin 91/271 soveltamisalan tulkinnan kehitykseen liittyvät käytännön vaikeudet.

46

Siltä osin kuin kyse on kestoa koskevan tekijän sisällyttämisestä vakavuuskertoimeen Belgian kuningaskunta riitauttaa tekijät, joita komissio on käyttänyt kyseisen kertoimen määrittämiseksi. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön ja erityisesti asiassa C-407/09, komissio vastaan Kreikka, 31.3.2011 annetun tuomion (Kok., s. I-2467) sekä komission tiedonannon SEC(2005) 1658, sellaisena kuin se on saatettuna ajan tasalle, mukaan kriteerit, jotka koskevat jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen vakavuutta ja kestoa, on määritettävä täysin toisistaan erillään.

47

Rikkomisen kestosta Belgian kuningaskunta katsoo, että Belgian kolme kyseistä hallintoaluetta alkoi välittömästi edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Belgia annetun tuomion julistamisen jälkeen toteuttaa toimenpiteitä tuomion panemiseksi täytäntöön ja että komissio on väittänyt virheellisesti, että tietyt hankkeet aloitettiin vasta useita vuosia kyseisen tuomion julistamisen jälkeen. Kun kyseisen tuomion kattavasta täytäntöönpanosta aiheutuvat huomattavat vaikeudet otetaan huomioon, direktiivin 91/271 vaatimusten ei missään tapauksessa voida katsoa olleen kohtuuttoman pitkään kokonaan täyttämättä, ja rikkomisen vakavuuteen perustuva kerroin on alennettava 1:een rikkomisen keston perusteella.

48

Kiinteämääräisen hyvityksen laskenta ei missään tapauksessa voi sen mukaan alkaa päivästä, jona on julistettu tuomio, jolla ensimmäinen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen todetaan, koska kyseinen tuomio ei missään tapauksessa voinut jo olla pantuna täytäntöön kyseisenä ajankohtana, vaan laskenta voi alkaa tuomion täytäntöönpanolle asetetun kohtuullisen määräajan päätyttyä.

49

Kiinteämääräisestä hyvityksestä on muistutettava, että SEUT 260 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan komissio ilmoittaa ehdotuksessaan ”olosuhteisiin nähden soveltuvaksi” katsomansa määrän. Myös unionin tuomioistuimen toimivallan käyttöä ohjaa se, että se ottaa huomioon kaikki sille esitetyt asian olosuhteet.

50

Oikeuskäytännön mukaan kiinteämääräisen hyvityksen mahdollinen määrääminen ja sen mahdollisen määrän vahvistaminen on tehtävä kussakin yksittäistapauksessa kaikkien niiden asian kannalta merkityksellisten seikkojen perusteella, jotka liittyvät sekä todetun jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen ominaispiirteisiin että sen asianomaisen jäsenvaltion omaksumaan asenteeseen, jota SEUT 260 artiklan nojalla aloitettu menettely koskee (ks. em. asia komissio v. Tšekki, tuomion 41 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

51

Tällä määräyksellä annetaan tältä osin unionin tuomioistuimelle laaja harkintavalta päättää tällaisen seuraamuksen määräämisestä tai määräämättä jättämisestä ja määritellä tarvittaessa sen suuruus. Erityisesti kiinteämääräisen hyvityksen maksuvelvollisuuden määrääminen jäsenvaltiolle ei voi olla automaattista (ks. em. asia komissio v. Tšekki, tuomion 42 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

52

Komission ehdotukset eivät tältä osin sido unionin tuomioistuinta, ja niitä on pidettävä vain viitteellisinä. Vastaavasti komission tiedonannossa SEC(2005) 1658, sellaisena kuin se on saatettuna ajan tasalle, vahvistetun kaltaiset kiinteämääräisten hyvitysten maksamiseen määräämistä koskevat suuntaviivat, joihin mainittu toimielin on tässä asiassa vedonnut, eivät sido unionin tuomioistuinta, mutta ne voivat myötävaikuttaa avoimuuden, ennustettavuuden ja oikeusvarmuuden takaamiseen komission toiminnassa (ks. em. asia komissio v. Tšekki, tuomion 43 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

53

Näin ollen unionin tuomioistuimen on harkintavaltaansa käyttäessään vahvistettava kiinteämääräisen hyvityksen määrä siten, että se on yhtäältä asianmukainen olosuhteiden kannalta ja toisaalta oikeassa suhteessa sekä todettuun jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämiseen että asianomaisen jäsenvaltion maksukykyyn. Tältä osin merkityksellisiä tekijöitä ovat muun muassa seuraavan kaltaiset seikat: ajanjakso, jonka ajan kyseinen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen on jatkunut sen tuomion jälkeen, jolla se todettiin, ja rikkomisen vakavuus (ks. em. asia komissio v. Espanja, tuomion 143 ja 144 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

54

Rikkomisen kestosta on todettava, että edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Belgia annetulla tuomiolla todettu jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen on kestänyt lähes yhdeksän vuotta eli liian kauan, vaikka onkin myönnettävä, että toteutettavat tehtävät edellyttivät huomattavaa usean vuoden ajanjaksoa ja että edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Belgia annetun tuomion täytäntöönpanon on katsottava edistyneen; se on jopa saatettu melkein päätökseen.

55

Rikkomisen vakavuudesta on huomattava, että direktiivin 91/271 tarkoituksena on suojella ympäristöä. Määrittäessään koko alueensa ”haavoittumiselle alttiiksi alueeksi” direktiivin 5 artiklan 1 kohdan ja sen liitteen II mukaisesti Belgian kuningaskunta on myöntänyt tarpeen lisätä ympäristönsuojelua alueellaan. Se, ettei yhdyskuntajätevesiä käsitellä, vahingoittaa ympäristöä.

56

Lisäksi silloin, kun unionin tuomioistuimen antaman tuomion täytäntöönpanon laiminlyönti on omiaan aiheuttamaan haittaa ympäristölle, jonka säilyttäminen on osa unionin politiikan nimenomaisia tavoitteita, kuten SEUT 191 artiklasta ilmenee, tällaista laiminlyöntiä on pidettävä erityisen vakavana (asia C-279/11, komissio v. Irlanti, tuomio 19.12.2012, 72 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

57

On kuitenkin muistutettava, että taajamien, joiden osalta jäsenvaltio, joka on asiassa vastaajana, ei toimittanut istuntopäivään mennessä näyttöä direktiivin 91/271 vaatimusten täyttämisestä, lukumäärä on vain suhteellisen pieni osa edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Belgia annetun tuomion kohteena olleiden taajamien kokonaismäärästä.

58

Belgian kuningaskunta ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat todenneet huomautuksissaan, että komission on nyt käsiteltävässä asiassa kyseessä olevien kaltaisten laajamittaisten infrastruktuurihankkeiden yhteydessä otettava huomioon niiden laajuuden ja toteuttamisvaikeuden mukaan määräytyvä, niiden toteuttamiseksi kohtuullinen määräaika, jolloin rikkomisen keston arviointi alkaa vasta tämän määräajan päätyttyä; tästä on todettava, että on varmaa, ettei perustellussa lausunnossa asetettua päivämäärää 26.8.2009 ole pidettävä ennenaikaisena tai kohtuuttomana.

59

Unionin tuomioistuimelle toimitetusta asiakirja-aineistosta ilmenee, että Belgian kuningaskunta on tehnyt merkittäviä investointeja pannakseen edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Belgia annetun tuomion täytäntöön ja on edistynyt siinä huomattavasti. Belgian kuningaskunta oli edistynyt siinä huomattavasti jo perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättyessä.

60

Lisäksi on korostettava, että Belgian kuningaskunta on tehnyt kattavaa yhteistyötä komission kanssa menettelyn aikana.

61

Niinpä unionin tuomioistuin katsoo, että kaikki todettuun jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämiseen liittyvät oikeudelliset seikat ja tosiseikat ovat osoitus siitä, että se, että vastaavien unionin oikeuden rikkomisten toistuminen tulevaisuudessa tosiasiallisesti estetään, edellyttää nyt käsiteltävässä asiassa kiinteämääräisen hyvityksen kaltaisen ehkäisevän toimenpiteen toteuttamista (ks. vastaavasti asia C-374/11, komissio v. Irlanti, tuomio 19.12.2012, 48 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

62

Unionin tuomioistuin katsoo edellä esitetyn perusteella, että tämän asian olosuhteita arvioidaan asianmukaisesti, kun Belgian kuningaskunnan maksettavaksi määrätään kiinteämääräinen hyvitys, jonka suuruus on 10 miljoonaa euroa.

63

Belgian kuningaskunta on siis velvoitettava maksamaan komissiolle ”Euroopan unionin omat varat” -tilille 10 miljoonan euron kiinteämääräinen hyvitys.

64

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan uhkasakon määrääminen on lähtökohtaisesti perusteltua ainoastaan siltä osin kuin aikaisemman tuomion täytäntöönpanon laiminlyönnistä johtuva jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen jatkuu siihen saakka, kun unionin tuomioistuin tutkii asian tosiseikat (em. asia C-374/11, komissio v. Irlanti, tuomio 19.12.2012, 33 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

65

Nyt käsiteltävässä asiassa on todettava, että edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Belgia annetun tuomion täytäntöönpanon edellyttämiä toimenpiteitä ei vielä ollut toteutettu kattavasti istuntopäivään mennessä.

66

Niinpä unionin tuomioistuin katsoo, että Belgian kuningaskunnan velvoittaminen maksamaan uhkasakko on asianmukainen taloudellinen keino edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Belgia annetun tuomion kattavan täytäntöönpanon varmistamiseksi (ks. em. asia C-374/11, komissio v. Irlanti, tuomio 19.12.2012, 35 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

67

Sitä vastoin ei ole mahdotonta, että kun otetaan huomioon komissionkin tunnustama jatkuva kehitys kohti edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Belgia annetun tuomion kattavaa täytäntöönpanoa, tämä tuomio on pantu kokonaan täytäntöön nyt käsiteltävässä asiassa annettavan tuomion julistamispäivänä. Niinpä uhkasakko määrätään vain siltä varalta, että jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen vielä jatkuu nyt käsiteltävässä asiassa annettavan tuomion julistamispäivänä.

68

On palautettava mieleen, että unionin tuomioistuimen on asiaa koskevaa harkintavaltaansa käyttäessään vahvistettava uhkasakko siten, että se on yhtäältä asianmukainen olosuhteiden kannalta ja toisaalta oikeassa suhteessa sekä todettuun jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämiseen että asianomaisen jäsenvaltion maksukykyyn (ks. em. asia C-374/11, komissio v. Irlanti, tuomio 19.12.2012, 36 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

69

Kun unionin tuomioistuin haluaa arvioinnissaan unionin oikeuden yhdenmukaisen ja tosiasiallisen soveltamisen taatakseen varmistaa uhkasakon pakottavan luonteen, kriteereinä on otettava huomioon lähtökohtaisesti rikkomisen kesto, sen vakavuus ja kyseessä olevan jäsenvaltion maksukyky. Näiden kriteerien soveltamisessa unionin tuomioistuimen on otettava erityisesti huomioon seuraukset, joita täytäntöönpanon laiminlyönnistä aiheutuu kyseessä oleville yksityisille ja julkisille intresseille, ja kiireellisyys siihen, että kyseinen jäsenvaltio noudattaa velvoitteitaan (ks. em. asia komissio v. Espanja, tuomion 119 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

70

Nyt käsiteltävässä asiassa on huomattava, että komissio ehdottaa, että uhkasakon määrän laskemisessa otetaan huomioon direktiivin 91/271 vaatimusten vastaisten asukasvastinelukujen määrän asteittainen väheneminen, minkä avulla voidaan ottaa huomioon Belgian kuningaskunnan edistyminen edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Belgia annetun tuomion täytäntöönpanossa ja suhteellisuusperiaate.

71

On todettava, että komissio totesi istunnossa, että vaatimusten vastaisten asukasvastinelukujen määrä kannekirjelmän toimittamisen ajankohtana eli 19.10.2011 oli 2653000 ja että istunnon ajankohtana eli 18.4.2013 se oli 225710.

72

Unionin tuomioistuin ottaa huomioon nyt käsiteltävän asian kaikki olosuhteet, mukaan lukien edellä tämän tuomion osassa otsikon ”Kiinteämääräinen hyvitys” alla esitetyt seikat, ja katsoo, että on asianmukaista määrätä 4722 euron päivittäinen uhkasakko.

73

Uhkasakon maksamisen jaksottamisen osalta unionin tuomioistuin pitää asianmukaisena komission ehdotuksen mukaisesti, että koska näytön esittäminen direktiivin 91/271 vaatimusten täyttämisestä voi viedä tietyn ajan ja vastaajana olevan jäsenvaltion mahdollinen edistyminen siinä on otettava huomioon, uhkasakko lasketaan kuuden kuukauden ajanjaksojen perusteella siten, että tällaisia ajanjaksoja koskevasta kokonaismäärästä vähennetään prosenttiosuus, joka vastaa edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Belgia annetun tuomion mukaisiksi saatettujen asukasvastinelukujen määrää kuvaavaa osuutta.

74

Belgian kuningaskunta on siis velvoitettava maksamaan komissiolle ”Euroopan unionin omat varat” -tilille 859404 euron uhkasakko kultakin puolivuotiskaudelta, jonka edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Belgia annetun tuomion noudattamisen edellyttämien toimenpiteiden täytäntöönpano viivästyy, nyt annettavan tuomion julistamispäivästä siihen asti, kunnes edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Belgia annettu tuomio on pantu kattavasti täytäntöön, ja sen tosiasiallinen määrä on laskettava kunkin kuuden kuukauden ajanjakson päättyessä siten, että tällaisia ajanjaksoja koskevasta kokonaismäärästä vähennetään prosenttiosuus, joka vastaa edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Belgia annetun tuomion mukaisiksi kyseisen ajanjakson päättymiseen mennessä saatettujen asukasvastinelukujen määrän osuutta niiden asukasvastinelukujen määrästä, jotka eivät ole nyt annettavan tuomion mukaisia sen julistamispäivänä.

75

Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska komissio on vaatinut Belgian kuningaskunnan velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja koska jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen on todettu, Belgian kuningaskunta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Työjärjestyksen 140 artiklan 1 kohdan, jonka mukaan jäsenvaltiot, jotka ovat asiassa väliintulijoina, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, mukaisesti on päätettävä, että Yhdistynyt kuningaskunta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (viides jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti: