—

Digitalnet OOD, Tsifrova kompania OOD ja M SAT CABLE AD, edustajanaan advokat M. Ralchev,

—

Nachalnik na Mitnicheski punkt – Varna Zapad pri Mitnitsa Varna, asiamiehinään D. Yordanov, S. Valkova, D. Yordanova, N. Yotsova ja V. Konova,

—

Bulgarian hallitus, asiamiehenään Y. Atanasov,

—

Euroopan komissio, asiamiehinään L. Bouyon ja D. Roussanov,

1

Ennakkoratkaisupyynnöt koskevat tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL L 256, s. 1) liitteessä I olevan yhdistetyn nimikkeistön, sellaisena kuin se on muutettuna 20.9.2007 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1214/2007 (EUVL L 286, s. 1), 19.9.2008 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1031/2008 (EUVL L 291, s. 1) ja 30.9.2009 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 948/2009 (EUVL L 287, s. 1), tulkintaa ja yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (EYVL L 302, s. 1; jäljempänä tullikoodeksi) 78 artiklan 2 kohdan tulkintaa.

2

Nämä pyynnöt on esitetty asioissa, joissa asianosaisina ovat yhtäältä Digitalnet OOD (jäljempänä Digitalnet), Tsifrova kompania OOD (jäljempänä Tsifrova) ja M SAT CABLE AD (jäljempänä M SAT CABLE) ja toisaalta Nachalnik na Mitnicheski punkt – Varna Zapad pri Minitsa Varna (Varnan läntisen tullitoimipaikan johtaja, jäljempänä Varnan tulliviraston johtaja) ja joissa on kyse tietoliikennevalmiudella varustettuihin sovittimiin liittyvien tullien maksamisesta.

3

Tullitariffeja ja kauppaa koskeva vuoden 1994 yleissopimus (GATT-sopimus) ja erityisesti sen II artiklan 1 kohdan b alakohdan tulkinnasta tehty sopimus ovat osa Marrakechissa 15.4.1994 allekirjoitettua Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamissopimusta, joka hyväksyttiin Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986–1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa 22.12.1994 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/800/EY (EYVL L 336, s. 1).

4

Yhteisö hyväksyi informaatioteknologiatuotteiden kaupasta tehdyn sopimuksen, joka koostuu WTO:n Singaporessa pidetyssä ensimmäisessä yleiskokouksessa 13.12.1996 hyväksytystä informaatioteknologiatuotteiden kauppaa koskevasta ministerien julistuksesta liitteineen ja lisäyksineen (jäljempänä ITA-sopimus), ja sen täytäntöönpanoa koskevan tiedonannon informaatioteknologiatuotteiden tullien poistamisesta 24.3.1997 tehdyllä neuvoston päätöksellä 97/359/EY (EYVL L 155, s. 1). ITA-sopimuksen 1 kohdassa määrätään, että kunkin sopimuspuolen kauppajärjestelmän olisi kehityttävä tavalla, jolla edistetään informaatioteknologiatuotteiden markkinoillepääsyn mahdollisuuksia.

5

ITA-sopimuksen 2 kohdan mukaan kukin sopimuspuoli sitoo ja poistaa tullit sekä kaikki muut maksut vuoden 1994 GATT-sopimuksen II artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla tiettyjen tuotteiden osalta; näihin kuuluvat ”tietoliikennevalmiudella varustetut sovittimet ’set-top boxes’: Laitteet, joissa on mikroprosessorin avulla toimiva, modeemilla varustettu laite internetyhteyttä varten [ja] valmiudet interaktiiviseen tietojen vaihtoon”.

6

Asetuksen N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta annettiin 16.11.2000 neuvoston asetus (EY) N:o 2559/2000 (EYVL L 293, s. 1) ITA-sopimuksen soveltamista varten, kuten tämän asetuksen kolmannesta perustelukappaleesta ilmenee.

7

Tullikoodeksin 78 artiklan 2 kohdan sanamuoto on seuraava:

”Tulliviranomaiset voivat ilmoituksessa annettujen tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi tavaroiden luovutuksen jälkeen tarkastaa kyseisten tavaroiden tuontia tai vientiä taikka näihin tavaroihin myöhemmin kohdistettavia kaupallisia toimia koskevat kaupalliset asiakirjat ja tiedot. Nämä tarkastukset voidaan suorittaa tavaranhaltijan tiloissa, ammattitoiminnan harjoittajana suoraan tai välillisesti mainituissa toimissa osallisena olevan henkilön tiloissa taikka muun mainittuja asiakirjoja ja tietoja ammattitoimintaansa varten hallussaan pitävän henkilön tiloissa. Tulliviranomaiset voivat myös tarkastaa tavarat, jos niiden esittäminen tullille on vielä mahdollista.”

8

Asetuksen N:o 2658/87 12 artiklan 1 kohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna 31.1.2000 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 254/2000 (EYVL L 28, s. 16; jäljempänä asetus N:o 2658/87), säädetään, että Euroopan komissio antaa vuosittain asetuksen, johon sisältyvät yhdistetyn nimikkeistön täydellinen toisinto Euroopan unionin neuvoston tai komission toteuttamien toimenpiteiden mukaisena sekä tullien määrät. Tätä asetusta sovelletaan seuraavan vuoden 1 päivästä tammikuuta.

9

Asiassa C-382/11 sovelletaan yhdistetyn nimikkeistön versiota, joka sisältyy asetukseen N:o 1214/2007, joka tuli voimaan 1.1.2008. Asioissa C-320/11 ja C-330/11 sovelletaan versiota, joka sisältyy asetukseen N:o 1031/2008, joka tuli voimaan 1.1.2009. Asiassa C-383/11 sovelletaan versiota, joka sisältyy asetukseen N:o 948/2009, joka tuli voimaan 1.1.2010.

10

Yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt esitetään sen ensimmäisen osan I osaston A kohdassa. Nämä säännöt ovat samat asetusten N:o 1214/2007, N:o 1031/2008 ja N:o 948/2009 yhdistettyjen nimikkeistöjen versioissa. Niissä todetaan seuraavaa:

”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti.

– –

– –

11

Yhdistetyn nimikkeistön toinen osa sisältää XVI jakson. Tämä jakso sisältää 85 ryhmän, joka koskee koneita, mekaanisia laitteita, sähkölaitteita, niiden osia, äänen tallennus- tai toistolaitteita, televisiokuvan tai -äänen tallennus- tai toistolaitteita sekä tällaisten tavaroiden osia ja tarvikkeita.

12

Nimikkeiden 8521 ja 8528 sanamuodot ovat samat asetusten N:o 1214/2007, N:o 1031/2008 ja N:o 948/2009 yhdistettyjen nimikkeistöjen versioissa. Tämä sanamuoto on seuraava:

13

Alanimikkeeseen 8528 71 19 kuuluviin laitteisiin sovellettiin pääasioiden tosiseikkojen tapahtuma-aikaan 14 prosentin suuruista tuontitullia, kun taas alanimikkeeseen 8528 71 13 kuuluvat laitteet oli vapautettu tulleista.

14

Asetuksen N:o 2658/87 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan mukaan komission on valmisteltava yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset, jotka sen on säännöllisesti julkaistava Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Selittävissä huomautuksissa, jotka julkaistiin 7.5.2008 (EUVL C 112, s. 8; jäljempänä 7.5.2008 julkaistut selittävät huomautukset) ja joita sovellettiin pääasiassa kyseessä olevien maahantuontien ajankohtana, täsmennetään nimikkeen 8528 kohdalla seuraavaa:

15

Selittävät huomautukset, jotka julkaistiin 7.5.2008, ja ne, jotka julkaistiin 6.5.2011 (EUVL C 137, s. 1), kumottiin 1.7.2011 alkaen alanimikkeiden 8521 90 00, 8528 71 13, 8528 71 19 ja 8528 71 90 osalta 25.6.2011 julkaistussa komission tiedonannossa (EUVL C 185, s. 1).

16

Digitalnet (asiat C-320/11 ja C-383/11), Tsifrova (asia C-330/11) ja M SAT CABLE (asia C-382/11) ovat yhtiöitä, jotka pääasiallisena toimintanaan tarjoavat yhteyksiä digitaalitelevisioon ja internetiin. Pääasioissa kyseessä olevat tavarat ovat samat jokaisessa neljässä asiassa. Nämä tavarat ovat tietoliikennevalmiudella varustettuja sovittimia (jäljempänä sovittimet). Sovittimet valmistettiin Koreassa, ja nämä yhtiöt toivat ne Bulgariaan 21.11.2008 ja 22.3.2010 välisenä aikana erilaisilla itse antamillaan kauppanimillä. Sovittimet ilmoitettiin yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 71 13, toisin sanoen niin, että niille myönnetään vapautus tulleista.

17

Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) julkaiseman tiedotteen seurauksena tulliviranomaiset suorittivat tarkastuksen ja katsoivat, ettei sovittimissa ollut sisäänrakennettua modeemia ja että ne olisi pitänyt luokitella yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 71 19. Näin ollen niistä olisi pitänyt maksaa 14 prosentin suuruiset tullit. Tulliviranomaiset tekivät hallintopäätökset, joissa vahvistettiin näiden kolmen yhtiön maksettavat tullit.

18

Pääasian kantajat riitauttivat nämä hallintopäätökset Administrativen sad – Varnassa, jossa ne nostivat neljä erillistä kannetta, joista kaksi koskee Digitalnetia.

19

Ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin katsoo, että tulliviranomaisten mukaan sovittimet ovat digitaalisia kaapelivastaanottimia, joissa on mikroprosessori ja videoviritin. Tulliviranomaisten mukaan niissä on seuraavat av-liitännät: [SCART], Ethernet ja RS-232. Niiden mukaan näissä laitteissa ei ole modeemia internetyhteyttä varten. Selittävien huomautusten, jotka julkaistiin 7.5.2008, mukaisesti ja sillä perusteella, että sovittimissa ei ole sisäänrakennettua modeemia, sovittimia ei voida luokitella yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 71 13, vaan ne on luokiteltava alanimikkeeseen 8528 71 19.

20

Kansallinen tuomioistuin määräsi kahden asiantuntijalausunnon hankkimisesta. Ensimmäisestä asiantuntijalausunnosta käy sen mukaan ilmi, ettei sovittimissa ole modeemia. Internetyhteys toteutetaan TCP/IP-yhteyskäytännön välityksellä. Interaktiivisen tietojenvaihtojärjestelmän avulla on mahdollista käyttää internetsovelluksia; myös televisiosignaalien vastaanotto on mahdollista.

21

Sitä vastoin toisesta asiantuntijalausunnosta käy kansallisen tuomioistuimen mukaan ilmi, että sovittimet ovat mikroprosessorin avulla toimivia, sisäänrakennetulla ohjelmistomodeemilla varustettuja laitteita, joissa on valmiudet interaktiiviseen tietojen vaihtoon ja jotka pystyvät vastaanottamaan televisiosignaaleja.

22

Kansallisen tuomioistuimen mukaan asioiden C-382/11 ja C-383/11 kantajat väittivät, että tulliviranomaiset luokittelivat sovittimet tarkistamatta kyseessä olevia tavaroita fyysisesti.

23

Näissä olosuhteissa Administrativen sad – Varna päätti lykätä näiden neljän asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle kysymyksiä, joista osa koskee useita asioita ja osa vain joitakin niistä:

24

Unionin tuomioistuimen presidentin 29.9.2011 antamalla määräyksellä asiat C-320/11, C-330/11, C-382/11 ja C-383/11 yhdistettiin kirjallista ja suullista käsittelyä sekä tuomion antamista varten.

25

Näillä kysymyksillä, jotka on käsiteltävä yhdessä, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin haluaa saada tietää, miten yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava ja – tarkemmin – mitkä tavarat voidaan luokitella yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 71 13. Kansallinen tuomioistuin pohtii muun muassa käsitteiden ”modeemi” ja ”internetyhteys” sisältöä tässä alanimikkeessä ja 7.5.2008 julkaistuissa selittävissä huomautuksissa tarkoitetulla tavalla. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii myös, onko käytetyn modeemin tyypillä merkitystä tullitariffiluokittelun kannalta, vai riittääkö, että modeemilla saadaan yhteys internetiin.

26

Yhdistetyn nimikkeistön yleisissä tulkintasäännöissä todetaan, että tavaroiden luokittelu määräytyy etenkin nimikkeiden ja jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti, joten jaksojen tai ryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia.

27

Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa vakiintuneesta oikeuskäytännöstä, jonka mukaan oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketekstissä sekä sen jaksojen tai ryhmien huomautusten tekstissä (ks. mm. asia C-339/98, Peacock, tuomio 19.10.2000, Kok., s. I-8947, 9 kohta; asia C-495/03, Intermodal Transports, tuomio 15.9.2005, Kok., s. I-8151, 47 kohta; asia C-376/07, Kamino International Logistics, tuomio 19.2.2009, Kok., s. I-1167, 31 kohta ja yhdistetyt asiat C-288/09 ja C-289/09, British Sky Broadcasting Group ja Pace, tuomio 14.4.2011, Kok., s. I-2851, 60 kohta).

28

Yhdistetyn nimikkeistön tarkastelusta käy ilmi, että alanimikkeeseen 8528 71 13 kuuluvat televisiovastaanottimet, joihin ei ole tarkoitettu sisällytettäväksi videonäyttöä tai kuvaruutua ja joissa on mikroprosessorin avulla toimiva, modeemilla varustettu laite internetyhteyttä varten ja valmiudet interaktiiviseen tietojen vaihtoon ja jotka pystyvät vastaanottamaan televisiosignaaleja (em. yhdistetyt asiat British Sky Broadcasting Group ja Pace, tuomion 67 kohta).

29

On tarkennettava, että ilmaisujen ”videosignaalien vastaanotto” ja ”televisiosignaalien vastaanotto” sisältö on sama (em. yhdistetyt asiat British Sky Broadcasting Group ja Pace, tuomion 68 kohta).

30

Jotta laite voidaan luokitella yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 71 13, yhtäältä sillä on voitava vastaanottaa televisiosignaaleja ja toisaalta siinä on oltava internetyhteyttä varten modeemi, joka mahdollistaa interaktiivisen tietojen vaihdon. Laitteet, joilta puuttuu jompikumpi näistä ominaisuuksista, on yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön c alakohdan mukaisesti luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 71 19.

31

On kiistatonta, että pääasiassa kyseessä olevilla laitteilla voidaan vastaanottaa televisiosignaaleja. Pääasian kantajat ja Varnan tulliviraston johtaja ovat sitä vastoin eri mieltä siitä, onko näissä laitteissa internetyhteyttä varten modeemi, joka mahdollistaa interaktiivisen tietojen vaihdon.

32

Yhdistetyssä nimikkeistössä ei ole määritelmää modeemin ja internetyhteyden käsitteille. Pääasiassa kyseessä olevien maahantuontien ajankohtana voimassa olleista 7.5.2008 julkaistuista selittävistä huomautuksista saadaan kuitenkin täsmennyksiä siitä, minkätyyppisiä laitteita voidaan pitää modeemeina alanimikkeessä 8528 71 13 tarkoitetulla tavalla, ja siitä, mitä ominaisuuksia näissä laitteissa on oltava, jotta niiden voidaan katsoa mahdollistavan internetyhteyden ja interaktiivisen tietojen vaihdon.

33

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan komission laatimat yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset osaltaan auttavat huomattavasti eri tullinimikkeiden sisällön tulkinnassa, vaikka ne eivät olekaan oikeudellisesti sitovia (ks. mm. asia C-35/93, Develop Dr. Eisbein, tuomio 16.6.1994, Kok., s. I-2655, 21 kohta; asia C-400/05, B.A.S. Trucks, tuomio 11.1.2007, Kok., s. I-311, 28 kohta ja em. yhdistetyt asiat British Sky Broadcasting Group ja Pace, tuomion 63 kohta).

34

Yhdistetyn nimikkeistön selittävien huomautusten on näin ollen oltava sisällöltään yhdistetyn nimikkeistön säännösten mukaisia, eikä niillä voida muuttaa kyseisten säännösten soveltamisalaa (ks. mm. em. asia Kamino International Logistics, tuomion 48 kohta ja em. yhdistetyt asiat British Sky Broadcasting Group ja Pace, tuomion 64 kohta).

35

Tästä seuraa, että jos ilmenee, etteivät yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset ole yhdistetyn nimikkeistön nimikkeiden ja jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisia, niitä ei sovelleta (ks. vastaavasti asia C-229/06, Sunshine Deutschland Handelsgesellschaft, tuomio 19.4.2007, Kok., s. I-3251, 31 kohta; em. asia Kamino International Logistics, tuomion 49 ja 50 kohta ja em. yhdistetyt asiat British Sky Broadcasting Group ja Pace, tuomion 65 kohta).

36

Tässä yhteydessä on korostettava, että komissio esitti kirjallisissa huomautuksissaan ja istunnossa, että 7.5.2008 julkaistuissa selittävissä huomautuksissa tulkittiin yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 8528 71 13 tarkoitettua modeemin käsitettä liian suppeasti. Komissio täsmentää muun muassa, että Euroopan unionin ja eri valtioiden välisten riitojen WT/DS375/R, WT/DS376/R ja WT/DS377/R yhteydessä WTO:n paneeli määritteli modeemin käsitteen laajemmin kuin 7.5.2008 julkaistuissa selittävissä huomautuksissa. Komissio katsoo näin ollen, että nämä huomautukset ovat ristiriidassa yhdistetyn nimikkeistön nimikkeiden sanamuodon kanssa ja ne on siis sivuutettava ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen pyytämää tulkintaa varten.

37

Vastauksen antamiseksi ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle on tarkasteltava, mitä käsitteeseen ”modeemi internetyhteyttä varten” kuuluu yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeessä 8528 71 13 tarkoitetulla tavalla, ja tarkastettava, onko – kuten komissio väittää – tämä käsite määritelty liian suppeasti 7.5.2008 julkaistuissa selittävissä huomautuksissa.

38

Vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, että sellaisten termien merkitys ja ulottuvuus, joita ei ole määritelty yhteisön oikeudessa, on määritettävä sen merkityksen mukaan, joka niillä on yleiskielessä, ja samalla on otettava huomioon se asiayhteys, jossa niitä käytetään, ja sen lainsäädännön tavoitteet, johon ne kuuluvat (ks. vastaavasti mm. asia C-336/03, easyCar, tuomio 10.3.2005, Kok., s. I-1947, 21 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja asia C-556/07, komissio v. Ranska, tuomio 5.3.2009, 50 kohta).

39

Vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee myös, että vaikka yksityisillä ei ole ITA-sopimuksen kaltaisen sopimuksen määräysten perusteella sellaisia oikeuksia, joihin nämä voisivat suoraan vedota tuomioistuimessa unionin oikeuden nojalla, kun tiettyä alaa säännellään unionin lainsäädännöllä, unionin tekemien kansainvälisten sopimusten ensisijaisuus johdetun oikeuden teksteihin nähden edellyttää, että kyseisille teksteille annetaan niin pitkälti kuin mahdollista näiden sopimusten kanssa yhteensoveltuva tulkinta (ks. em. yhdistetyt asiat British Sky Broadcasting Group ja Pace, tuomion 83 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

40

Modeemia käytetään sanan yleisessä merkityksessä digitaalisten tietojen siirtämiseen tietokoneiden välillä analogisesti toimivan välineen eli muun muassa puhelinlinjan avulla. Modeemi moduloi digitaaliset tiedot analogisiksi tiedoiksi, ja päinvastoin se myös demoduloi analogiset tiedot muuntaakseen ne digitaalisiksi tiedoiksi.

41

Lisäksi WTO:n paneelikertomuksen 7.880 kohdasta, joka mainitaan tämän tuomion 36 kohdassa, käy ilmi, että ”sanalla ’modeemi’ voidaan yleiskielessä tarkoittaa muitakin laitteita kuin ne, joilla digitaaliset signaalit muunnetaan analogisiksi signaaleiksi puhelinlinjan avulla tapahtuvaa tietojen siirtämistä varten”. Saman kertomuksen 7.878 kohdassa paneeli katsoo, että ”sanaa ’modeemi’ on käytetty osoittamaan muita laitteita, jotka moduloivat ja demoduloivat muilla tavoilla ja mahdollisesti muuntamatta digitaalisia signaaleja analogisiksi signaaleiksi” ja että ”sanaa ’modeemi’ käytetään myös osoittamaan ’kaapelimodeemeja’, joissa käytetty teknologia on useilta osin erilaista kuin puhelinlinjan avulla toimivissa modeemeissa, siltä osin kuin on kyse käytetystä tiedonsiirron menetelmästä, taajuusalueesta ja muista tekijöistä”.

42

WTO:n paneeli täsmensi kertomuksensa 7.884 kohdassa termeistä ”internetyhteys ja valmiudet interaktiiviseen tietojen vaihtoon”, että niillä selvennetään yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeen 8528 71 13 sanamuodossa mainittua ”tietoliikennevalmiutta”. Laitteen käyttömahdollisuudet ovat siis keskeiset määritelmässä. Tämän kertomuksen mukaan modeemin rakentaminen laitteen sisään vastaa internetyhteyden muodostamisen tavoitetta.

43

Tässä yhteydessä on huomautettava, että tuotteen käyttötarkoitus voi olla luokittelun objektiivinen arviointiperuste sikäli kuin se liittyy kiinteästi kyseiseen tuotteeseen, jolloin liitynnän kiinteyttä on pystyttävä arvioimaan tuotteen objektiivisten ominaispiirteiden ja ominaisuuksien mukaan (ks. mm. asia C-309/98, Holz Geenen, tuomio 28.3.2000, Kok., s. I-1975, 15 kohta; asia C-183/06, RUMA, tuomio 15.2.2007, Kok., s. I-1559, 36 kohta ja em. yhdistetyt asiat British Sky Broadcasting Group ja Pace, tuomion 76 kohta).

44

Selittävissä huomautuksissa, jotka julkaistiin 7.5.2008, määritellään modeemi alanimikkeessä 852871 13 tarkoitetulla tavalla, ja niissä todetaan, että ”modeemeilla moduloidaan ja demoduloidaan lähteviä ja tulevia datasignaaleja” ja että ”laitteita, joilla suoritetaan samanlaisia toimintoja kuin modeemeilla mutta joilla ei moduloida ja demoduloida signaaleja, ei pidetä modeemeina. Tällaisia ovat esimerkiksi ISDN-, WLAN- ja Ethernet-laitteet. RJ 45 -liitin viittaa siihen, että sovittimessa voi olla tällainen laite”.

45

Kun alanimikettä 8528 71 13 koskevissa 7.5.2008 julkaistuissa selittävissä huomautuksissa suljetaan teknisten seikkojen vuoksi pois modeemin käsitteestä laitteet, joilla suoritetaan samankaltaisia toimintoja kuin modeemeilla, vaikka luokittelua varten on merkitystä vain internetyhteyden muodostamisen mahdollisuudella, niissä rajoitetaan modeemin käsitteen merkitystä. Nämä huomautukset ovat siis tältä osin ristiriidassa yhdistetyn nimikkeistön kanssa, eikä niitä tule soveltaa.

46

Kaikista näistä toteamuksista käy ilmi, että yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeessä 8528 71 13 tarkoitettu ”modeemi internetyhteyttä varten” on ymmärrettävä siten, että se on laite, joka kykenee saamaan yhteyden internetiin ja jossa on valmiudet interaktiivisuuteen tai kahdensuuntaiseen tietojen vaihtoon. Luokittelemista varten on merkitystä vain kyvyllä muodostaa internetyhteys eikä sillä, mitä tekniikkaa siihen käytetään.

47

Jotta laite voitaisiin luokitella yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 71 13, sen on myös yksin kyettävä saamaan yhteys internetiin sen sisään rakennetun modeemin avulla. Internetyhteys on siis voitava muodostaa ilman mitään muuta laitetta tai mekanismia.

48

Kaikista näistä toteamuksista seuraa, että kyseisiin kysymyksiin on vastattava, että yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että tavaran luokittelemiseksi alanimikkeeseen 8528 71 13 modeemi internetyhteyttä varten on laite, joka kykenee yksin ja ilman mitään muuta laitetta tai mekanismia saamaan yhteyden internetiin ja jossa on valmiudet interaktiivisuuteen tai kahdensuuntaiseen tietojen vaihtoon. Tähän alanimikkeeseen luokittelemista varten on merkitystä vain kyvyllä muodostaa internetyhteys eikä sillä, mitä tekniikkaa sitä varten käytetään.

49

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin haluaa näillä kysymyksillä saada tietää, miten on ymmärrettävä 7.5.2008 julkaistuissa selittävissä huomautuksissa tarkoitetut termit ”modulaatio” ja ”demodulaatio”, jotta laite voidaan luokitella yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 71 13.

50

Kuten ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on todennut, termit ”modulaatio” ja ”demodulaatio” ovat 7.5.2008 julkaistuissa selittävissä huomautuksissa, mutta niitä ei käytetä yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeen 8528 71 13 sanamuodossa.

51

Tämän tuomion 45 kohdassa täsmennetään, että 7.5.2008 julkaistuja selittäviä huomautuksia ei tule soveltaa yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeen 8528 71 13 tulkinnassa.

52

Lisäksi tämän tuomion 48 kohdasta käy ilmi, että tavaran luokittelemiseksi kyseiseen alanimikkeeseen on merkitystä vain kyvyllä muodostaa internetyhteys eikä sillä, mitä tekniikkaa sitä varten käytetään. Pääasiassa kyseessä olevien tavaroiden luokittelemiseksi yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 71 13 ei siis ole tarpeellista määritellä termejä ”modulaatio” ja ”demodulaatio”.

53

Tähän kysymykseen ei näin ollen ole aiheellista vastata.

54

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee näillä kysymyksillä lähinnä, onko yhdistettyä nimikkeistöä tulkittava siten, että televisiosignaalien vastaanottaminen ja modeemin, jolla saadaan yhteys internetiin, olemassaolo ovat samanarvoisia toimintoja, jotka pääasiassa kyseessä olevilla laitteilla on voitava toteuttaa, jotta ne voidaan luokitella yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 71 13, vai onko nämä laitteet luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 71 19, jos niistä puuttuu jompikumpi näistä toiminnoista.

55

Kansallinen tuomioistuin pyrkii täten saamaan tietää, kumpaa näistä kyseisten laitteiden toiminnoista voidaan pitää pääasiallisena toimintona.

56

Kuten tämän tuomion 30 kohdassa todetaan, jotta laite voidaan luokitella yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 71 13, yhtäältä sillä on voitava vastaanottaa televisiosignaaleja ja toisaalta siinä on oltava internetyhteyttä varten modeemi, joka mahdollistaa interaktiivisen tietojen vaihdon. Laitteet, joilta puuttuu jompikumpi näistä ominaisuuksista, on yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön c alakohdan mukaisesti luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 71 19.

57

Tästä seuraa, että sen määrittelemiseksi, voidaanko laite luokitella yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 71 13, ei pidä tutkia, onko televisiovastaanottimena toimiminen laitteen pääasiallinen tehtävä ja internetyhteyden muodostaminen sen toissijainen tehtävä tai päinvastoin, koska laitteessa on oltava nämä molemmat toiminnot, ja jos jompikumpi niistä puuttuu, laitteet eivät kuulu yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 71 13 vaan alanimikkeeseen 8528 71 19.

58

Nämä laitteet eroavat niistä, jotka olivat kyseessä edellä mainituissa yhdistetyissä asioissa British Sky Broadcasting Group ja Pace annetussa tuomiossa. Tässä asiassa kyseessä olleilla laitteilla voidaan sekä vastaanottaa että tallentaa televisiosignaaleja. Näiden kahden toiminnon johdosta nämä laitteet voitiin luokitella yhdistetyn nimikkeistön kahteen erilliseen alanimikkeeseen. Pääasiallisen tai keskeisen toiminnon löytäminen oli tarpeellista yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohdan mukaisesti.

59

Tästä seuraa, että näihin kysymyksiin on vastattava, että yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että televisiosignaalien vastaanottaminen ja modeemin, jolla saadaan yhteys internetiin, olemassaolo ovat samanarvoisia toimintoja, jotka näillä laitteilla on voitava toteuttaa, jotta ne voidaan luokitella yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 71 13. Laitteet on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 71 19, jos niistä puuttuu jompikumpi näistä toiminnoista.

60

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee unionin tuomioistuimelta näillä kysymyksillä, mihin yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen ja mihin koodiin pääasiassa kyseessä olevat laitteet on luokiteltava.

61

On aiheellista muistuttaa, että kun unionin tuomioistuimen käsiteltävänä on tariffiluokittelua koskeva ennakkoratkaisupyyntö, sen tehtävänä on pikemminkin selventää kansalliselle tuomioistuimelle niitä kriteereitä, joiden soveltaminen tekee tälle mahdolliseksi luokitella oikein asianomaiset tuotteet yhdistettyyn nimikkeistöön, eikä luokitella tuotteita itse, mikä johtuu varsinkin siitä, ettei sillä välttämättä ole kaikkia tähän tarvittavia tietoja. On ilmeistä, että kansallinen tuomioistuin on joka tapauksessa paremmassa asemassa tekemään luokittelun (yhdistetyt asiat C-260/00-C-263/00, Lohmann ja Medi Bayreuth, tuomio 7.11.2002, Kok., s. I-10045, 26 kohta; asia C-500/04, Proxxon, tuomio 16.2.2006, Kok., s. I-1545, 23 kohta ja asia C-12/10, Lecson Elektromobile, tuomio 22.12.2010, Kok., s. I-14173, 15 kohta).

62

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä siis on luokitella unionin tuomioistuimen edellisiin kysymyksiin antamien vastausten valossa pääasiassa kyseessä olevat laitteet niiden objektiivisesti todettavien ominaispiirteiden ja ominaisuuksien mukaan. Kuten tämän tuomion 39 kohdassa muistutetaan, ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on annettava yhdistetylle nimikkeistölle niin pitkälti kuin mahdollista ITA-sopimuksen kanssa yhteensoveltuva tulkinta.

63

Näihin kysymyksiin ei täten ole aiheellista vastata.

64

Kun otetaan huomioon edellisiin kysymyksiin annetut vastaukset, yhdistetyn nimikkeistön alanimike 8521 90 00 ei ole merkityksellinen pääasioiden ratkaisua varten, joten näihin kysymyksiin ei ole aiheellista vastata.

65

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee näillä kysymyksillä lähinnä, onko tullikoodeksin 78 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että tavaroiden jälkitarkastus ja siitä seuraava tavaroiden tariffiluokittelun muuttaminen voidaan toteuttaa kirjallisten asiakirjojen perusteella ilman, että tulliviranomaisilla on velvollisuus tarkastaa fyysisesti kyseiset tavarat.

66

Tullikoodeksin 78 artiklan 2 kohdan sanamuodon mukaan tavaroiden luovutuksen jälkeen tulliviranomaiset voivat ”tarkastaa – – tavaroiden tuontia tai vientiä taikka näihin tavaroihin myöhemmin kohdistettavia kaupallisia toimia koskevat kaupalliset asiakirjat ja tiedot” ja ne voivat myös tarkastaa tavarat. Tästä seuraa, että ilmoitusten jälkitarkastus ja siitä seuraava tariffiluokittelun muuttaminen voidaan toteuttaa ilman, että tulliviranomaisten on fyysisesti tarkastettava tavaroita.

67

Näihin kysymyksiin on vastattava, että tullikoodeksin 78 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että tavaroiden jälkitarkastus ja siitä seuraava niiden tariffiluokittelun muuttaminen voidaan toteuttaa kirjallisten asiakirjojen perusteella ilman, että tulliviranomaisten on fyysisesti tarkastettava kyseisiä tavaroita.

68

Pääasioiden asianosaisten osalta asioiden käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevien asioiden käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kuudes jaosto) on ratkaissut asiat seuraavasti: