Valitus, jonka Hans-Peter Wilfer on tehnyt 23.11.2010 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-458/08, Wilfer v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit), 8.9.2010 antamasta tuomiosta

(Asia C-546/10 P)

()

2011/C 30/42

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Hans-Peter Wilfer (edustaja: asianajaja W. Prinz)

Muu osapuoli: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Tämä valitus koskee unionin yleisen tuomioistuimen tuomiota, jolla se hylkäsi valittajan nostaman kumoamiskanteen sisämarkkinoiden harmonisointiviraston neljännen valituslautakunnan 25.7.2008 tekemästä päätöksestä hylätä valittajan hakemus sellaisen kuviomerkin rekisteröimiseksi, joka esittää hopeanväristä, harmaata ja ruskeaa kitaran lapaa.

Valituksensa tueksi valittaja vetoaa neljään valitusperusteeseen.

Unionin yleinen tuomioistuin ei ole ottanut huomioon todistuksia, jotka esitettiin alun perin yhdessä kannekirjelmän kanssa. Valittaja katsoo, että nämä vain täydensivät nostettua kannetta, minkä vuoksi ne olisi pitänyt ottaa huomioon.

Unionin yleinen tuomioistuin on rikkonut asetuksen (EY) N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b alakohtaa, koska se ei ottanut huomioon, että kolmiulotteisten kuviomerkkien kohdalla on erotettava tosistaan yhtäältä massatuotteet ja toisaalta erityistuotteet. Erityistuotteiden ominaispiirre on se, että asianomaisen yleisön yleisen näkemyksen mukaan ne sisältävät tuoteosia, joiden tarkoituksena on osoittaa tuotteen alkuperä. Näin ollen tuotteen erottamiskyvyn osoittamiselle ei vastaavasti voida asettaa erityisiä edellytyksiä. Tätä taustaa vasten arvioituna näiden tuoteosien kohdalla jo vähäinenkin erottamiskyky riittää. Lisäksi erottamiskykyä koskevaa kysymystä käsiteltäessä ei ole otettu huomioon sitä käytännön tosiseikkaa, että mainittu kohdeyleisö (ammatti- ja harrastelijamuusikot) on tavanomaisesti tietoinen siitä, että jousisoittimien, kuten stradivarin ja myös muiden viulujen, ominaispiirteenä on niiden lapojen erityinen muoto. Unionin yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ottanut huomioon, että sellaisen kuviomerkin kohdalla, joka muodostaa vain sen osan tavarasta, jota yleensä käytetään tavaran tunnistamiseen — kuten kitaran lavan kohdalla, jo vähäinen erottamiskyky riittää.

Unionin yleinen tuomioistuin on jättänyt huomiotta asetuksen (EY) N:o 40/94 74 artiklan 1 kohdan mukaisen periaatteen, jonka mukaan asiasisältö on tutkittava viran puolesta, koska se ei ole tunnistanut pääsääntö-poikkeus -suhdetta sen kysymyksen osalta, missä määrin kitaran lapa osoittaa sen alkuperän.

Lopuksi unionin yleinen tuomioistuin on rikkonut myös yhdenvertaisuusperiaatetta, koska se ei ole ottanut huomioon, että olemassa on myös muita kitaran lapaa esittäviä yhteisön tavaramerkkejä ja kansallisia tavaramerkkejä.