This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 62008TN0209
Case T-209/08: Action brought on 4 June 2008 — Stichting Administratiekantoor Portielje v Commission
Asia T-209/08: Kanne 4.6.2008 — Stichting Administratiekantoor Portielje v. komissio
Asia T-209/08: Kanne 4.6.2008 — Stichting Administratiekantoor Portielje v. komissio
EUVL C 197, 2.8.2008, p. 30–30
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
|
2.8.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 197/30 |
Kanne 4.6.2008 — Stichting Administratiekantoor Portielje v. komissio
(Asia T-209/08)
(2008/C 197/52)
Oikeudenkäyntikieli: hollanti
Asianosaiset
Kantaja: Stichting Administratiekantoor Portielje (Rotterdam, Alankomaat) (edustaja: advocaat D. Van hove)
Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio
Vaatimukset
|
— |
EY 81 artiklan soveltamista koskevasta menettelystä (asia COMP/38.543- Kansainväliset muuttopalvelut) 11.3.2008 tehdyn komission päätöksen K(2008) 926 lop., joka annettiin kantajalle tiedoksi 25.3.2008, kumoaminen siltä osin kuin se on osoitettu kantajalle |
|
— |
toissijaisesti päätöksen 2 artiklan e kohdan, siltä osin kuin se on osoitettu kantajalle, kumoaminen neljännessä ja/tai viidennessä kanneperusteessa esitettyjen perusteiden takia ja 2 artiklassa asetun sakon, siltä osin kuin se on osoitettu kantajalle, määrän vastaava alentaminen |
|
— |
komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kantaja katsoo ensimmäisessä kanneperusteessa, että päätöksellä on rikottu EY 81 artiklaa ja asetuksen 1/2003 23 (1) artiklan 2 kohtaa, koska komissio ei ole osoittanut lain vaatimalla tavalla, että kantaja on kyseisessä määräyksessä ja säännöksessä tarkoitettu yritys.
Kantaja esittää toisessa kanneperusteessa, että päätöksellä on rikottu EY 81 artiklan 1 kohtaa ja asetuksen 1/2003 23 artiklan 2 kohtaa, koska komissio lukenut Gosselinin menettelyn tosiseikkojen valossa virheellisesti kantajan tiliin.
Kantaja toteaa kolmannessa kanneperusteessa, että päätöksellä rikotaan EY 81 artiklaa. Se esittää kanneperusteen ensimmäisessä osassa, että komissio ei ole osoittanut lain vaatimalla tavalla, että menettelyt, jotka voidaan lukea Gosselinin syyksi, voidaan katsoa EY 81 artiklassa tarkoitetuksi merkittäväksi kilpailunrajoitukseksi. Se lausuu kanneperusteen toisessa osassa, että komissio ei ole osoittanut lain vaatimalla tavalla, että sopimus, johon Gosselin oli osallistunut, oli omiaan vaikuttamaan merkittävällä tavalla jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.
Neljäntenä kanneperusteena esitetään, että päätöksellä rikotaan asetuksen N:o 1/2003 (2) 23 artiklaa, asetuksen 17/62 (3) 15 artiklan 2 kohtaa ja määrättävien sakkojen laskennasta annettuja suuntaviivoja (4). Näitä säännöksiä on rikottu komission vahvistaessa rikkomisen vakavuuden, sen määrittäessä myyntiarvon Gosselinille määrätyn sakon perusmäärän laskemista varten ja lopuksi sen kieltäytyessä katsomasta Gosselinia koskevan sakon määrän laskemisen yhteydessä, että kysymyksessä olisivat lieventävät asianhaarat.
Viidennessä kanneperusteessa esitetään vielä, että asiassa on rikottu yhdenvertaisen kohtelun periaatetta erityisesti rikkomuksen vakavuuden ja sakon laskemisen osalta huomioon otettavan myyntiarvon määrittämisen yhteydessä.
(1) Perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16.12.2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003 (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EYVL L 1, s. 1).
(2) Perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16.12.2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003 (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EYVL L 1, s. 1).
(3) ETY:n neuvoston asetus N:o 17 (perustamissopimuksen 85 ja 86 artiklan ensimmäinen täytäntöönpanoasetus) (EYVL 1962, 13, s. 204).
(4) Suuntaviivat asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määrättävien sakkojen laskennasta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EYVL 2006 C 210, s. 2).