—

Dachsberger & Söhne GmbH, edustajanaan Rechtsanwalt O. Wenzlaff,

—

Itävallan hallitus, asiamiehenään C. Pesendorfer,

—

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään M. Vollkommer ja F. Erlbacher,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee maataloustuotteiden vientitukien järjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 27.11.1987 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 3665/87 (EYVL L 351, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna annetulla komission asetuksella (EY) N:o 2945/94 (EYVL L 310, s. 57), 11 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan tulkintaa.

2

Pyyntö on esitetty oikeudenkäynnissä, jossa vastapuolina ovat Itävallan oikeuden mukaan perustettu yhtiö Dachsberger & Söhne GmbH ja Zollamt Salzburg, Erstattungen (Salzburgin tullitoimipaikka, takaisinmaksut), ja joka koskee sianlihan vientiä Euroopan yhteisön ulkopuolelle.

3

Ensiksi on syytä todeta, että kun pääasian oikeusriita koskee vientituen maksamista yhteisön ulkopuolelle tapahtuneesta sianlihan viennistä, jota koskeva ilmoitus on tehty tammikuussa 1999, ennakkoratkaisupyyntö on tutkittava asetuksen N:o 3665/87 mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna 18.3.1997 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 495/97 (EYVL L 77, s. 12; jäljempänä asetus N:o 3665/87).

4

Asetuksen N:o 3665/87 3 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   ’Vientipäivällä’ tarkoitetaan päivää, jona tulliviranomainen [hyväksyy] vienti-ilmoituksen, jossa ilmoitetaan, että tukea haetaan.

2.   Vienti-ilmoituksen hyväksymispäivän mukaan määräytyvät:

3.   Vienti-ilmoituksen [hyväksymiseen] rinnastetaan mikä tahansa muu oikeudelliselta vaikutukseltaan vastaava toimi.

4.   Vientipäivän mukaan määräytyvät vietävän tuotteen määrä, laatu ja ominaisuudet.

5.   Jotta tuotteet saisivat tukea, käytettävässä vientiasiakirjassa on oltava kaikki tuen laskemisessa tarvittavat tiedot ja erityisesti:

– –

6.   Hyväksymishetkellä tai vastaavan toimen toteutumishetkellä tuotteet asetetaan tullivalvontaan, kunnes ne viedään yhteisön tullialueelta.”

5

Asetuksen N:o 3665/87 11 artiklan 1 kohta koskee perusteettomasti maksettujen vientitukien takaisinperintää ja seuraamuksia. Mainitun 1 kohdan ensimmäisessä, toisessa, kolmannessa ja seitsemännessä alakohdassa säädetään seuraavaa:

”1.   Kun huomataan, että viejä on vientitukea saadakseen hakenut sovellettavaa tukea suurempaa tukea, kyseiselle vientitapahtumalle kuuluva tuki on tosiasialliseen vientiin sovellettava tuki vähennettynä määrällä, joka vastaa:

Haettuna vientitukena pidetään määrää, joka on laskettu 3 artiklan tai 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettujen tietojen perusteella. Kun tuen määrä vaihtelee tuotteiden määräpaikan mukaan, haetun tuen vaihteleva osuus lasketaan 47 artiklan mukaisesti annettujen määrää, painoa ja määräpaikkaa koskevien tietojen mukaan.

Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettua seuraamusta ei sovelleta:

– –

Seuraamuksia ei sovelleta silloin, kun haettu tuki on suurempi kuin 2 a artiklan 2 kohtaa, 20 artiklan 3 kohtaa, 33 artiklan 2 kohtaa ja/tai 48 artiklaa sovellettaessa.”

6

Asetuksen N:o 3665/87 16 artikla on mainitun asetuksen 2 osaston 2 jaksossa, jonka otsikkona on ”Vaihteleva tuki”, ja tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, että tuen vaihdellessa määräpaikan mukaan tuen maksamisen edellytyksenä ovat samaan jaksoon sisältyvissä 17 ja 18 artiklassa määritellyt lisäedellytykset.

7

Asetuksen N:o 3665/87 17 artiklan 1 kohdan mukaan tuotteen on oltava tuotu sellaisenaan kolmanteen maahan tai johonkin kolmanteen maahan, jolle tuki on säädetty, pääsääntöisesti 12 kuukauden kuluessa vienti-ilmoituksen vastaanottamispäivästä. Tämän asetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaan tuotetta pidetään tuotuna, kun kulutukseen saattamista koskevat tullimuodollisuudet kolmannessa maassa on täytetty.

8

Mainitun asetuksen 18 artiklan 1 kohdassa luetellaan asiakirjat, jotka hyväksytään todisteeksi kulutukseen saattamista koskevien tullimuodollisuuksien täyttymisestä kolmannessa maassa.

9

Asetuksen N:o 3665/87 20 artiklan 1 kohdassa säädetään saman asetuksen 16 artiklaan kohdistuvasta poikkeuksesta, jonka mukaan osa tuesta maksetaan välittömästi, kun todiste tuotteen viennistä yhteisön tullialueelta on esitetty.

10

Mainitun asetuksen 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti tämä osa on yhtä suuri kuin se tuen määrä, jonka viejä saisi viedessään tuotteensa määräpaikkaan, jolle on vahvistettu kaikkein alhaisin tuki; tuen vahvistamatta jättämistä pidetään alhaisimpana määränä.

11

Saman asetuksen 20 artiklan 3 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Siinä tapauksessa, että todistuksen, johon sisältyy tuen ennakolta vahvistaminen, 7 kohdassa ilmoitettua määräpaikkaa ei ole noudatettu:

Sovellettaessa ensimmäistä kohtaa otetaan huomioon ne tuet, jotka ovat voimassa todistushakemuksen jättöpäivänä.

Sovellettaessa ensimmäistä ja toista kohtaa sekä 11 artiklan säännöksiä samaan vientitoimeen, ensimmäisen kohdan mukaisesti saadusta määrästä vähennetään 11 artiklassa tarkoitettu seuraamus.”

12

Asetuksen N:o 3665/87 4 osastoon, jonka otsikko on ”Tuen maksamismenettely”, sisältyy 47 artikla, jossa säädetään seuraavaa:

”1.   Tuki maksetaan ainoastaan viejän erityisestä hakemuksesta, ja sen maksaa jäsenvaltio, jonka alueella vienti-ilmoitus on vastaanotettu.

Tukihakemus on tehtävä:

– –

2.   Lukuun ottamatta ylivoimaista estettä tuen maksamista tai vakuuden vapauttamista koskevat asiakirjat on annettava vienti-ilmoituksen vastaanottamista seuraavien 12 kuukauden kuluessa.

– –”

13

Asetuksen N:o 3665/87 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua maksuhakemusta vastaavat tiedot ovat Itävallan kansallisen säännöstön mukaan voineet 1.4.1998 lähtien sisältyä suoraan vienti-ilmoitukseen.

14

Pääasian valittaja teki 18.1.1999 tullinimikkeessä 020321109000 tarkoitetun tuotteen ”sianliha, jäädytetty, kesyä sikaa, ruhot ja puoliruhot” viemisestä yhteisöstä ilmoituksen, jossa määrämaaksi ilmoitettiin Venäjä, ja haki vienti-ilmoituksessa samanaikaisesti vientituen maksamista.

15

Kyseisen lihaerän vientitullauksen yhteydessä esitettyyn vientitodistukseen, johon sisältyi tuen ennakkovahvistus, oli merkitty ennalta vahvistetun tuen voimassaolopäiväksi 14.1.1999. Sianliha-alan vientitukien vahvistamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 2634/98 (EYVL L 333, s. 24) mukaan tuona päivänä sovellettavat määränpään mukaan vaihtelevan tuen määrät olivat pääasian oikeudenkäynnissä kysymyksessä olevan tullinimikkeen osalta 20 ecua nettopainon 100:aa kilogrammaa kohden, jos määräpaikka oli Bulgarian tasavalta, Tšekin tasavalta, Viron tasavalta, Latvian tasavalta, Liettuan tasavalta, Unkarin tasavalta, Puolan tasavalta, Romania, Slovenian tasavalta tai Slovakian tasavalta, ja vastaavasti 70 ecua nettopainon 100:aa kilogrammaa kohden, jos määräpaikka oli Venäjän federaatio, ja 40 ecua nettopainon 100:aa kilogrammaa kohden, jos määräpaikka oli jokin muu.

16

Itävallan maksuviranomaiselle – Zollamt Salzburg, Erstattungen – esitettiin 18.2.1999 Venäjän viranomaisten laatima tullaustodistus ja jäljennös rahtikirjasta. Maksuviranomainen myönsi vientituen hakemuksen mukaisesti tekemällään päätöksellä.

17

Todettuaan kuitenkin, ettei tullaustodistus, joka oli esitetty todisteeksi kulutukseen saattamista koskevien tullimuodollisuuksien täyttymisestä Venäjällä, ollut aito, Zollamt Salzburg, Erstattungen, määräsi 14.2.2002 tekemällään päätöksellä palautettavaksi myönnetyn vientituen vaihtelevan osuuden ja määräsi lisäksi pääasian valittajalle seuraamuksen asetuksen N:o 3665/87 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti. Koska asianomaisen tuotteen oli todistettu poistuneen yhteisön tullialueelta, tuen myöntämiseen oli ollut laillinen peruste vain tuen perusmäärän osalta.

18

Pääasian valittaja saattoi tuosta päätöksestä tekemänsä oikaisuvaatimuksen hylkäämisen jälkeen asian tuomioistuinkäsittelyyn 27.2.2006 tekemällään valituksella, jonka Unabhängiger Finanzsenat, Außenstelle Graz, on saanut ratkaistavakseen.

19

Pääasian valittaja on ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa riitauttanut sille määrätyn seuraamuksen oikeasuhteisuuden. Mainittu tuomioistuin toteaa tältä osin, että yhteisöjen tuomioistuin on asiassa C-210/00, Käserei Champignon Hofmeister, 11.7.2002 antamassaan tuomiossa (Kok., s. I-6453) vahvistanut, että asetuksen N:o 3665/87 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädetty seuraamusjärjestelmä on suhteellisuusperiaatteen mukainen. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo kuitenkin, että asiassa määrätyn seuraamuksen laillisuutta on eräiltä osin syytä epäillä, ja pohtii, minkä päivämäärän perusteella on ratkaistava vaihtelevan tuen yhteydessä kysymys siitä, miten määritetään asetuksen N:o 3665/87 11 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu haettu tuki.

20

Tämän vuoksi Unabhängiger Finanzsenat, Außenstelle Graz, on päättänyt lykätä pääasian ratkaisemista ja esittää yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

21

Ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin pyrkii selvittämään ensimmäisellä ja kolmannella kysymyksellään, jotka on syytä tutkia samanaikaisesti, lähinnä sitä, onko asetuksen N:o 3665/87 11 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan toisessa virkkeessä oleva viittaus, jonka mukaan ”haetun tuen vaihteleva osuus lasketaan 47 artiklan mukaisesti annettujen määrää, painoa ja määräpaikkaa koskevien tietojen mukaan”, tulkittava siten, että vaihtelevan tuen yhteydessä tuen vaihtelevaa osuutta koskeva hakemus katsotaan tehdyksi asetuksen N:o 3665/87 47 artiklan 1 kohdassa säädetyn hakemuksen tai saman asetuksen 47 artiklan 2 kohdassa säädettyjen tuen maksamiseen liittyvien asiakirjojen esittämishetkellä.

22

Aluksi on syytä muistuttaa vientituen maksamismenettelyä koskevista yksityiskohtaisista säännöksistä sellaisina kuin ne ovat asetuksen N:o 3665/87 mukaan.

23

Ensinnäkin viejän on esitettävä asetuksen N:o 3665/87 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu asiakirja, jolla viejä ilmoittaa haluavansa viedä maataloustuotteita siten, että hänelle maksetaan tukea.

24

Tältä osin yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että asetuksen N:o 3665/87 3 artiklassa mainittuja tietoja ei ole tarkoitettu pelkästään tuen täsmällisen määrän laskemiseen vaan niiden tarkoitus on ennen kaikkea selvittää, onko tähän tukeen oikeus vai ei, ja käynnistää tukihakemuksen tarkastusjärjestelmä, joka voi johtaa seuraamuksen määräämiseen mainitun asetuksen 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti (ks. vastaavasti asia C-385/03, Käserei Champignon Hofmeister, tuomio 14.4.2005, Kok., s. I-2997, 22, 29 ja 36 kohta; asia C-309/04, Fleisch-Winter, tuomio 1.12.2005, Kok., s. I-10349, 41 kohta ja analogisesti asia C-27/05, Elfering Export, tuomio 27.4.2006, Kok., s. I-3681, 25 ja 27 kohta).

25

Toiseksi viejän on asetuksen N:o 3665/87 47 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehtävä maksuhakemus, jolla viejä nimenomaisesti ilmoittaa tulliviranomaisille hakevansa tuen maksamista.

26

Tältä osin yhteisöjen tuomioistuin on jo katsonut, että tämä maksuhakemus on teknisluonteinen ja menettelyyn liittyvä asiakirja, joka viejän on toimitettava, jotta tuki maksettaisiin hänelle. Vaikka hakemus on tuen maksamisen ennakkoedellytys, se ei ole tällaiseen maksuun liittyvän oikeuden oikeudellinen perusta (ks. vastaavasti em. asia Käserei Champignon Hofmeister, tuomio 14.4.2005, 26 ja 27 kohta ja em. asia Fleisch-Winter, tuomion 40 kohta).

27

Näiden näkökohtien perusteella yhteisöjen tuomioistuin on katsonut, että silloin, kun vientituen määrä ei vaihtele, on asetuksen N:o 3665/87 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetun haetun tuen määrän laskemiseksi nojauduttava ainoastaan saman asetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun asiakirjaan eli vienti-ilmoitukseen tai mihin tahansa muuhun käytettävään vientiasiakirjaan (ks. vastaavasti em. asia Käserei Champignon Hofmeister, tuomio 14.4.2005, 22 ja 23 kohta). Mainittuun asiakirjaan sisältyvät virheelliset tiedot, jotka voivat johtaa sovellettavaa suurempaan vientitukeen, aiheuttavat asetuksen N:o 3665/87 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa säädetyn seuraamuksen soveltamisen (ks. vastaavasti em. asia Käserei Champignon Hofmeister, tuomio , 36 kohta ja tuomiolauselma).

28

Silloin kun vientituen määrä vaihtelee, asetuksen N:o 3665/87 20 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, että vientipäivänä sovellettavan tuen alhaisimman määrän mukaisesti laskettu vientituen perusmäärä maksetaan välittömästi, kun viejä on esittänyt todisteen tuotteen viennistä yhteisön tullialueelta. Vientituen vaihtelevan osuuden maksaminen sen sijaan edellyttää tämän asetuksen 17 ja 18 artiklassa määriteltyjen lisäedellytysten täyttymistä. Viejän on nimittäin 12 kuukauden kuluessa vienti-ilmoituksen hyväksymispäivästä todistettava, että tuote on tuotu siihen kolmanteen maahan tai johonkin sellaiseen kolmanteen maahan, jolle tuki on säädetty, toimittamalla selvitys kulutukseen saattamista koskevien tullimuodollisuuksien täyttymisestä tuossa maassa.

29

Sen vuoksi on tutkittava, tarkoittaako asetuksen N:o 3665/87 11 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan toisessa virkkeessä oleva viittaus saman asetuksen 47 artiklan mukaisesti annettuihin tietoihin vaihtelevan tuen yhteydessä sitä, että tuen vaihtelevan osan maksamista koskevaa hakemusta ei tehdä asetuksen N:o 3665/87 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun asiakirjan vaan asetuksen N:o 3665/87 47 artiklassa säädettyjen maksuhakemuksen tai tuen maksamiseen liittyvien asiakirjojen toimittamishetkenä.

30

On syytä korostaa, ettei asetuksen N:o 3665/87 3 artiklan ja 47 artiklan tarkoituksen välinen ero, josta tämän tuomion 23–27 kohdassa muistutetaan, riipu siitä, onko vientituki vaihteleva vai ei.

31

Asetuksen N:o 3665/87 3 artiklan 5 kohdasta nimittäin johtuu, että siinä mainitussa asiakirjassa on sen nimestä riippumatta ”oltava kaikki tuen laskemisessa tarvittavat tiedot” ja ”erityisesti” ensinnäkin tukea myönnettäessä käytettävän nimikkeistön mukainen tuotteiden kuvaus, toiseksi kyseisten tuotteiden nettopaino tai määrä sekä kolmanneksi, siinä määrin kuin tämä on tarpeen tuen laskemisen kannalta, kyseisten tuotteiden koostumus. Yhteisöjen tuomioistuin on jo osoittanut, etteivät kyseisessä 5 kohdassa mainitut tiedot muodosta tyhjentävää luetteloa (em. asiat Fleisch-Winter, tuomion 29 kohta ja Elfering Export, tuomion 25 kohta). Sana ”erityisesti” merkitsee nimittäin, että yhteisön lainsäätäjä on maininnut nimenomaisesti vain jotkin näistä tiedoista. Ilmaisun ”kaikki – – tiedot” on näin ollen sisällettävä kaikki vientituen myöntämisedellytyksiin liittyvät tiedot (ks. maataloustuotteiden vientitukijärjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 15.4.1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 800/1999 (EYVL L 102, s. 11), jolla asetus N:o 3665/87 on korvattu, soveltamiseen liittyvä em. asia Elfering Export, tuomion 26 kohta).

32

Asetuksen N:o 3665/87 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetaan siten kaikkia tietoja, joita käytetään sen selvittämiseen, onko vientitukeen oikeus vai ei, vientituen vaihteleva osuus mukaan luettuna. Vaihtelevan tuen yhteydessä näihin tietoihin sisältyy ilmoitus siitä tai niistä kolmansista maista, joille vientituki on säädetty.

33

Saman asetuksen 47 artiklassa puolestaan säädetään pelkästään hallinnollisista menettelymuodoista, jotka viejän on täytettävä, jotta vientituki maksettaisiin hänelle.

34

Asetuksen N:o 3665/87 11 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan toisessa virkkeessä olevalla viittauksella saman asetuksen 47 artiklan mukaisesti annettuihin tietoihin ei tarkoiteta eikä siitä myöskään seuraa, että asetuksen 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun maksuhakemuksen ja saman asetuksen 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuen maksamiseen liittyvien asiakirjojen tarkoitus muuttuisi muuksi kuin niillä mainitun asetuksen perusteella oleva suppea ja yksinomaan menettelyyn liittyvä tarkoitus.

35

Kyseisellä viittauksella pelkästään annetaan mahdollisuus ottaa vaihtelevan tuen yhteydessä huomioon vientitoimen aikana vienti-ilmoituksen hyväksymisen jälkeen mahdollisesti tapahtuneet tuotteiden määrän, painon ja/tai määräpaikan muutokset. Nämä muutokset on nimittäin otettava huomioon sen ratkaisemiseksi, onko viejälle määrättävä seuraamus, sekä tarvittaessa tuon seuraamuksen määrän laskemiseksi.

36

Asetuksen N:o 3665/87 11 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraamuksen määräämisestä talouden toimijalle, joka hakee suurempaa vientitukea kuin toteutuneeseen vientiin sovellettava vientituki, riippumatta menettelyn tahallisuudesta.

37

Silloin kun tuen määrä vaihtelee määräpaikan mukaan, toimivaltaisten viranomaisten on tarkastettava, että asianomaiset tuotteet on todella tuotu siihen kolmanteen maahan tai johonkin sellaiseen kolmanteen maahan, jolle tuki oli säädetty. Ne voivat tätä varten nojautua tuen maksamiseen liittyviin asiakirjoihin ja erityisesti todisteisiin kulutukseen saattamista koskevien tullimuodollisuuksien täyttymisestä. Siten nämä asiakirjat antavat toimivaltaisille viranomaisille mahdollisuuden vahvistaa toteutuneeseen vientiin sovellettavan vientituen määrän.

38

Vaikka vienti-ilmoitus ja maksuhakemus voidaan käytännön syistä yhdistää, kuten pääasian oikeudenkäynnin kohteena olevassa tapauksessa, on silti syytä katsoa, että vaihtelevaa tukea sen vaihteleva osuus mukaan luettuna ”haetaan” asetuksen N:o 3665/87 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla sillä hetkellä, kun tämän asetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu asiakirja esitetään.

39

Asetuksen N:o 3665/87 11 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan tulkitseminen tällä tavalla on lisäksi tällä asetuksella toteutetun tukihakemusten tarkastamista ja seuraamuksia koskevan järjestelmän mukaista.

40

Päinvastaisesta tulkinnasta seuraisi, että maksuhakemuksen tai tuen maksamiseen liittyvien asiakirjojen esittämisellä olisi mahdollista hakea pätevästi tukea tuotteille, jotka on jo viety ja mahdollisesti jo tarkastettu.

41

Tällainen mahdollisuus merkitsisi sitä, että asetuksen N:o 3665/87 3 artiklan lisäksi myös tukihakemusten tarkastusmenettely menettäisi tehokkaan vaikutuksensa. Fyysinen tarkastus, joka koskee tuotteita, joille vientitukia on haettu, on tärkeä työkalu sääntöjenvastaisuuksien ja petosten torjunnassa vientitukien alalla. Näin ollen on tarkastusten tavoitteen täysimääräisen saavuttamisen varmistamiseksi välttämätöntä, että tarkastukset tehdään sen jälkeen, kun viejä on esittänyt sitovan tukihakemuksen (ks. vastaavasti em. asia Käserei Champignon Hofmeister, tuomio 14.4.2005, 27 ja 28 kohta).

42

Jos vientitukea voitaisiin sen vaihteleva osuus mukaan lukien hakea 12 kuukauden kuluessa vienti-ilmoituksen hyväksymisestä, viejä voisi sitä paitsi muuttaa tukihakemustaan vielä viennin jälkeenkin oman mielensä tai mahdollisen tarkastuksen tuloksen mukaan ja siten välttyä kaikilta seuraamuksilta. Asetuksen N:o 3665/87 11 artiklan 1 kohdassa säädettyjen seuraamusten ennalta ehkäisevä vaikutus kumoutuisi tällöin suurelta osin.

43

Asetuksen N:o 3665/87 11 artiklan 1 kohdan seitsemännen alakohdan mukaan kyseisessä kohdassa säädettyjä seuraamuksia ei tosin sovelleta silloin, kun haettu tuki on suurempi kuin tämän asetuksen 20 artiklan 3 kohdan mukaan sovellettava tuki. Viimeksi mainitun säännöksen ensimmäisen alakohdan b alakohdassa säädetään, että jos todistuksessa, johon sisältyy tuen ennakolta vahvistaminen, ilmoitettua määräpaikkaa ei ole noudatettu ja jos tosiasiallista määräpaikkaa vastaava tuki on pienempi kuin todistuksessa ilmoitetun määräpaikan tuki, maksettavan tuen määrä saadaan sovellettaessa tosiasiallisen määräpaikan tukea, josta muulloin kuin ylivoimaisen esteen tapauksissa vähennetään 20 prosenttia kyseisessä todistuksessa ilmoitetun määräpaikan tuen ja tosiasiallisen määräpaikan tuen erotuksesta.

44

Kuten komissio on huomauttanut, asetuksessa N:o 3665/87 ei kuitenkaan ole erityissäännöstä pääasian oikeudenkäynnin kohteena olevaa tilannetta varten, jossa viejä on todistanut, että tuotteet on viety yhteisön tullialueen ulkopuolelle, muttei osoittanut sitä, että ne on saatettu kulutukseen siinä kolmannessa maassa tai jossain sellaisessa kolmannessa maassa, jolle vientituki on säädetty. Asetuksen 20 artiklan 3 kohtaa ei sovelleta tällaisessa tilanteessa eli kun todisteet asianomaisten tuotteiden ”tosiasiallisesta määräpaikasta” puuttuvat. Koska viejän on tällaisessa tapauksessa katsottava hakeneen suurempaa tukea kuin sovellettava tuki, asetuksen N:o 3665/87 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetty seuraamus on määrättävä, paitsi jos jokin saman 1 kohdan kolmannessa ja seitsemännessä alakohdassa tyhjentävästi luetelluista vapauttamisedellytyksistä täyttyy.

45

Edellä esitetyn perusteella ensimmäiseen ja kolmanteen kysymykseen on vastattava, että asetuksen N:o 3665/87 11 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että vaihtelevan vientituen yhteydessä tuen vaihtelevaa osuutta ei haeta tämän asetuksen 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun hakemuksen tai saman asetuksen 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuen maksamiseen liittyvien asiakirjojen esittämishetkellä vaan jo asetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun asiakirjan esittämishetkellä. Siitä, että tähän asiakirjaan sisällytetään tietoja, jotka ovat omiaan johtamaan suurempaan tukeen kuin sovellettava tuki ja jotka osoittautuvat paikkansa pitämättömiksi, on näin ollen saman asetuksen 11 artiklan 1 kohdan kolmannessa ja seitsemännessä alakohdassa säädettyjä tapauksia lukuun ottamatta seuraamuksena kyseisen 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa säädetyn seuraamuksen soveltaminen.

46

Kun otetaan huomioon ensimmäiseen ja kolmanteen kysymykseen annettu vastaus, ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämiin toiseen ja neljänteen kysymykseen ei ole tarpeen vastata.

47

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä yhteisöjen tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla yhteisöjen tuomioistuin (neljäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Maataloustuotteiden vientitukien järjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 27.11.1987 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 3665/87, sellaisena kuin se on muutettuna annetulla komission asetuksella (EY) N:o 495/97, 11 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että vaihtelevan vientituen yhteydessä tuen vaihtelevaa osuutta ei haeta asetuksen N:o 3665/87 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun hakemuksen tai tämän asetuksen 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuen maksamiseen liittyvien asiakirjojen esittämishetkellä vaan jo mainitun asetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun asiakirjan esittämishetkellä. Siitä, että tähän asiakirjaan sisällytetään tietoja, jotka ovat omiaan johtamaan suurempaan tukeen kuin sovellettava tuki ja jotka osoittautuvat paikkansa pitämättömiksi, on näin ollen saman asetuksen 11 artiklan 1 kohdan kolmannessa ja seitsemännessä alakohdassa säädettyjä tapauksia lukuun ottamatta seuraamuksena kyseisen 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa säädetyn seuraamuksen soveltaminen.