1

Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 15.7.1991 annetulla neuvoston direktiivillä 91/414/ETY (EYVL L 230, s. 1; jäljempänä direktiivi) otetaan käyttöön muun muassa kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevaan lupaan ja luvan peruuttamiseen sovellettava yhteisön järjestelmä.

2

Direktiivin yhdeksännessä perustelukappaleessa todetaan, että kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevan luvan osalta annetuissa säännöksissä on taattava suojelun korkea taso, jonka avulla on erityisesti estettävä markkinoille saattamista koskevien lupien myöntäminen sellaisille kasvinsuojeluaineille, joista mahdollisesti terveydelle, pohjavesille ja ympäristölle aiheutuvia vaaroja ei ole tutkittu asianmukaisesti. Kyseisessä perustelukappaleessa todetaan myös, että kasvintuotannon parantamiseen tähtäävään tavoitteeseen ei saa pyrkiä ihmisten ja eläinten terveyden vaalimisen ja ympäristönsuojelun kustannuksella.

3

Direktiivin 2 artiklan mukaan kasvinsuojeluaineilla tarkoitetaan muun muassa tehoaineita, jotka on tarkoitettu tuhoamaan epätoivottuja kasveja. Kyseisen artiklan mukaan tehoaineilla tarkoitetaan aineita tai pieneliöitä, joilla on yleinen tai erityinen vaikutus haitallisiin organismeihin tai kasveihin, kasvinosiin tai kasvituotteisiin.

4

Direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että kasvinsuojeluaine hyväksytään ainoastaan, jos sen tehoaineet luetellaan direktiivin liitteessä I.

5

Tehoaineisiin, joita ei ole sisällytetty direktiivin liitteeseen I, sovelletaan tietyin edellytyksin siirtymäajan poikkeusjärjestelmää. Direktiivin 8 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltio saattoi 12 vuoden kuluessa direktiivin tiedoksi antamisesta sallia, että sen kansallisille markkinoille saatetaan sellaisia kasvinsuojeluaineita, jotka sisältävät liitteeseen I kuulumattomia tehoaineita ja jotka ovat jo olleet markkinoilla kaksi vuotta direktiivin tiedoksi antamisen eli 25.7.1993 jälkeen. Komission piti käynnistää työohjelma näiden tehoaineiden asteittaiseksi tutkimiseksi. Tämän jälkeen oli mahdollista päättää, että mainittu aine sisällytetään tai sitä ei sisällytetä direktiivin liitteeseen I. Jäsenvaltioiden oli varmistettava, että asianmukaiset luvat myönnettiin, peruutettiin tai niitä muutettiin tapauksen mukaan.

6

Komissio aloitti kyseisten säännösten mukaan tehoaineiden asteittaiseksi tutkimiseksi työohjelman, jonka yhteydessä asianomaisten, jotka halusivat saada tällaisen aineen sisällytetyksi liitteeseen I, oli toimitettava komissiolle ja jäsenvaltioille kaikki tarvittavat tiedot tietyn määräajan kuluessa.

7

Direktiivin 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun työohjelman ensimmäisen vaiheen täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 11.12.1992 annetulla komission asetuksella (ETY) N:o 3600/92 (EYVL L 366, s. 10) järjestettiin ensimmäistä aineryhmää koskeva arviointimenettely kyseisten aineiden sisällyttämiseksi mahdollisesti direktiivin liitteeseen I.

8

Tämän jälkeen komissio antoi säännökset direktiivin 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun työohjelman toisen ja kolmannen vaiheen täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 28.2.2000 antamallaan asetuksella (EY) N:o 451/2000 (EYVL L 55, s. 25) tehoaineiden toisen ja kolmannen ryhmän arvioimisen osalta kyseisten aineiden sisällyttämiseksi mahdollisesti direktiivin liitteeseen I.

9

Toiseen ryhmään kuuluvien tehoaineiden joukossa oli – käsiteltävänä olevan asian kohteena oleva – malationi, joka on tuholaismyrkky, jota käytetään ensisijaisesti maanviljelyssä erilaisten hyönteisten torjumiseen suuressa määrässä viljelykasveja ja puutarhakasveja sekä hyttysten, kärpästen ja kodin hyönteisten torjumiseen.

10

Asetuksella N:o 451/2000 käyttöön otettu menettely aloitettiin asetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisella kiinnostusta koskevalla ilmoituksella, joka tuottajan, joka halusi saada aineen sisällytetyksi direktiivin liitteeseen I, oli osoitettava asetuksen liitteessä I nimetylle esittelevälle jäsenvaltiolle eli malationin osalta Suomen tasavallalle viimeistään 31.8.2000.

11

Asetuksen N:o 451/2000 6 artiklan 1 kohdan mukaan kaikkien ilmoituksen tekijöiden oli toimitettava esittelevälle jäsenvaltiolle tiivistelmä ja täydellinen asiakirja-aineisto, sellaisina kuin ne on määritelty tämän saman asetuksen 6 artiklan 2 ja 3 kohdassa.

12

Asetuksen N:o 451/2000 5 artiklan 4 kohdan c ja d alakohdan sekä direktiivin 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun työohjelman toisessa vaiheessa arvioitavien kasvinsuojeluaineiden tehoaineiden vahvistamisesta ja niiden esittelijöiksi nimettyjen jäsenvaltioiden luettelon tarkistamisesta 6.4.2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 703/2001 (EYVL L 98, s. 6) 2 artiklan säännösten perusteella näiden asiakirjojen ja tehoaineiden arviointiin mahdollisesti vaikuttavien asiaa koskevien tietojen toimittamisen määräpäiväksi vahvistettiin 30.4.2002.

13

Asetuksen N:o 451/2000 7 artiklan 1 kohdan mukaan esittelijänä olevan jäsenvaltion oli esitettävä komissiolle viimeistään kuuden kuukauden kuluttua jotakin tehoainetta koskevien kaikkien asiakirjojen vastaanottamisesta arvio toimitettujen asiakirjojen täydellisyydestä. Niiden tehoaineiden osalta, joista toimitettua asiakirja-aineistoa pidettiin täydellisenä, esittelevän jäsenvaltion oli suoritettava asiakirjojen arviointi.

14

Asetuksen N:o 451/2000 8 artiklan 1 kohdan alkuperäisen sanamuodon mukaan esittelevän jäsenvaltion oli esitettävä komissiolle arvio asiakirja-aineistosta mahdollisimman nopeasti ja viimeistään 12 kuukauden kuluttua siitä, kun asiakirja-aineiston katsottiin olevan täydellinen, ja kyseiseen arvioon oli sisällytettävä suositus sisällyttää tehoaine direktiiviin liitteeseen I tai jättää se sisällyttämättä.

15

Asetuksen N:o 451/2000 8 artiklan säännöksiä muutettiin direktiivin 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun työohjelman kolmannen vaiheen täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista lisäsäännöistä ja asetuksen N:o 451/2000 muuttamisesta 14.8.2002 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1490/2002 (EYVL L 224, s. 23) 20 artiklalla siten, että käyttöön otettiin lisämenettelyvaihe.

16

Tämän perusteella esittelevän jäsenvaltion – joka edelleen suosittaa komissiolle tehoaineen sisällyttämistä direktiiviin liitteeseen I tai sen sisällyttämättä jättämistä – oli toimitettava asiakirja-aineistoa koskeva arviokertomusluonnos Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle mahdollisimman pian ja viimeistään 12 kuukauden kuluessa siitä, kun asiakirja-aineisto oli todettu täydelliseksi (asetuksen N:o 451/2000 8 artiklan 1 kohta). Vaikka uusien tutkimusten toimittaminen ei menettelyn tässä vaiheessa ollut lähtökohtaisesti sallittua, esittelevä jäsenvaltio saattoi pyytää ilmoituksen tekijöitä esittämään lisätietoja asiakirja-aineiston selventämiseksi (asetuksen N:o 451/2000 8 artiklan 2 kohta).

17

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava esittelevän jäsenvaltion arviokertomusluonnos tiedoksi muille jäsenvaltioille, ja se saattoi kuulla asiantuntijoita (vertaisarviointi). Menettelyn tässä vaiheessa uusien tutkimusten toimittaminen ei ollut sallittua. Esittelevä jäsenvaltio saattoi kuitenkin Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen suostumuksella pyytää ilmoituksen tekijöitä esittämään vahvistetussa määräajassa esittelevän jäsenvaltion tai Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen asiakirja-aineiston selventämiseksi tarpeelliseksi katsomia lisätietoja (asetuksen N:o 451/2000 8 artiklan 5 kohta).

18

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen oli arvioitava esittelevän jäsenvaltion laatima arviokertomusluonnos ja annettava komissiolle lausunto siitä, voidaanko tehoaineen odottaa vastaavan direktiivin turvallisuusvaatimuksia, yhden vuoden kuluessa mainitun kertomusluonnoksen vastaanottamisesta. Tarvittaessa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen saattoi antaa lausuntonsa turvallisuusvaatimukset täyttävistä, käytettävissä olevista vaihtoehdoista (asetuksen N:o 451/2000 8 artiklan 7 kohta).

19

Komission oli ehdotettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen lausunnon vastaanottamisesta tapauksen mukaan päätöstä tehoaineen sisällyttämättä jättämisestä direktiivin liitteeseen I ja tätä ainetta sisältäville kasvinsuojeluaineille annettujen markkinoille saattamista koskevien lupien peruuttamisesta jäsenvaltioiden toimesta tai direktiiviä mainitun tehoaineen sisällyttämisestä direktiivin liitteeseen I (asetuksen N:o 451/2000 8 artiklan 8 kohta).

20

Lopullinen säädös oli annettava noudattaen niin kutsuttua komitologiamenettelyä, josta säädetään menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28.6.1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (EYVL L 184, s. 23), direktiivin 19 artiklan ja asetuksen N:o 1490/2002 2 artiklan b kohdan säännöksissä, eli elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon perusteella.

21

Hakijana oleva Cheminova A/S on vuonna 1938 perustettu tanskalainen yhtiö, jonka toimialaan kuuluu pääasiassa kasvinsuojeluaineiden valmistaminen ja markkinoiminen. Se markkinoi tuotteitaan kahdella tavalla: se joko myy niitä yhteisön markkinoilla suoraan asiakkaille käyttämällä omia kansallisia lupiaan tai se päättää myydä ne käsiteltävänä olevassa asiassa hakijoina olevien Cheminova Agro Italia Srl:n, Cheminova Bulgaria EOOD:n ja Agrodan, SA:n kaltaisten tytäryhtiöiden tai asiakkaiden välityksellä. Viimeksi mainitussa tapauksessa myös näillä tytäryhtiöillä ja asiakkailla voi olla hallussaan kansallisia lupia. Hakijat myyvät lisäksi tuotteitaan asiakkaille, jotka toimivat muilla kuin yhteisön markkinoilla ja erityisesti Pohjois-Amerikassa ja Afrikassa. Cheminova A/S, Cheminova Agro Italia, Cheminova Bulgaria ja Agrodan (jäljempänä yhdessä neljä Cheminova-hakijaa) kuuluvat konserniin, jonka emoyhtiö on Auriga Industries A/S, joka ei harjoita omaa liiketoimintaa.

22

Hakijana oleva Lodi SAS on ranskalainen yhtiö, joka on erikoistunut hyönteismyrkkyjen valmistukseen ja myyntiin. Se on Ranskassa useiden malationipohjaisten tuotteiden markkinointia koskevien lupien haltija.

23

Cheminova A/S ilmoitti 24.8.2000 komissiolle haluavansa saada malationin sisällytetyksi direktiivin liitteeseen I. Komissio hyväksyi tämän ilmoituksen ja sisällytti Cheminova A/S:n nimen ”ilmoituksen tekijöiden” luetteloon. Cheminova A/S toimitti Suomen tasavallalle, joka oli esittelevä jäsenvaltio, tiivistelmänsä ja täydellisen asiakirja-aineistonsa ja pyysi käytön arviointia seuraavien neljän viljelmämuototyypin osalta: omenat, mansikat, alfalfa ja koristekasvit (katteenalaiset kasvit). Suomen tasavalta ilmoitti 28.10.2002 komissiolle siitä, että Cheminova A/S:n esittämä asiakirja-aineisto oli täydellinen.

24

Suomen tasavalta arvioi malationin, ja se toimitti pyytämättä Cheminova A/S:ää esittämään sille tieteellisiä lisätietoja arviokertomusluonnoksensa 2.2.2004 Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle vertaisarviointia varten. Jäsenvaltiot ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen järjestivät kyseisen arviokertomusluonnoksen – jossa suositeltiin malationin sisällyttämistä direktiivin liitteeseen I siten, että sen käyttö rajataan katteenalaisiin koristekasveihin – osalta vertaisarvioinnin. Kyseinen arviointi kesti 2.2.2004 ja 13.1.2006 välisen ajan, eivätkä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen tai Suomen tasavalta pyytäneet Cheminova A/S:ää toimittamaan tieteellisiä lisätietoja. Cheminova A/S toimitti 4.4. ja 24.11.2005 välisenä aikana omasta aloitteestaan malationia koskevia tieteellisiä asiakirjoja Suomen tasavallalle ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle.

25

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen esitti 13.1.2006 komissiolle ”malationi-tehoaineen torjunta-ainevaaran arviointia koskevan vertaisarvioinnin johtopäätökset”. Tämän jälkeen jäsenvaltiot ja komissio aloittivat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa ongelmakentän tutkinnan. Cheminova A/S toimitti vielä 17.3. ja 31.7.2006 komissiolle malationia koskevia tieteellisiä asiakirjoja. Komissio laati 29.9.2006 malationia koskevan tarkastelukertomuksensa, jossa se ehdotti, ettei malationia sisällytettäisi direktiivin liitteeseen I.

26

Komissio teki lopuksi 6.6.2007 elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaisesti päätöksen 2007/389/EY malationin sisällyttämättä jättämisestä direktiivin liitteeseen I ja tätä ainetta sisältäville kasvinsuojeluaineille annettujen lupien peruuttamisesta (EYVL L 146, s. 19; jäljempänä riidanalainen päätös). Kyseisen päätöksen päätösosa on seuraavanlainen:

”1 artikla

Malationia ei sisällytetä tehoaineena direktiivin – – liitteeseen I.

2 artikla

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että

3 artikla

Jäsenvaltioiden direktiivin – – 4 artiklan 6 kohdan säännösten mukaisesti myöntämän lisäajan on oltava mahdollisimman lyhyt, ja määräajan on päätyttävä viimeistään 6 päivänä joulukuuta 2008.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.”

27

Sitä, ettei malationia sisällytetty tehoaineena direktiivin liitteeseen I, on perusteltu riidanalaisessa päätöksessä sillä, että kyseisen tehoaineen arvioinnissa tuli esiin joitakin avoimia kysymyksiä, joita olivat isomalationin genotoksisuus, jota ei voitu sulkea pois, ja tiettyjen toksikologisesti merkittävien metaboliittien vaikutukset, minkä johdosta ei ollut mahdollista selvittää saatavilla olevien tietojen perusteella sitä, täyttikö malationi direktiivin liitteeseen I sisällyttämisen edellytykset (viides perustelukappale).

28

Riidanalaisessa päätöksessä todetaan siten, että käyttäjille, työntekijöille ja sivullisille aiheutuvaa riskiä ei voitu määrittää, koska teknisessä tehoaineessa on isomalationia, joka on epäpuhtaus, joka vaikuttaa merkittävästi malationin myrkyllisyyteen ja myös genotoksisuuteen, jonka mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Siinä huomautetaan lisäksi, että saatavilla olevien tietojen perusteella ei ole osoitettu, että syötävien kasvien välittömästä ja kroonisesta nauttimisesta aiheutuva kuluttajien arvioitu altistuminen olisi hyväksyttävissä, sillä tiettyjen toksikologisesti merkittävien metaboliittien vaikutuksista ei ole tarpeeksi tietoa (viides perustelukappale).

29

Komissio katsoi Cheminova A/S:n isomalationin ja metaboliittien osalta (4.4.2005 ja 31.7.2006 välisenä aikana) esittämistä väitteistä huolimatta, että kysymykset olivat jääneet ratkaisematta. Se totesi, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle toimitettujen ja sen asiantuntijakokouksissa arvioitujen tietojen perusteella tehdyt arvioinnit eivät olleet osoittaneet, että malationia sisältävien kasvinsuojeluaineiden voitaisiin odottaa yleisesti täyttävän ehdotetuissa käyttöolosuhteissa direktiivin vaatimukset (kuudes perustelukappale).

30

Hakijat nostivat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon 30.8.2007 toimittamallaan kannekirjelmällä kanteen, jossa vaaditaan riidanalaisen päätöksen kumoamista.

31

Hakijat esittivät ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon 5.9.2007 toimittamallaan erillisellä asiakirjalla nyt käsiteltävänä olevan välitoimihakemuksen, jossa ne vaativat, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentti

32

Komissio vaatii ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon 24.9.2007 toimitetuissa kirjallisissa huomautuksissaan, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentti

33

Välitoimista päättävä tuomari esitti 31.10.2007 joitakin kysymyksiä asianosaisille, jotka vastasivat niihin kirjallisesti asetetussa määräajassa.

34

Yhtäältä EY 242 ja EY 243 artiklan ja toisaalta EY 225 artiklan 1 kohdan nojalla, kun niitä luetaan yhdessä, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi, jos se katsoo, että olosuhteet sitä edellyttävät, määrätä kanteen kohteena olevan säännöksen täytäntöönpanon lykättäväksi tai päättää tarpeellisista välitoimista.

35

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 104 artiklan 2 kohdassa määrätään, että välitoimihakemuksissa on ilmoitettava oikeudenkäynnin kohde ja seikat, joiden vuoksi asia on kiireellinen, sekä ne tosiseikat ja oikeudelliset perusteet, joiden vuoksi vaadittujen välitoimien myöntäminen on ilmeisesti perusteltua (fumus boni juris). Välitoimista päättävä tuomari voi siten lykätä täytäntöönpanoa ja määrätä välitoimista, jos on selvitetty, että niistä määrääminen ilmeisesti on tosiasiallisesti ja oikeudellisesti perusteltua (fumus boni juris) ja että ne ovat kiireellisiä siinä mielessä, että hakijan etuja koskevan vakavan ja korjaamattoman vahingon välttämiseksi on tarpeen, että näistä toimista määrätään ja niiden vaikutukset alkavat jo ennen kuin pääasiassa annetaan ratkaisu. Nämä edellytykset ovat kumulatiivisia, joten välitoimihakemus on hylättävä, jos jokin niistä ei täyty (asia C-268/96 P(R), SCK ja FNK v. komissio, määräys 14.10.1996, Kok. 1996, s. I-4971, 30 kohta). Välitoimista päättävän tuomarin on myös tarvittaessa vertailtava esillä olevia intressejä (ks. asia C-445/00 R, Itävalta v. neuvosto, määräys 23.2.2001, Kok. 2001, s. I-1461, 73 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

36

Tässä kokonaisarvioinnissa välitoimista päättävällä tuomarilla on lisäksi laaja harkintavalta, ja se voi asian ominaispiirteiden perusteella vapaasti päättää, miten ja millaisessa järjestyksessä se tutkii nämä erilaiset edellytykset, sillä yhteisön oikeudessa ei ole oikeussääntöä siitä, miten kyseisen tuomarin olisi arvioitava sitä, onko asiassa tarpeen määrätä välitoimia (asia C-149/95 P(R), komissio v. Atlantic Container Line ym., määräys 19.7.1995, Kok. 1995, s. I-2165, 23 kohta ja asia C-459/06 P(R), Vischim v. komissio, määräys 3.4.2007, 25 kohta, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa (Kok. 2007, s. I-53*)).

37

Kun otetaan huomioon asiakirjoissa esitetyt seikat ja etenkin aisanosaisten esitettyihin kysymyksiin antamat vastaukset, välitoimista päättävä tuomari katsoo, että hänellä on kaikki tarpeelliset seikat käsiteltävänä olevan välitoimihakemuksen ratkaisemiseksi ilman, että ennen asian ratkaisemista olisi tarpeen kuulla asianosaisten suulliset lausumat.

38

Komission mielestä välitoimihakemusta ei voida ottaa tutkittavaksi, koska se ei täytä työjärjestyksen 104 artiklan 2 ja 3 kohdan muodollisia edellytyksiä. Siinä lähinnä vain viitataan pääasian kannekirjelmän hyvin laajaan tekstiin, eikä sen perusteella ole käytännössä yksinään mahdollista ymmärtää riidanalaiseen päätökseen kohdistettua arvostelua. Välitoimihakemuksessa on näin ollen pelkästään yhdeksän kohtaa, joissa perusteet fumus boni juriksen osoittamiseksi on esitetty, vaikka pääasian kannekirjelmässä on 88 kumoamisperusteille omistettua kohtaa. Välitoimista päättävän tuomarin ei kuitenkaan tarvitse komission mukaan ottaa huomioon perusteita, joita ei ole esitetty välitoimihakemuksessa itsessään.

39

Komissio toteaa vielä, että riidanalainen päätös, joka on vain jäsenvaltioille osoitettu yleisesti sovellettava toimi, ei koske muita hakijoita kuin Cheminova A/S:ää erikseen EY 230 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetulla tavalla. Nämä muut hakijat ovat kyseisen tuotteen pelkkiä myyjiä tai käyttäjiä. Kuten komission huomautuksiin liitetyistä kolmesta luettelosta ilmenee, mainittujen hakijoiden lisäksi on kuitenkin olemassa useita muita toimijoita, jotka käyttävät malationia tai jotka ovat saaneet luvan myydä sitä. Kanne ja näin ollen välitoimihakemus on tämän johdosta jätettävä tutkimatta näiden hakijoiden osalta.

40

Hakijoiden mielestä pääasian kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset täyttyvät EY 230 artiklan neljännen kohdan mukaisesti, sillä se koskee toimea, joka saa aikaan sitovia oikeusvaikutuksia ja joka koskee niitä suoraan ja erikseen. Cheminova A/S on malationia koskevan ilmoituksen tekijänä epäilyksettä oikeutettu nostamaan kanteen pääasiassa. Useiden kantajien yhteisen kanteen yhteydessä muiden kantajien asiavaltuuksia ei kuitenkaan ole tarpeen tutkia, jos kanne voidaan ottaa tutkittavaksi yhden kantajan osalta (ks. asia T-31/07 R, Du Pont de Nemours (France) ym. v. komissio, määräys 19.7.2007, Kok. 2007, s. II-2767, 113 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

41

Lisäksi muiden hakijoiden kuin Cheminova A/S:n osalta on hakijoiden mukaan todettava, että niillä jokaisella on oikeus nostaa kanne pääasiassa, koska niillä on kaikki malationipohjaisten kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevat kansalliset luvat, jotka jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat niille myöntäneet. Koska kukaan muu toimija ei vastedes voi enää saada tällaisia markkinoille saattamista koskevia lupia, kyseiset hakijat kuuluvat siis toimijoiden suljettuun joukkoon. Niiden kaikki luvat peruutetaan niiltä viimeistään 6.12.2007 riidanalaisen päätöksen välittömänä seurauksena.

42

Työjärjestyksen 104 artiklan 1 kohdan perusteella välitoimia koskeva hakemus otetaan tutkittavaksi ainoastaan, jos sen on tehnyt yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetun asian asianosainen. Kyseinen sääntö edellyttää sitä, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi tosiasiassa tutkia pääasian kanteen, johon välitoimihakemus liittyy.

43

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sitä, voidaanko pääasian kanne ottaa tutkittavaksi, ei lähtökohtaisesti saa tutkia välitoimimenettelyssä, jotta ei otettaisi ennalta kantaa pääasiaan. Silloin kun väitetään, että pääasian kanteen, johon välitoimihakemus liittyy, tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat, voi kuitenkin olla tarpeen selvittää, onko olemassa sellaisia tiettyjä seikkoja, joiden perusteella voidaan ensi arviolta päätellä, että tällainen kanne voidaan ottaa tutkittavaksi (asia C-300/00 P(R), Federación de Cofradías de Pescadores de Guipúzcoa ym. v. neuvosto, määräys 12.10.2000, Kok. 2000, s. I-8797, 34 kohta; asia T-236/00 R, Stauner ym. v. parlamentti ja komissio, määräys 15.1.2001, Kok. 2001, s. II-15, 42 kohta ja asia T-155/02 R, VVG International ym. v. komissio, määräys 8.8.2002, Kok. 2002, s. II-3239, 18 kohta).

44

Välitoimimenettelyn kiireellisyyden vuoksi sitä, voidaanko pääasian kanne ottaa tutkittavaksi, voidaan väistämättä tutkia vain pintapuolisesti (edellä 43 kohdassa mainittu asia Federación de Cofradías de Pescadores de Guipúzcoa ym. v. neuvosto, määräyksen 35 kohta).

45

Sitä, voidaanko pääasian kanne ottaa tutkittavaksi, voidaan välitoimihakemuksen yhteydessä nimittäin arvioida vain alustavasti siinä tarkoituksessa, että selvitetään, onko hakija esittänyt riittävästi sellaisia seikkoja, joiden vuoksi on lähtökohtaisesti perusteltua katsoa, ettei pääasian kanteen tutkittavaksi ottamista ole pidettävä mahdottomana. Välitoimista päättävä tuomari saa vain siinä tapauksessa, että pääasian kanteen tutkittavaksi ottamista voidaan pitää täysin mahdottomana, todeta, että sitä ei oteta tutkittavaksi. Muutoin se, että tutkittavaksi ottaminen ratkaistaisiin välitoimimenettelyssä silloin, kun tutkittavaksi ottaminen ei ole ensi arviolta täysin mahdotonta, johtaisi siihen, että ratkaisuun, jonka ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin antaa pääasiassa, otettaisiin ennalta kantaa (asia T-342/00 R, Petrolessence ja SG2R v. komissio, määräys 17.1.2001, Kok. 2001, s. II-67, 17 kohta; yhdistetyt asiat T-195/01 R ja T-207/01 R, Government of Gibraltar v. komissio, määräys 19.12.2001, Kok. 2001, s. II-3915, 47 kohta ja asia T-37/04 R, Região autónoma dos Açores v. neuvosto, määräys 7.7.2004, Kok. 2004, s. II-2153, 110 kohta).

46

Esillä olevassa asiassa komissio kiistää sen, että pääasian kanne voitaisiin ottaa tutkittavaksi. Näin ollen on tarkastettava, onko olemassa sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan kuitenkin ensi näkemältä päätellä, että pääasian kanne voidaan pääasiassa ottaa tutkittavaksi.

47

Tältä osin on aluksi todettava, että samalla kuin komissio kiistää sen, että muut hakijat kuin Cheminova A/S olisivat oikeutettuja nostamaan kanteen pääasiassa, se myöntää nimenomaisesti, että viimeksi mainitulla on kyseinen oikeus. Koska Cheminova A/S on malationia koskevan ilmoituksen tekijä, joka on tosiasiassa osallistunut direktiivissä säädettyyn tehoaineen arviointimenettelyyn ja jolla on merkityksellisessä lainsäädännössä säädetyt menettelylliset takeet, ei näet voida ensi näkemältä pitää mahdottomana, että riidanalainen päätös koskee Cheminova A/S:ää suoraan ja erikseen EY 230 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetulla tavalla ja että sen pääasiassa nostama kanne täyttää tutkittavaksi ottamisen edellytykset (edellä 40 kohdassa mainittu asia Du Pont de Nemours (France) ym. v. komissio, määräyksen 112 kohta).

48

Koska kyseessä on näin ollen yhteinen pääasian kanne, muiden hakijoiden asiavaltuuksia ei ensi arviolta ole tarpeen tutkia (ks. vastaavasti asia C-313/90, CIRFS ym. v. komissio, tuomio 24.3.1993, Kok. 1993, s. I-1125, Kok. Ep. XIV, s. I-95, 31 kohta ja asia T-374/00, Verband der freien Rohrwerke ym. v. komissio, tuomio 8.7.2003, Kok. 2003, s. II-2275, 57 kohta; ks. vastaavasti myös yhdistetyt asiat T-447–T-449/93, AITEC ym. v. komissio, tuomio 6.7.1995, Kok. 1995, s. II-1971, 82 kohta). Tämä prosessiekonomiaa koskeviin seikkoihin perustuva oikeuskäytäntö on perusteltavissa sillä, että vaikka oletetaan, ettei jollakin näistä hakijoista ole asiavaltuutta, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen olisi kuitenkin tutkittava asiakysymyksen osalta esitetyt kumoamisperusteet kokonaisuudessaan (ks. vastaavasti asia T-282/06, Sun Chemical Group ym. v. komissio, tuomio 9.7.2007, Kok. 2007, s. II-2149, 52 kohta).

49

On kuitenkin korostettava, että edellä 48 kohdassa mainittua oikeuskäytäntöä – vaikka se on mahdollisesti otettava huomioon pääasian yhteydessä – ei kuitenkaan voida soveltaa siltä osin kuin on kyse kiireellisyyden arvioimisesta välitoimimenettelyssä.

50

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan näet kiireellisyyttä on arvioitava sen perusteella, onko asiassa tarpeen antaa väliaikainen ratkaisu, jotta vältettäisiin vakavan ja korjaamattoman vahingon aiheutuminen välitoimea hakevalle asianosaiselle. Kyseisen asianosaisen on näytettävä toteen, ettei hän voi odottaa pääasian oikeudenkäynnin päättymistä ilman, että hänelle aiheutuu sellaista henkilökohtaista vahinkoa, josta on hänelle vakavia ja korjaamattomia seurauksia (asia 142/87 R, Belgia v. komissio, määräys 15.6.1987, Kok. 1987, s. 2589, 23 kohta ja asia C-356/90 R, Belgia v. komissio, määräys 8.5.1991, Kok. 1991, s. I-2423, 20 ja 23 kohta).

51

Tästä seuraa, että ainoastaan asianosainen, jolla on oikeus nostaa pääasian kanne, johon välitoimihakemus liittyy, voi näyttää toteen kiireellisyyden väittämällä, että hänelle aiheutuisi henkilökohtaisesti vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa, jos vaaditusta välitoimesta ei määrätä. Jos tällaista rajoitusta ei ole, yritykset, joita yhteisön toimi koskee, voisivat saadakseen määrätyksi välitoimesta vain liittyä yhteen nostamalla kollektiivisen kumoamiskanteen, johon liitetään välitoimihakemus, jonka tekijöistä vain yksi on EY 230 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetulla tavalla oikeutettu nostamaan kanteen, kun sitä vastoin muut voivat pelkästään osoittaa olevansa vakavan ja korjaamattoman vahingon uhreja.

52

Nyt esillä olevassa tilanteessa on siis tutkittava, puuttuuko muilta hakijoilta kuin Cheminova A/S:ltä ensi arvioilta selvästi oikeus vaatia ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta kumoamaan riidanalainen päätös pääasiassa.

53

EY 230 artiklan neljännen kohdan mukaan luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi nostaa kanteen päätöksestä, joka siitä huolimatta, että se on annettu asetuksena tai toiselle henkilölle osoitettuna päätöksenä, koskee ensin mainittua henkilöä suoraan ja erikseen.

54

Siltä osin kuin on kysymys siitä, koskeeko riidanalainen päätös, jonka ainoita adressaatteja ovat jäsenvaltiot (riidanalaisen päätöksen 4 artikla) ensi näkemältä erikseen muita hakijoita kuin Cheminova A/S:ää, on aluksi todettava, että riidanalainen päätös on ensi arviolta yleisesti sovellettava toimi siltä osin kuin sitä sovelletaan objektiivisesti määriteltyihin tilanteisiin ja sillä on oikeusvaikutuksia yleisesti ja abstraktisti määriteltyihin henkilöryhmiin. Riidanalaisen päätöksen 1–3 artikla koskee nimittäin malationi-nimistä tehoainetta ja yleisesti ja abstraktisti määriteltyjen markkinointia koskevien lupien omaavia taloudellisia toimijoita. Riidanalainen päätös koskee näin ollen kyseisten säännösten perusteella näitä taloudellisia toimijoita ensi arviolta samalla tavalla ja ne on asetettu samanlaiseen tilanteeseen, jollei kyseisille toimijoille tunnusomaisten erityispiirteiden johdosta muuta johdu.

55

Ei kuitenkaan ole mahdotonta, etteivätkö kyseisen yleisesti sovellettavan toimen säännökset voisi tietyissä olosuhteissa koskea erikseen joitakin näistä toimijoista (ks. asia C-358/89, Extramet Industrie v. neuvosto, tuomio 16.5.1991, Kok. 1991, s. I-2501, 13 kohta; asia C-309/89, Codorníu v. neuvosto, tuomio 18.5.1994, Kok. 1994, s. I-1853, Kok. Ep. XV, s. I-177, 19 kohta ja asia C-50/00 P, Unión de Pequeños Agricultores v. neuvosto, tuomio 25.7.2002, Kok. 2002, s. I-6677, 36 kohta).

56

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan muu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö kuin se, jolle toimi on osoitettu, voi väittää, että toimi koskee sitä erikseen EY 230 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetulla tavalla ainoastaan, jos kyseinen toimi vaikuttaa siihen tiettyjen sille tunnusomaisten erityispiirteiden tai sellaisen tosiasiallisen tilanteen takia, jonka perusteella se erottuu kaikista muista ja se voidaan yksilöidä samalla tavalla kuin se, jolle päätös on osoitettu (asia 25/62, Plaumann v. komissio, tuomio 15.7.1963, Kok. 1963, s. 197, s. 223, Kok. Ep. I, s. 181; edellä 55 kohdassa mainittu asia Codorníu v. neuvosto, tuomion 20 kohta; edellä 55 kohdassa mainittu asia Unión de Pequeños Agricultores v. neuvosto, tuomion 36 kohta ja asia C-263/02 P, komissio v. Jégo-Quéré, tuomio 1.4.2004, Kok. 2004, s. I-3425, 45 kohta).

57

Tältä osin mahdollisuus määrittää jollakin tarkkuudella niiden oikeussubjektien lukumäärä, joihin toimea sovelletaan, tai jopa yksilöidä nämä oikeussubjektit, ei suinkaan merkitse sitä, että kyseisen toimen on katsottava koskevan näitä oikeussubjekteja erikseen, jos on selvää, että toimea sovelletaan siinä objektiivisesti määritellyn oikeudellisen tilanteen tai tosiseikaston perusteella (asia C-131/92, Arnaud ym. v. neuvosto, määräys 24.5.1993, Kok. 1993, s. I-2573, 13 kohta; ks. myös asia C-409/96 P, Sveriges Betodlares ja Henrikson v. komissio, määräys 18.12.1997, Kok. 1997, s. I-7531, 37 kohta ja asia T-138/98, ACAV ym. v. neuvosto, tuomio 22.2.2000, Kok. 2000, s. II-341, 64 kohta).

58

Esillä olevassa asiassa näyttää siltä, että riidanalainen päätös koskee muita hakijoita – joita ei voida yksilöidä niille tunnusomaisilla erityispiirteillä – kuin Cheminova A/S:ää samalla tavalla kuin kaikkia muita samassa tilanteessa olevia malationin myyjiä ja käyttäjiä. Riidanalaisessa päätöksessä ei ole mitään konkreettista seikkaa, jonka perusteella voitaisiin päätellä, että se on tehty ottamalla huomioon muiden hakijoiden kuin Cheminova A/S:n erityistilanne. Näyttää siis siltä, että kyseiset hakijat voisivat väittää riidanalaisen päätöksen koskevan niitä vain sen vuoksi, että ne ovat riidanalaisessa päätöksessä tarkoitettujen taloudellisten toimijoiden objektiivisessa asemassa. Tällainen vaikuttaminen ei kuitenkaan ole riittävää, jotta riidanalaisen päätöksen voitaisiin katsoa koskevan niitä erikseen EY 230 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tätä arviointia ei voida kyseenalaistaa minkään hakijoiden vastakkaiseen suuntaan esittämän väitteen perusteella.

59

Sen osalta, että muilla hakijoilla kuin Cheminova A/S:llä on hallussaan malationin markkinoille saattamista koskevat kansalliset luvat, riittää, kun korostetaan, ettei pelkästään tällaisten markkinointia koskevien oikeuksien olemassaolo – joka riidanalaisella päätöksellä potentiaalisesti kyseenalaistetaan – voi yksilöidä mainitun oikeuden haltijaa, kun on selvää, että tämä sama oikeus myönnetään yleisen ja abstraktin säännön perusteella objektiivisesti määritetyille toimijoille (ks. vastaavasti asia T-94/04, EEB ym. v. komissio, määräys 28.11.2005, Kok. 2005, s. II-4919, 53–55 kohta). Komissio on kuitenkin osoittanut esittämällä kolme sen huomautuksiin liitettyä luetteloa, että hakijan lisäksi on olemassa useita muita sellaisia yrityksiä, jotka myös myyvät ja käyttävät malationia ja joilla on siis markkinointia koskevia oikeuksia samalla tavalla kuin hakijoilla. Vastauksena välitoimista päättävän tuomarin esittämään kysymykseen hakijat eivät ole kiistäneet sitä, etteivätkö nämä komission mainitsemat yritykset toimisi markkinoilla.

60

Hakijat ovat vastauksena välitoimista päättävän tuomarin esittämään kysymykseen esittäneet vielä kirjeet, joilla muille hakijoille kuin Cheminova A/S:lle annettiin mahdollisuus tutustua Cheminova A/S:n hallussa oleviin tietoihin ja joilla pyrittiin helpottamaan niiden mahdollisuutta saada malationin markkinoille saattamista koskevat kansalliset luvat. Hakijat viittaavat asiassa T-13/99, Pfizer Animal Health vastaan neuvosto, 11.9.2002 annettuun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomioon (Kok. 2002, s. II-3305, 98 kohta) ja väittävät, että näissä kirjeissä annetaan sitä oikeutta vastaavia erityisiä oikeuksia, johon edellä 55 kohdassa mainitussa asiassa Codorníu vastaan neuvosto annetun tuomion perustana olevan asian kantajayritys saattoi vedota (tuomion 21 kohta).

61

Tältä osin riittää, kun korostetaan, että kyseisten kirjeiden, joilla annetaan mahdollisuus tutustua tietoihin, tarkoituksena ei ollut myöntää adressaattina oleville yrityksille sellaista erityistä oikeusasemaa, jossa Cheminova A/S oli, eikä niillä ollut tällaista vaikutusta. Koska niillä vain helpotetaan malationin markkinoille saattamista koskevien kansallisten lupien myöntämistä, niiden ulottuvuus ei voi olla laajempi kuin näiden lupien itsensä. Kuten edellä 59 kohdassa on todettu, niillä ei kuitenkaan voida yksilöidä muita hakijoita kuin Cheminova A/S. Edellä 60 kohdassa mainitussa Pfizer Animal Health vastaan neuvosto annettuun tuomioon tehdyn viittauksen osalta on todettava, ettei sillä ole merkitystä, koska kyseiseen tuomioon johtaneessa asiassa vireille pantu kanne otettiin tutkittavaksi pelkästään ottaen huomioon seikat, jotka yhdessä muodostivat sellaisen erityisen tilanteen, jonka perusteella kantaja voitiin erottaa kaikista muista, ja joita olivat muun muassa sen asianomaisen aineen ensimmäisestä liikkeeseen laskemisesta vastaavan henkilön asema (em. asia Pfizer Animal Health v. neuvosto, tuomion 97, 98 ja 105 kohta). Muiden hakijoiden kuin Cheminova A/S:n osalta ei kuitenkaan ole kyse tällaisesta menettelyllisestä tilanteesta.

62

Vaikka oletetaan, että riidanalainen päätös voi saada aikaan erilaisia vaikutuksia kustakin asianomaisesta myyjästä tai käyttäjästä riippuen, tämä seikka ei riitä osoittamaan, että muilla hakijoilla kuin Cheminova A/S:llä on sellaisia tunnusomaisia erityispiirteitä tai että ne ovat sellaisessa tosiasiallisessa tilanteessa, joiden perusteella ne erottuvat komission toimittamissa luetteloissa mainituista toimijoista. Hakijat eivät näet ole tarkentaneet välitoimihakemuksessa, miltä osin riidanalaisen päätöksen kielteiset seuraukset vaikuttavat erityisesti niiden markkinointia koskeviin oikeuksiin tavalla, jonka perusteella ne erottuvat kaikista muista kyseiseen ryhmään kuuluvista toimijoista (ks. vastaavasti asia T-28/07, Fels-Werke ym. v. komissio, määräys 11.9.2007, 63 kohta, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa (Kok. 2007, s. II-98*)).

63

Lopuksi on hylättävä myös väite siitä, että muut hakijat kuin Cheminova A/S kuuluisivat tiettyyn suljettuun joukkoon yrityksiä, jotka on määrätty menettämään markkinoille saattamista koskevat lupansa viimeistään 6.12.2007. Jotta nimittäin tällaisen joukon olemassaoloa voitaisiin pitää seikkana, jonka perusteella kyseiset yksityiset oikeussubjektit voidaan yksilöidä yleisti sovellettavan toimen kannalta, yhteisön oikeuskäytännön mukaan riidanalaisen toimen toteuttaneella toimielimellä on pitänyt olla velvollisuus ottaa huomioon kyseistä toimea toteuttaessaan näiden oikeussubjektien erityistilanne (ks. edellä 43 kohdassa mainittu asia Federación de Cofradías de Pescadores de Guipúzcoa ym. v. neuvosto ja komissio, määräyksen 46 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; asia T-489/93, Unifruit Hellas v. komissio, tuomio 15.12.1994, Kok. 1994, s. II-1201, 25 kohta; asia T-60/96, Merck ym. v. komissio, määräys 3.6.1997, Kok. 1997, s. II-849, 58 kohta ja asia T-166/99, Andres de Dios ym. v. neuvosto, tuomio 27.6.2001, Kok. 2001, s. II-1857, 54 kohta). Esillä olevassa asiassa komissiolle ei kuitenkaan ollut asetettu tällaista velvollisuutta riidanalaisen päätöksen tekemisen osalta.

64

Edellä olevasta seuraa, että riidanalaisen päätöksen ei ensi näkemältä voida katsoa koskevan erikseen muita hakijoita kuin Cheminova A/S:ää. Kyseiset hakijat eivät näin ollen voi vedota omaan yksilölliseen tilanteeseensa kiireellisyyden osoittamiseksi. Niillä ei tämän johdosta ole myöskään oikeutta tehdä nyt käsiteltävänä olevaa välitoimihakemusta.

65

Siltä osin kuin komissio väittää, että välitoimihakemus ei täytä työjärjestyksen 104 artiklan 2 ja 3 kohdan muodollisia edellytyksiä, on huomautettava, että kyseisen määräyksen perusteella välitoimia koskevassa hakemuksessa on ilmoitettava muun muassa ne tosiseikat ja oikeudelliset perusteet, joiden vuoksi vaadittujen välitoimien myöntäminen on ilmeisesti perusteltua, ja hakemus on tehtävä erillisellä asiakirjalla noudattaen saman työjärjestyksen 43 ja 44 artiklan määräyksiä.

66

Tältä osin on huomautettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan vastapuolen on voitava valmistella huomautuksensa ja välitoimista päättävän tuomarin on voitava ratkaista välitoimihakemus tarvittaessa pelkästään kyseisen hakemuksen perusteella ilman muita tietoja, joten niiden olennaisten tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen, joihin hakemus perustuu, on ilmettävä johdonmukaisesti ja ymmärrettävästi itse välitoimihakemuksesta (edellä 43 kohdassa mainittu asia Stauner ym. v. parlamentti ja komissio, määräyksen 34 kohta; asia T-306/01 R, Aden ym. v. neuvosto ja komissio, määräys 7.5.2002, Kok. 2002, s. II-2387, 52 kohta; asia T-175/03 R, Schmitt v. AER, määräys 25.6.2003, Kok. H. 2003, s. I-A-175 ja II-883, 18 kohta ja asia T-85/05 R, Dimos Ano Liosion ym. v. komissio, määräys 23.5.2005, Kok. 2005, s. II-1721, 37 kohta).

67

Tässä tapauksessa on todettava, että vaikka välitoimihakemusta voidaan tosiasiassa pitää aukollisena siltä osin kuin on kyse fumus boni juriksen olemassaolon perustelemiseksi esitetyistä perusteista, siinä on kuitenkin seikkoja, joiden perusteella välitoimista päättävä tuomari voi tutkia kyseiset perusteet. Siitä näet ilmenee, että hakijat väittävät, ettei riidanalaisella päätöksellä ole perusteita, koska siinä ei oteta huomioon niitä merkityksellisiä tieteellisiä tietoja, jotka Cheminova A/S on esittänyt ajoissa toimivaltaisille elimille. Lisäksi ne väittävät, että asetus N:o 1490/2002 on laiton, koska sen mukaan Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen on voinut tulla taannehtivasti mukaan malationin arviointimenettelyyn, vaikka kyseinen menettely oli jo alkanut.

68

Tässä tilanteessa ei voida katsoa, että välitoimihakemus ei ole työjärjestyksen 104 artiklan 2 kohdassa vaadittujen edellytysten mukainen. Tästä seuraa, että hakemus voidaan ottaa tutkittavaksi Cheminova A/S:n osalta.

69

Hakijoiden mukaan kiire hyväksyä käsiteltävänä oleva hakemus perustuu siihen, että riidanalainen päätös aiheuttaa niille vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa. Kyseinen vahinko muodostuu niillä olevien malationipohjaisten aineiden myyntilupien menettämisestä viimeistään 6.12.2007, asiakkaiden menettämisestä ja markkinaosuuksien korjaamattomasta menettämisestä sellaisille kilpailijayrityksille, jotka ovat hyvin vahvoja ja jotka toimivat jo nyt markkinoilla. Lisäksi riidanalaisella päätöksellä tuhotaan peruuttamattomasti neljän Cheminova-hakijan tärkeimpien tuotteiden maine. Riidanalaisella päätöksellä vahingoitetaan lopuksi hakijoiden muiden, jo vanhojen tavaramerkkien mainetta markkinoilla.

70

Hakijoille kuuluvan todistustaakan osalta hakijat viittaavat asiassa C-365/03 P(R), Industrias Químicas del Vallés vastaan komissio, 21.10.2003 annettuun yhteisöjen tuomioistuimen presidentin määräykseen (Kok. 2003, s. I-12389, 6 kohta) väittääkseen, että on riittävää, että ne osoittavat, että niille aiheutuu ”todennäköisesti” vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa, koska niiden on ”vaikea tarjota” asiakkailleen korvaavia tuotteita ja koska niille ”saattaa” aiheutua korvaamattomia markkinaosuuksien menetyksiä, kun otetaan huomioon kyseessä olevilla markkinoilla vallitsevat kilpailuolosuhteet. Ne toteavat vielä, että kyseinen näyttöä koskevan vaatimustason määrittäminen on vahvistettu edellä 40 kohdassa mainitussa asiassa Du Pont de Nemours (France) ym. vastaan komissio annetussa määräyksessä.

71

Lisäksi hakijoiden mukaan niiden tehtävänä ei ole osoittaa, että niistä tulee todennäköisesti maksukyvyttömiä, jos riidanalaisen päätöksen täytäntöönpanon lykkäämisestä ei määrätä, vaan riittää, kun ne osoittavat, että ne joutuisivat ilman lykkäystä tilanteeseen, joka voi ”muuttaa [niiden] markkinaosuuksia korjaamattomasti” (asia T-392/02 R, Solvay Pharmaceuticals v. neuvosto, määräys 11.4.2003, Kok. 2003, s. II-1825, 107 kohta ja asia T-158/03 R, Industrias Químicas del Vallés v. komissio, määräys 5.8.2003, Kok 2003, s. II-3041, 69 kohta) tai niiden ”markkina-asema” tai maine vaarantuisi (asia T-169/00 R, Esedra v. komissio, määräys 20.7.2000, Kok. 2000, s. II-2951, 45 kohta).

72

Esillä olevan tapauksen osalta hakijat toteavat, että Cheminova A/S valmistaa kolmea erityyppistä kasvinsuojeluainetta: hyönteismyrkkyjä, rikkaruohomyrkkyjä ja sienituhoaineita. Se myy hyönteismyrkkyjen markkinoilla erilaisia tehoaineita, joita ovat muun muassa malationi, klorpyrifossi ja dimetoaatti.

73

Ne tärkeimmät markkina-alueet Euroopassa, joilla Cheminova A/S markkinoi malationia tytäryhtiöidensä Cheminova Agro Italian ja Agrodanin välityksellä, ovat Italia ja Espanja. Cheminova A/S myy myös malationipohjaisia tuotteita Cheminova Bulgarialle ja tytäryhtiöilleen Puolassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Yhteisön muiden valtioiden osalta Cheminova A/S markkinoi tuotteitaan suoraan asiakkaille.

74

Sen, että vahinko on välittömästi uhkaava ja korjaamaton, on todettava hakijoiden mukaan olevan selvää sen perusteella, että jäsenvaltioiden on riidanalaisen päätöksen mukaan peruutettava neljän Cheminova-hakijan hallussa olevat kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevat luvat viimeistään 6.12.2007. Kyseisten lupien peruuttaminen johtaa siihen, että hakijat menettävät korjaamattomalla tavalla kaikki markkinaosuudet ja asiakkaansa malationin osalta, kun niiden osuuden malationin yhteisön markkinoista on arvioitu olevan noin [luottamuksellinen tieto]. ( 1 )

75

Malationin korvattavuuden osalta hakijat toteavat, ettei mikään tehoaine ole tekniseltä kannalta katsoen samanlainen kuin jokin toinen. Täydellisen korvattavuuden puuttuessa hakijoiden asiakkaiden on otettava huomioon korvaavan tuotteen tekniset ominaisuudet ennen kuin ne päättävät käyttää sitä malationin sijasta. Oikeudelliselta kannalta katsoen hakijoilla on oltava käytössä kansallinen lupa korvaavan aineen käyttämiseksi ja markkinoimiseksi. Tällaisten lupien saaminen kestää, joten on todennäköistä, että kilpailevat yritykset valtaavat tällä välin markkinat. Uuden tehoaineen käyttöön ottaminen hakijoiden toimesta edellyttää noin kymmentä tutkimukseen ja kehitykseen kuluvaa vuotta ja se on taloudellisesti hyvin kallista. Kaupalliselta kannalta katsoen ei hakijoiden mukaan voi olla kohtuullista vaatia, että ne jakavat tuotteita muille valmistajille. Rakenteelliselta kannalta katsoen merkityksellisille markkinoille on ominaista hyvin voimakas kilpailu, koska hakijat joutuvat kohtaamaan vahvoja kilpailijoita, jotka voivat tarjota malationin suoraan korvaavia tuotteita ja tämän lisäksi myös tuotteita kaikkiin tarpeisiin tuhoelämiä, rikkaruohoja ja tauteja torjuttaessa.

76

Malationin kanssa kilpailevien aineiden osalta hakijat esittävät taulukon, jossa on 22 todennäköistä korvaavaa ainetta, joihin kuuluvat klorpyrifossi ja abamektiini, joita markkinoivat Dowin, Bayerin, DuPontin, Syngentan ja BASF:n kaltaiset vahvat yritykset. Niillä on yhtäältä vakiintuneet tavaramerkit, jotka ovat niiden asiakkaiden tarpeiden mukaisia, joille hakijoilla ei ole enää lupa myydä malationipohjaisia tuotteita, ja toisaalta huomattavat taloudelliset voimavarat, jotka on tarkoitettu näiden myyntien siivittämiseksi tarpeellisiin mainoksiin. Ne voivat siis hakijoiden mukaan vallata neljän Cheminova-hakijan menettämät markkinat ja lujittaa tätä valtaustaan.

77

Tässä yhteydessä hakijat viittaavat Cheminova A/S:n asiakkaiden lausuntoihin, joiden mukaan pääasialliset tuotteet, joihin kyseiset asiakkaat turvautuisivat, jos malationia ei ole, ovat klorpyrifossi, fosmetti ja dimetoaatti.

78

Siltä osin kuin on kyse mahdollisesta paluusta malationin markkinoille, hakijat viittaavat tiettyjen niiden tärkeimpien asiakkaiden luona tehtyyn tutkimukseen. Yhteisön kuuteen jäsenvaltioon sijoittautuneilta asiakkailta saadut yhdeksän vastausta tukevat markkinaosuuksien ja asiakkaiden korjaamattoman menetyksen todennäköisyyttä.

79

Siltä osin kuin on kyse neljän Cheminova-hakijan mahdollisuudesta hyvittää malationipohjaisten tuotteiden menetys korvaamalla ne niiden omaan tuotevalikoimaan kuuluvilla muilla tuotteilla, hakijat väittävät, että tällainen korvaaminen on mahdollista ainoastaan klorpyrifossi-etyylin ja dimetoaatin osalta.

80

Niiden klorpyrifossi-etyyli- ja dimetoaatti-pohjaisia tuotteita ei kuitenkaan voida pitää malationipohjaisten tuotteiden korvaavina tuotteina. Kyseisillä tuotteilla ei näet ole kansallisia lupia, jotka ovat tarpeen kaikissa niissä jäsenvaltioissa, joissa ne toimivat nykyisin. Tässä yhteydessä taulukko osoittaa, ettei dimetoaattipohjaisten ja klorpyrifossipohjaisten tuotteiden välillä ole vastaavuutta Espanjassa, joka muodostaa niiden tärkeimmän markkina-alueen yhteisössä. Näin ollen pelkästään [luottamuksellinen tieto] prosenttia menetetyistä käytöistä voidaan teoreettisesti saada takaisin Espanjassa hakijoiden tuotevalikoimaan kuuluvien korvaavien tuotteiden myynnillä. Kyseinen luku on [luottamuksellinen tieto] prosenttia Agrodan-hakijan malationin perusteella saamasta liikevaihdosta.

81

Hakijat huomauttavat, että malationia on käytetty yhteisön markkinoilla turvallisesti noin 40 vuoden ajan, ja ne toteavat vielä, että riidanalaisella päätöksellä vahingoitetaan niiden yleistä mainetta ja luottamusta malationiin. Niille aiheutuu vakavaa haittaa markkinoilla, jotka ovat erityisen alttiit terveyteen ja ympäristöön liittyville kysymyksille, mistä on vakavia seurauksia, jotka ilmenevät vaikeuksina liikesuhteissa asiakaskuntaan ja tämän lisäksi myös suhteissa henkilöihin, jotka ovat investoineet osakkeenomistajina. Ne toteavat erityisesti, että Cheminova A/S on vuodesta 1969 lähtien rekisteröitynä olevan tavaramerkin Fyfanon®™ haltija, ja kyseisellä tavaramerkillä on ollut olennainen merkitys, kun se on markkinoinut malationia noin 40 vuoden ajan. Cheminova A/S on muiden sellaisten malationin merkityksellisten tavaramerkkien haltija, joiden maine ja ”good-will” tehdään riidanalaisella päätöksellä tyhjäksi.

82

Hakijat toteavat vielä, että jos malationi olisi tosiasiassa sisällytetty direktiivin liitteeseen I, Cheminova A/S olisi direktiivin 13 artiklan perusteella voinut ilmoituksen tekijänä evätä kilpailijoiltaan ja asiakkailtaan mahdollisuuden tutustua niihin tietoihin, jotka hankittiin – huomattavin kustannuksin –, jotta malationi saataisiin sisällytetyksi kyseiseen liitteeseen. Kilpailijoiden ja asiakkaiden mahdollisuus saada tutustua mainittuihin tietoihin – jotka ovat välttämättömiä kysymyksessä olevaa kasvinsuojeluainetta koskevien kansallisten lupien saamiseksi – on normaalisti mahdollista ainoastaan sellaista maksua vastaan, jonka suuruus lasketaan siten, että ilmoittaja saa korvauksen sille aiheutuneista kustannuksista. Koska malationia ei sisällytetty direktiivin liitteeseen I, Cheminova A/S:lle aiheutuu kuitenkin vahinkoa, joka muodostuu tällaisesta sisällyttämisestä johtuvasta tietosuojaa koskevien oikeuksien epäämisestä.

83

Riidanalaisella päätöksellä aiheutetun vahingon vakavuuden osalta hakijat toteavat, että Cheminova A/S -hakijan liikevaihto, mukaan lukien Cheminova Agro Italia-, Cheminova Bulgaria- ja Agrodan-hakijoiden liikevaihto, oli noin [luottamuksellinen tieto] prosenttia koko konsernin kokonaisliikevaihdosta vuonna 2006. Hakijoiden mukaan Deloitte & Touchen kertomuksesta (välitoimihakemuksen liitteenä) ilmenee, että malationin perusteella kalenterivuoden 2006 aikana saatu liikevaihto oli lähes [luottamuksellinen tieto] miljoonaa euroa, joka merkitsee [luottamuksellinen tieto] prosenttia neljän Cheminova-hakijan kokonaisliikevaihdosta. [luottamuksellinen tieto] prosenttia kyseisestä liikevaihdosta on saatu yhteisön markkinoilta. Niistä maista, joita riidanalainen päätös koskee, saadun liikevaihdon kokonaismäärä oli vuonna 2006 lähes [luottamuksellinen tieto] miljoonaa euroa, joka merkitsee [luottamuksellinen tieto] prosenttia malationista saadusta kokonaisliikevaihdosta.

84

Hakijat tarkentavat, että yhteisön sisäiset myynnit menetetään kansallisten lupien peruuttamisen vuoksi. Siltä osin kuin on kyse myynneistä kolmansissa maissa, Deloitte & Touchen kertomuksessa korostetaan vahingon aiheutumista usein eri perustein. Tietyissä kolmansissa maissa noudatetaan yhteisön lainsäädäntöä, joten kieltäytyminen sisällyttämästä jotakin tehoainetta direktiivin liitteeseen I johtaa kyseisen aineen kieltämiseen näissä maissa, mikä on hakijoiden mukaan vahvistettu Phillips McDougallin kertomuksessa (välitoimihakemuksen liitteenä). Lisäksi kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehdyn Rotterdamin yleissopimuksen (EUVL 2003, L 63, s. 29) 5 artiklan perusteella allekirjoittajavaltioiden on ilmoitettava kiellot 90 päivän kuluessa niiden käyttöön ottamisesta. Tällainen ilmoitus voisi johtaa aineen sisällyttämiseen yleissopimuksen liitteeseen III, minkä johdosta kysymyksessä olevaan aineeseen sovelletaan tässä tapauksessa ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelyä vietäessä ainetta yhteisön ulkopuolelle. Komissio on kuitenkin hakijoiden mukaan valmistellut tällaista ilmoitusta.

85

Lisäksi riidanalaisen päätöksen kaltaisen sisällyttämättä jättämistä koskevan päätöksen jälkeen vahvistetaan yleensä uudet jäämiä koskevat enimmäismäärät kysymyksessä olevan aineen osalta kasvikunnasta peräisin oleville tuotteille. Tällaisten jäämiä koskevien enimmäismäärien vahvistaminen merkitsee käytännössä yhteisön ulkopuolella malationilla käsiteltyjen satojen tai tuotteiden tuonnin kieltämistä yhteisöön. Jäämiä koskevia enimmäismääriä rasittava epävarmuus riittää joka tapauksessa herättämään epäilyksiä asiakkaissa yhteisön ulkopuolella, mitä osoittaa hakijoiden mukaan myös Fundecitrukselta, joka on sitrushedelmien viljelijöiden järjestö Brasiliassa, saatu sähköposti. Deloitte & Touche on ottanut nämä seikat huomioon arvioidessaan vahinkoa, joka aiheutuu malationin myyntien menettämisestä yhteisön ulkopuolella.

86

Deloitte & Touche on hakijoiden mukaan myös laskenut ”rapsi-hankkeen” yhteydessä ennakoidusta kasvusta aiheutuneen tulonmenetyksen määrän: koska Cheminova A/S:n oli tarkoitus toimittaa malationia rapsisektorille viimeistään vuonna 2009, oli ajateltu, että ”rapsihanke” kasvattaisi huomattavasti malationipohjaisista tuotteista saatavaa liikevaihtoa ja niihin perustuvia voittoja. Deloitte & Touche on hakijoiden mukaan arvioinut tämän tulonmenetyksen määrän olevan yli [luottamuksellinen tieto] miljoonaa euroa vuoteen 2011 mennessä.

87

Kaikkien vahingon vakavuuden arvioinnin kannalta tarpeellisten tosiseikkojen perusteella Deloitte & Touche on arvioinut neljälle Cheminova-hakijalle riidanalaisen päätöksen johdosta aiheutuvan kokonaisvahingon määrän olevan lähes [luottamuksellinen tieto] miljoonaa euroa.

88

Hakijat väittävät Lodi-hakijan osalta, että myös tälle aiheutuu vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa, jos vaaditusta välitoimesta ei määrätä.

89

Komissio katsoo, että hakijoiden väittämä vahinko on pelkästään rahamääräinen. Tällaista vahinkoa ei yleensä voida pitää korjaamattomana siitä syystä, että siitä voidaan myöhemmin maksaa korvausta.

90

Väitetyn vahingon vakavuuden osalta komissio myöntää, että riidanalainen päätös johtaa siihen, että hakijat menettävät myyntinsä, tulonsa ja markkinaosuutensa. Markkinaosuus ei kuitenkaan ole päämäärä sinällään: yritys voi hyötyä siitä ainoastaan siltä osin kuin se tuo sille voittoja. Sen arvioimiseksi, onko markkinaosuuden menettäminen vakavaa, tätä osuutta on näin ollen tulkittava taloudelliselta kannalta koko yrityksen taloudellinen koko huomioon ottaen. Esillä olevassa asiassa riidanalainen päätös ei kuitenkaan koske suurta osaa neljän Cheminova-hakijan malationin myynnistä, koska ainoastaan [luottamuksellinen tieto] prosenttia niiden malationin myynnistä on peräisin yhteisön markkinoilta.

91

Vahinko, joka voidaan ottaa huomioon, on suuruudeltaan ainoastaan [luottamuksellinen tieto] prosenttia Cheminova-konsernin liikevaihdosta kolmelta seuraavalta vuodelta. Tällaista vahinkoa ei kuitenkaan voida luonnehtia vakavaksi. Komissio viittaa tältä osin yhdistetyissä asioissa C-51/90 R ja C-59/90 R, Comos-Tank ym. vastaan komissio, 23.5.1990 annettuun yhteisöjen tuomioistuimen presidentin määräykseen (Kok. 1990, s. I-2167).

92

Komission mukaan hakijat ottavat vahinkolaskelmassa virheellisesti huomioon vuoden 2010 jälkeiset myyntien ja tulojen menetykset. Kyseiset menetykset ovat näet liian kaukaisia vaaditun välitoimen perustelemiseksi. Hakijat sekoittavat lisäksi myynnit yhteisön markkinoilla myynteihin yhteisön ulkopuolisilla markkinoilla. Riidanalainen päätös saa kuitenkin aikaan vaikutuksia vain yhteisön markkinoilla eikä kolmansissa maissa.

93

Siltä osin kuin on kyse vedotun vahingon korjaamattomuudesta, komissio huomauttaa, että hakijoiden olisi pitänyt näyttää toteen, että luonteeltaan rakenteelliset tai oikeudelliset esteet estävät niitä valtaamasta takaisin merkittävää osuutta niiden markkinaosuuksista muun muassa asianmukaisten mainontatoimenpiteiden avulla. Ne eivät kuitenkaan ole esittäneet mitään tämän suuntaista näyttöä, vaan ne ovat vain väittäneet, että kilpailijoilla on hallussaan suuret markkinaosuudet. Tämä seikka ei kuitenkaan sinällään ole luonteeltaan rakenteellinen este hakijoilla olevalle mahdollisuudelle valloittaa takaisin markkinaosuutensa.

94

Käsiteltävänä oleva välitoimihakemus on lisäksi ristiriitainen siltä osin kuin on kyse tehoaineista, joilla voidaan korvata malationi. Hakijoiden näkemyksensä tueksi esittämissä kahdessa kertomuksessa tullaan täysin vastakkaisiin tuloksiin. Lisäksi niiden asiakkaiden todistajanlausuntojen perusteella, joihin hakijat vetoavat sen osoittamiseksi, että malationin paluu markkinoille on tuskin enää mahdollista, ei voida mitenkään hyväksyä hakijoiden kyseisen paluun osalta omaksumaa pessimististä tulkintaa. Tällainen paluu on sitä vastoin täysin realistista.

95

Lisäksi hakijat ovat komission mukaan myöntäneet, ettei tehoaineita, joilla malationi voidaan korvata, voida sijoittaa täydellisesti malationin sijaan. Tämä osoittaa, että jos malationi tuodaan takaisin markkinoille, se voi valloittaa takaisin markkinaosuutensa sillä olevien erityisten ominaispiirteiden ansiosta. Komissio katsoo näin ollen, etteivät hakijat ole näyttänet toteen, että on olemassa sellaisia voittamattomia esteitä, jotka estävät niitä valloittamasta takaisin merkittävän osuuden markkinoista.

96

Komissio päättelee tämän perusteella, ettei kiireellisyyttä ole näytetty toteen esillä olevassa asiassa.

97

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kiireellisyyttä on arvioitava sen perusteella, onko asiassa tarpeen antaa väliaikainen ratkaisu, jotta vältettäisiin vakavan ja korjaamattoman vahingon aiheutuminen välitoimea hakevalle asianosaiselle. Vahingon välitöntä uhkaa ei tarvitse näyttää toteen ehdottoman varmasti, sillä – varsinkin silloin, kun vahingon syntyminen riippuu useiden seikkojen yhteisvaikutuksesta – riittää, että vahingon syntyminen on ennustettavissa riittävän todennäköisesti (ks. asia T-346/06 R, IMS v. komissio, määräys 7.6.2007, Kok. 2007, s. II-1781, 121 ja 123 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa). Asianosaisen, joka siihen vetoaa, on kuitenkin näytettävä toteen tosiseikat, joiden perusteella vahinkoa voidaan pitää vakavana ja korjaamattomana (asia C-335/99 P(R), HFB ym. v. komissio, määräys 14.12.1999, Kok. 1999, s. I-8705, 67 kohta; asia T-151/01 R, Duales System Deutschland v. komissio, määräys 15.11.2001, Kok. 2001, s. II-3295, 188 kohta ja asia T-34/02 R, B v. komissio, määräys 25.6.2002, Kok. 2002, s. II-2803, 86 kohta).

98

Samalla tavalla vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan taloudellista vahinkoa ei voida pitää korjaamattomana tai edes vaikeasti korjattavana joitakin poikkeustilanteita lukuun ottamatta, koska siitä voidaan myöhemmin maksaa korvausta (asia C-471/00 P(R), komissio v. Cambridge Healthcare Supplies, määräys 11.4.2001, Kok. 2001, s. I-2865, 113 kohta ja asia T-339/00 R, Bactria v. komissio, määräys 15.6.2001, Kok. 2001, s. II-1721, 94 kohta).

99

Vaadittu välitoimi on perusteltu ainoastaan, jos vaikuttaa siltä, että tällaisen toimenpiteen puuttuessa hakija joutuisi sellaiseen tilanteeseen, joka voisi vaarantaa sen olemassaolon ennen pääasian käsittelyn päättävän ratkaisun antamista (asia T-181/02 R, Neue Erba Lautex v. komissio, määräys 3.12.2002, Kok. 2002, s. II-5081, 84 kohta). Koska välittömästi uhkaava markkinoiden häviäminen on tosiasiallisesti sekä korjaamaton että vakava vahinko, vaaditusta välitoimesta määrääminen vaikuttaa perustellulta tällaisessa tilanteessa.

100

Vaikka otetaan huomioon myös se, että jos vaaditusta välitoimesta ei määrätä, hakijan markkinaosuuksia muutetaan korjaamattomasti (asia T-13/99 R, Pfizer Animal Health v. neuvosto, määräys 30.6.1999, Kok. 1999, s. II-1961, 138 kohta; edellä 71 kohdassa mainittu asia Solvay Pharmaceuticals v. neuvosto, määräyksen 107 kohta ja edellä 40 kohdassa mainittu asia Du Pont de Nemours (France) ym. v. komissio, määräyksen 175 kohta), on tarkennettava, ettei tätä tapausta voida asettaa yhdenvertaiseen asemaan sen tapauksen kanssa, jossa on kyse markkinoiden häviämisen vaarasta, ja sillä voidaan perustella vaaditusta välitoimesta määrääminen ainoastaan, jos markkinaosuuksien korjaamaton muuttuminen on myös vakavaa. Näin ollen ei riitä, että on olemassa vaara siitä, että jokin markkinaosuus – olipa se kuinka vähäinen tahansa – menetetään korjaamattomasti, vaan merkitystä on sillä, että kyseinen markkinaosuus on riittävän suuri. Hakijan, joka vetoaa tällaisen markkinaosuuden menettämiseen, on lisäksi osoitettava, että merkittävän osuuden takaisinvaltaaminen muun muassa asianmukaisten mainontatoimenpiteiden avulla on mahdotonta rakenteellisten tai oikeudellisten esteiden vuoksi (ks. vastaavasti edellä 98 kohdassa mainittu asia komissio v. Cambridge Healthcare Supplies, määräyksen 110 ja 111 kohta ja asia T-416/06 R, Sumitomo Chemical Agro Europe v. komissio, määräys 26.2.2007, 59 ja 60 kohta, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa (Kok. 2007, s. II-18*)).

101

Hakijoiden sen osoittamiseksi esittämiä seikkoja, että Cheminova A/S:lle aiheutuu vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa, jollei riidanalaisen päätöksen täytäntöönpanon lykkäämisestä määrätä, on tutkittava näiden toteamusten valossa. Tässä yhteydessä on huomautettava, että tutkinnassa on sivuutettava hakijoita Lodi, Cheminova Agro Italia, Cheminova Bulgaria ja Agrodan koskevat väitteet (ks. edellä 64 kohta).

102

Aluksi on tarkasteltava, voidaanko väitettyä vahinkoa pitää vakavana muun muassa yrityksen kokoon ja liikevaihtoon sekä sen konsernin ominaisuuksiin nähden, johon yritys kuuluu (ks. edellä 91 kohdassa mainittu asia Comos-Tank ym. v. komissio, määräyksen 26 kohta; edellä 40 kohdassa mainittu asia Du Pont de Nemours (France) ym. v. komissio, määräyksen 196 ja 203 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

103

Tältä osin hakijat toteavat, että sen konsernin, johon Cheminova kuuluu, keskimääräinen liikevaihto on kolmen vuoden 2004, 2005 ja 2006 aikana ollut suuruudeltaan 5,248 miljardia Tanskan kruunua eli yli 700 miljoonaa euroa. Hakijoiden mukaan vahingon vakavuutta osoittaa muun muassa se, että malationin perusteella vuoden 2006 aikana saatu liikevaihto oli lähes [luottamuksellinen tieto] miljoonaa euroa, ”joka merkitsee [luottamuksellinen tieto] prosenttia Cheminova-hakijoiden kokonaisliikevaihdosta”. Ne tarkentavat, että ”[luottamuksellinen tieto] prosenttia kyseisestä liikevaihdosta on saatu Euroopan unionin markkinoilta”.

104

Tästä seuraa, että hakijoiden esittämien lukujen mukaan riidanalaisella päätöksellä aiheutettu vuosittainen vahinko yhteisön markkinoilla on suuruudeltaan alle yksi prosenttia niiden konsernin liikevaihdosta.

105

Niiden seikkojen todistusarvoa, joihin kyseinen alle yhden prosentin suuruinen luku perustuu, heikentää kuitenkin huomattavasti se, että hakijoiden toimittamia lukuja on suhteutettava, ja näin on kahdesta seuraavasta syystä.

106

Yhtäältä välitoimihakemuksessa mainitut prosenttiosuudet on laskettu neljän Cheminova-hakijan liikevaihtoon nähden, vaikka ne olisi pitänyt laskea sen konsernin, johon ne kuuluvat, paljon suurempaan liikevaihtoon nähden. Toisaalta, kuten edellä on todettu (64 ja 101 kohta), ainoastaan Cheminova A/S:ää koskevat seikat voidaan ottaa huomioon kiireellisyyttä osoitettaessa. Välitoimihakemuksessa esitetyt tiedot koskevat kuitenkin neljää Cheminova-hakijaa, eikä niiden perusteella voida yksilöidä Cheminova A/S:n osalta merkityksellisiä lukuja, vaikka näiden lukujen olisi pitänyt sisältyä itse välitoimihakemukseen (ks. edellä 66 kohta).

107

Tästä seuraa, että ne hakijoiden esittämät luvut, jotka koskevat yhteisön markkinoilla aiheutunutta vahinkoa, eivät ole riittävän tarkkoja kiireellisyyden osoittamiseksi Cheminova A/S:n osalta.

108

Ylimääräisenä seikkana on huomautettava, että kun arvioidaan likimääräisesti riidanalaisesta päätöksestä pelkästään Cheminova A/S:lle aiheutunutta vuosittaista vahinkoa yhteisön markkinoilla, tullaan lukuun, joka on suuruudeltaan huomattavasti pienempi kuin luku, joka on alle yksi prosenttia Cheminova-konsernin liikevaihdosta.

109

Siltä osin kuin hakijat vetoavat yhtenä riidanalaisen päätöksen seurauksena niiden myyntien vähenemiseen valtioissa, jotka eivät ole yhteisön jäseniä, siitä syystä, että tietyt kolmannet maat noudattavat yhteisön lainsäädäntöä, on todettava, että tällaiseen käyttäytymiseen ei ole vedottu Yhdysvaltojen ja Kanadan markkinoiden osalta, joilla hakijat myyvät Deloitte & Touchen kertomuksen mukaan [luottamuksellinen tieto] prosenttia malationipohjaisista tuotteistaan. Itse kyseisen kertomuksen sanamuodon mukaan sillä, ettei malationia sisällytetty direktiivin liitteeseen I, ei todennäköisesti ole mitään vaikutusta näihin markkinoihin. Tämän perusteella riidanalaisen päätöksen väitetty kielteinen vaikutus myynteihin kolmansissa maissa on hakijoiden itsensä toimittamien tietojen mukaan jo huomattavan vähäinen.

110

Siltä osin kuin on kyse muista kolmansista maista, joissa hakijat väittävät markkinoivansa malationipohjaisia tuotteita, on todettava, etteivät hakijat ole osoittaneet, että vaaditulla välitoimella, jos se myönnetään, asianomaisten maiden viranomaisia estettäisiin kieltämästä malationin markkinointi niiden alueella. Näin ollen ne eivät ole osoittaneet, että riidanalaisen päätöksen täytäntöönpanon lykkäämisellä voitaisiin estää väitetyn vahingon toteutuminen. Tällainen malationin markkinointia koskeva kielto olisi joka tapauksessa suora seuraus kunkin kolmannen maan viranomaisten suvereenia toimivaltaansa käyttäen tekemästä päätöksestä, eikä riidanalaisesta päätöksestä (ks. vastaavasti edellä 100 kohdassa mainittu asia Pfizer Animal Health v. neuvosto, määräys 30.6.1999, 160 kohta).

111

Myöskään sillä, että hakijat vetoavat Rotterdamin yleissopimuksen 5 artiklaan (ks. edellä 84 kohta), ei voida osoittaa oikeudellisesti riittävällä tavalla sitä, että yhteisölle kyseisen artiklan perusteella kuuluva tiedonanto- ja ilmoitusvelvollisuus voisi aiheuttaa Cheminova A/S:lle ennakoitavissa olevaa ja lukuina ilmaistavaa vahinkoa tietyssä kolmannessa maassa pääasian oikeudenkäynnin aikana. Vaikka hakijat ovat ilmoittaneet, että malationi on äskettäin sisällytetty vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 304/2003 liitteen I muuttamisesta 23.11.2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1376/2007 (EUVL L 307, s. 14) nojalla kyseisen asetuksen N:o 304/2003 liitteessä I olevaan 1 osaan, jolla pannaan täytäntöön Rotterdamin yleissopimus, riittää, kun todetaan, että asetuksen N:o 304/2003 7 artiklan 1 kohdan mukaan tästä sisällyttämisestä on seurauksena ainoastaan ilmoitusvelvollisuus mahdollisia tuontimaita kohtaan. Hakijat eivät näin ollen ole osoittaneet, että Rotterdamin yleissopimuksen järjestelmä johtaisi suoraan ja väistämättä malationipohjaisten tuotteiden myyntien menetyksiin tiettyjen kolmansien maiden markkinoilla. Ne ovat sitä vastoin myöntäneet vastauksena välitoimista päättävän tuomarin kysymykseen, että ainoastaan kolmansien maiden tehtävänä on päättää siitä, tuodaanko asianomaisia tuotteita maahan.

112

Hakijat väittävät vielä, että riidanalaisen päätöksen kaltaisen sisällyttämättä jättämisestä tehdyn päätöksen jälkeen vahvistetaan yleensä uudet jäämiä koskevat enimmäismäärät kysymyksessä olevan aineen osalta kasvikunnasta peräisin oleville tuotteille, mikä merkitsee niiden mukaan käytännössä yhteisön ulkopuolella malationilla käsiteltyjen satojen tai tuotteiden tuonnin kieltämistä yhteisöön ja herättää epäilyksiä kolmansien maiden asiakkaissa. Hakijat ovat vastauksena välitoimista päättävän tuomarin kysymykseen tarkentaneet, että riidanalaisen päätöksen ja jäämiä koskevien enimmäismäärien vahvistamisen välillä oleva liittymäkohta perustuu malationipohjaisten tuotteiden myyntiin kolmansissa maissa kohdistuvaan haittaan.

113

Tältä osin uusilla jäämiä koskevilla enimmäismäärillä kolmansien maiden kanssa käytävään kauppaan väitetysti olevien kielteisten vaikutusten osalta on selvää, että hakijat myyvät [luottamuksellinen tieto] prosenttia malationipohjaisista tuotteistaan Yhdysvaltain ja Kanadan markkinoilla. Deloitte & Touchen kertomuksessa itsessään kuitenkin todetaan, että uusiin jäämiä koskeviin enimmäismääriin liittyvällä kysymyksenasettelulla ei todennäköisesti ole vaikutusta näihin markkinoihin. Muiden markkinoiden osalta riittää, kun huomautetaan, että ainoastaan asianomaisten kolmansien maiden tehtävänä on päättää siitä, tuodaanko malationipohjaisia tuotteita maahan (ks. edellä 110 ja 111 kohta).

114

Samoin on todettava, että vaikka riidanalainen päätös voisi tosiasiassa johtaa uusien jäämiä koskevien enimmäismäärien vahvistamiseen malationin osalta, näiden uusien jäämiä koskevien enimmäismäärien johdosta väitetysti aiheutuva vahinko ei voi olla suora seuraus riidanalaisesta päätöksestä. Kuten hakijat ovat myöntäneet, yhteisön menettely, jota sovelletaan jäämiä koskevien enimmäismäärien vahvistamiseen, on riippumaton siitä, että malationia ei ole sisällytetty direktiivin liitteeseen I. Hakijat eivät myöskään ole oikeudellisesti riittävällä tavalla näyttäneet toteen sitä, että se, että malationia ei ole sisällytetty direktiivin liitteeseen I, merkitsee väistämättä kyseisellä aineella käsiteltyjen tuotteiden tuonnin kieltämistä yhteisöön uusien tiukempien jäämiä koskevien enimmäismäärien vuoksi. Ne eivät etenkään ole esittäneet niitä syitä, jotka estäisivät yhteisön lainsäätäjää vahvistamasta kansainvälisen kaupan helpottamiseksi ”tuonnissa sallitut jäämien enimmäismäärät”, joiden johdosta maahan voidaan tuoda kasvikunnasta peräisin olevia elintarvikkeita ja tuotteita, joita koskevat malationin osalta vahvistetut vanhat jäämiä koskevat enimmäismäärät.

115

Tästä seuraa, että hakijoiden jäämiä koskeviin enimmäismääriin liittyvän kysymyksenasettelun osalta esittämät väitteet ovat merkityksettömiä Cheminova A/S:lle riidanalaisesta päätöksestä väitetysti aiheutuneen vahingon vakavuuden osoittamiseksi.

116

Siltä osin kuin hakijat viittaavat ”rapsihankkeeseen”, jonka yhteydessä Cheminova A/S:n oli tarkoitus toimittaa malationia rapsisektorille ja se oli ajatellut kasvattavansa huomattavasti malationipohjaisista tuotteistaan saatavaa liikevaihtoa ja niihin perustuvia voittoja, riittää, kun todetaan, että tässä yhteydessä vedottu voitonmenetys perustuu pelkkiin odotuksiin, koska välitoimihakemuksessa ei viitata mihinkään allekirjoitettuun toimituksia koskevaan sopimukseen tai esisopimukseen siitä, että Cheminova A/S panee täytäntöön kyseisen hankkeen, jonka toteutuminen olisi vaarannettu riidanalaisella päätöksellä. ”Rapsihanke” ei siis ole vielä konkretisoitunut siinä määrin, että sitä voitaisiin pitää Cheminova A/S:n saavutuksena.

117

Vahinkoa, johon on vedottu ”rapsihankkeeseen” liittyen, on siis pidettävä hypoteettisena. Välitoimia ei kuitenkaan voida myöntää puhtaasti hypoteettisen vahingon perusteella, koska sellainen vahinko riippuu tulevista ja epävarmoista tapahtumista (edellä 45 kohdassa mainittu asia Government of Gibraltar v. komissio, määräyksen 101 kohta ja asia T-422/03 R, Enviro Tech Europe ja Enviro Tech International v. komissio, määräys 3.2.2004, Kok. 2004, s. II-469, 65 kohta). Tämän johdosta hakijoiden tässä yhteydessä esittämillä väitteillä ei myöskään voida osoittaa Cheminova A/S:lle riidanalaisesta päätöksestä väitetysti aiheutuneen vahingon vakavuutta.

118

Direktiivin 13 artiklassa väitetysti annettua tietosuojaa koskevien oikeuksien menettämisestä aiheutuneen vahingon osalta on todettava, että hakijat eivät ole välitoimihakemuksessa ilmaisseet luvuin kyseistä vahingon osaa, joka on seurausta siitä, ettei malationia ole sisällytetty direktiivin liitteeseen I, ilman, että ne olisivat kuitenkaan väittäneet, ettei tällaisten lukujen esittäminen ole mahdollista. Myös tietosuojaa koskeva väite on näin ollen hylättävä.

119

Edellä olevasta seuraa, ettei yhtäkään Cheminova A/S:lle aiheutuneen vahingon vakavuuden osoittamiseksi esitettyä väitettä voida hyväksyä.

120

Lisäksi kyseisestä vahingosta, jonka määrän on arvioitu likimääräisesti olevan alle yksi prosenttia Cheminova-konsernin liikevaihdosta (ks. edellä 108 kohta), on vielä tehtävä vähennyksiä, koska hakijat ovat myöntäneet, että ne voivat korvata osan malationipohjaisten tuotteiden myynnistään sellaisten muiden tuotteiden myynnillä, joita ne valmistavat tai joita niillä on lupa markkinoida, kun tarkennetaan, että [luottamuksellinen tieto] prosenttia menetetyistä käytöistä voidaan saada takaisin Espanjassa hakijoiden tuotevalikoimassa olevien korvaavien tuotteiden myynnillä.

121

Pelkästään näiden toteamusten perusteella voidaan päätellä, että Cheminova A/S:lle riidanalaisesta päätöksestä aiheutunut vahinko on joka tapauksessa huomattavasti alle yksi prosenttia Cheminova-konsernin liikevaihdosta, eikä sitä voida näin ollen pitää vakavana, ilman, että olisi edes tarpeen yksilöidä kaikkia korvaavia tuotteita ja tehtäviä vähennyksiä, mikä olisi lisäksi mahdotonta, koska yksinomaan Cheminova A/S:ään liittyviä lukuja ei ole olemassa.

122

Tätä päätelmää ei kyseenalaisteta kokonaisarvioinnilla, joka koskee hakijoiden esittämiä tosiseikkoja ja etenkin sitä, että Cheminova A/S ryhtyi tuottamaan malationia vuonna 1968 Fyfanon ®™ -tavaramerkillä, että siitä on tullut vuonna 1991 malationin suurin valmistaja, että se on siis toiminut malationin markkinoilla noin 40 vuoden ajan ja että sillä on malationipohjaisia kasvinsuojeluaineita koskevat markkinoille saattamista koskevat luvat useiden käyttöjen osalta kymmenessä yhteisön jäsenvaltiossa. Näitä historiaan liittyviä seikkoja ei näet voida ottaa huomioon, koska niistä ei ilmene mitään sellaista lukumääräistä talous- tai rahoitustietoa, joka voitaisiin ottaa huomioon arvioitaessa vahinkoa, joka voi oikeuttaa välitoimesta määräämisen.

123

Hakijat eivät myöskään oikeudellisesti riittävällä tavalla ole osoittaneet, että edellä likimääräisesti arvioitua vahinkoa voidaan pitää korjaamattomana.

124

Tältä osin riittää, kun todetaan, että vaikka hakijat väittävät, että ne saattavat menettää malationin avulla yhteisössä hankitut markkinaosuudet ja siihen perustuvan maineen, ne eivät oikeudellisesti riittävällä tavalla ole pystyneet näyttämään toteen sitä, ettei Cheminova A/S:n ole mahdollista saada palautetuksi menetettyä mainetta ja valloittaa takaisin menetettyjä markkinaosuuksia siinä tilanteessa, että riidanalainen päätös kumotaan pääasiassa annettavan ratkaisun johdosta. Välitoimihakemukseen liittyvissä asiakirjoissa olevien seikkojen perusteella ei näet voida päätellä, että kyseiset menetykset ovat korjaamattomia ja ettei malationin ole mahdollista päästä takaisin aikaisempaan asemaansa.

125

Yhtäältä hakijat itse korostavat, ettei tekniseltä kannalta katsoen ole mahdollista saada aikaan sellaista malationin korvattavuutta, joka olisi täydellinen ja virheetön. Toisaalta ne korostavat, että yksi malationin tärkeimmistä eduista on se, että se on hyvin laajavaikutteinen ja että sitä voidaan myydä viljelijälle suhteellisen alhaiseen hintaan. Lopuksi ne ovat kiinnittäneet nimenomaisesti huomiota niiden asiakkaita Euroopassa edustavien kolmen elimen lausuntoihin, joissa korostetaan malationin merkitystä, sen välttämättömyyttä niiden kemiallisten keinojen valikoimassa, joilla pyritään torjumaan vahinkohyönteisiä ja välttämään resistenssien kehittyminen, sekä malationin direktiivin liitteeseen I sisällyttämättä jättämisen kohtalokkaita taloudellisia seurauksia.

126

Tästä seuraa, että hakijoiden asiakaskunta arvostaa selvästikin malationin ominaisuuksia ja ettei täydellistä korvaavaa tuotetta ole olemassa. Nämä seikat puhuvat myös sen puolesta, että malationin markkinoille paluu on mahdollista siinä tilanteessa, ettei riidanalaisen päätöksen täytäntöönpanoa lykätä ja se kumotaan pääasiassa annettavalla tuomiolla.

127

Tämä päätelmä saa vahvistusta tuloksista, jotka on saatu tiettyjen hakijoiden tärkeimpien asiakkaiden luona tehdystä tutkimuksesta, joka koskee malationin mahdollista paluuta markkinoille kyseiselle aineelle myönnettävän uuden luvan johdosta. Yksikään kysymyksiin vastanneista asiakkaista ei näet sulkenut ehdottomasti pois sitä, ettei malationin osalta olisi mitään mahdollisuutta hankkia takaisin menetetyt markkinaosuudet.

128

Tältä osin on tarkennettava, että yksi yhdeksästä asiakkaasta myönsi varauksetta malationilla olevan mahdollisuuden palata markkinoille. Vaikka eräs toinen asiakas totesi, että tällainen paluu näyttää vaikealta, koska muut tuotteet ovat vallanneet markkinat osittain, kyseisen vastauksen todistusarvoa heikentää se, että sen antoi hakijana oleva Lodi, jota tuskin voidaan luonnehtia objektiiviseksi tiedonlähteeksi siltä osin kuin se nimenomaan väittää tässä menettelyssä, että malationin on mahdotonta valloittaa takaisin aikaisempaa asemaansa. Eräs kolmas asiakas vastasi, että jos korvaavia tuotteita ja malationia verrataan tehokkuudeltaan ja hinnaltaan, on vaikeaa kuvitella, että maanviljelijät ryhtyisivät käyttämään uudelleen malationia. Kyseinen asiakas totesi kuitenkin vielä, että se myisi uudestaan malationia siinä tapauksessa, että malationi palaa takaisin markkinoille. Muut asiakkaat katsoivat, että malationin paluu markkinoille oli mahdollista edellytyksin, jotka liittyvät tuotteen tehokkuuteen ja sen kilpailukykyiseen hintaan.

129

Hakijat eivät kuitenkaan ole väittäneet, että malationi on vähemmän tehokas kuin korvaavat tuotteet, jotka ovat valloittaneet riidanalaisen päätöksen vuoksi menetetyt markkinaosuudet. Hintatason osalta on todettava, että hakijat ovat itse viitanneet tiettyjen malationipohjaisten tuotteidensa suhteellisen korkeaan voittomarginaaliin eli [luottamuksellinen tieto] prosenttiin, minkä johdosta niiden olisi mahdollista käyttää hinnanalennuksia tukeakseen näiden tuotteiden saattamista uudelleen markkinoille.

130

Tästä seuraa, että vaikka se, että malationi valloittaa takaisin riidanalaisen päätöksen johdosta menetetyt markkinaosuudet, voi olla taloudellisesti ja rahoituksellista hyvin kallista, tällainen paluu markkinoille, mukaan lukien malationin maineen palauttaminen, ei ole mahdotonta (ks. vastaavasti edellä 100 kohdassa mainittu asia Pfizer Animal Health v. neuvosto, määräys 30.6.1999, 161–165 kohta).

131

Cheminova A/S:lle riidanalaisesta päätöksestä väitetysti aiheutunutta vahinkoa ei siis voida pitää korjaamattomana, ilman että on tarpeen tutkia niitä kiireellisyyden yhteydessä esiin tuotuja muita kysymyksiä, jotka koskevat muun muassa korvattavuutta.

132

Kaikesta edellä olevasta seuraa, että hakijat eivät ole tässä vaiheessa osoittaneet, että Cheminova A/S:lle aiheutuisi vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa, jos vaaditusta täytäntöönpanon lykkäämisestä ei määrätä.

133

Kiireellisyyttä koskeva edellytys ei ole täyttynyt, joten välitoimihakemus on hylättävä, ilman että on tarpeen tutkia, ovatko muut täytäntöönpanon lykkäämisen edellytykset täyttyneet.

Näillä perusteilla

ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN PRESIDENTTI

on määrännyt seuraavaa: