VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO
(ensimmäinen jaosto)

21 päivänä helmikuuta 2008

Asia F-31/07

Françoise Putterie-De-Beukelaer

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Henkilöstö – Virkamiehet – Ylennys – Arviointimenettely – Todistusmenettely – Ominaisuuksien arviointi – Lain soveltamisalan loukkaaminen – Huomioon ottaminen viran puolesta

Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklan nojalla nostettu kanne, jossa Françoise Putterie-De-Beukelaer vaatii urakehitystä koskevan kertomuksensa kumoamista vuodelta 2005 sikäli kuin todistusmenettelyä varten laaditussa kyseisen kertomuksen kohdassa 6.5. ”Ominaisuudet” katsotaan, että hänellä ei ole ura-alueen B* tehtävien hoitamisessa vaadittavia ominaisuuksia.

Ratkaisu: Kantajan urakehitystä koskeva kertomus ajalta 1.1.2005–31.12.2005 kumotaan sikäli kuin siinä katsotaan, että hänellä ei ole ura-alueen B* tehtävien hoitamisessa vaadittavia ominaisuuksia. Komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Kanne – Edeltävän hallinnollisen valituksen käsite

(Henkilöstösääntöjen 90 artiklan 1 ja 2 kohta)

2.      Virkamiehet – Kanne – Lain soveltamisalan loukkaamiseen perustuva kanne – Huomioon ottaminen viran puolesta – Edellytykset

(Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 77 artikla)

3.      Virkamiehet – Todistusmenettely – Täytäntöönpanotavat komissiossa – Toimivalta lausua hakemusten osalta – Erottaminen arviointimenettelystä – Hyväksymiskriteerit

(Henkilöstösääntöjen 43 artikla; liitteessä XIII olevan 10 artiklan 3 kohta)

1.      Kirjeen tai muistion oikeudellinen luonnehdinta kuuluu yksinomaan virkamiestuomioistuimelle eikä riipu asianosaisten tahdosta. Kirjettä, jossa virkamies pyytää hallintoviranomaista toteuttamaan tiettyjä toimia, on pidettävä henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna hallinnollisena valituksena, koska vaikka kyseinen kirje voitaisiin tulkita henkilöstösääntöjen 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi hakemukseksi, nimittävä viranomainen tulkitsi sen nimenomaisesti valitukseksi ja kantaja saattoi siten perustellusti uskoa täyttäneensä henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklassa säädetyn oikeudenkäyntiä edeltävän menettelyn vaatimukset ja voivansa nostaa suoraan kanteen virkamiestuomioistuimessa.

Siinä tapauksessa, että toimielin on menetellyt tavalla, joka on omiaan joko yksinään tai ratkaisevassa määrin aiheuttamaan hyväksyttävää sekaannusta vilpittömässä mielessä olevan ja tavanomaisella tavalla valveutuneelta henkilöltä edellytettävää huolellisuutta noudattavan oikeussubjektin mielessä, hallintoviranomainen ei voi vedota siihen, että se on itse sivuuttanut oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteet, mikä on johtanut oikeussubjektin tekemään virheeseen.

(ks. 34, 35 ja 38–40 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑12/90, Bayer v. komissio, 29.5.1991 (Kok., s. II‑219, 29 kohta) ja asia T‑115/92, Hogan v. parlamentti, 15.7.1993 (Kok., s. II‑895, 36 kohta).

2.      Yhteisöjen tuomioistuimilla on mahdollisuus ja tarvittaessa myös velvollisuus ottaa viran puolesta huomioon tietyt sisäistä laillisuutta koskevat perusteet. Tämä pätee oikeusjärjestyksen perusteisiin liittyvään perusteeseen, joka perustuu siihen, että päätöksessä ei ole otettu huomioon lain soveltamisalaa. Virkamiestuomioistuin näet laiminlöisi tehtävänsä laillisuusvalvontaa harjoittavana tuomioistuimena, jos se jättäisi toteamatta, että riidanalainen päätös on tehty sellaisen oikeussäännön perusteella, joka ei voi tulla sovellettavaksi esillä olevassa asiassa, vaikka asianosaiset eivät olisi riitauttaneet kyseistä seikkaa, ja jos se tämän seurauksena ratkaisisi käsiteltäväkseen saatetun asian soveltamalla itse tällaista oikeussääntöä.

Tältä osin argumenttia, jonka mukaan sisäistä laillisuutta koskevan perusteen tutkiminen viran puolesta saattaisi olla vastoin oikeudenkäyntimenettelyn kontradiktorista luonnetta ja loukata puolustautumisoikeuksien kunnioittamista koskevaa periaatetta, ei voida hyväksyä. Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 77 artiklan mukaan virkamiestuomioistuin voi näet omasta aloitteestaan asianosaisia kuultuaan ratkaista, onko asia jätettävä tutkimatta ehdottoman prosessinedellytyksen puuttumisen vuoksi. Ei ole mitään syytä olettaa, että jos tämä edellytys on riittävä tae kontradiktorisen periaatteen ja puolustautumisoikeuksien kunnioittamisen periaatteen noudattamiselle tilanteessa, jossa ehdottoman prosessinedellytyksen puuttuminen tutkitaan viran puolesta, sama ei koskisi tilannetta, jossa oikeusjärjestyksen perusteisiin liittyvä peruste tutkitaan viran puolesta, liittyipä tämä peruste sitten sisäiseen tai ulkoiseen laillisuuteen. Näin ollen on katsottava, että ilmoittaessaan asianosaisille oikeusjärjestyksen perusteisiin liittyvän perusteen, jonka se aikoi tutkia, ottaessaan vastaan asianosaisten kirjalliset huomautukset tästä aikomuksestaan ja antaessaan niille tilaisuuden ottaa siihen kantaa istunnossa virkamiestuomioistuin täytti kontradiktorisen periaatteen ja puolustautumisoikeuksien kunnioittamisen periaatteen mukaiset vaatimukset.

(ks. 50, 51, 57 ja 60 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑473/00, Cofidis, 21.11.2002 (Kok., s. I‑10875, 36 ja 38 kohta); yhdistetyt asiat C‑442/03 P ja C‑471/03 P, P & O European Ferries (Vizcaya) ja Diputación Floral de Vizcaya v. komissio, 1.6.2006 (Kok., s. I‑4845, 45 kohta) ja asia C‑168/05, Mostaza Claro, 26.10.2006 (Kok., s. I‑10421, 39 kohta).

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: yhdistetyt asiat T‑576/93–T‑582/93, Browet ym. v. komissio, 15.7.1994 (Kok., s. II‑677, 35 kohta).

3.      Henkilöstösääntöjen 43 artiklan 1 kohdassa säädetään, että virkamiehen pätevyydestä, tehokkuudesta ja käytöksestä viranhoidossa laaditaan säännönmukaisesti arviointi kunkin toimielimen vahvistamien edellytysten mukaisesti. Tehtäväryhmän AST virkamiesten osalta arviointiin voi palkkaluokasta 4 alkaen sisältyä henkilöstösääntöjen 43 artiklan 2 kohdan nojalla myös lausunto siitä, onko asianomaisella hallintovirkamiehen tehtävien hoitamisessa vaadittavia ominaisuuksia.

Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII oleva 10 artikla on sen sijaan siirtymäsäännös. Siinä säädetään entisten ura-alueiden C ja D virkamiesten uralla etenemisestä hallintoavustajien tehtäväryhmään 1.5.2006 alkaen. Todistusmenettelyn on perustuttava virkamiesten virkaikään, kokemukseen, ansioihin ja koulutuksen tasoon, ja siinä noudatettava menettely sisältää toimielinten vahvistamien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti virkamiesten hakemuksia koskevan sekakomitean tutkimuksen. Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio päätti 7.4.2004 tekemällään päätöksellä henkilöstöönsä sovellettavan todistusmenettelyn soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.

Komission antamissa henkilöstösääntöjen 43 artiklan yleisissä soveltamissäännöksissä määritelty arviointimenettely ja 7.4.2004 tehdyssä päätöksessä määritelty todistusmenettely ovat täysin erillisiä ja perustuvat aivan erilaisiin yksityiskohtaisiin sääntöihin.

Tältä osin vaikka arvioinnin vahvistajalla on oikeus hyväksyä urakehitystä koskeva kertomus sillä varauksella, ettei arvioinnin tarkastaja muuta kertomusta, nimittävän viranomaisen on todistusmenettelyn kussakin vaiheessa otettava kantaa virkamiesten ehdokkuuteen todistusmenettelyssä. Nimittävän viranomaisen, eli eri viranomaisen kuin todistusmenettelyn vahvistajan, tehtävänä on erityisesti arvioida käytettävissä olevien urakehitystä koskevien kertomusten perusteella todistusmenettelyn ehdokkaiden kokemusta ja ansioita. Ainoastaan nimittävällä viranomaisella on oikeus yhdenmukaistaa näiden kriteerien arviointiedellytykset komission eri yksiköissä, sillä arvioinnin vahvistajan tai arvioinnin tarkastajan näkemyksellä on taipumus rajoittua tämän vastuulle asetettuihin yksiköihin.

Koska hallintoviranomainen eväsi entisten ura-alueiden C ja D virkamiehiin kuuluvasta komission virkamiehestä laaditussa urakehitystä koskevassa kertomuksessa tältä mahdollisuuden tulla hyväksytyksi henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun todistusmenettelyyn sillä perusteella, että hän ei ollut osoittanut kyseisellä arviointikierroksella, että hänellä olisi todistusmenettelyyn hyväksymiseksi vaadittavia ”ominaisuuksia”, hylkäävän päätöksen perustana ei ollut henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 10 artiklan 3 kohta, jota on sovellettava todistusmenettelyyn, kuten sen tarkoituksen vuoksi olisi pitänyt olla, vaan arviointimenettelyyn sovellettava henkilöstösääntöjen 43 artikla. Täten hallintoviranomainen ei ottanut huomioon kyseisen 43 artiklan soveltamisala, joka poikkeaa henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 10 artiklan 3 kohdan soveltamisalasta, eikä sitä, että arviointimenettely ja todistusmenettely ovat toisistaan riippumattomia, ja näin ollen kantajan vaatimus urakehitystä koskevan kertomuksensa kumoamisesta siltä osin kuin siinä lausutaan hänen hallintoavustajan tehtävien hoitamisessa vaadittavista ominaisuuksista, on perusteltu.

Myöskään henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 10 artiklan 3 kohdassa tai 7.4.2004 tehdyssä päätöksessä ei todeta, että todistusmenettelyä, jonka avulla virkamies voi siirtyä rajoituksetta hallintoavustajien tehtäväryhmään, voisi käyttää muiden kriteerien kuin virkaiän, kokemuksen, ansioiden ja koulutustason perusteella. Virkamiehen hyväksyminen todistusmenettelyyn, mikä on toinen vaihe tässä menettelyssä, edellyttää kyseisen 7.4.2004 tehdyn päätöksen 5 artiklan 1 kohdan nojalla ainoastaan kahden edellytyksen täyttymistä, eli tiettyä koulutustasoa ja virkaikää, ei ominaisuuksia koskevan edellytyksen täyttymistä.

(ks. 64–66, 76, 80, 82, 87, 88 ja 91 kohta)

EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)

21 päivänä helmikuuta 2008 (*)

Henkilöstö – Virkamiehet – Ylennys – Arviointimenettely – Todistusmenettely – Kyvykkyyden arvioiminen – Lain soveltamisalan loukkaaminen – Huomioon ottaminen viran puolesta

Asiassa F‑31/07,

jossa on kyse EY 236 ja EA 152 artiklaan perustuvasta kanteesta,

Françoise Putterie-De-Beukelaer, Euroopan yhteisöjen komission virkamies, kotipaikka Bryssel (Belgia), edustajanaan asianajaja É. Boigelot,

kantajana,

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään C. Berardis-Kayser ja K. Herrmann,

vastaajana,

VIRKAMIESTUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja H. Kreppel sekä tuomarit H. Tagaras ja S. Gervasoni (esittelevä tuomari),

kirjaaja: hallintovirkamies C. Schilhan,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 13.11.2007 pidetyssä istunnossa esitetyn,

on antanut seuraavan

tuomion

1        Putterie-De-Beukelaer vaatii virkamiestuomioistuimen kirjaamoon 2.4.2007 toimittamassaan kannekirjelmässä vuodelta 2005 laaditun urakehitystä koskevan kertomuksensa kumoamista siltä osin kuin todistusmenettelyä varten laaditussa kohdassa 6.5 ”Kyvykkyys” kyseisessä kertomuksessa katsotaan, että hänellä ei ole ura-alueen B* tehtävien hoitamisessa vaadittavia ominaisuuksia.

 Asiaa koskevat oikeussäännöt

2        Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt) 43 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Virkamiehen pätevyydestä, tehokkuudesta ja käytöksestä viranhoidossa laaditaan arviointi vähintään kahden vuoden välein kunkin toimielimen 110 artiklan mukaisesti vahvistamien edellytysten mukaisesti. Toimielinten on vahvistettava säännökset, jotka koskevat oikeutta hakea muutosta arviointimenettelyyn ja joita on noudatettava ennen 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valituksen tekemistä.

Tehtäväryhmän AST virkamiesten osalta arviointiin voi palkkaluokasta 4 alkaen sisältyä myös lausunto siitä, onko asianomaisella hallintovirkamiehen tehtävien hoitamisessa vaadittavia ominaisuuksia.

Kyseinen arviointi annetaan tiedoksi virkamiehelle. Virkamiehellä on oikeus tehdä siihen kaikki tarpeellisiksi katsomansa huomautukset.”

3        Euroopan yhteisöjen komissio teki 23.12.2004 henkilöstösääntöjen 43 artiklan yleisistä soveltamissäännöksistä (jäljempänä 43 artiklan soveltamissäännöt) päätöksen, jota sovellettiin arviointikierrokseen 2006 (joka kattaa 1.1. ja 31.12.2005 välisen ajanjakson). Näissä 43 artiklan soveltamissäännöissä määritellään menettely, jossa laaditaan urakehitystä koskevaksi kertomukseksi kutsuttu vuotuinen arviointikertomus. Henkilöstösääntöjen 43 artiklan 1 kohdan mukaisesti 43 artiklan soveltamissääntöjen 8 artiklan 11 kohdassa määrätään, että viranhaltija voi tehdä urakehitystä koskevasta kertomuksestaan valituksen, jonka arvioinnin tarkastaja ratkaisee arviointisekakomitean antaman lausunnon jälkeen.

4        Hallinnollisissa tiedotteissa nro 1-2006, joka ilmestyi 12.1.2006 ja joka koskee 1.1. ja 31.12.2005 välistä arviointijaksoa vastaavaa arviointikierrosta 2006, todetaan kyvykkyyden arviointia koskevan kohdan osalta seuraavaa:

”Tämä kohta on täytettävä todistus- ja sertifiointimenettelyn yhteydessä. Arvioijan on täytettävä se ainoastaan, jos viranhaltija pyytää sitä nimenomaisesti itse tekemässään arvioinnissa (rasti ruutuun).

Kyvykkyyttä koskeva kohta on muutettu. Arvioijalla on oltava luettelo ura-alueeseen A* tai ura-alueeseen B* kuuluvista tehtävistä. Hänen on merkittävä tehtävä tai tehtävät, jotka kuuluvat ylempään ura-alueeseen, ja arvioitava viranhaltijan toiminnan osa, joka liittyy näihin tehtäviin, sekä suoritusten laatu näiden tehtävien täyttämisessä.

– –”

5        Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevassa 10 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1. Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 ura-alueella C tai D palveluksessa olevien virkamiesten uralla eteneminen voi 1 päivästä toukokuuta 2006 alkaen tapahtua seuraavasti:

a) entisellä ura-alueella C palkkaluokkaan AST 7 asti

b) entisellä ura-alueella D palkkaluokkaan AST 5 asti.

– –

3. Virkamiehet, joihin sovelletaan 1 kohdan säännöksiä, voivat siirtyä hallintoavustajien tehtäväryhmään rajoituksetta sen jälkeen, kun he ovat läpäisseet avoimen kilpailun, taikka todistusmenettelyllä. Todistusmenettelyjen on perustuttava virkamiesten virkaikään, kokemukseen, ansioihin ja koulutuksen tasoon sekä [siihen,] miten AST-tehtäväryhmässä on virkoja käytettävissä. Virkamiesten ehdokkuuden todistusta varten tutkii sekakomitea. Toimielimet antavat kyseisen menettelyn soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ennen 1 päivää toukokuuta 2004. Toimielimet antavat tarvittaessa erityissäännöksiä ottaakseen huomioon sellaisen siirtymisen yhdeltä ura-alueelta toiselle, joka muuttaa sovellettavia ylennettävien määriä.”

6        Todistusmenettelyn soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 7.4.2004 tehdyn komission päätöksen (jäljempänä 7.4.2004 tehty päätös), joka on julkaistu 22.6.2004 Hallinnollisissa tiedotteissa nro 70-2004, 1 artikla kuuluu seuraavasti:

”1. Todistusmenettelyn tarkoituksena on valita ennen 1 päivää toukokuuta 2004 ura-alueella C tai D palveluksessa olevat virkamiehet, jotka voivat siirtyä hallintoavustajien tehtäväryhmään rajoituksetta.

– –”

7        Kyseisen 7.4.2004 tehdyn päätöksen 4 artikla kuuluu seuraavasti:

”Ennen kunkin vuoden syyskuun 30 päivää nimittävä viranomainen määrittää niiden hallintoavustajien tehtäväryhmään kuuluvien virkojen lukumäärän, joita 8 artiklassa tarkoitetut todistusmenettelyn läpäisseet virkamiehet voivat hakea seuraavana vuonna.

Tämän päätöksen jälkeen nimittävä viranomainen julkaisee viranhakuilmoituksen.”

8        Kyseisen 7.4.2004 tehdyn päätöksen 5 artikla kuuluu seuraavasti:

”Hakemuksen toimittaneisiin 1 artiklassa tarkoitettuihin virkamiehiin sovelletaan todistusmenettelyä, jos he täyttävät kummatkin seuraavista kriteereistä:

–        vähintään henkilöstösääntöjen 5 artiklan 3 kohdan a alakohdassa hallintoavustajien tehtäväryhmään kuuluvan virkamiehen virkaan nimittämisen edellyttämää koulutusta vastaava koulutus

–        vähintään viiden vuoden pituinen palvelusaika ura-alueella C tai D – –

2. Kullakin todistusmenettelykierroksella nimittävä viranomainen laatii ja julkaisee luettelon hakemuksen toimittaneista virkamiehistä, jotka on hyväksytty todistusmenettelyyn.

– –”

9        Kyseisen 7.4.2004 tehdyn päätöksen 6 artikla kuuluu seuraavasti:

”1. Kullakin todistusmenettelykierroksella nimittävä viranomainen laatii luettelon hyväksytyistä virkamiehistä seuraavien kriteerien perusteella vahvistetussa paremmuusjärjestyksessä: koulutuksen taso; palvelusajan pituus ura-alueella C tai D; kokemus ja ansiot, jotka on arvioitu käytettävissä olevien urakehitystä koskevien kertomusten perusteella.

2. Nimittävä viranomainen päättää kriteerien merkityksestä ja painoarvosta 31.12.2004 mennessä 9 artiklassa tarkoitetun komitean lausunnon saatuaan. Niitä voidaan muuttaa vuosittain nimittävän viranomaisen päätöksellä 9 artiklassa tarkoitetun komitean suosituksesta.

– –

4. Hyväksytyt virkamiehet voivat tämän tiedotteen julkaisemista seuraavien kymmenen arkipäivän kuluessa saattaa asian 9 artiklassa tarkoitetun komitean käsiteltäväksi, jos he riitauttavat saamiensa pisteiden lukumäärän. Heidän on perusteltava riitauttaminen ja toimitettava 9 artiklassa tarkoitetulle komitealle kaikki tarpeelliset viralliset asiakirjat.

Kyseinen 9 artiklassa tarkoitettu komitea antaa lausunnon kymmenen arkipäivän kuluessa ja toimittaa sen nimittävälle viranomaiselle, joka päättää sen seurauksena toteutettavista toimenpiteistä.”

10      Kyseisen 7.4.2004 tehdyn päätöksen 7 artikla kuuluu seuraavasti:

”1. Edellä 6 artiklassa tarkoitetun luettelon etusijalla olevat virkamiehet 4 artiklan mukaisesti päätettyjen virkojen kahdella kerrottua lukumäärää vastaavaan tasoon asti voivat hakea seuraavan vuoden joulukuun 31 päivään asti hallintoavustajien tehtäväryhmän avoinna olevia virkoja.

2. Nimittävä viranomainen julkaisee edellä 1 kohdassa tarkoitettujen virkamiesten luettelon.

3. Avoimista viroista, joita edellä 1 kohdassa tarkoitetut virkamiehet voivat hakea, ilmoitetaan viranhakuilmoituksen julkaisemisen yhteydessä.”

11      Kyseisen 7.4.2004 tehdyn päätöksen 8 artikla kuuluu seuraavasti:

”1. Edellä 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen virkamiesten, jotka nimitetään 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin avoimiin virkoihin, katsotaan läpäisseen todistusmenettelyn. He siirtyvät hallintoavustajien tehtäväryhmään sanotun rajoittamatta urakehitystä.

2. Nimittävä viranomainen julkaisee ennen kunkin vuoden maaliskuun 31 päivää luettelon viimeisen todistusmenettelykierroksen kuluessa todistusmenettelyn läpäisseistä virkamiehistä.”

12      Kyseisen 7.4.2004 tehdyn päätöksen 9 artiklassa perustetaan sekakomitea todistusmenettelyä varten ja määrätään sen kokoonpanosta sekä toimintaa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.

13      Kyseinen 7.4.2004 tehty päätös kumottiin ja korvattiin 29.11.2006 tehdyllä komission päätöksellä todistusmenettelyn soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöksistä (jäljempänä 29.11.2006 tehty päätös).

14      Tämän 29.11.2006 tehdyn päätöksen 5 artiklan 1 kohta kuuluu seuraavasti:

”Edellä 1 kohdassa tarkoitetut hakemuksen toimittaneet virkamiehet hyväksytään 7 artiklassa tarkoitetun komitean lausunnon saamisen jälkeen todistusmenettelyyn, jos he täyttävät kunkin seuraavista neljästä kriteeristä:

–        vähintään henkilöstösääntöjen 5 artiklan 3 kohdan a alakohdassa hallintoavustajien tehtäväryhmään kuuluvan virkamiehen virkaan nimittämisen edellyttämää koulutusta vastaava koulutus

–        vähintään viiden vuoden pituinen palvelusaika ura-alueella C tai D – –

–        henkilöllä on todettu olevan hallintoavustajan tehtäviä vastaavien tehtävien hoitamisessa vaadittavat ominaisuudet

–        henkilö ei ole ammatillisesti soveltumaton tai epäpätevä.”

15      Vuoden 2006 todistusmenettelyyn hyväksymistä koskevien edellytysten soveltamisesta tehdyn nimittävän viranomaisen päätöksen, joka on julkaistu 21.12.2006 Hallinnollisissa tiedotteissa nro 59-2006, 3 kohdassa todetaan otsikon ”Kyvykkyys” alla seuraavaa:

”Hallintoavustajan tehtäviä vastaavien tehtävien hoitamisessa vaadittavien ominaisuuksien olemassaolo on täytynyt todeta vuotta 2005 koskevan arviointikierroksen yhteydessä.

– –”

 Tosiseikat

16      Kantaja on työskennellyt komission pääsihteeristön virkamiehenä vuodesta 1985 alkaen. Hän oli marraskuuhun 1996 asti johdon sihteeri, minkä jälkeen hän vaihtoi ammatillista suuntautumistaan ja siirtyi tietojenkäsittelykouluttajaksi. Vuonna 2000 hänen katsottiin virallisesti vastaavan tietojenkäsittelykoulutuksesta.

17      Kantaja kuului ennen 1.5.2004 palkkaluokkaan C 2 ja kyseisestä päivämäärästä lukien henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti palkkaluokkaan C*5 ja sittemmin 1.5.2006 lukien palkkaluokkaan AST 5 henkilöstösääntöjen 8 artiklan 1 kohdan nojalla.

18      Urakehitystä koskevan kertomuksen kohteena olevana ajanjaksona 1.1.–31.12.2005 (jäljempänä vuoden 2005 urakehitystä koskeva kertomus) kantaja toimi samoissa tehtävissä kuin aikaisemmin. Hänen vuoden 2005 urakehitystä koskevan kertomuksensa laatimisen yhteydessä, kuten myös hänen edellistä urakehitystä koskevan kertomuksensa laatimisen yhteydessä, hän pyysi arvioijaa täyttämään kohdan 6.5 ”Kyvykkyys” 12.1.2006 julkaistussa Hallinnollisissa tiedotteissa nro 1-2006 esitetyllä tavalla, jotta hän voisi osallistua vuoden 2006 todistusmenettelyyn.

19      Vuoden 2005 urakehitystä koskevan kertomuksen kohdassa 6.5, jonka alaotsikon mukaan se on otettava huomioon todistusmenettelyn yhteydessä, arvioija katsoi, että kantajan vertailujakson kuluessa hoitamat tehtävät eivät edes osittain vastanneet ura-alueen B* virkamiehelle kuuluvia tehtäviä. Tämän vuoksi arvioija katsoi, kuten myös edellisessä urakehitystä koskevassa kertomuksessa, että asianomainen henkilö ei ollut osoittanut omaavansa tähän ura-alueeseen kuuluvien tehtävien hoitamisessa vaadittavia ominaisuuksia. Arvioinnin vahvistajan tehtyä vastaavan päätöksen kantaja teki 6.6.2006 43 artiklan soveltamissääntöjen 8 artiklan 11 kohdassa tarkoitetun perustellun valituksen ja saattoi siten asian arviointisekakomitean käsiteltäväksi.

20      Arviointisekakomitea ei lausunnossaan todennut kantajalle esitettyjen huomautusten ja annettujen arvosanojen välillä epäjohdonmukaisuutta eikä ilmeistä arviointivirhettä siinä, että hänellä ei katsottu olevan ura-alueen B* tehtävien hoitamisessa vaadittuja ominaisuuksia.

21      Arvioinnin tarkastaja vahvisti vuoden 2005 urakehitystä koskevan kertomuksen 26.6.2006 tekemällään päätöksellä.

22      Kantaja teki 26.9.2006 ”henkilöstösääntöjen 90 artiklan 1 kohdan mukaisen valituksen” ”vuoden 2005 urakehitystä koskevasta kertomuksesta tehdystä esimiehen päätöksestä olla hyväksymättä [häntä] todistusmenettelyyn sen vuoksi, ettei [hänen] työtään – – ole otettu huomioon, sekä virkanimikkeessä olevan virheen vuoksi” (jäljempänä riidanalainen päätös).

23      Nimittävä viranomainen hylkäsi 21.12.2006 tekemällään päätöksellä kantajan valituksen ja katsoi, ettei arvioinnin vahvistaja, jonka on ”arvioijan toimittamien tietojen perusteella – – päätettävä, onko arvioitava todella osoittanut omaavansa ylemmän ura-alueen tehtävien hoitamisessa vaadittavat ominaisuudet”, ollut tehnyt ”minkäänlaista ilmeistä arviointivirhettä”. Vuoden 2006 todistusmenettely alkoi samana päivänä viranhakuilmoituksen julkaisemisella Hallinnollisissa tiedotteissa nro 60-2006.

24      Kantajan istunnossa toimittaman sähköisen asiakirjan Sysper 2 otteen mukaan kantajan 25.1.2007 tekemä hakemus oli hylätty 1.2.2007 sen vuoksi, ettei hänellä katsottu olevan vaadittavia ominaisuuksia. Nimittävä viranomainen hylkäsi kantajan tästä päätöksestä 24.4.2007 tekemän valituksen 25.5.2007 todistusmenettelyä varten asetetun sekakomitean suorittaman tutkimuksen jälkeen. Tämä komitea katsoi lausunnossaan, jonka nimittävä viranomainen toisti omissa nimissään, että kantajaan ei voitu soveltaa todistusmenettelyä, koska hänen vuoden 2005 urakehitystä koskevan kertomuksensa vahvistaja oli katsonut, ettei hänellä ole ura-alueen B* tehtävien hoitamisessa vaadittavia ominaisuuksia.

 Oikeudenkäyntimenettely ja asianosaisten vaatimukset

25      Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen, jota sovelletaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen perustamisesta 2.11.2004 tehdyn neuvoston päätöksen 2004/752/EY, Euratom (EUVL L 333, s. 7) 3 artiklan 4 kohdan nojalla virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen voimaantuloon asti soveltuvin osin virkamiestuomioistuimeen, 64 artiklassa säädettyinä prosessinjohtotoimina tämä tuomioistuin pyysi komissiota vastaamaan yhteen kirjalliseen kysymykseen ja toimittamaan sille asiakirjoja.

26      Virkamiestuomioistuin ilmoitti 17.9.2007 päivätyllä kirjeellään asianosaisille aikovansa tutkia viran puolesta ehdottoman perusteen, joka liittyy siihen, että kanteen kohteena olevaa toimea annettaessa ei ole otettu huomioon henkilöstösääntöjen 43 artiklan ja henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 10 artiklan 3 kohdan soveltamisalaa.

27      Asianosaiset toimittivat 15.10.2007 virkamiestuomioistuimen ilmoittamaa, viran puolesta tutkittavaa ehdotonta perustetta koskevat huomautuksensa.

28      Asianosaisten huomautukset ja vastaukset virkamiestuomioistuimen esittämiin kysymyksiin kuultiin 13.11.2007 pidetyssä istunnossa.

29      Kantaja vaatii, että virkamiestuomioistuin

–        kumoaa hänen vuoden 2005 urakehitystä koskevan kertomuksensa siltä osin kuin siinä katsotaan, että hänellä ei ole ura-alueen B* tehtävien hoitamisessa vaadittavia ominaisuuksia

–        velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

30      Komissio vaatii, että virkamiestuomioistuin

–        jättää kanteen tutkimatta tai ainakin hylkää sen perusteettomana

–        ratkaisee oikeudenkäyntikuluvaatimuksen lain mukaisesti.

 Oikeudellinen arviointi

 Tutkittavaksi ottaminen

 Asianosaisten lausumat

31      Komissio katsoo ensinnäkin, että kantajan 26.9.2006 päivätty kirje, jonka otsikkona on ”Henkilöstösääntöjen 90 artiklan 1 kohdan mukainen valitus”, ei ole henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa ja 91 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valitus vaan vaatimus. Kantaja kehottaa siinä hallintoa ainoastaan toteuttamaan tiettyjä toimenpiteitä, lähinnä soveltamaan häneen todistusmenettelyä vuoden 2006 osalta. Koska esillä olevaa kannetta ei ole edeltänyt valitus, kanne on komission mukaan jätettävä tutkimatta.

32      Mikäli toiseksi virkamiestuomioistuin pitäisi 26.9.2006 päivättyä kirjettä valituksena, kyseisen valituksen kohteen ja esillä olevan kanteen kohteen välillä on ilmeinen epäjohdonmukaisuus. Kannekirjelmässä vaaditaan vuoden 2005 urakehitystä koskevan kertomuksen kumoamista, mutta kyseistä urakehitystä koskevaa kertomusta ei ole edes mainittu 26.9.2006 päivätyssä kirjeessä. Myös tässä tapauksessa kanne olisi komission mukaan jätettävä tutkimatta.

 Virkamiestuomioistuimen arviointi asiasta

33      Komissio väittää ensinnäkin, että kannetta on edeltänyt vaatimus eikä valitus.

34      Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti kirjeen tai muistion täsmällinen oikeudellinen luonnehdinta kuuluu yksinomaan virkamiestuomioistuimelle eikä riipu asianosaisten tahdosta (ks. esim. asia T-115/92, Hogan v. parlamentti, määräys 15.7.1993, Kok. 1993, s. II-895, 36 kohta).

35      Esillä olevassa asiassa 26.9.2006 päivättyä kirjettä on pidettävä henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa ja 91 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna valituksena.

36      Ensinnäkin on huomattava, että asianomainen henkilö on kyseisessä kirjeessä käyttänyt henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan mukaisen valituksen lomaketta ja merkinnyt kohtaan ”Riidanalainen päätös” ”vuoden 2005 urakehitystä koskevasta kertomuksesta tehty esimiehen päätös olla hyväksymättä [häntä] todistusmenettelyyn sen vuoksi, ettei [hänen] työtään [tietojenkäsittelykoulutuksesta vastaavana] ole otettu huomioon, sekä sitä koskevassa yleisessä virkanimikkeessä olevan virheen vuoksi”.

37      Toiseksi 26.9.2006 päivätyssä kirjeessä toistetaan kantajan väitteet, jotka tämä on esittänyt jo 43 artiklan soveltamissääntöjen mukaisessa, riidanalaista päätöstä koskeneessa muutoksenhakumenettelyssä, ja kehitetään näitä väitteitä. Nimittävä viranomainen on sitä paitsi ymmärtänyt tämän kirjeen olleen seurausta siitä, että kantaja oli riitauttanut vuoden 2005 urakehitystä koskevan kertomuksensa arviointisekakomiteassa, koska nimittävä viranomainen on nimenomaisesti hylännyt sen kyseiseen urakehitystä koskevaan kertomukseen kohdistuvana valituksena.

38      Vaikka kolmanneksi 26.9.2006 päivätty kirje voitaisiin tulkita vaatimukseksi eikä riidanalaisesta päätöksestä tehdyksi valitukseksi ja vaikka kantajan olisi pitänyt näin ollen tehdä ennen kannetta valitus vaatimuksensa hylkäämisestä, oikeudenkäyntiä edeltävään menettelyyn liittyvä virhe perustuisi kuitenkin anteeksiannettavaan erehdykseen.

39      Näin on nimittäin oikeuskäytännön perusteella silloin, kun kyseinen toimielin on menetellyt tavalla, joka on omiaan joko yksinään tai ratkaisevassa määrin aiheuttamaan hyväksyttävää sekaannusta vilpittömässä mielessä olevan ja tavanomaisella tavalla asioista perillä olevalta henkilöltä edellytettävää huolellisuutta noudattavan oikeussubjektin mielessä. Tällaisessa tilanteessa hallinto ei voi vedota siihen, että se on itse sivuuttanut oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteet, mikä on ollut oikeussubjektin tekemän virheen perustana (asia T-12/90, Bayer v. komissio, tuomio 29.5.1991, Kok. 1991, s. II-219, 29 kohta).

40      Kuten tämän tuomion 37 kohdassa on todettu, nimittävä viranomainen on 26.9.2006 päivättyyn kirjeeseen 21.12.2006 antamassaan vastauksessa nimenomaisesti tulkinnut kyseistä kirjettä valitukseksi siitä, että vuoden 2005 urakehitystä koskevassa kertomuksessa katsotaan, ettei kantajalla ole todistusmenettelyssä vaadittavia ominaisuuksia. Tämän vastauksen perusteella kantaja saattoi perustellusti uskoa täyttäneensä henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklassa säädetyn oikeudenkäyntiä edeltävän menettelyn vaatimukset ja voivansa nostaa suoraan kanteen virkamiestuomioistuimessa. Komissio ei voi missään tapauksessa vedota tutkimatta jättämistä koskevaan perusteeseen, joka johtuisi sen omasta menettelystä.

41      Edellä esitetyn perusteella komissio ei voi perustellusti väittää, että 26.9.2006 päivättyä kirjettä olisi pidettävä vaatimuksena, eikä vedota siihen, että kanne pitäisi jättää tutkimatta, koska sitä ennen ei ole tehty valitusta.

42      Toiseksi komissio kiistää väitteen, jonka mukaan kannetta on joka tapauksessa edeltänyt samasta asiasta tehty valitus.

43      Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan virkamiesten nostamissa kanteissa esitetyillä vaatimuksilla on oltava sama kohde kuin edeltävässä hallinnollisessa valituksessa, ja niissä esitetyillä riitauttamisperusteilla on oltava sama peruste kuin valituksessa (asia T-193/96, Rasmussen v. komissio, tuomio 16.9.1998, Kok. H. 1998, s. I-A-495 ja II-1495, 47 kohta).

44      Kannekirjelmässä vaaditaan vuoden 2005 urakehitystä koskevan kertomuksen kumoamista, mutta komission mukaan tätä kertomusta ei ole edes mainittu 26.9.2006 päivätyssä kirjeessä, jota ei näin ollen voida pitää kyseisestä urakehitystä koskevasta kertomuksesta tehtynä valituksena.

45      Aluksi on huomattava, että toisin kuin komissio väittää, kanteessa ei vaadita kantajan vuoden 2005 urakehitystä koskevan kertomuksen kumoamista vaan kyseiseen urakehitystä koskevaan kertomukseen sisältyvän sen riidanalaisen päätöksen kumoamista, jonka perustelut ilmenevät sen kohdasta 6.5 ja jonka mukaan kantajalla ei ole hallintoavustajien tehtäväryhmään siirtymiseksi vaadittavia ominaisuuksia, minkä vuoksi siinä evätään kantajalta pääsy henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 10 artiklan 3 kohdassa säädettyyn todistusmenettelyyn.

46      Kyseisen 26.9.2006 päivätyn kirjeen sanamuodosta ilmenee, että se on kohdistettu riidanalaiseen päätökseen.

47      Kuten tämän tuomion 36 kohdassa on jo tuotu esille, kantaja on todennut 26.9.2006 päivätyssä valituksessa riitauttavansa ”vuoden 2005 urakehitystä koskevasta kertomuksesta tehdyn esimiehen päätöksen olla hyväksymättä [häntä] todistusmenettelyyn”. Tämän jälkeen hän on päättänyt valituksensa vaatimalla komissiota hyväksymään hänet todistusmenettelyyn, toisin sanoen peruuttamaan vuoden 2005 urakehitystä koskevassa kertomuksessa tältä osin tehdyn kielteisen päätöksen. Kantaja on lopuksi nimenomaisesti pyrkinyt kyseisessä valituksessa osoittamaan, että ”esitetyt perusteet olla hyväksymättä [häntä] todistusmenettelyyn eivät ole asianmukaisia”.

48      Tästä seuraa, että valituksen ja kanteen kohteen väliseen epäjohdonmukaisuuteen perustuva oikeudenkäyntiväite on tosiasiallisesti ja oikeudellisesti pätemätön ja näin ollen hylättävä.

49      Kaiken edellä esitetyn perusteella komission esittämät kaksi oikeudenkäyntiväitettä on hylättävä.

 Asiakysymys

50      Kuten ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi yhdistetyissä asioissa T-576/93–T-582/93, Browet ym. vastaan komissio, 15.7.1994 antamassaan tuomiossa (Kok. 1994, s. II-677, 35 kohta), lain soveltamisalaa koskeva peruste on ehdoton peruste, ja tuomioistuimen on tutkittava se viran puolesta.

51      Virkamiestuomioistuin laiminlöisi tehtävänsä laillisuusvalvontaa harjoittavana tuomioistuimena, jos se jättäisi toteamatta, että siinä riitautettu päätös on tehty sellaisen oikeussäännön perusteella, jota ei voida soveltaa esillä olevassa asiassa, vaikka asianosaiset eivät olisi riitauttaneet kyseistä seikkaa, ja jos se tämän seurauksena ratkaisisi käsiteltäväkseen saatetun asian soveltamalla itse tällaista oikeussääntöä.

52      Esillä olevassa asiassa on tuotava viran puolesta esille ehdoton peruste, joka liittyy siihen, että riidanalaisessa päätöksessä ei ole otettu huomioon henkilöstösääntöjen 43 artiklan ja henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 10 artiklan 3 kohdan soveltamisalaa.

53      Asianosaisille on ilmoitettu 17.9.2007 päivätyllä kirjeellä, että virkamiestuomioistuin aikoo ottaa tämän perusteen viran puolesta huomioon, ja niitä on kehotettu esittämään tältä osin huomautuksensa.

54      Kantaja on vastauksessaan ilmoittanut pitävänsä viran puolesta huomioon otettavaa perustetta perusteltuna.

55      Sen sijaan komissio on virkamiestuomioistuimelle sen ilmoittamasta perusteesta esittämissään kirjallisissa huomautuksissa katsonut, että virkamiestuomioistuimella ei ole oikeutta tutkia viran puolesta sisäistä laillisuutta koskevia perusteita. Yhteisöjen tuomioistuimet voivat tutkia tällaisia perusteita ainoastaan, jos kantajat vetoavat niihin, tai jos ne liittyvät suoraan asianosaisten itse esittämiin väitteisiin. Tuomioistuimen mahdollisuus tutkia viran puolesta riidanalaisen toimen sisäiseen laillisuuteen liittyviä kysymyksiä merkitsisi sitä, että sekä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 48 artiklan 2 kohta, jossa asianosaisia kielletään esittämästä uusia perusteita asian käsittelyn aikana, että kanteen ja valituksen yhdenmukaisuutta koskeva sääntö menettäisivät tehokkaan vaikutuksensa. Lisäksi sisäistä laillisuutta koskevan perusteen ottaminen viran puolesta huomioon saattaisi loukata puolustautumisoikeuksia, kun sillä puututtaisiin kontradiktoriseen menettelyyn.

56      Aluksi on otettava kantaa näihin periaatteellisiin väitteisiin.

57      Toisin kuin komissio väittää, yhteisöjen tuomioistuimilla on jo katsottu olevan mahdollisuus ja tarvittaessa myös velvollisuus ottaa viran puolesta huomioon tietyt sisäistä laillisuutta koskevat perusteet. Kuten edellä 50 kohdassa on todettu, tämä pätee lain soveltamisalan huomiotta jättämiseen. Lisäksi oikeusvoiman ehdottomuus liittyy sisäistä laillisuutta koskevaan ehdottomaan perusteeseen, joka tuomioistuimen on tutkittava viran puolesta (yhdistetyt asiat C-442/03 P ja C-471/03 P, P & O European Ferries (Vizcaya) ja Diputación Foral de Vizcaya v. komissio, tuomio 1.6.2006, Kok. 2006, s. I-4845, 45 kohta). Yhteisön oikeuskäytännössä on myös tietyissä tilanteissa katsottu kansallisella tuomioistuimella, jonka tehtäväksi on annettu soveltaa toimivaltansa puitteissa yhteisön oikeuden säännöksiä, olevan velvollisuus ottaa viran puolesta huomioon sisäistä laillisuutta koskevia perusteita ja etenkin kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välisiin sopimuksiin sisältyvän sopimusehdon kohtuuttomuutta koskevat perusteet (asia C-473/00, Cofidis, tuomio 21.11.2002, Kok. 2002, s. I-10875, 36 ja 38 kohta ja asia C-168/05, Mostaza Claro, tuomio 26.10.2006, Kok. 2006, s. I-10421, 39 kohta).

58      Komission väite, jonka mukaan tuomioistuin voisi ottaa sisäistä laillisuutta koskevan perusteen huomioon viran puolesta ainoastaan, jos asianosaiset ovat vedonneet tähän perusteeseen tai jos se liittyy suoraan niiden väitteisiin, on ristiriidassa viran puolesta tutkimisen kohteen kanssa sinänsä ja merkitsisi sitä, että virkamiestuomioistuimelta vietäisiin kaikki mahdollisuudet tutkia viran puolesta sisäistä laillisuutta koskeva peruste, vaikka sitä edellytetään oikeuskäytännössä.

59      Toiseksi, toisin kuin komissio väittää, kantajille asetettu kielto esittää henkilöstöasioissa nostamassaan kanteessa perusteita, jotka eivät liity edeltävässä valituksessa esitettyihin väitteisiin, ja työjärjestyksen 43 artiklan 1 kohdassa esitetty kielto esittää uusia perusteita ensimmäisten kirjelmien vaihdon jälkeen koskevat asianosaisia eivätkä virkamiestuomioistuinta.

60      Kolmanneksi komission väitettä, jonka mukaan sisäistä laillisuutta koskevan perusteen tutkiminen viran puolesta saattaisi olla vastoin oikeudenkäyntimenettelyn kontradiktorista luonnetta ja loukata puolustautumisoikeuksien kunnioittamista koskevaa periaatetta, ei voida hyväksyä. Työjärjestyksen 77 artiklan mukaan virkamiestuomioistuin voi omasta aloitteestaan, asianosaisia kuultuaan ratkaista, onko asia jätettävä tutkimatta ehdottoman prosessinedellytyksen puuttumisen vuoksi. Ei ole mitään syytä olettaa, että jos tämä kuulemisedellytys on riittävä tae kontradiktorisen periaatteen ja puolustautumisoikeuksien kunnioittamisen periaatteen noudattamiselle tilanteessa, jossa ehdottoman prosessinedellytyksen puuttuminen tutkitaan viran puolesta, sama ei koskisi tilannetta, jossa ehdoton peruste tutkitaan viran puolesta, liittyipä tämä peruste sitten sisäiseen tai ulkoiseen laillisuuteen. Näin ollen on katsottava, että ilmoittaessaan asianosaisille ehdottoman perusteen, jonka se aikoi tutkia, ottaessaan vastaan asianosaisten kirjalliset huomautukset tästä aikomuksestaan ja antaessaan niille tilaisuuden ottaa siihen kantaa istunnossa virkamiestuomioistuin on täyttänyt komission esille tuomien periaatteiden mukaiset vaatimukset.

61      Edellä esitetyn perusteella asiassa on hylättävä komission väitteet, joiden mukaan sisäistä laillisuutta koskevaa perustetta ei ole tutkittava viran puolesta.

62      Virkamiestuomioistuin on esillä olevassa asiassa tutkinut viran puolesta sen, että riidanalaisessa päätöksessä on jätetty huomiotta henkilöstösääntöjen 43 artiklan ja henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 10 artiklan 3 kohdan soveltamisalat.

63      Aluksi on palautettava mieleen näiden henkilöstösääntöjen säännösten tarkoitukset.

64      Henkilöstösääntöjen 43 artiklan 1 kohdassa säädetään, että virkamiehen pätevyydestä, tehokkuudesta ja käytöksestä viranhoidossa laaditaan säännönmukaisesti arviointi kunkin toimielimen vahvistamien edellytysten mukaisesti. Tehtäväryhmän AST virkamiesten osalta arviointiin voi palkkaluokasta 4 alkaen sisältyä henkilöstösääntöjen 43 artiklan 2 kohdan nojalla myös lausunto siitä, onko asianomaisella hallintovirkamiehen tehtävien hoitamisessa vaadittavia ominaisuuksia.

65      Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII oleva 10 artikla on sen sijaan siirtymäsäännös. Siinä säädetään entisten ura-alueiden C ja D virkamiesten uralla etenemisestä hallintoavustajien tehtäväryhmässä, johon he kuuluvat 1.5.2006 alkaen. Sen ensimmäinen kohta koskee näiden virkamiesten uralla etenemistä, joka voi tapahtua joko palkkaluokkaan AST 7 tai palkkaluokkaan AST 5 asti. Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 10 artiklan 3 kohdan nojalla entisten ura-alueiden C ja D virkamiehet voivat kuitenkin siirtyä hallintoavustajien tehtäväryhmään rajoituksetta sen jälkeen, kun he ovat läpäisseet avoimen kilpailun, taikka todistusmenettelyllä. Todistusmenettelyn on perustuttava virkamiesten virkaikään, kokemukseen, ansioihin ja koulutuksen tasoon, ja siinä noudatetaan menettelyä, jota koskevissa toimielinten vahvistamissa yksityiskohtaisissa säännöissä määrätään erityisesti siitä, että sekakomitea tutkii virkamiesten hakemukset. Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio päätti 7.4.2004 tekemällään päätöksellä henkilöstöönsä sovellettavan todistusmenettelyn soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.

66      Henkilöstösääntöjen 43 artiklan soveltamissäännöissä määritelty arviointimenettely ja 7.4.2004 tehdyssä päätöksessä määritelty todistusmenettely ovat täysin erillisiä ja perustuvat aivan erilaisiin yksityiskohtaisiin sääntöihin.

67      Arviointimenettelyssä, joka suoritetaan joka vuosi tammikuun ja huhtikuun välillä, arvioija ja arvioinnin vahvistaja laativat virkamiehen urakehitystä koskevan kertomuksen, virkamiehen käytettävissä on sisäinen oikeussuojakeino, jonka nojalla hän voi saattaa asian arviointisekakomitean käsiteltäväksi, ja arvioinnin tarkastajalla on oikeus päättää tämän komitean antaman lausunnon edellyttämistä toimenpiteistä.

68      Todistusmenettely, josta määrätään 7.4.2004 tehdyssä päätöksessä, sisältää puolestaan neljä vaihetta.

69      Ensinnäkin nimittävä viranomainen määrittää ennen kunkin vuoden syyskuun 30 päivää niiden hallintoavustajien tehtäväryhmään kuuluvien virkojen lukumäärän, joita todistusmenettelyn läpäisseet virkamiehet voivat hakea seuraavana vuonna. Tämän päätöksen seurauksena julkaistaan viranhakuilmoitus.

70      Toiseksi nimittävä viranomainen laatii ja julkaisee 7.4.2004 tehdyn päätöksen 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti todistusmenettelyyn hyväksyttyjen ehdokkaiden luettelon. Tähän hyväksyttyjen virkamiesten luetteloon pääsemiseksi on täytettävä ainoastaan seuraavat kaksi edellytystä: virkamiehellä on oltava vähintään henkilöstösääntöjen 5 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu, hallintoavustajien tehtäväryhmään kuuluvan virkamiehen virkaan nimittämisen edellyttämää koulutusta vastaava koulutus ja vähintään viiden vuoden pituinen palvelusaika ura-alueella C tai D. Tämä luettelo voidaan riitauttaa todistusmenettelyä varten asetetussa sekakomiteassa, jonka kokoonpano poikkeaa arviointisekakomitean kokoonpanosta.

71      Kolmanneksi 7.4.2004 tehdyn päätöksen 6 artiklan mukaisesti todistusmenettelyyn hyväksytyt virkamiehet luokitellaan seuraavien kriteerien perusteella: koulutuksen taso; palvelusajan pituus ura-alueella C tai D; kokemus ja ansiot, jotka on arvioitu käytettävissä olevien urakehitystä koskevien kertomusten perusteella. Nimittävä viranomainen päättää kriteerien merkityksestä ja painoarvosta 31.12.2004 mennessä. Luokittelu voidaan riitauttaa todistusmenettelyä varten asetetussa sekakomiteassa.

72      Neljänneksi luettelossa etusijalla olevat virkamiehet todistusmenettelyn läpäisseiden virkamiesten haettavina olevien virkojen kahdella kerrottua lukumäärää vastaavaan tasoon asti voivat hakea seuraavan vuoden joulukuun 31 päivään asti hallintoavustajien tehtäväryhmän avoinna olevia virkoja. Näihin virkoihin nimitettyjen virkamiesten katsotaan läpäisseen todistusmenettelyn.

73      Vaikka esillä olevassa asiassa riidanalainen päätös sisältyy kantajan vuoden 2005 urakehitystä koskevaan kertomukseen, se ei koske kantajan arviointia vaan, kuten kyseisen urakehitystä koskevan kertomuksen kohdan 6.5 otsikosta ilmenee, edellytyksiä, joilla kantaja voidaan hyväksyä todistusmenettelyyn. Tässä päätöksessä tosiaankin todetaan, että kantajalla ei ole vaadittavia ominaisuuksia, jotta hän voisi siirtyä rajoituksetta hallintoavustajien tehtäväryhmään, ja sen vaikutuksena, kuten todistusmenettelyä varten asetetun sekakomitean ja nimittävän viranomaisen kannanotosta vuoden 2006 todistusmenettelyn kuluessa ilmenee (ks. tämän tuomion 24 kohta), kantajalta on evätty kaikki mahdollisuudet tulla hyväksytyksi kyseiseen menettelyyn.

74      Asiakirja-aineistosta ilmenee kuitenkin, että riidanalaista päätöstä tehtäessä on noudatettu arviointimenettelyä koskevia toimivalta-, menettely- ja aineellisoikeudellisia sääntöjä, eikä todistusmenettelyn sääntöjä, joita ainoastaan voitiin soveltaa.

75      Vuoden 2005 urakehitystä koskevan kertomuksen kohdasta 7.2 ensinnäkin ilmenee, että kantajan arvioinnin vahvistaja on tehnyt riidanalaisen päätöksen, sillä arvioinnin tarkastaja on vahvistanut koko vuoden 2005 urakehitystä koskevan kertomuksen kommentteja esittämättä arviointisekakomitean lausunnon jälkeen. Komissio on valitukseen antamassaan vastauksessa väittänyt, että ”arvioijan esittämien tietojen perusteella arvioinnin vahvistajan [oli] tämän jälkeen päätettävä, o[li]ko arvioitava todella osoittanut omaavansa ylemmän ura-alueen tehtävien hoitamisessa vaadittavat ominaisuudet”.

76      Vaikka arvioinnin vahvistajalla on 43 artiklan soveltamissääntöjen 2 artiklan 3 kohdan nojalla oikeus hyväksyä urakehitystä koskeva kertomus, sillä varauksella, ettei arvioinnin tarkastaja muuta kertomusta, henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti 7.4.2004 tehdyn päätöksen 5, 6, 7 ja 8 artiklasta ilmenee kuitenkin, että juuri nimittävän viranomaisen on todistusmenettelyn kussakin vaiheessa otettava kantaa entisten ura-alueiden C ja D virkamiesten ehdokkuuteen todistusmenettelyssä. Nimittävän viranomaisen, eli toisen viranomaisen kuin arviointimenettelyn vahvistajan, tehtävänä on 7.4.2004 tehdyn päätöksen 6 artiklan 1 kohdan nojalla erityisesti arvioida käytettävissä olevien urakehitystä koskevien kertomusten perusteella todistusmenettelyn ehdokkaiden kokemusta ja ansioita. Ainoastaan nimittävällä viranomaisella on oikeus yhdenmukaistaa näiden kriteerien arviointiedellytykset komission eri yksiköissä, sillä arvioinnin vahvistajan tai arvioinnin tarkastajan näkemys rajoittuu useimmiten tämän vastuulla oleviin yksiköihin. Näin ollen riidanalaista päätöstä ei ole tehnyt toimivaltainen viranomainen.

77      Toiseksi arviointisekakomitea on tutkinut kantajan vuoden 2005 urakehitystä koskevan kertomuksen laatimisen yhteydessä tekemän kannetta edeltävän valituksen riidanalaisesta päätöksestä. Se on katsonut, ettei arvioinnin vahvistaja ollut tehnyt ilmeistä virhettä arvioidessaan, onko kantajalla ura-alueen B* tehtävien hoitamisessa vaadittavia ominaisuuksia. Arviointisekakomitea on siten ottanut suoraan kantaa kantajan ehdokkuuteen todistusmenettelyyn. Sen sijaan todistusmenettelyä varten asetettu sekakomitea, jolle kantaja niin ikään oli valittanut 24.4.2007 todistusmenettelyyn pääsyn epäämisestä, on katsonut toimivaltansa puuttuvan todetessaan seuraavaa: ”Tilanteessa, jossa urakehitystä koskevasta kertomuksestanne tai sen osasta (mukaan lukien kohta ’kyvykkyys’) on erimielisyyksiä, arviointimenettelyyn sisältyi muutoksenhakumahdollisuus, mutta todistusmenettelyä varten asetettu sekakomitea ei ole toimivaltainen kyseenalaistamaan jo vahvistettua urakehitystä koskevaa kertomusta.”

78      Vaikka 43 artiklan soveltamissääntöjen 9 artiklalla perustettu arviointisekakomitea tutkii virkamiehen henkilöstösääntöjen 43 artiklan 1 kohdan nojalla laaditusta urakehitystä koskevasta kertomuksestaan tekemän kannetta edeltävän valituksen lausunnon antamista varten, henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua, todistusmenettelyä varten asetettua sekakomiteaa, jonka 7.4.2004 tehdyn päätöksen 9 artiklassa määritelty kokoonpano poikkeaa arviointisekakomitean kokoonpanosta, kuullaan sitä vastoin silloin, kun virkamies riitauttaa päätöksen, jolla nimittävä viranomainen on hylännyt tämän ehdokkuuden todistusmenettelyyn, kuten 7.4.2004 tehdyn päätöksen 5 ja 6 artiklasta ilmenee.

79      Näin ollen kantaja ei ole voinut tehokkaasti käyttää todistusmenettelyn osalta käyttöön otettua sisäistä oikeussuojakeinoa riitauttaakseen päätöksen olla hyväksymättä häntä todistusmenettelyyn.

80      Kolmanneksi vuoden 2005 urakehitystä koskevan kertomuksen kohdasta 6.5 ilmenevistä riidanalaisen päätöksen perusteluista ilmenee, että hallinto on evännyt kantajalta mahdollisuuden tulla hyväksytyksi todistusmenettelyyn sillä perusteella, että hän ei ollut vuoden 2006 arviointikierroksella osoittanut omaavansa vaadittavia ”ominaisuuksia” tullakseen hyväksytyksi todistusmenettelyyn.

81      Vuoden 2005 urakehitystä koskevan kertomuksen 6.5 kohdan otsikon ”Kyvykkyys” alla arvioija on katsonut, että kantajan suorittamat tehtävät eivät antaneet aihetta ”kyvykkyyden todistamiseen”. Ottamalla huomioon tämän arvioinnin vahvistaja on todennut, että kantaja ei ollut osoittanut omaavansa ominaisuuksia, joiden perusteella hän voisi siirtyä rajoituksetta tehtäväryhmään AST. Arviointisekakomitea on kantajan vuoden 2005 urakehitystä koskevasta kertomuksesta tekemän valituksen johdosta antamassaan lausunnossa todennut tältä osin, ettei se ollut havainnut seikkoja, ”jotka voisivat johtaa arvioinnin vahvistajan – – tekemän ratkaisun uudelleen tarkasteluun sen osalta, miten asianomaisen henkilön kyvykkyyttä on arvioitu todistusmenettelykierroksen yhteydessä”.

82      Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 10 artiklan 3 kohdassa ja 7.4.2004 tehdyssä päätöksessä ei todeta, että todistusmenettely, jonka avulla virkamies voi siirtyä rajoituksetta hallintoavustajien tehtäväryhmään, voitaisiin läpäistä muiden kriteerien kuin virkaiän, kokemuksen, ansioiden ja koulutustason perusteella. Virkamiehen hyväksyminen todistusmenettelyyn, mikä on toinen vaihe tämän tuomion 70 kohdassa kuvatusta menettelystä, edellyttää henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 10 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi 7.4.2004 tehdyn päätöksen 5 artiklan 1 kohdan nojalla ainoastaan kahden edellytyksen täyttymistä, eli tiettyä koulutustasoa ja virkaikää, ei kyvykkyyttä koskevan edellytyksen täyttymistä.

83      Henkilöstösääntöjen 43 artiklan 2 kohdassa on mainittu ominaisuuksien käsite ainoastaan siinä yhteydessä, soveltuuko tehtäväryhmän AST virkamies hallintovirkamiehen tehtävien hoitamiseen. Tässä säännöksessä ei säädetä, kuten ei myöskään 43 artiklan soveltamissäännöissä, että urakehitystä koskevan kertomuksen laatijan olisi otettava kantaa entisillä ura-alueilla C ja D palvelleiden virkamiesten kyvykkyyteen todistusmenettelyä varten, toisin sanoen tehtäväryhmään AST rajoituksetta pääsyä varten.

84      Edellä esitetystä seuraa, että hallinto on esillä olevassa asiassa soveltanut analogisesti henkilöstösääntöjen 43 artiklan 2 kohtaa eikä henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 10 artiklan 3 kohtaa.

85      Vuoden 2005 urakehitystä koskevan kertomuksen laatijat ovat toki saattaneet uskoa voivansa arvioida, oliko kantajalla todistusmenettelyyn hyväksymiseksi tarvittavat ominaisuudet, kun otetaan huomioon vuoden 2006 arviointikierrosta koskenut, 12.1.2006 julkaistu Hallinnollisia tiedotteita nro 1-2006. Näissä Hallinnollisissa tiedotteissa todettiin, että arvioijan oli täytettävä todistusmenettelyn yhteydessä vuoden 2005 urakehitystä koskevan kertomuksen kohta ”Kyvykkyys”, jos viranhakija tätä pyysi itse suorittamassaan arvioinnissa.

86      Kuitenkaan 12.1.2006 ilmestyneessä Hallinnollisissa tiedotteissa nro 1-2006 ei ole voitu laillisesti lisätä uutta kriteeriä todistusmenettelyn läpäisemiseksi saati uutta edellytystä todistusmenettelyyn hyväksymiseksi, sillä kyseiset kriteerit ja edellytykset on vahvistettu 7.4.2004 tehdyssä päätöksessä, jonka komissio teki henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 10 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi. Komissio ei ole myöskään väittänyt, että 12.1.2006 ilmestyneeseen Hallinnollisiin tiedotteisiin nro 1-2006 sisältyneellä päätöksellä olisi voinut olla tällainen normatiivinen sisältö.

87      Kaiken edellä esitetyn perusteella riidanalaisen päätöksen, joka on estänyt kantajan hyväksymisen todistusmenettelyyn, perustana eivät ole olleet, vaikka päätöksen kohteen perusteella näin olisi pitänyt olla, henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 10 artiklan 3 kohta ja 7.4.2004 tehty päätös, joita on sovellettava todistusmenettelyyn, vaan arviointimenettelyyn sovellettavat henkilöstösääntöjen 43 artikla ja 43 artiklan soveltamissäännöt.

88      Tästä seuraa, että riidanalaisessa päätöksessä, joka on virheellisesti tehty henkilöstösääntöjen 43 artiklan perusteella, on jätetty huomiotta kyseisen 43 artiklan soveltamisala, joka poikkeaa henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 10 artiklan 3 kohdan soveltamisalasta, sekä kyseisten henkilöstösääntöjen säännösten soveltamiseksi 43 artiklan soveltamissäännöissä määritellyn arviointimenettelyn ja 7.4.2004 tehdyssä päätöksessä määritellyn todistusmenettelyn riippumattomuus toisistaan.

89      Komissio on tosin vedonnut istunnossa siihen, että sen 29.11.2006 tehdyssä päätöksessä, jolla on kumottu ja korvattu 7.4.2004 tehty päätös, oli vahvistettu yhteys todistus- ja arviointimenettelyjen välille. Kyseisen 29.11.2006 tehdyn päätöksen 5 artiklan 1 kohdassa nimittäin todetaan, että hakija voidaan hyväksyä todistusmenettelyyn ainoastaan, jos hänellä katsotaan olevan ”hallintoavustajan” tasoisten tehtävien hoitamisessa vaadittavat ominaisuudet.

90      Kyseinen 29.11.2006 tehty päätös tuli kuitenkin sen 9 artiklan nojalla voimaan vasta sen tekemistä seuraavana päivänä. Näin ollen 7.4.2004 tehtyä päätöstä oli edelleen sovellettava 26.6.2006, jolloin arvioinnin tarkastaja vahvisti riidanalaisen päätöksen sisältäneen vuoden 2005 urakehitystä koskevan kertomuksen ja tämä kertomus tuli lopulliseksi. Jos komissio on istunnossa esittämänsä väitteen mukaisesti tehnyt riidanalaisen päätöksen myöhemmän, 29.11.2006 tehdyn päätöksen perusteella ja jos tämän oletettaisiin voivan olla mahdollista, se on jättänyt huomiotta paitsi henkilöstösääntöjen 43 artiklan ja henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 10 artiklan 3 kohdan soveltamisalat ja niiden soveltamissäännökset, myös 7.4.2004 ja 29.11.2006 tekemiensä päätösten ajalliset soveltamisalat.

91      Kantajalla on näin ollen perusteltu syy vaatia riidanalaisen päätöksen eli vuoden 2005 urakehitystä koskevan kertomuksensa kumoamista siltä osin kuin siinä katsotaan, että hänellä ei ole hallintoavustajan tehtävien hoitamisessa vaadittavia ominaisuuksia, ja siltä osin kuin sillä evätään näin ollen hänen pääsynsä todistusmenettelyyn.

 Oikeudenkäyntikulut

92      Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 122 artiklan nojalla työjärjestyksen II osaston 8 luvun oikeudenkäyntikuluja ja oikeudenkäyntimaksuja koskevia määräyksiä sovelletaan ainoastaan asioihin, jotka on pantu vireille virkamiestuomioistuimessa kyseisen työjärjestyksen voimaantulosta lukien eli 1.11.2007 lukien. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen tältä osin merkityksellisiä määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin asioihin, jotka ovat vireillä virkamiestuomioistuimessa ennen tätä päivämäärää.

93      Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska komissio on hävinnyt asian, se on velvoitettava korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut kantajan vaatimusten mukaisesti.

Näillä perusteilla

EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto)

on ratkaissut asian seuraavasti:

1)      Françoise Putterie-De-Beukelaerin urakehitystä koskeva kertomus ajalta 1.1.2005–31.12.2005 kumotaan siltä osin kuin siinä katsotaan, että hänellä ei ole ura-alueen B* tehtävien hoitamisessa vaadittavia ominaisuuksia.

2)      Euroopan yhteisöjen komissio velvoitetaan korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

Kreppel

Tagaras

Gervasoni

Julistettiin Luxemburgissa 21 päivänä helmikuuta 2008.

W. Hakenberg

H. Kreppel

kirjaaja

jaoston puheenjohtaja

---

* Oikeudenkäyntikieli: ranska.