Asia C-139/07 P

Euroopan komissio

vastaan

Technische Glaswerke Ilmenau GmbH

Muutoksenhaku – Oikeus tutustua toimielinten asiakirjoihin – Asetus (EY) N:o 1049/2001 – Valtiontukien valvontamenettelyihin liittyvät asiakirjat – Tutkintatoimien tarkoitusten suojaan liittyvä poikkeus – Asianomaisen toimielimen velvollisuus tutkia konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti tutustumishakemuksessa tarkoitettujen asiakirjojen sisältö

Tuomion tiivistelmä

Euroopan yhteisöt – Toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin

(EY 255 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmas luetelmakohta; neuvoston asetuksen N:o 659/1999 20 artikla)

Sen perustelemiseksi, että toimielin päättää olla antamatta tutustuttavaksi asiakirjaa, jonka sisältämien tietojen ilmaisemista on pyydetty, ei lähtökohtaisesti riitä, että tämä asiakirja kuuluu jonkin Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdassa mainitun toiminnan alaan. Kyseisen toimielimen on esitettävä myös selityksiä siitä, millä tavoin tähän asiakirjaan tutustuminen voisi konkreettisesti ja tosiasiallisesti loukata etua, jota suojataan tässä säännöksessä säädetyllä poikkeuksella. Kyseinen yhteisön toimielin voi kuitenkin käyttää tältä osin perusteluina yleisiä olettamia, joita sovelletaan tiettyihin asiakirjojen luokkiin, koska samankaltaiset yleisluonteiset toteamukset saattavat olla sovellettavissa luonteeltaan samanlaisia asiakirjoja koskeviin tiedonsaantipyyntöihin.

Valtiontukien valvontamenettelyissä tällaiset yleiset olettamat voivat perustua [EY 88] artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettuun asetukseen N:o 659/1999 ja oikeuskäytäntöön, joka liittyy oikeuteen tutustua komission hallintomenettelyn asiakirjavihkoon liittyviin asiakirjoihin. Kyseisessä asetuksessa ja varsinkaan sen 20 artiklassa ei säädetä, että asianomaisilla – tuen myöntämisestä vastuussa olevaa jäsenvaltiota lukuun ottamatta – olisi oikeus tutustua komission hallintomenettelyn asiakirja-aineistossa oleviin asiakirjoihin. Jos nämä asianomaiset nimittäin voisivat asetuksen N:o 1049/2001 perusteella saada oikeuden tutustua komission hallintomenettelyn asiakirja-aineistossa oleviin asiakirjoihin, valtiontukien valvontamenettelyjärjestelmä vaarantuisi.

Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa säädettyä poikkeusta tulkittaessa on näin ollen otettava huomioon se seikka, ettei muilla asianomaisilla kuin kyseisellä jäsenvaltiolla ole valtiontukien valvontamenettelyissä oikeutta tutustua komission hallintomenettelyn asiakirja-aineistossa oleviin asiakirjoihin, ja näin ollen hyväksyttävä yleinen olettama, jonka mukaan hallintomenettelyn asiakirja-aineistossa olevien asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaa lähtökohtaisesti tutkintatoimien tarkoitusten suojaa.

Tällä yleisellä olettamalla ei suljeta pois asianomaisen oikeutta osoittaa, että tietty asiakirja, jonka sisältämien tietojen ilmaisemista on pyydetty, ei kuulu kyseisen olettaman alaan tai että olemassa on sellainen asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ylivoimainen yleinen etu, joka oikeuttaa ilmaisemaan kyseisen asiakirjan sisältämät tiedot.

(ks. 53–56, 58, 61 ja 62 kohta)

UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (suuri jaosto)

29 päivänä kesäkuuta 2010 (*)

Muutoksenhaku – Oikeus tutustua toimielinten asiakirjoihin – Asetus (EY) N:o 1049/2001 – Valtiontukien valvontamenettelyihin liittyvät asiakirjat – Tutkintatoimien tarkoitusten suojaan liittyvä poikkeus – Asianomaisen toimielimen velvollisuus tutkia konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti tutustumishakemuksessa tarkoitettujen asiakirjojen sisältö

Asiassa C‑139/07 P,

jossa on kyse Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 56 artiklaan perustuvasta valituksesta, joka on pantu vireille 28.2.2007,

Euroopan komissio, asiamiehinään V. Kreuschitz, P. Aalto ja C. Docksey, prosessiosoite Luxemburgissa,

valittajana,

ja joissa valittajan vastapuolena ja muina osapuolina ovat

Technische Glaswerke Ilmenau GmbH, kotipaikka Ilmenau (Saksa), edustajinaan Rechtsanwalt C. Arhold ja Rechtsanwalt N. Wimmer,

kantajana ensimmäisessä oikeusasteessa,

jota tukee

Tanskan kuningaskunta, asiamiehenään B. Weis Fogh, prosessiosoite Luxemburgissa,

väliintulijana muutoksenhakuasteessa,

Suomen tasavalta, asiamiehenään J. Heliskoski, prosessiosoite Luxemburgissa,

Ruotsin kuningaskunta, asiamiehinään K. Wistrand, S. Johannesson ja K. Petkovska,

väliintulijoina ensimmäisessä oikeusasteessa,

UNIONIN TUOMIOISTUIN (suuri jaosto),

toimien kokoonpanossa: presidentti V. Skouris, jaostojen puheenjohtajat A. Tizzano, J.N. Cunha Rodrigues, K. Lenaerts, R. Silva de Lapuerta ja C. Toader sekä tuomarit A. Rosas, K. Schiemann, E. Juhász, G. Arestis (esittelevä tuomari) ja T. von Danwitz,

julkisasiamies: J. Kokott,

kirjaajat: apulaiskirjaaja H. von Holstein ja hallintovirkamies B. Fülöp,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 16.6.2009 pidetyssä istunnossa esitetyn,

kuultuaan julkisasiamiehen 8.9.2009 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,

on antanut seuraavan

tuomion

1        Euroopan yhteisöjen komissio vaatii muutoksenhaussaan asiassa T-237/02, Technische Glaswerke Ilmenau vastaan komissio, 14.12.2006 annetun sen tuomion (Kok., s. II‑5131; jäljempänä valituksenalainen tuomio) kumoamista, jolla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kumosi komission 28.5.2002 tekemän päätöksen (jäljempänä riidanalainen päätös) siltä osin kuin sillä evättiin oikeus tutustua Technische Glaswerke Ilmenau GmbH:lle (jäljempänä TGI) myönnettyjen valtiontukien valvontamenettelyihin liittyviin asiakirjoihin.

 Asiaa koskevat oikeussäännöt

2        EY 255 artiklassa taataan kaikille unionin kansalaisille sekä kaikille luonnollisille henkilöille, jotka asuvat jossain jäsenvaltiossa, tai kaikille oikeushenkilöille, joilla on sääntömääräinen kotipaikka jossain jäsenvaltiossa, oikeus tutustua Euroopan parlamentin, neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission asiakirjoihin neuvoston yleisen tai yksityisen edun mukaisista syistä määrittämien periaatteiden ja edellytysten mukaisesti.

3         Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, s. 43) on annettu EY 255 artiklan 2 kohdan nojalla.

4        Kyseisen asetuksen 4, 6 ja 11 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

”(4)      Tämän asetuksen tarkoituksena on antaa yleisön oikeudelle tutustua asiakirjoihin mahdollisimman täysimääräinen vaikutus ja määritellä sitä koskevat yleiset periaatteet ja rajoitukset EY:n perustamissopimuksen 255 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

– –

(6)      Laajempi mahdollisuus tutustua asiakirjoihin olisi myönnettävä tapauksissa, joissa toimielimet toimivat lainsäätäjinä, myös silloin kun ne toimivat siirretyn toimivallan nojalla, kuitenkin siten, että samalla säilytetään toimielinten päätöksenteon tehokkuus. Tällaisten asiakirjojen olisi oltava mahdollisimman laajasti suoraan yleisön tutustuttavissa.

– –

(11)      Toimielinten kaikkien asiakirjojen olisi pääsääntöisesti oltava yleisön tutustuttavissa. Tiettyjä yleisiä ja yksityisiä etuja on kuitenkin suojattava poikkeussäännöksin. Toimielimillä olisi oltava mahdollisuus suojata sisäisiä keskustelujaan ja neuvottelujaan silloin, kun se on välttämätöntä, jotta voidaan turvata toimielinten kyky hoitaa tehtäviään. – –”

5        Asetuksen N:o 1049/2001 1 artiklan, jonka otsikko on ”Tarkoitus”, a alakohdassa säädetään, että asetuksen tarkoituksena on ”määritellä ne julkiseen tai yksityiseen etuun perustuvat periaatteet, edellytykset ja rajoitukset, jotka koskevat EY:n perustamissopimuksen 255 artiklassa tarkoitettua oikeutta tutustua Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission, jäljempänä ’toimielimet’, asiakirjoihin, siten, että taataan mahdollisimman laaja oikeus tutustua asiakirjoihin”.

6        Saman asetuksen 2 artiklan, jonka otsikko on ”Asiakirjoihin tutustumiseen oikeutetut ja soveltamisala”, 1 kohdassa annetaan jokaiselle unionin kansalaiselle sekä jokaiselle luonnolliselle henkilölle, joka asuu jossain jäsenvaltiossa, sekä jokaiselle oikeushenkilölle, jolla on sääntömääräinen kotipaikka jossain jäsenvaltiossa, oikeus tutustua toimielinten asiakirjoihin ”tässä asetuksessa määriteltyjen periaatteiden, edellytysten ja rajoitusten mukaisesti”. Tämän saman artiklan 3 kohdassa säädetään, että tätä asetusta sovelletaan kaikkiin toimielimen hallussa oleviin asiakirjoihin, toisin sanoen toimielimen laatimiin tai sen vastaanottamiin ja sen hallussa oleviin asiakirjoihin ”kaikilla Euroopan unionin toiminnan aloilla”.

7        Asetuksen N:o 1049/2001 3 artiklan a alakohdassa säädetään, että tässä asetuksessa tarkoitetaan ”asiakirjalla” ”mitä tahansa tallennetta (paperille tulostettua tai sähköisessä muodossa tallennettua tekstiä taikka ääni- tai kuvatallennetta tai audiovisuaalista tallennetta), joka koskee toimielimen vastuualueeseen kuuluvia politiikkoja, toimintaa ja päätöksiä”.

8        Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklassa, jonka otsikko on ”Poikkeukset”, säädetään seuraavaa:

”– –

2.      Toimielimet kieltäytyvät antamasta tutustuttavaksi asiakirjaa, jonka sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi:

–        – –

–        tuomioistuinkäsittelyn ja oikeudellisen neuvonannon suojaa;

–        tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suojaa;

jollei ylivoimainen yleinen etu edellytä ilmaisemista.

3.      Asiakirjaa, jonka toimielin on laatinut sisäiseen käyttöön tai jonka se on vastaanottanut ja joka liittyy asiaan, josta toimielin ei ole tehnyt päätöstä, ei anneta tutustuttavaksi, jos asiakirjan sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi vakavasti toimielimen päätöksentekomenettelyä, jollei ylivoimainen yleinen etu edellytä ilmaisemista.

Tutustuttavaksi ei anneta asiakirjaa, joka sisältää sisäiseen käyttöön tarkoitettuja mielipiteitä osana asianomaisen toimielimen neuvotteluja ja alustavia keskusteluja päätöksen tekemisen jälkeenkään, jos asiakirjan sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi vakavasti toimielimen päätöksentekomenettelyä, jollei ylivoimainen yleinen etu edellytä ilmaisemista.

– –

6.      Jos vain osaan pyydetystä asiakirjasta voidaan soveltaa poikkeusta, muut asiakirjan osat luovutetaan.

7.      Edellä 1–3 kohdassa säädettyjä poikkeuksia sovelletaan ainoastaan niin kauan kuin suojelu on asiakirjan sisällön kannalta perusteltua. – –”

9        Asetuksen N:o 1049/2001 6 artiklan, jonka otsikko on ”Hakemukset”, 1 kohdassa säädetään, että ”hakemus saada tutustua asiakirjoihin on esitettävä – – riittävän täsmällisesti, jotta asiakirja on toimielimen tunnistettavissa ” ja että ”hakijan ei tarvitse perustella hakemusta”. Mainitun artiklan 2 kohdassa säädetään, että ”jos hakemus ei ole riittävän täsmällinen, toimielin pyytää hakijaa täsmentämään hakemustaan ja avustaa hakijaa tässä”. Saman artiklan 3 kohdassa säädetään, että ”jos hakemus koskee erittäin pitkää asiakirjaa tai erittäin suurta määrää asiakirjoja, kyseinen toimielin voi neuvotella hakijan kanssa epävirallisesti kohtuullisen ratkaisun löytämiseksi”.

10      EY:n perustamissopimuksen [88] artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 659/1999 (EYVL L 83, s. 1) määritellään menettelyt, joita sovelletaan komission käyttäessä sille EY 88 artiklassa myönnettyä toimivaltaa lausua valtiontukien soveltuvuudesta yhteismarkkinoille.

11      Asetuksen N:o 659/1999 20 artiklassa, jonka otsikko on ”Asianomaisten osapuolten oikeudet”, säädetään seuraavaa:

”1.      Asianomaiset osapuolet voivat 6 artiklan mukaisesti tehdä huomautuksia muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevasta komission päätöksestä. Asianomaisille osapuolille, jotka ovat tehneet tällaisia huomautuksia, ja kaikille yksittäisen tuen saajille toimitetaan jäljennös komission 7 artiklan mukaisesti tekemästä päätöksestä.

2.      Asianomaiset osapuolet voivat toimittaa komissiolle tietoja oletetuista sääntöjenvastaisista tuista ja tuen väärinkäytöstä. Jos komissio katsoo, että sillä ei saamiensa tietojen perusteella ole riittävää syytä ottaa kantaa asiaan, se ilmoittaa tästä asianomaiselle osapuolelle. Jos komissio tekee päätöksen asiassa, jota toimitetut tiedot koskevat, se toimittaa jäljennöksen päätöksestä asianomaiselle osapuolelle.

3.      Asianomaiset osapuolet voivat pyynnöstään saada jäljennöksen 4 artiklan, 7 artiklan, 10 artiklan 3 kohdan ja 11 artiklan mukaisista päätöksistä.”

 Asian taustalla olevat tosiseikat

12      Saksan liittotasavalta ilmoitti 1.12.1998 päivätyllä kirjeellä komissiolle TGI:n taloudellisen aseman lujittamiseen tähtäävistä eri toimenpiteistä, joita olivat osittainen maksusta vapauttaminen ja pankkilaina.

13      Komissio aloitti 4.4.2000 kyseistä vapauttamista ja mainittua lainaa koskevan, EY 88 artiklan 2 kohdassa määrätyn muodollisen tutkintamenettelyn, joka rekisteröitiin numerolla C 19/2000.

14      Komissio katsoi 12.6.2001 tekemässään päätöksessä, jossa se tarkasteli ainoastaan maksusta vapauttamista koskevaa toimenpidettä, että tämä toimenpide oli yhteismarkkinoille soveltumaton valtiontuki. TGI riitautti tämän päätöksen nostamalla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa 28.8.2001 kumoamiskanteen, joka hylättiin asiassa T-198/01, Technische Glaswerke Ilmenau vastaan komissio, 8.7.2004 annetulla tuomiolla (Kok., s. II‑2717), joka pysytettiin yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-404/04 P 11.1.2007 antamalla tuomiolla.

15      Komissio aloitti 3.7.2001 EY 88 artiklan 2 kohdan mukaisen toisen muodollisen tutkintamenettelyn, joka kirjattiin numerolla C 44/2001 ja joka koski muun muassa pankkilainaa.

16      TGI esitti 24.10.2001 päivätyllä kirjeellään toista muodollista tutkintamenettelyä koskevat huomautuksensa ja pyysi komissiolta saada tutustua asiakirja-aineiston siihen osaan, joka ei ollut luottamuksellinen, sekä esittää tämän jälkeen uusia huomautuksia. Komissio hylkäsi tämän hakemuksen 23.11.2001 päivätyllä kirjeellään.

17      TGI pyysi 1.3.2002 päivätyssä kirjeessään asetuksen N:o 1049/2001 perusteella, että se saisi tutustua kaikkiin niihin asiakirjoihin, jotka sisältyivät komission asiakirja-aineistoihin, jotka koskivat TGI:tä koskevia tukiasioita, ja etenkin numerolla C 44/2001 rekisteröityä asiaa ja myös kaikkiin niihin asiakirjoihin, jotka sisältyivät komission asiakirja-aineistoihin, jotka koskivat Schott Glas ‑yritykselle myönnettyjä valtiotukia, muihin yrityksiin liittyviä liikesalaisuuksia lukuun ottamatta.

18      Komissio hylkäsi asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen 27.3.2002 päivätyllä kirjeellään, ja se totesi muun muassa, että pyydettyihin asiakirjoihin sovellettiin asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdassa säädettyä poikkeusta. Komissio täsmensi myös, että TGI:tä koskevat asiakirjat ovat asiakirjoja, jotka ovat osa numerolla C 44/2001 rekisteröityä asiaa, jota koskeva muodollinen tutkintamenettely oli vireillä.

19      TGI teki 15.4.2002 päivätyssä, komission pääsihteerille osoitetussa kirjeessään asetuksen N:o 1049/2001 7 artiklan 2 kohdan nojalla asiakirjoihin tutustumista koskevan uudistetun hakemuksen.

20      Komission pääsihteeri hylkäsi riidanalaisella päätöksellä tämän tutustumishakemuksen vahvistaen näin TGI:lle jo osoitetun kielteisen päätöksen siitä syystä, että näiden eri asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaiseminen voisi vahingoittaa tarkastus- ja tutkintatoimien tarkoitusten suojaa. Tästä tutustumisoikeudesta tehtävästä poikkeuksesta säädetään nimenomaisesti asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa.

21      Riidanalaisessa päätöksessä todetaan lisäksi TGI:n hakemuksesta, jossa se oli pyytänyt saada tutustua erääseen asiakirjaan, joka sisälsi erästä Schott Glasin hanketta koskevan yksityiskohtaisen kuvauksen, että sillä, että annettaisiin mahdollisuus tutustua tähän asiakirjaan, saatettaisiin vahingoittaa vakavasti tämän yhtiön kaupallisia etuja ja että tämä etu oli nimenomaisesti suojattu tutustumisoikeudesta kyseisen asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa säädetyllä poikkeuksella. Samassa päätöksessä täsmennetään lisäksi, että mahdollisuutta antaa pyydettyjen asiakirjojen ne osat, joita poikkeukset eivät koskeneet, oli tutkittu, mutta että oli käynyt ilmi, ettei näitä asiakirjoja voitu jakaa luottamuksellisiin ja ei-luottamuksellisiin osiin. Lopuksi siinä mainitaan myös, että kyseisten asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaisemista ei voitu perustella minkäänlaisella ylivoimaisella yleisellä edulla.

22      Komissio teki asiaa nro C 44/2001 koskevan toisen muodollisen tutkintamenettelyn päätteeksi 2.10.2002 päätöksen C(2002) 2147 lopullinen, jossa se katsoi muun muassa, että TGI:lle myönnetty pankkilaina oli yhteismarkkinoille soveltumaton valtiontuki. TGI riitautti tämän päätöksen nostamalla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa 17.12.2002 kumoamiskanteen (asia T-378/02), mutta tämä asia määrättiin 16.5.2007 poistettavaksi rekisteristä.

 Oikeudenkäyntimenettely ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa ja valituksenalainen tuomio

23      TGI nosti 8.8.2002 ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon jätetyllä kannekirjelmällä kanteen, jossa se vaati riidanalaisen päätöksen kumoamista paitsi siltä osin kuin viimeksi mainitulla evättiin oikeus saada tutustua asiakirjoihin, jotka liittyivät suoraan Schott Glasia koskevaan vireillä olevaan valtiontukien valvontamenettelyyn. Ruotsin kuningaskunta ja Suomen tasavalta hyväksyttiin väliintulijoiksi tukemaan TGI:n vaatimuksia.

24      Komissio puolestaan vaati Schott Glasin tukemana, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin hylkäisi kanteen perusteettomana.

25      Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin yhtäältä jätti valituksenalaisella tuomiolla kanteen tutkittavaksi ottamatta siltä osin kuin siinä vaadittiin kumoamaan tehdyksi väitetty implisiittinen kielteinen päätös, joka koski hakemusta saada tutustua asiakirjoihin, jotka liittyivät ”Jenaer Schott Glasin yksityistämisen yhteydessä lopetettuun tukimenettelyyn”, ja toisaalta se kumosi riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin sillä evättiin oikeus tutustua TGI:lle myönnettyjen valtiontukien valvontamenettelyyn liittyviin asiakirjoihin.

26      Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi TGI:n asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan, joka koskee asiakirjoihin tutustumista koskevasta oikeudesta tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suojan vuoksi tehtävää poikkeusta, rikkomiseen liittyvästä kanneperusteesta aluksi valituksenalaisen tuomion 76 kohdassa, että tutustumishakemuksessa tarkoitetut asiakirjat liittyivät todella kyseisen asetuksen 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettuihin ”tutkintatoimiin”, minkä jälkeen se katsoi tuomion 77 kohdassa, että ainoastaan se seikka, että asiakirja koskee poikkeuksella suojattua etua, ei riittänyt perusteluksi poikkeuksen soveltamiselle. Se lisäsi, että tällainen soveltaminen voidaan lähtökohtaisesti perustella vain siinä tapauksessa, että toimielin on etukäteen arvioinut ensinnäkin sitä, aiheutuuko asiakirjaan tutustumisesta konkreettisesti ja tosiasiallisesti haittaa suojatulle edulle, ja toiseksi sitä, että niissä tilanteissa, joita kyseisen asetuksen 4 artiklan 2 ja 3 kohta koskevat, ei ole olemassa ylivoimaista yleistä etua, joka edellyttäisi pyydetyn asiakirjan sisältämien tietojen ilmaisemista. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin päätteli tästä, että tutkiminen, joka toimielimen on poikkeusta soveltaakseen lähtökohtaisesti suoritettava, on tehtävä konkreettisella tavalla, ja sen on ilmettävä päätöksen perusteluista.

27      Tämän jälkeen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin täsmensi valituksenalaisen tuomion 78 kohdassa asetuksesta N:o 1049/2001 ilmenevän, että kaikkia sen 4 artiklan 1–3 kohdassa mainittuja poikkeuksia on sovellettava ”asiakirjaan”. Tässä samassa kohdassa se totesi myös asiassa T-2/03, Verein für Konsumenteninformation vastaan komissio, 13.4.2005 annetun tuomion (Kok., s. II-1121) 70 kohtaan viitaten, että jokainen hakemuksessa tarkoitettu asiakirja on siis tutkittava konkreettisesti.

28      Vielä tähän viimeksi mainittuun tuomioon viitaten ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin korosti valituksenalaisen tuomion 79 kohdassa, että ainoastaan konkreettinen asiakirjakohtainen tutkiminen – abstraktin ja yleisen tutkimisen sijaan – voi mahdollistaa sen, että toimielin arvioi, onko hakijalle mahdollista myöntää asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohdan mukainen oikeus tutustua asiakirjojen osiin, ja että tutustumisoikeudesta tehtävien poikkeusten ajallisen soveltamisen osalta kyseisen asetuksen 4 artiklan 7 kohdassa säädetään, että mainitun artiklan 1–3 kohdassa säädettyjä poikkeuksia sovelletaan ainoastaan niin kauan kuin suojelu on ”asiakirjan sisällön” kannalta perusteltua. Tämän jälkeen se katsoi kyseisen tuomion 80 kohdassa, että tässä tapauksessa riidanalaisen päätöksen perusteluista ei ilmennyt, että komissio olisi arvioinut tutustumishakemuksessa tarkoitettujen asiakirjojen sisältöä konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti.

29      Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi lisäksi valituksenalaisen tuomion 85 kohdassa, että toimielimen velvollisuudessa arvioida konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti tutustumishakemuksessa tarkoitettujen asiakirjojen sisältöä on kyse periaatteellisesta ratkaisusta, jota sovelletaan kaikkiin asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1–3 kohdassa mainittuihin poikkeuksiin riippumatta siitä, mihin alaan pyydetyt asiakirjat liittyvät, olipa kyse sitten kartellialasta tai julkisten tukien valvonnan alasta.

30      Valituksenalaisen tuomion 86 kohdassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kuitenkin lisäsi tähän, että mainittu tutkiminen voi olla tarpeetonta silloin, kun käsiteltävänä olevaan asiaan liittyvien erityisten olosuhteiden vuoksi on selvää, että oikeus tutustua asiakirjoihin on evättävä tai päinvastoin myönnettävä. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen mukaan näin voisi olla erityisesti silloin, jos jokin poikkeus tutustumisoikeudesta koskee selvästi joko tiettyjä asiakirjoja kokonaisuudessaan, tai käänteisesti, jos asiakirjoihin on selvästi mahdollista tutustua kokonaisuudessaan, taikka jos komissio on jo arvioinut asiakirjoja konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti samankaltaisissa olosuhteissa.

31      Tutkiakseen, kuten valituksenalaisen tuomion 87 kohdassa todetaan, koskiko TGI:n hakemus asiakirjoja, joiden osalta tapauksen olosuhteista johtuen ei ollut tarpeen suorittaa tällaista konkreettista ja asiakirjakohtaista tutkimista, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi kyseisen tuomion 88 kohdassa, että komissio perusteli tarkastus- ja tutkintatoimien tarkoitusten suojaan perustuvan poikkeuksen soveltamista riidanalaisessa päätöksessä vetoamalla siihen, että vireillä olevissa tutkimuksissa, jotka koskevat valtiontuen yhteensopivuutta yhteismarkkinoille, on välttämätöntä, että komissio, jäsenvaltio ja asianomaiset yritykset tekevät lojaalia yhteistyötä ja että niiden välillä vallitsee keskinäinen luottamus, jotta eri ”osapuolet” voivat esittää kantansa vapaasti, ja siihen, että näihin tutkimuksiin liittyvien asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaisemisella ”voidaan vaarantaa kyseistä vuoropuhelua ja siten haitata – – kantelun käsittelyä”.

32      Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi valituksenalaisen tuomion 89 kohdassa, että näin yleisellä arvioinnilla, jota sovelletaan hallintomenettelyn koko asiakirja-aineistoon, joka liittyy TGI:lle myönnettyjen valtiontukien valvontamenettelyihin, ei osoiteta, että asiaan liittyisi erityisiä olosuhteita, joiden johdosta olisi mahdollista katsoa, ettei kyseisen hallintomenettelyn asiakirja-aineiston muodostavien asiakirjojen osalta ollut tarpeen suorittaa konkreettista ja asiakirjakohtaista tutkimista. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen mukaan kyseisellä arvioinnilla ei varsinkaan näytetä toteen sitä, että tutustumisoikeudesta tehtävä poikkeus kattaisi nämä asiakirjat selvästi kokonaisuudessaan.

33      Valituksenalaisen tuomion 92 kohdassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin piti lisäksi paradoksaalisena vetoamista komission, jäsenvaltion ja ”asianomaisten yritysten” väliseen vilpittömän ja suoran vuoropuhelun tarpeeseen lojaalin kilpailun ja keskinäisen luottamuksen ilmapiirissä siinä tarkoituksessa, että nimenomaan yhdeltä näistä asianomaisista ”osapuolista” evätään oikeus tutustua mihinkään tietoihin, jotka koskevat suoraan itse käsittelyn kohdetta.

34      Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin päätti lopuksi valituksenalaisen tuomion 100 kohdassa, että väite, joka koskee sitä, ettei tutustumishakemuksessa tarkoitettuja asiakirjoja ollut tutkittu konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti, oli hyväksyttävä, ja että komissio teki siten oikeudellisen virheen, kun se epäsi ehdottomasti TGI:ltä tutustumisoikeuden. Näin ollen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi valituksenalaisen tuomion tuomiolauselman 1 kohdassa, että komissio oli rikkonut asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohtaa ja että riidanalainen päätös oli näin ollen kumottava siltä osin kuin siinä evättiin oikeus tutustua TGI:lle myönnettyjen tukien valvontamenettelyihin liittyviin asiakirjoihin, eikä kantajan ja Ruotsin kuningaskunnan esittämiä muita kumoamisperusteita ollut tarpeen tutkia. Lisäksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin määräsi kyseisen tuomion tuomiolauselman 3 kohdassa, että komission oli vastattava omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvattava kolme neljäsosaa TGI:lle aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista.

 Asianosaisten ja väliintulijoiden vaatimukset unionin tuomioistuimessa

35      Komissio vaatii muutoksenhaussaan yhtäältä valituksenalaisen tuomion kumoamista siltä osin kuin sillä kumotaan riidanalainen päätös ja toisaalta TGI:n velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

36      TGI, Suomen tasavalta ja Ruotsin kuningaskunta vaativat, että valitus hylätään. Ne vaativat lisäksi, että komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

37      Tanskan kuningaskunta on yhteisöjen tuomioistuimen presidentin 4.3.2008 antamalla määräyksellä hyväksytty työjärjestyksen 93 artiklan 7 kohdan mukaisesti väliintulijaksi tukemaan TGL:n vaatimuksia, eli että sillä on lupa esittää huomautuksensa vain suullisessa käsittelyssä.

 Valitus

38      Komissio esittää valituksensa tueksi viisi valitusperustetta. Niistä ensimmäinen perustuu asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan virheelliseen tulkintaan, toinen lainsäätäjän tahdon noudattamatta jättämiseen, kolmas tämän asetuksen 4 artiklan sanamuodon sivuuttamiseen, neljäs EY 255 artiklan rikkomiseen, kun otetaan huomioon kyseisen asetuksen säännökset ja tarkoitus ja viides valituksenalaisessa tuomiossa oleviin muihin oikeudellisiin virheisiin.

39      Komission esittämä ensimmäinen peruste, jonka mukaan asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohtaa on tulkittu virheellisesti, jakautuu kahteen osaan.

 Asianosaisten ja väliintulijoiden lausumat

40      Komissio moittii ensimmäisen valitusperusteensa ensimmäisessä osassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta siitä, että se on tulkinnut asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohtaa väärin katsoessaan valituksenalaisen tuomion 87–89 kohdassa, ettei ”asiaan liittynyt sellaisia erityisiä olosuhteita”, kuten kyseisen tuomion 86 kohdassa todetaan, joiden johdosta olisi mahdollista katsoa, ettei TGI:n kyseisen asetuksen nojalla tekemässä hakemuksessa tarkoitettuja asiakirjoja ollut tarpeen tutkia konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti.

41      Komission mukaan olemassa on hyvinkin sellaisia ”asiaan liittyviä erityisiä olosuhteita”, joiden vuoksi oli selvää, että TGI:n hakema oikeus piti evätä. Se katsoo tältä osin, että muiden asianomaisten kuin asianomaisen jäsenvaltion oikeutta tutustua asiakirja-aineistoon valtiontukimenettelyissä on, kuten unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, pidettävä ”asiaan liittyvänä erityisenä olosuhteena” tai muuten asetus N:o 1049/2001 olisi ristiriidassa kyseisen oikeuskäytännön kanssa.

42      Tästä seuraa komission mukaan, että ”asiaan liittyvät erityiset olosuhteet” osoittavat selvästi, että oikeus tutustua ”kaikkiin asiakirjoihin, jotka sisältyvät komission asiakirja-aineistoihin kaikissa TGI-yritystä koskevissa tukiasioissa”, oli syytä evätä ilman, että kyseiset asiakirjat olisi ensin pitänyt konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti tutkia, ja että viimeksi mainittuihin voitiin kaikin puolin soveltaa asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdassa säädettyä poikkeusta tutustumisoikeudesta.

43      Lisäksi komissio väittää, että valituksenalaisen tuomion 86 ja 89 kohta ovat keskenään ristiriitaisia. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin etsii viimeksi mainitussa kohdassa todistetta erityisten olosuhteiden olemassaolosta osoittaakseen, ettei asiakirjojen konkreettinen ja asiakirjakohtainen tutkiminen ole tarpeen, vaikka se on 86 kohdassa todennut, että näiden olosuhteiden on oltava selviä ja ettei niitä ole näytettävä toteen.

44      TGI ja Tanskan kuningaskunnan, Suomen tasavallan sekä Ruotsin kuningaskunnan hallitukset väittävät, etteivät komission ensimmäisen valitusperusteensa ensimmäisessä osassa esittämät perustelut ole perusteltuja ja että ne näin ollen on hylättävä.

45      TGI katsoo, ettei se, ettei muilla asianomaisilla kuin asianomaisella jäsenvaltiolla ole oikeutta tutustua asiakirja-aineistoon valtiontukien valvontamenettelyissä, sinänsä ole esteenä asetukseen N:o 1049/2001 perustuvalle tutustumisoikeudelle. Se toteaa, ettei se, että kyse on valtiontukien valvontamenettelyyn liittyvistä asiakirjoista, oikeuta minkäänlaiseen erityiskohteluun. Samalla tavoin se seikka, että mainituille asianomaisille tunnusteta asetuksessa N:o 659/1999 minkäänlaista oikeutta tutustua asiakirja-aineistoon tämän tyyppisissä menettelyissä, ei sekään ole riittävän erityinen olosuhde, jotta asetuksen N:o 1049/2001 perusteella jätetyssä tutustumishakemuksessa tarkoitettuja asiakirjoja ei voitaisi tutkia asiakirjakohtaisesti.

46      TGI täsmentää lisäksi, että ”asiaan liittyvien erityisten olosuhteiden” on mentävä sitä pelkkää olosuhdetta pidemmälle, että kyseinen asia liittyy valtiontukialaan. TGI:n mukaan kyse on oltava ”asiaan liittyvistä” erityisistä olosuhteista, eikä yleensä valtiontukialalla tavattavista yleisistä olosuhteista. Päinvastainen merkitsisi valtiontukien valvontamenettelyissä sovellettavaa ryhmäpoikkeusta ja näin ollen siitä, ettei asetusta N:o 1049/2001 sovelleta näissä menettelyissä, minkä komissio on TGI:n mukaan kiistänyt.

47      Suomen tasavalta puolestaan lisää, että merkitystä ei ole sillä, onko hakija valtiontuen saaja vai kuka tahansa muu asetuksen N:o 1049/2001 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu henkilö. Koska viimeksi mainittua säännöstä sovelletaan erotuksetta kaikkiin tutustumishakemuksiin, tuensaaja ei ole sen perusteella muita hakijoita heikommassa asemassa hakemusta, jossa pyydetään oikeutta saada tutustua valtiontukien valvontamenettelyyn liittyviin asiakirjoihin.

48      Ruotsin kuningaskunta väittää, että asetuksella N:o 1049/2001 taattu avoimuusperiaate ja puolustautumisoikeuksia koskeva periaate, johon oikeus saada tutustua asiakirja-aineistoon valtiontukien valvontamenettelyssä kuuluu, ovat kaksi toisistaan erillistä periaatetta, joilla ei pyritä samaan tavoitteeseen, ja ettei oikeuskäytännöllä, joka liittyy puolustautumisoikeuksiin näissä menettelyissä, voi olla merkitystä käsiteltäessä kyseisen asetuksen perusteella esitettyä hakemusta saada tutustua toimielinten asiakirjoihin.

49      TGI katsoo lisäksi, että komission tehtäviin kuului näyttää erityisten olosuhteiden olemassaolo toteen, sillä juuri se oli vedonnut siitä pääsäännöstä tehtävään poikkeukseen, jonka mukaan tutustumishakemuksessa tarkoitetut asiakirjat on tutkittava konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tehtäviin ei näin ollen kuulu viran puolesta tutkia, ovatko tällaiset olosuhteet olemassa.

 Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta

50      Aluksi on syytä todeta, että TGI:n esittämä hakemus koskee koko sitä hallintomenettelyn asiakirja-aineistoa, joka liittyy sille myönnettyjä valtiontukia koskevaan valvontamenettelyyn.

51      On tärkeää muistuttaa, että asetuksella N:o 1049/2001, joka on annettu EY 255 artiklan 2 kohdan nojalla, pyritään, kuten sen neljännestä perustelukappaleesta ja sen 1 artiklasta ilmenee, myöntämään yleisölle mahdollisimman laaja oikeus tutustua toimielinten asiakirjoihin. Kyseisestä asetuksesta, erityisesti sen 11 perustelukappaleesta ja sen 4 artiklasta, jossa säädetään tätä koskevasta poikkeusjärjestelmästä, ilmenee myös, että tähän tutustumisoikeuteen sovelletaan kuitenkin tiettyihin yleiseen tai yksityiseen etuun liittyviin syihin perustuvia rajoituksia.

52      Nyt esillä olevassa asiassa komissio kieltäytyi nimenomaisesti toimittamasta TGI:lle sille myönnettyjä valtiontukia koskeviin valvontamenettelyihin liittyviä asiakirjoja vedoten asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa luetelmakappaleessa säädettyyn, tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suojaan perustuvaan poikkeukseen tutustumisoikeudesta. Kuten valituksenalaisen tuomion 76 kohdasta ilmenee, nämä asiakirjat, sellaisina kuin ne mainitaan TGI:n tämän asetuksen nojalla esittämässä hakemuksessa, liittyvät todella mainitussa säännöksessä tarkoitettuihin ”tutkintatoimiin”.

53      Sen perustelemiseksi, että toimielin päättää olla antamatta tutustuttavaksi asiakirjaa, jonka sisältämien tietojen ilmaisemista on pyydetty, ei lähtökohtaisesti riitä, että tämä asiakirja kuuluu jonkin asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdassa mainitun toiminnan alaan. Kyseisen toimielimen on esitettävä myös selityksiä siitä, millä tavoin tähän asiakirjaan tutustuminen voisi konkreettisesti ja tosiasiallisesti loukata etua, jota suojataan tässä säännöksessä säädetyllä poikkeuksella (ks. yhdistetyt asiat C-39/05 P ja C-52/05 P, Ruotsi ja Turco v. neuvosto, tuomio 1.7.2008, Kok., s. I‑4723, 49 kohta).

54      Unionin tuomioistuin on joka tapauksessa myöntänyt, että kyseinen yhteisön toimielin voi käyttää tältä osin perusteluina yleisiä olettamia, joita sovelletaan tiettyihin asiakirjojen luokkiin, koska samankaltaiset yleisluonteiset toteamukset saattavat olla sovellettavissa luonteeltaan samanlaisia asiakirjoja koskeviin tiedonsaantipyyntöihin (ks. em. yhdistetyt asiat Ruotsi ja Turco v. neuvosto, tuomion 50 kohta).

55      Valtiontukien valvontamenettelyissä tällaiset yleiset olettamat voivat perustua asetukseen N:o 659/1999 ja oikeuskäytäntöön, joka liittyy oikeuteen tutustua komission hallintomenettelyn asiakirjavihkoon liittyviin asiakirjoihin. Tässä suhteessa on muistutettava, että asetuksella N:o 659/1999 pyritään sen toisen perustelukappaleen mukaan koontamaan komission EY 88 artiklan soveltamista koskeva yhtenäinen käytäntö, joka on kehitetty ja omaksuttu oikeuskäytännön mukaisesti.

56      Asetuksessa N:o 659/1999 ja varsinkaan sen 20 artiklassa ei säädetä, että asianomaisilla olisi oikeus tutustua komission hallintomenettelyn asiakirja-aineistossa oleviin asiakirjoihin EY 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti aloitetun valvontamenettelyn yhteydessä.

57      Kyseisen asetuksen 6 artiklan 2 kohdassa sitä vastoin säädetään, että komission kyseisen valvontamenettelyn yhteydessä saamat huomautukset toimitetaan asianomaiselle jäsenvaltiolle, jolla on tämän jälkeen mahdollisuus vastata näihin huomautuksiin määräajassa. Valtiontukien valvontamenettely on näet sen systematiikka huomioon ottaen tuen myöntämisestä vastuussa olevaa jäsenvaltiota vastaan aloitettu menettely, eikä komissiolla ole oikeutta käyttää lopullisessa päätöksessään tietoja, joista jäsenvaltio ei ole voinut esittää näkemyksiään, puolustautumisoikeuksia loukkaamatta (yhdistetyt asiat C-74/00 P ja C-75/00 P, Falck ja Acciaierie di Bolzano v. komissio, tuomio 24.9.2002, Kok., s. I‑7869, 81 kohta).

58      Edellä esitetystä seuraa, että tuen myöntämisestä vastuussa olevaa jäsenvaltiota lukuun ottamatta asianomaisilla ei valtiontukien valvontamenettelyssä ole oikeutta tutustua komission hallintomenettelyn asiakirja-aineistossa oleviin asiakirjoihin. Tämä seikka on syytä ottaa huomioon asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa säädettyä poikkeusta tulkittaessa. Jos nämä asianomaiset nimittäin voisivat asetuksen N:o 1049/2001 perusteella saada oikeuden tutustua komission hallintomenettelyn asiakirja-aineistossa oleviin asiakirjoihin, valtiontukien valvontamenettelyjärjestelmä vaarantuisi.

59      On tosin totta, että oikeus tutustua hallintomenettelyn asiakirja-aineistoon EY 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti aloitetussa valvontamenettelyssä ja asetukseen N:o 1049/2001 perustuva oikeus tutustua asiakirjoihin eroavat oikeudellisesti toisistaan, mutta ne johtavat tästä huolimatta toiminnalliselta kannalta katsoen toisiinsa rinnastettaviin tilanteisiin. Oikeus tutustua asiakirjoihin mahdollistaa tämän oikeuden myöntämisen oikeudellisesta perustasta riippumatta sen, että asianomaiset voivat saada kaikki komissiolle esitetyt huomautukset ja asiakirjat ja että ne voivat tarvittaessa ottaa niihin kantaa omissa huomautuksissaan, mikä saattaa muuttaa tämän menettelyn luonnetta.

60      Lisäksi on tärkeää täsmentää, että, toisin kuin tapauksissa, kuten edellä mainituissa yhdistetyissä asioissa Ruotsi ja Turco vastaan neuvosto, joissa yhteisön toimielimet toimivat lainsäätäjänä ja joissa asiakirjoihin pitäisi asetuksen N:o 1049/2001 kuudennen perustelukappaleen nojalla myöntää laajempi tutustumisoikeus, valtiontukien valvontamenettelyihin liittyvät, TGI:n pyytämien kaltaiset asiakirjat liittyvät sellaisiin hallinnollisiin toimintoihin, jotka on EY 88 artiklalla erityisesti annettu kyseisten toimielinten hoidettaviksi.

61      Kaikesta edellä lausutusta seuraa, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen olisi pitänyt valituksenalaisessa tuomiossa asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa säädettyä poikkeusta tulkitessaan ottaa huomioon se seikka, ettei muilla asianomaisilla kuin kyseisellä jäsenvaltiolla ole valtiontukien valvontamenettelyissä oikeutta tutustua komission hallintomenettelyn asiakirja-aineistossa oleviin asiakirjoihin, ja että sen olisi näin ollen pitänyt hyväksyä yleinen olettama, jonka mukaan hallintomenettelyn asiakirja-aineistossa olevien asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaa lähtökohtaisesti tutkintatoimien tarkoitusten suojaa.

62      Tällä yleisellä olettamalla ei suljeta pois asianomaisten oikeutta osoittaa, että tietty asiakirja, jonka sisältämien tietojen ilmaisemista on pyydetty, ei kuulu kyseisen olettaman alaan tai että olemassa on sellainen asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ylivoimainen yleinen etu, joka oikeuttaa ilmaisemaan kyseisen asiakirjan sisältämät tiedot.

63      Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt virheen asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmatta luetelmakohtaa tulkitessaan, koska se ei ole ottanut kyseistä seikkaa huomioon ja koska se on valituksenalaisen tuomion 87–89 kohdassa virheellisesti katsonut, ettei sen käsiteltävänä olleessa asiassa ollut ilmeisen selvää, että oikeus tutustua TGI:n asetuksen N:o 1049/2001 nojalla esittämässä tutustumishakemuksessa tarkoitettuihin valtiontukien valvontamenettelyihin liittyviin kaikkiin asiakirjoihin oli evättävä, tutkimatta ensin näitä asiakirjoja konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti.

64      Komission ensimmäisen valitusperusteen ensimmäinen osa on näin ollen hyväksyttävä, ja valituksenalainen tuomio on tästä syystä kumottava siltä osin kuin sillä kumottiin riidanalainen päätös, eikä asiassa ole syytä tutkia tämän perusteen toista osaa eikä muitakaan komission valituksensa tueksi esittämiä perusteita.

 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa nostetun kanteen arviointi

65      Kun valituksenalainen tuomio kumotaan, unionin tuomioistuin voi perussääntönsä 61 artiklan ensimmäisen kohdan toisen virkkeen mukaan ratkaista asian itse, jos asia on ratkaisukelpoinen. On todettava, että nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa asia on näin.

66      TGI:n ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa nostamassa kanteessa, siltä osin kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei ole sitä vielä lopullisesti ratkaissut, vaadittiin riidanalaisen päätöksen kumoamista siltä osin kuin sillä evättiin oikeus tutustua TGI:lle myönnettyjä valtiontukia koskevaan valvontamenettelyyn liittyviin asiakirjoihin, ja se perustui siihen, että komissio oli rikkonut asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklaa. Tämä TGI:n kumoamisperuste jakautui useisiin osiin. Ensinnäkin komissio oli evännyt oikeuden tutustua pyydettyihin asiakirjoihin tutkimatta jokaista niistä konkreettisesti. Toiseksi kyseinen toimielin oli väärin käyttänyt perustana oikeuskäytännössä esitettyjä ratkaisuja, jotka koskivat sellaisiin asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden epäämistä, jotka liittyivät jäsenvaltion jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeviin menettelyihin, joita ei voida rinnastaa valtiontukien valvontamenettelyihin. Kolmanneksi komissio oli sivuuttanut oikeuden tutustua asiakirjojen osiin. Neljänneksi kyseisen 4 artiklan 2 kohdassa säädetyssä intressivertailussa olisi pitänyt päätyä siihen, että pyydettyjen asiakirjojen sisältämät tiedot ilmaistaan.

67      Tämän tuomion 61 ja 63 kohdassa todetaan ensimmäisestä osasta, että nyt käsiteltävänä olevassa asiassa komissio on voinut asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannen luetelmakohdan nojalla evätä oikeuden tutustua TGI:n tämän asetuksen perusteella esittämässä tutustumishakemuksessa tarkoitettuihin, valtiontukien valvontamenettelyihin liittyviin kaikkiin asiakirjoihin ja että se saattoi menetellä näin tutkimatta ensin näitä asiakirjoja konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti.

68      Koska kanteesta ei ilmene sellaisia seikkoja, jotka kumoaisivat edellä tämän tuomion 61 kohdassa mainitun yleisen olettaman, TGI ei voi väittää, että komission olisi tehtävä tällainen tutkimus, joten tämä ensimmäinen osa on hylättävä.

69      Edellä lausutusta seuraa, että toinen osa on tehoton. Koska asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa periaatteessa mahdollistetaan valtiontukien valvontamenettelyn asiakirja-aineistossa oleviin asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden epääminen, epäämisen perustelut, jotka saavat vaikutteita myös jäsenvaltiota vastaan käytäviin, jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeviin menettelyihin liittyvistä näkökohdista, eivät voi tehdä epäämisestä sääntöjenvastaista.

70      Kolmas ja neljäs osa puolestaan eivät ole perusteltuja. TGI ei kanteessaan vetoa siihen, että osa sen hakemuksen kohteena olevista asiakirjoista ei kuulunut edellä tämän tuomion 61 kohdassa mainitun yleisen olettaman alaan, eikä se vetoa ylivoimaiseen yleiseen etuun, joka oikeuttaisi kyseisten asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaisemisen. Kuten sen kanteesta ilmenee, se vetoaa vain omaan etuunsa valvontamenettelyjen kohteena olevan valtiontuen saajana.

71      Näin ollen TGI:n ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa nostama kanne, jossa vaaditaan riidanalaisen päätöksen kumoamista siltä osin kuin sillä evätään oikeus tutustua TGI:lle myönnettyjen valtiontukien valvontamenettelyyn liittyviin asiakirjoihin, on hylättävä.

 Oikeudenkäyntikulut

72      Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 122 artiklan ensimmäisessä kohdassa määrätään, että jos valitus on perusteltu ja unionin tuomioistuin ratkaisee itse riidan lopullisesti, se päättää oikeudenkäyntikuluista. Saman työjärjestyksen 69 artiklan, jota työjärjestyksen 118 artiklan nojalla sovelletaan myös muutoksenhakuun, 2 kohdassa määrätään, että asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Kyseisen 69 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan jäsenvaltiot, jotka ovat asiassa väliintulijoina, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

73      Koska komission valitus on hyväksytty ja koska TGI:n ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa nostama kanne on hylättävä, TGI on velvoitettava vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan sekä korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut sekä ensimmäisessä oikeusasteessa että tässä valitusasiassa viimeksi mainitun vaatimusten mukaisesti.

74      Tanskan kuningaskunta, Suomen tasavalta ja Ruotsin kuningaskunta vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (suuri jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

1)      Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-237/02, Technische Glaswerke Ilmenau vastaan komissio, 14.12.2006 antaman tuomion tuomiolauselman 1 ja 3 kohta kumotaan.

2)      Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa nostettu kanne, jossa vaaditaan kumoamaan 28.5.2002 tehty komission päätös siltä osin kuin sillä evättiin oikeus tutustua Technische Glaswerke Ilmenau GmbH:lle myönnettyjen valtiontukien valvontamenettelyyn liittyviin asiakirjoihin, hylätään.

3)      Technische Glaswerke Ilmenau GmbH vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut sekä ensimmäisessä oikeusasteessa että tässä valitusasiassa.

4)      Tanskan kuningaskunta, Suomen tasavalta ja Ruotsin kuningaskunta vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Allekirjoitukset

---

* Oikeudenkäyntikieli: saksa.