1

Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 30.4.2004 asti sovelletun version (jäljempänä vanhat henkilöstösäännöt) 31 artiklassa säädettiin, että avoimissa kilpailuissa menestyneet hakijat, jotka nimittävä viranomainen valitsi valintalautakuntien valintakokeiden perusteella laatimista soveltuvien hakijoiden luetteloista, nimitettiin ura-alueen A virkamiehiksi peruspalkkaluokkaan ja muiden ura-alueiden osalta virkamiehiksi sen viran peruspalkkaluokkaan, johon heidät oli otettu palvelukseen.

2

Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta 22.3.2004 annettu neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 723/2004 (EUVL L 124, s. 1) tuli sen 2 artiklan mukaan voimaan 1.5.2004.

3

Tällä asetuksella otetaan yhteisön henkilöstön osalta käyttöön uusi urajärjestelmä, jossa Euroopan yhteisöjen virkamiesten vanhat ura-alueet A, B, C ja D korvataan hallintovirkamiesten (AD) ja hallintoavustajien (AST) uusilla tehtäväryhmillä.

4

Tämän muutoksen seurauksena henkilöstösääntöjen 1.5.2004 lähtien voimassa olevan version (jäljempänä henkilöstösäännöt) 5 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Näiden henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluvat virat luokitellaan niihin sisältyvien tehtävien luonteen ja vaativuuden mukaan hallintovirkamiesten tehtäväryhmään, jäljempänä ’AD’, ja hallintoavustajien tehtäväryhmään, jäljempänä ’AST’.

2.   Tehtäväryhmässä AD on kaksitoista palkkaluokkaa, jotka vastaavat johto-, suunnittelu- ja tutkimustehtäviä sekä kielten alan ja tieteellisiä tehtäviä. Tehtäväryhmässä AST on yksitoista palkkaluokkaa, jotka vastaavat toimeenpanotehtäviä sekä teknisiä ja toimistotehtäviä.

– –

4.   Eri virkatyyppejä kuvaava taulukko on liitteessä I olevassa A kohdassa. Tämän taulukon perusteella kukin toimielin päättää henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan kuhunkin virkatyyppiin liittyvistä tehtävistä ja toimivaltuuksista.

5.   Samaan tehtäväryhmään kuuluviin virkamiehiin sovelletaan samoja palvelukseen ottamisen ja urakehityksen edellytyksiä.”

5

Henkilöstösääntöjen 31 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Valitut hakijat nimitetään sen kilpailun, jonka he ovat läpäisseet, kilpailuilmoituksessa mainitun tehtäväryhmän palkkaluokkaan.

2.   Virkamiehet voidaan ottaa palvelukseen ainoastaan palkkaluokkiin AST 1 – AST 4 tai AD 5 – AD 8, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 29 artiklan 2 kohdan soveltamista. Toimielin vahvistaa kilpailuilmoituksen palkkaluokan seuraavin perustein:

Toimielinten erityistarpeiden täyttämiseksi myös yhteisön työmarkkinatilanne voidaan ottaa huomioon otettaessa virkamiehiä palvelukseen.

– –”

6

Henkilöstösääntöjen 1.5.2004 lähtien voimassa olevaan versioon sisältyy uusi liite XIII, ”Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavat siirtymätoimenpiteet”, jonka asiaa koskevissa säännöksissä säädetään seuraavaa:

7

Liitteessä XIII olevassa 4 artiklassa säädetään erityisesti seuraavaa:

”Näiden säännösten soveltamiseksi tämän liitteen 1 artiklan ensimmäisessä johdantovirkkeessä tarkoitetuksi määräajaksi:

– –

– –

– –”

8

Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevassa 12 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Viittaukset henkilöstösääntöjen 31 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tehtäväryhmien AST ja AD palkkaluokkiin 1 päivän toukokuuta 2004 ja 30 päivän huhtikuuta 2006 välisenä aikana ovat seuraavat:

2.   Henkilöstösääntöjen 5 artiklan 3 kohtaa ei sovelleta virkamiehiin, jotka on otettu palvelukseen ennen 1 päivää toukokuuta 2004 julkaistuista, kilpailujen perusteella laadituista soveltuvien hakijoiden luetteloista.

3.   Ennen 1 päivää toukokuuta 2006 soveltuvien hakijoiden luetteloon otetut sekä 1 päivän toukokuuta 2004 ja 1 päivän toukokuuta 2006 välisenä aikana palvelukseen otetut virkamiehet luokitellaan:

9

Komissio julkaisi Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä 11.4.2001 ja 18.6.2002 välisenä aikana useita ilmoituksia avoimista kilpailuista, joiden perusteella oli tarkoitus laatia varallaololuetteloita palkkaluokan A7/A6 hallintovirkamiesten (kilpailut KOM/A/6/01, KOM/A/9/01, KOM/A/10/01, KOM/A/1/02, KOM/A/3/02 ja CC/A/12/02), palkkaluokan A8 apulaishallintovirkamiesten (kilpailu KOM/A/2/02) ja palkkaluokan B5/B4 apulaishallintoavustajien (kilpailu KOM B/1/02) myöhempää palvelukseen ottamista varten.

10

Käsiteltävänä olevan asian 17 kantajaa kirjattiin ennen 1.5.2004 soveltuvien hakijoiden eri luetteloihin valintakokeiden perusteella.

11

Kilpailuilmoitusten kohdassa ”Palvelukseen ottaminen” tarkennettiin, että varallaololuetteloon kirjattuja hakijoita otetaan palvelukseen yksiköiden henkilöstötarpeiden mukaan.

12

Kilpailuilmoitusten KOM/A/l/02 ja KOM/A/2/02 D kohdan (Yleistä tietoa) lopussa oli seuraava maininta:

”Komissio on virallisesti toimittanut neuvostolle ehdotuksen henkilöstösääntöjen muuttamiseksi. Ehdotus sisältää muun muassa uuden urajärjestelmän. Tässä kilpailussa hyväksytyille hakijoille voitaisiin näin ollen tarjota virka uusien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti, jos neuvosto on ne hyväksynyt.”

13

Kilpailun KOM/A/3/02 ilmoitukseen sisältyi lähes sama maininta, jossa viitattiin uusien henkilöstösääntöjen säännöksiin.

14

Kilpailujen KOM/A/6/01, KOM/A/9/01 ja KOM/A/10/01 (jäljempänä vuoden 2001 kilpailut) perusteella laaditut soveltuvien hakijoiden luettelot julkaistiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä 19.11.2002 (kilpailu KOM/A/6/01) sekä Euroopan unionin virallisessa lehdessä 8.3.2003 (kilpailu KOM/A/10/01) ja 2.7.2003 (kilpailu KOM/A/9/01).

15

Kirjeissä, joissa vuoden 2001 kilpailut läpäisseille hakijoille tiedotettiin heidän kirjaamisestaan soveltuvien hakijoiden luetteloon, ilmoitettiin, että kyseisen luettelon voimassaolo päättyy 31.12.2003.

16

Komission henkilöstön ja hallinnon pääosasto lähetti joulukuussa 2003 kaikille vuoden 2001 kilpailut läpäisseille hakijoille kirjeen, jossa heille ilmoitettiin, että soveltuvien hakijoiden eri luettelojen voimassaoloa jatkettiin 31.12.2004 asti.

17

Kilpailujen KOM/A/l/02, KOM/A/2/02, KOM/A/3/02, KOM/B/1/02 ja CC/A/12/02 (jäljempänä vuoden 2002 kilpailut) perusteella laaditut soveltuvien hakijoiden luettelot julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 19.12.2003 (kilpailu CC/A/12/02), 23.3.2004 (kilpailut KOM/A/1/02 ja KOM/A/2/02) ja 18.5.2004 (kilpailut KOM/A/3/02 ja KOM/B/1/02).

18

Kantajat nimitettiin koeajalla oleviksi virkamiehiksi päätöksillä, jotka tehtiin 1.5.2004 jälkeen (jäljempänä riidanalaiset päätökset) ja jotka tulivat voimaan 1.5.2004 ja 1.12.2004 välisenä aikana.

19

Riidanalaisissa päätöksissä kantajat luokiteltiin henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti palkkaluokkaan B*3 (kilpailu KOM/B/1/02), A*5 (kilpailu KOM/A/2/02) tai A*6 (kaikki muut kilpailut).

20

Kukin kantaja teki 6.8.2004 ja 21.10.2004 välisenä aikana henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan mukaisen valituksen päätöksestä, jolla hänet nimitettiin koeajalla olevaksi virkamieheksi, sen johdosta, että kyseisessä päätöksessä hänet luokiteltiin henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti alempaan palkkaluokkaan kuin siihen, joka oli ilmoitettu eri kilpailuilmoituksissa.

21

Nimittävä viranomainen hylkäsi kantajien valitukset 21.10.2004 ja 22.12.2004 välisenä aikana tekemillään päätöksillä.

22

Kantajat nostivat nyt käsiteltävänä olevan kanteen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen 3.2.2005 jättämällään kannekirjelmällä.

23

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen neljännen jaoston puheenjohtajan 6.6.2005 antamalla määräyksellä neuvosto hyväksyttiin väliintulijaksi tukemaan komission vaatimuksia.

24

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin päätti 6.10.2006 tekemällään päätöksellä siirtää asian laajennetun neljännen jaoston käsiteltäväksi.

25

Kantajat vaativat, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

26

Komissio vaatii neuvoston tukemana, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

27

Kantajat väittävät kumoamisvaatimustensa tueksi ensinnäkin, että henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohta, jonka perusteella komissio määritti heidän palkkaluokkansa riidanalaisissa päätöksissä, on lainvastainen.

28

Toiseksi kantajat vetoavat siihen, että riidanalaisissa päätöksissä loukataan hyvän hallinnon, huolenpitovelvollisuuden, avoimuuden, luottamuksensuojan, vilpittömän mielen, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjintäkiellon sekä viran ja palkkaluokan vastaavuuden periaatteita.

29

Kantajat väittävät, että henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohta on vanhojen henkilöstösääntöjen 10 artiklan vastainen, loukkaa heidän saavutettuja oikeuksiaan sekä oikeusvarmuuden, taannehtivuuskiellon, yhdenvertaisen kohtelun, syrjintäkiellon ja luottamuksensuojan periaatteita ja on ristiriidassa henkilöstösääntöjen 31 artiklan sekä 5 ja 7 artiklan kanssa.

30

Kantajat moittivat komissiota siitä, ettei se kuullut henkilöstösääntökomiteaa vanhojen henkilöstösääntöjen muuttamisesta laadittuun asetusehdotukseen tehdystä muutoksesta, jonka mukaan hakijoita, jotka läpäisevät sellaiset kilpailut, joiden ilmoituksissa mainittiin palvelukseenottopalkkaluokat A7 tai A6, ei nimitetä henkilöstösääntökomitealle aiemmin esitetyssä tekstissä mainittuun palkkaluokkaan A*7 vaan alempaan palkkaluokkaan A*6.

31

Kantajien mielestä tämä muutos, joka sisällytettiin henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohtaan, ei vastoin komission väittämää ole vähäpätöinen, epäolennainen eikä asteittainen, ja se on rakenteellinen, koska se heikentää merkittävästi heidän taloudellisia oikeuksiaan ja uramahdollisuuksiaan.

32

Komissio rikkoi siis vanhojen henkilöstösääntöjen 10 artiklan toista alakohtaa, kun se jätti kuulematta henkilöstösääntökomiteaa henkilöstösääntöjen perustavanlaatuisesta muutoksesta.

33

Komission mukaan henkilöstösääntökomiteaa tarvitsee kuulla uudelleen vain silloin, kun muutos vaikuttaa sen ehdotuksen aineelliseen sisältöön, johon kyseinen komitea on ottanut kantaa.

34

Muutos, jolla palvelukseenottopalkkaluokka alennettiin A*7:stä A*6:een, ei kuitenkaan ole olennainen, koska sen vaikutus on hyvin rajallinen ja on otettava huomioon, että uusi urajärjestelmä perustuu aiempaa nopeampaan ylennysten tahtiin.

35

Vanhojen henkilöstösääntöjen 10 artiklan toisen alakohdan toisen virkkeen mukaan komissio kuulee henkilöstösääntökomiteaa henkilöstösääntöjen muutosehdotuksista. Komissiolle tällä säännöksellä asetettu kuulemisvelvollisuus ulottuu muodollisten ehdotusten lisäksi jo käsiteltyihin ehdotuksiin tehtyihin olennaisiin muutoksiin, lukuun ottamatta viimeksi mainitussa tapauksessa tehtyjä sellaisia muutoksia, jotka vastaavat olennaisilta osiltaan henkilöstösääntökomitean ehdotuksia.

36

Sekä kyseisen säännöksen sanamuoto että henkilöstösääntökomitean rooli edellyttävät tällaista tulkintaa. Kun säännöksessä edellytetään varauksetta ja poikkeuksetta, että henkilöstösääntökomiteaa on kuultava kaikista henkilöstösääntöihin ehdotetuista muutoksista, siinä annetaan tälle velvoitteelle laaja ulottuvuus. Säännöksen sanamuoto siis selvästi estää velvoitteen laajuuden suppean tulkinnan. Toisaalta henkilöstösääntökomitean, joka on kaikkien toimielinten hallinnon edustajista ja demokraattisesti valituista henkilöstön edustajista koostuva sekakomitea, kuuluu ottaa huomioon kaikkien yhteisön palveluksessa olevien edut ja valvoa niitä (asia T-164/97, Busacca ym. v. tilintarkastustuomioistuin, tuomio 30.9.1998, Kok. H. 1998, s. I-A-565 ja II-1699, 91–95 kohta).

37

Näin ollen silloin, kun henkilöstösääntöjen muutosehdotukseen tehdään muutoksia neuvoston käsittelyssä, henkilöstösääntökomiteaa on kuultava uudelleen, ennen kuin neuvosto voi hyväksyä uudet säännökset, jos muutokset vaikuttavat olennaisesti ehdotuksen sisältöön. Yksittäiset ja rajallisesti vaikuttavat muutokset eivät saa aikaan tällaista velvollisuutta, joka päinvastaisella tavalla tulkittuna rajoittaisi liikaa oikeutta tehdä muutoksia yhteisön lainsäädäntömenettelyn yhteydessä.

38

Sitä, ovatko muutokset olennaisia vai ovatko ne yksittäisiä ja rajallisia, on siis arvioitava niiden kohteen perusteella ja sen perusteella, miten ne sijoittuvat hyväksyttäväksi ehdotettuun kokonaisuuteen, eikä sen perusteella, miten niiden täytäntöönpano saattaa vaikuttaa joidenkin henkilöiden tilanteeseen.

39

Käsiteltävänä olevassa asiassa yhteisön lainsäätäjän tekemästä urajärjestelmän uudistuksesta seurannut Euroopan yhteisöjen virkamiesten tehtävien ja palkkaluokkien uudelleenryhmittely johti välittömästi siihen uusien virkamiesten palvelukseenottopalkkaluokkien laskemiseen, johon on liitetty tietyllä aikavälillä heidän uranäkymiensä kehittäminen.

40

Alun perin suunniteltu palkkaluokan A7 korvaaminen palkkaluokalla A*6 on uudistuksessa täydentävä tekijä, joka liittyy urakehityksen uudelleenjärjestelyn kokonaissuunnitelmaan.

41

Tätä korvaamista on pidettävä osana siirtymistä uuteen urajärjestelmään, jonka yleistä rakennetta tai aineellista sisältöä tämä muutos ei kyseenalaista siinä määrin, että henkilöstösääntökomiteaa pitäisi kuulla uudelleen (ks. vastaavasti asia C-280/93, Saksa v. neuvosto, tuomio 5.10.1994, Kok. 1994, s. I-4973, Kok. Ep. XVI, s. I-173, 41 kohta).

42

Komissio ei siis rikkonut vanhojen henkilöstösääntöjen 10 artiklan toisen alakohdan toista virkettä, kun se ei kuullut henkilöstösääntökomiteaa uudelleen pelkästä lisäyksestä, jota henkilöstösääntöjen muutosehdotuksen yleinen rakenne, sellaisena kuin se oli aiemmin esitetty henkilöstösääntökomitealle, edellytti, vaikka henkilöstösääntökomitean kuulemisen jälkeen tehdyllä palkkaluokan A7 korvaamisella palkkaluokalla A*6 oli välittömästi huomattava taloudellinen vaikutus asianomaisten virkamiesten alkuluokitukseen ja heille uran alussa maksettavaan palkkaan.

43

Näin ollen tämä kanneperuste on hylättävä perusteettomana.

44

Kantajat katsovat, että heillä on varallaololuetteloon pääsyn perusteella oikeus tulla luokitelluksi siihen palkkaluokkaan, joka mainitaan kyseessä olevissa kilpailuilmoituksissa, jotka puolestaan sitovat nimittävää viranomaista ja velvoittavat sitä suhteessa heihin. Liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohta loukkaa näin ollen heidän saavutettuja oikeuksiaan, kun siinä vahvistetaan heidän osaltaan muu palvelukseenottopalkkaluokka.

45

Kantajien mielestä tämä säännös loukkaa taannehtivuuskiellon periaatetta siltä osin kuin siinä lisätään uusia palkkaluokan määrittämisperusteita, jotka muuttavat tilannetta, johon kantajat saattoivat varautua kilpailuilmoituksissa annettujen tietojen perusteella.

46

Moitittu säännös loukkaa myös oikeusvarmuuden periaatetta, jonka mukaan virkamiesten on voitava luottaa kilpailuilmoituksissa esitettyihin ehtoihin. Ehdot säilyvät ennallaan, kunnes asianosaiset saavat riittävän ajoissa selkeää, kattavaa ja täsmällistä tietoa heidän palkkaluokkaansa palvelukseenoton yhteydessä sovellettavista uusista säännöksistä.

47

Komissio ja sitä tukeva neuvosto katsovat, ettei moitittu säännös loukkaa kantajien mainitsemia periaatteita. Komission mukaan soveltuvien hakijoiden luetteloon pääsy tarjoaa vain mahdollisuuden, ei mitään oikeutta, tulla nimitetyksi koeajalla olevaksi virkamieheksi, eikä se ainakaan anna oikeutta tulla luokitelluksi tiettyyn palkkaluokkaan mahdollisen nimityksen yhteydessä. Mitään saavutettua oikeutta ei siis ole kyseenalaistettu, sillä oikeudellisen tilanteen syntyminen ennen lainsäädännön muutosta on tarpeellinen muttei riittävä edellytys saavutetun oikeuden muodostumiselle.

48

Asetus N:o 723/2004, jolla henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohta lisätään henkilöstösääntöihin, tuli voimaan 1.5.2004, eli sen jälkeen kun se oli julkaistu 27.4.2004.

49

Asetusta N:o 723/2004 ei voida pitää taannehtivana, koska se on tullut voimaan vasta julkaisupäivänsä jälkeen (ks. vastaavasti asia T-177/95, Barreaux ym. v. komissio, tuomio 11.12.1996, Kok. H. 1996, s. I-A-541 ja II-1451, 45 ja 46 kohta).

50

Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohta ei siis ole taannehtivuuskiellon periaatteen vastainen siksi, että siinä määritellään uusia perusteita palkkaluokan määrittämiselle, kun otetaan palvelukseen kilpailun läpäisseitä henkilöitä, jotka on kirjattu soveltuvien hakijoiden luetteloon ennen 1.5.2004 mutta jotka on nimitetty koeajalla oleviksi virkamiehiksi kyseisen päivämäärän jälkeen.

51

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yleisesti sovellettavien säännösten ja erityisesti henkilöstösääntöjen säännösten muuttamisen jälkeen uutta sääntöä sovelletaan periaatteessa välittömästi sellaisten oikeudellisten tilanteiden tulevaisuudessa ilmeneviin vaikutuksiin, jotka ovat syntyneet mutteivät välttämättä täysin vakiintuneet aiemman säännön voimassaolon aikana (asia 68/69, Brock, tuomio 14.4.1970, Kok. 1970, s. 171, 7 kohta; asia 143/73, SOPAD, tuomio 5.12.1973, Kok. 1973, s. 1433, 8 kohta ja asia 270/84, Licata v. talous- ja sosiaalikomitea, tuomio 10.7.1986, Kok. 1986, s. 2305, 31 kohta).

52

Käsiteltävänä olevassa asiassa henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohta ei ole voinut loukata kantajien oikeutta vanhojen henkilöstösääntöjen palkkaluokan määrittämisperusteiden soveltamiseen. Avoimet kilpailut läpäisseiden hakijoiden kirjaaminen valintamenettelyn päätteeksi laadittaviin soveltuvien hakijoiden luetteloihin tarjoaa asianosaisille ainoastaan mahdollisuuden tulla nimitetyksi koeajalla oleviksi virkamiehiksi, kuten kyseisissä kilpailuilmoituksissa on todettu (ks. vastaavasti asia T-173/99, Elkaïm ja Mazuel v. komissio, tuomio 25.5.2000, Kok. H. 2000, s. I-A-101 ja II-433, 21 kohta).

53

Tämä mahdollisuus ei ole mikään saavutettu oikeus, sillä avoimen kilpailun läpäisseiden luetteloon kirjatun henkilön palkkaluokan määrittämistä ei voida pitää saavutettuna, ennen kuin häntä koskeva asianmukainen nimittämispäätös on tehty.

54

Henkilöstösääntöjen 3 artiklasta ilmenee, että virkamiehen nimitys perustuu nimittävän viranomaisen yksipuoliseen oikeustoimeen, jossa tarkennetaan nimityksen voimaantulopäivä ja virka, johon asianomainen määrätään (asia T-40/91, Ventura v. parlamentti, tuomio 10.4.1992, Kok. 1992, s. II-1697, 41 kohta).

55

Avoimen kilpailun läpäissyt hakija voi siis vedota virkamiehen asemaan ja vaatia henkilöstösääntöjen soveltamista vasta sen jälkeen, kun häntä koskeva nimittämispäätös on tehty (asia T-74/98, Mammarella v. komissio, tuomio 19.7.1999, Kok. H. 1999, s. I-A-151 ja II-797, 27 kohta).

56

Kantajat eivät kuitenkaan vielä kuuluneet nimittävän viranomaisen nimittämiskirjan perusteella henkilöstösääntöjen soveltamisalaan silloin, kun henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohta tuli voimaan 1.5.2004.

57

Kantajat eivät näin ollen voi perustellusti väittää, että henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohta loukkaa heidän oikeuttaan tulla luokitelluksi asianomaisissa kilpailuilmoituksissa mainittuihin vanhoihin palkkaluokkiin; tämän oikeuden he katsovat saaneensa ennen 1.5.2004 sen perusteella, että heidät oli kirjattu valintamenettelyjen päätteeksi laadittuihin soveltuvien hakijoiden luetteloihin.

58

Virkamies voi vedota saavutettuun oikeuteen vain, jos sen perustana oleva tapahtuma on toteutunut muutosta edeltäneiden henkilöstösääntöjen voimassaolon aikana (asia 28/74, Gillet v. komissio, tuomio 19.3.1975, Kok. 1975, s. 463, 5 kohta).

59

Käsiteltävänä olevassa asiassa ei näin ollen ole loukattu mitään kantajien saavutettua oikeutta tulla luokitelluksi tiettyyn palkkaluokkaan.

60

Kantajien esiin tuomaa oikeusvarmuuden periaatetta taas voidaan soveltaa tämäntyyppisissä tilanteissa vain silloin, kun yhteisön säädöstä aletaan soveltaa ennen sen julkaisemista (asia C-337/88, SAFA, tuomio 9.1.1990, Kok. 1990, s. I-1, 13 kohta) ja kun yhteisön säännöt koskevat tilanteita, jotka ovat syntyneet ennen näiden sääntöjen voimaantuloa (asia 21/81, Bout, tuomio 10.2.1982, Kok. 1982, s. 381, 13 kohta), mutta kuten edellä on todettu, kumpikaan näistä tilanteista ei päde käsiteltävänä olevassa asiassa.

61

Yhteisön lainsäätäjä ei siis ole voinut loukata oikeusvarmuuden periaatetta.

62

Kantajien väite, jonka mukaan riidanalainen säännös rikkoo heidän saavutettuja oikeuksiaan tai loukkaa oikeusvarmuuden ja taannehtivuuskiellon periaatteita, ei näin ollen ole perusteltu.

63

Tämä väite on näin ollen hylättävä perusteettomana.

64

Kiistämättä lainsäätäjän oikeutta muuttaa henkilöstösääntöjen säännöksiä kantajat väittävät, että henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohdassa kohdellaan saman kilpailun läpäisseistä hakijoista muodostuvaa yhtenäistä henkilöryhmää eriarvoisesti, kun heidän palkkaluokkansa ja siten kuukausipalkkansa määritellään sen mukaan, onko heidät otettu palvelukseen ennen 1.5.2004 vai sen jälkeen.

65

Mainittua päivämäärää ei voida pitää objektiivisena perusteena erilaisten palkkaluokkien määrittämiselle palvelukseenoton yhteydessä, koska virkamiehen nimittämispäivä riippuu tekijöistä, jotka eivät ole objektiivisia ja jotka eivät ole kantajien hallittavissa.

66

Ainoa tässä yhteydessä huomioon otettava objektiivinen peruste on kantajien mukaan päivämäärää 1.5.2004 edeltävä päivämäärä, jolloin kaikille kilpailut läpäisseille hakijoille ilmoitettiin kirjeitse heidän kirjaamisestaan soveltuvien hakijoiden luetteloon. Vaikka heillä ei ollut mitään oikeutta tulla nimitetyiksi, heillä olisi mahdollisen nimityksen yhteydessä ollut oikeus tulla otetuiksi palvelukseen vanhojen henkilöstösääntöjen 31 artiklan mukaisesti siinä palkkaluokassa, joka mainitaan avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa ja kilpailuilmoituksessa.

67

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi asiassa T-92/96, Monaco vastaan parlamentti, 9.7.1997 antamassaan tuomiossa (Kok. H. 1997, s. I-A-195 ja II-573) yhtäältä, etteivät hakijaan sovellettavat säännökset määräydy palvelukseenottopäivämäärän perusteella, ja toisaalta, että syrjintäkiellon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattaminen edellyttää, että kaikkia kilpailun läpäisseitä hakijoita kohdellaan samalla tavalla, vaikka sääntöjä muutettaisiin, ennen kuin jotkut heistä nimitetään.

68

Kantajien mukaan heitä on syrjitty myös siten, että palkkaluokan alenemisen myötä kaikkien hakijoiden ”vanhempien virkamiesten” virat liitettiin ”nuorempien virkamiesten” palkkaluokkiin. Kantajat katsovat, että koska he olivat jo keränneet merkittävän työkokemuksen ja hankkineet arvostettuja tutkintoja, heitä syrjittiin iän perusteella henkilöstösääntöjen 1 d artiklan vastaisesti, koska heillä ei olisi samoja uramahdollisuuksia kuin samaan luokkaan kuuluvilla nuoremmilla virkamiehillä.

69

Lisäksi kantajat, jotka olivat ennen nimittämistään koeajalla oleviksi virkamiehiksi toimineet Euroopan yhteisöjen väliaikaisina tai ylimääräisinä toimihenkilöinä, nimitettäisiin uusien henkilöstösääntöjen nojalla samaan virkaan, jossa heille kuuluisivat samat tehtävät tai jopa entistä vaativampia tehtäviä, mutta he kuuluisivat alempaan palkkaluokkaan.

70

Komissio katsoo päinvastoin, että riidanalaiset kilpailut läpäisseet hakijat, jotka on nimitetty ennen 1.5.2004, ja ne, jotka on nimitetty sen jälkeen, eivät ole samankaltaisessa tilanteessa.

71

Henkilöstösääntöjen 3 artiklasta ja 4 artiklan ensimmäisestä kohdasta yhdessä luettuina seuraa komission mielestä implisiittisesti, että nimittämiskirjan lainmukaisuuden arvioinnissa ratkaiseva päivämäärä on sen voimaantulopäivä. Riidanalaiset päätökset on kuitenkin tehty ja ne ovat tulleet voimaan vasta 1.5.2004 jälkeen.

72

Yhteisön toimen lainmukaisuutta on arvioitava sen tekohetkellä olemassa olleiden tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen perusteella, joten riidanalaiset kilpailut läpäisseet hakijat, jotka nimitettiin ennen 1.5.2004, voitiin nimittää virkamiehiksi vanhojen henkilöstösääntöjen 31 ja 32 artiklan mukaisesti, kun taas kyseisen päivämäärän jälkeen nimitetyt hakijat oli asetuksen N:o 723/2004 tultua voimaan nimitettävä virkamiehiksi henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohdan siirtymäsäännösten mukaisesti.

73

Toisin kuin edellä mainitussa asiassa Monaco vastaan parlamentti, käsiteltävänä olevassa riita-asiassa ei ole kyse toimielimen hallintokäytännöstä palvelukseen otettavien virkamiesten palkkaluokan määrittämisessä eikä sisäisestä ohjeesta, jossa tällainen hallintokäytäntö vahvistetaan, vaan yhteisön lainsäätäjän antamasta säädöksestä, jolla suljetaan pois se mielivallan riski, joka liittyy toimielimen oma-aloitteisesti tekemään palvelukseenottopalkkaluokan määrittelyä koskevan sisäisen ohjeen muutokseen.

74

Yhteisön lainsäätäjällä on milloin tahansa oikeus tehdä tulevia tilanteita varten henkilöstösääntöjen säännöksiin ne muutokset, joita se pitää yksikön edun mukaisina, vaikka muutokset heikentäisivät virkamiesten tilannetta suhteessa aiempiin säännöksiin.

75

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yhdenvertaisen kohtelun ja syrjintäkiellon yleiset periaatteet edellyttävät, että toisiinsa rinnastettavia tapauksia ei kohdella eri tavalla, ellei tällaista eroa voida objektiivisesti perustella (asia T-109/92, Lacruz Bassols v. yhteisöjen tuomioistuin, tuomio 9.2.1994, Kok. H. 1994, s. I-A, 31 ja II-105, 87 kohta).

76

Sen määrittelemiseksi, voivatko kantajat vedota tehokkaasti tähän periaatteeseen, on siis selvitettävä, onko kaikkien asianomaiset kilpailut läpäisseiden hakijoiden, jotka on kirjattu valintamenettelyn päätteeksi soveltuvien hakijoiden luetteloihin, katsottava kuuluvan samaan henkilöryhmään riippumatta siitä, onko heidän nimitetty ennen 1.5.2004 vai sen jälkeen.

77

Kuten edellä esitetyistä perusteluista ilmenee, kantajien palkkaluokka voitiin lainmukaisesti määrittää vain niiden uusien perusteiden mukaisesti, jotka olivat voimassa sinä päivänä, jolloin päätös heidän nimittämisestään koeajalla oleviksi virkamiehiksi tehtiin.

78

Kantajat myöntävät implisiittisesti, että henkilöstösääntöjen uusia säännöksiä on sovellettava heihin, sillä he vaativat henkilöstösääntöjen 1 d artiklan soveltamista.

79

Ennen 1.5.2004 nimitettyjen, kyseessä olevat kilpailut läpäisseiden hakijoiden palkkaluokka on sitä vastoin välttämättä ollut määritettävä niiden vanhojen perusteiden mukaan, jotka olivat vielä voimassa sinä päivänä, jolloin heidät nimitettiin, mutta jotka sittemmin kumottiin uusien henkilöstösääntöjen voimaantulon myötä.

80

Kantajien ei näin ollen voida katsoa kuuluvan samaan henkilöryhmään kuin hakijat, jotka läpäisivät kyseessä olevat kilpailut mutta jotka otettiin palvelukseen ennen 1.5.2004.

81

Kantajat eivät siis voi perustellusti väittää, että heidän kirjaamisensa soveltuvien hakijoiden luetteloon ennen 1.5.2004 antaisi heille oikeuden tulla nimitetyksi mahdollisen palvelukseenoton yhteydessä vanhojen henkilöstösääntöjen 31 artiklan mukaisesti siihen palkkaluokkaan, joka mainitaan avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa tai kilpailuilmoituksessa, tai henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti vastaavaan palkkaluokkaan.

82

Niin kauan kun heidän nimityksensä oli hypoteettinen, kantajat eivät voineet vedota palkkaluokan määrittämisperusteisiin, joita sovelletaan avoimet kilpailut läpäisseiden hakijoiden palvelukseenoton yhteydessä.

83

Se, että asetuksen N:o 723/2004 johdanto-osan 37 perustelukappaleessa tarkennetaan, etteivät henkilöstösääntöjen siirtymäsäännökset heikennä oikeuksia, jotka henkilöstö on saavuttanut yhteisön järjestelmän puitteissa ennen yhteisön uuden urajärjestelmän voimaantuloa, vahvistaa, että riidanalaiset kilpailut läpäisseitä hakijoita on kohdeltava eri tavalla sen mukaan, onko heidät nimitetty virkamiehiksi ennen 1.5.2004 vain sen jälkeen.

84

Ajatus siitä, että kaikki virkamiehet, jotka toimielin on ottanut palvelukseen tietyn kilpailun perusteella, olisivat samankaltaisessa tilanteessa, esitetään edellä mainitussa asiassa Monaco vastaan parlamentti annetun tuomion 55 kohdassa vain sen toteamiseksi, että avoimen kilpailun läpäisseen hakijan palkkaluokan määrittämisessä on laitonta soveltaa toimielimen itsensä laatimia ja tavallista tiukempia sisäisiä ohjeita sen jälkeen, kun asianosainen on kirjattu soveltuvien hakijoiden luetteloon, vaikka säädetyt palkkaluokan määrittämisperusteet ovat säilyneet ennallaan.

85

Käsiteltävänä olevassa tapauksessa on kuitenkin kyse siitä, että yhteisön lainsäätäjä on käyttänyt sille kuuluvaa oikeutta, jonka olemassaoloa kantajat eivät kiistä, ja päättänyt muuttaa perusteita, joilla uusien virkamiesten palkkaluokka määritetään palvelukseenoton yhteydessä.

86

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan lainsäätäjä voi milloin tahansa tehdä henkilöstösääntöihin tulevia tilanteita varten muutoksia, joita se pitää yksikön edun mukaisina, vaikka ne olisivat – kuten käsiteltävänä olevassa tapauksessa – aiempaa epäedullisempia (asia T-121/97, Ryan v. tilintarkastustuomioistuin, tuomio 30.9.1998, Kok. 1998, s. II-3885, 98 kohta).

87

Kun nimittämispäätöksessä määritetään myös virka, johon virkamies määrätään (em. tuomion asia Ventura v. parlamentti, 41 kohta), ja kun tämä päätös voi perustua ainoastaan sen tekohetkellä voimassa oleviin säännöksiin, ei voida pitää syrjintänä sitä, että jotkut hakijat määritetään uusien sääntöjen nojalla alempaan palkkaluokkaan, vaikka heidät nimitettäisiin virkaan, jota he ovat hoitaneet väliaikaisina toimihenkilöinä ennen 1.5.2004 ja vaikka heidän tehtävänsä säilyisivät samoina tai muuttuisivat vaativammiksi.

88

Kantajien väite, jonka mukaan heidän palkkaluokkansa alenemisen myötä heidät määrättäisiin ”vanhempien virkamiesten” virkoihin mutta ”nuorempien virkamiesten” palkkaluokkiin eikä heillä olisi samoja uramahdollisuuksia kuin samaan palkkaluokkaan kuuluvilla nuoremmilla virkamiehillä, on hylättävä.

89

Toisin kuin kantajat väittävät, tällaista seikkaa ei voida pitää henkilöstösääntöjen 1 d artiklassa tarkoitettuna ikään perustuvana syrjintänä, koska uusissa palkkaluokan määrittämisperusteissa ei oteta mitenkään huomioon asianosaisten ikää, eikä edellä esitetyistä syistä tämän voida katsoa loukkaavan yhdenvertaisen kohtelun tai syrjintäkiellon periaatteita.

90

Edellä esitetystä seuraa, ettei henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohta loukkaa yhdenvertaisen kohtelun eikä syrjintäkiellon periaatteita.

91

Tätä väitettä ei näin ollen voida hyväksyä.

92

Kantajat väittävät, että henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohta loukkaa luottamuksensuojan periaatetta, koska he saattoivat asianomaiset kilpailut läpäistyään perustellusti odottaa kilpailuilmoituksissa esitettyjen ehtojen mukaista kohtelua.

93

Kantajien mukaan uusia säännöksiä voidaan soveltaa aiempien säännösten aikana syntyneen tilanteen tulevaisuudessa ilmeneviin vaikutuksiin vain, jos niillä ei muuteta olennaisesti aiempien henkilöstösääntöjen aikana syntyneitä tilanteita, jos ne ovat ennakoitavissa ja jos ne voidaan perustella pakottavalla yleisellä edulla.

94

Komissio vastaa, ettei kantajilla ollut perusteltua luottamusta siihen, että heidän palkkaluokkansa määritettäisiin kilpailuilmoituksessa mainitulla tavalla.

95

On syytä muistuttaa, ettei virkamies voi luottamuksensuojaan vedoten vastustaa uuden säännöksen laillisuutta etenkään sellaisella alalla – kuten käsiteltävänä olevassa asiassa –, jolla lainsäätäjällä on laaja harkintavalta uudistusten tarpeellisuuden osalta, eivätkä kantajat ole kiistäneet tätä (ks. vastaavasti asia T-30/02, Leonhardt v. parlamentti, tuomio 11.2.2003, Kok. H. 2003, s. I-A-41 ja II-265, 55 kohta).

96

Oikeus vaatia luottamuksensuojaa koskee kaikkia oikeussubjekteja, jotka ovat sellaisessa tilanteessa, jossa yhteisön toimielin on synnyttänyt perusteltuja odotuksia antamalla täsmällisiä vakuutuksia sallituista ja luotettavista lähteistä peräisin olevien täsmällisten, ehdottomien ja yhtäpitävien tietojen muodossa.

97

Tämän periaatteen loukkaamiseen ei sen sijaan voida vedota, jollei hallinto ole antanut täsmällisiä vakuutuksia (asia T-273/01, Innova Privat-Akademie v. komissio, tuomio 19.3.2003, Kok. 2003, s. II-1093, 26 kohta).

98

Asiakirja-aineistossa ei kuitenkaan ole mitään sellaista, mistä kantajat olisivat voineet päätellä, että yhteisön toimielimet olivat antaneet heille sellaisia vakuutuksia, joiden nojalla he saattoivat perustellusti odottaa, että heidän palvelukseenottonsa yhteydessä sovellettaisiin vanhoja palkkaluokan määrittämisperusteita. Joissakin kilpailuilmoituksissa ja komission kirjeissä jopa esitettiin, että kilpailut läpäisseet hakijat saatettaisiin ottaa palvelukseen uusien henkilöstösääntöjen mukaisesti.

99

Kantajat eivät myöskään voi vedota vanhojen henkilöstösääntöjen aikana syntyneen tilanteen olennaiseen muutokseen, koska – kuten edellä todettiin – kantajien kirjaaminen soveltuvien hakijoiden luetteloon ei ole saattanut heitä tällaiseen tilanteeseen.

100

Tätä väitettä ei näin ollen voida hyväksyä.

101

Kantajat väittävät, että henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohta on ristiriidassa henkilöstösääntöjen 31 artiklan 1 kohdan kanssa, jonka mukaan virkamies nimitetään sen kilpailun, jonka hän on läpäissyt, kilpailuilmoituksessa mainittuun palkkaluokkaan. Vaikka tässä viimeksi mainitussa säännöksessä käytetäänkin uutta ilmaisua ”tehtäväryhmä”, sitä kuuluu kantajien mielestä soveltaa kaikkiin kilpailuihin, myös niihin, jotka järjestettiin ennen 1.5.2004 ja jotka läpäisseet kilpailijat kirjattiin soveltuvien hakijoiden luetteloon ennen kyseistä päivämäärää.

102

Hallinto ei voi yksipuolisesti poiketa kilpailuilmoituksesta, jonka se on itse laatinut ja joka sitoo sitä kaikilta osin, kun otetaan huomioon, että ilmoituksen ensisijainen tarkoitus on antaa asianosaisille mahdollisimman tarkkaa tietoa haettavista viroista ja niihin nimittämisen edellytyksistä.

103

Vaikka asianomaisissa kilpailuilmoituksissa ei mainittu lainkaan päivämäärää 1.5.2004 eikä niissä ennakoitu valittujen hakijoiden palkkaluokan määrittämisen muuttumista heidän palvelukseen ottamisensa yhteydessä, kaikki kantajat luokiteltiin henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohdan nojalla alempaan palkkaluokkaan kuin siihen, joka mainittiin kilpailuilmoituksissa, ilman että vanhat palkkaluokat olisi korvattu oikein uusilla väliaikaisilla palkkaluokilla, jotka määritellään henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 2 artiklan 1 kohdassa.

104

Komissio huomauttaa, että kantajat moittivat tosiasiassa sitä, ettei heitä nimitetty kilpailuilmoituksissa mainittuihin palkkaluokkiin henkilöstösääntöjen 31 artiklan mukaisesti.

105

Komission mukaan henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohta ei siirtymäsäännöksenä voi rikkoa henkilöstösääntöjen 31 artiklaa, koska se on suhteessa siihen erityissäännös eikä ole välttämätöntä täsmentää nimenomaisesti, että se poikkeaa siitä.

106

Kun uudet henkilöstösäännöt tulivat voimaan, vanhat palkkaluokat korvattiin uusilla: henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 8 artiklan 1 kohdassa mainitaan ”2 artiklan 1 kohdan säännösten mukaisesti käyttöönotetut palkkaluokat”, ja samassa liitteessä olevan 2 artiklan 2 ja 3 kohdan taulukoissa käytetään ilmaisua ”uusi väliaikainen palkkaluokka”.

107

Tämän seurauksena ennen 1.5.2004 julkaistut kilpailuilmoitukset jäivät vaille kohdetta siltä osin kuin niissä mainittiin palvelukseen ottaminen tietyssä palkkaluokassa, etenkin kun riidanalaiset kilpailut liittyivät tiettyyn ura-alueeseen (kahteen palkkaluokkaan) vanhojen henkilöstösääntöjen 5 artiklan mukaisesti. Kyseisen päivämäärän jälkeen ei ole enää viitattu ”ura-alueisiin”, sillä tämä ilmaisu poistettiin henkilöstösääntöjen 5 artiklasta. Lainsäätäjän olisi siis pitänyt täyttää tämä aukko antamalla ”palkkaluokan siirtymäsäännöksiä” eli määrittelemällä ennen 1.5.2004 julkaistun kilpailuilmoituksen perusteella palvelukseen otettujen virkamiesten (uudet) palkkaluokat. Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohta oli kuitenkin juuri tällainen ”palkkaluokan siirtymäsäännös”.

108

Henkilöstösääntöjen 31 artiklan 1 kohdassa säädetään, että hakijat nimitetään sen kilpailun, jonka he ovat läpäisseet, kilpailuilmoituksessa mainitun tehtäväryhmän palkkaluokkaan.

109

Vaikka uudesta säännöksestä on pääteltävä, että avoimet kilpailut läpäisseet hakijat on nimitettävä koeajalla oleviksi virkamiehiksi siinä kilpailuilmoituksessa mainittuun palkkaluokkaan, jonka perusteella heidät otetaan palvelukseen, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjintäkiellon periaatteiden loukkaamiseen liittyvään väitteeseen annetusta vastauksesta seuraa, että täytettävien virkojen luokituksen ja niihin nimittämisen edellytysten määritteleminen, jonka komissio teki vanhojen henkilöstösääntöjen puitteissa, kun se laati riidanalaiset kilpailuilmoitukset, ei ole voinut vaikuttaa 1.5.2004 jälkeen, jolloin Euroopan yhteisöjen virkamiesten uusi urajärjestelmä tuli yhteisön lainsäätäjän päätöksestä voimaan.

110

Koska uuden urajärjestelmän käyttöönoton seurauksena kilpailuilmoituksissa mainittujen ura-alueiden palkkaluokat lakkautettiin 1.5.2004, lainsäätäjä vahvisti henkilöstösääntöjen liitteessä XIII ja erityisesti siinä olevan 12 artiklan 3 kohdassa siirtymäsäännökset, joissa määritettiin niiden hakijoiden palkkaluokat, jotka kirjattiin soveltuvien hakijoiden luetteloihin ennen 1.5.2004 mutta jotka nimitettiin koeajalla oleviksi virkamiehiksi vasta kyseisen päivämäärän jälkeen.

111

Lainsäätäjä korvasi henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohdassa säädetyillä väliaikaisilla palkkaluokilla B*3, A*5 ja A*6 ura-alueiden B5/B4, A8 ja A7/A6 palkkaluokat, jotka vastasivat asianomaisissa kilpailuilmoituksissa mainittuja mutta 1.5.2004 lakkautettuja apulaishallintoavustajan, apulaishallintovirkamiehen ja hallintovirkamiehen tehtäviä.

112

On totta, että henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohdan taulukko, jonka mukaan kilpailuilmoituksissa mainitut palkkaluokat korvataan väliaikaisilla palvelukseenottopalkkaluokilla, eroaa samassa liitteessä olevan 2 artiklan 1 kohdan taulukosta, jossa ennen 1.5.2004 nimitettyjen virkamiesten vanhat palkkaluokat muunnetaan uusiksi väliaikaisiksi palkkaluokiksi.

113

Kuten edellä muistutettiin, lainsäätäjä voi kuitenkin tehdä henkilöstösääntöihin tulevia tilanteita varten muutoksia, joita se pitää yksikön edun mukaisina, vaikka muutetut säännökset olisivat aiempia epäedullisempia (em. asia Ryan v. tilintarkastustuomioistuin, tuomion 98 kohta).

114

Nyt kyseessä olevan kaltaisen siirtymäsäännöksen luonteeseen kuuluu, että se poikkeaa tietyistä henkilöstösääntöjen säännöistä, joiden soveltamiseen järjestelmän muuttuminen väistämättä vaikuttaa. Käsiteltävänä olevassa asiassa poikkeaminen ei ulotu laajemmalle kuin vanhojen säännösten voimassaolon aikana alkaneiden ja päättyneiden kilpailumenettelyjen kautta valittujen henkilöiden nimittämiseen virkamiehiksi uusien henkilöstösääntöjen mukaisesti.

115

Kantajat eivät näin ollen voi henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohdan ja henkilöstösääntöjen 31 artiklan 1 kohdan välisen ristiriitaisuuden osoittamiseksi tehokkaasti väittää, että heidät luokiteltiin joko alempaan palkkaluokkaan kuin siihen, joka mainittiin kilpailuilmoituksissa, tai sellaisen palkkaluokkien vastaavuustaulukon perusteella, joka eroaa virkamiesten vanhan ja uuden palkkaluokan välille määritellystä suhteesta.

116

Tätä väitettä ei näin ollen voida hyväksyä.

117

Kantajat väittävät komission rikkoneen henkilöstösääntöjen 5 artiklan 5 kohtaa, jonka mukaan samaan tehtäväryhmään kuuluviin virkamiehiin sovelletaan samoja palvelukseen ottamisen ja urakehityksen edellytyksiä. Riidanalaiset kilpailut läpäisseisiin hakijoihin, jotka nimitettiin virkamiehiksi ennen 1.5.2004, sovellettiin kilpailuilmoituksessa mainittua palkkaluokkaa ja palkkaa, kun taas kantajien palkkaluokka määritettiin henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan perusteella.

118

Kantajien mukaan komissio on rikkonut myös henkilöstösääntöjen 5 artiklan 1 ja 4 kohtaa, koska henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohdan automaattisen soveltamisen takia heidän virkojaan ei luokiteltu uudelleen virkatyyppejä vastaavien tehtävien luonteen ja tason perusteella.

119

Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohta on kantajien mielestä vielä ristiriidassa henkilöstösääntöjen 5 artiklan 3 kohdan kanssa, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön liitteessä I olevalla A kohdalla, joka koskee virkatyyppien ja ura-alueiden vastaavuutta, siltä osin kuin sen seurauksena kantajien virat luokiteltiin niihin kuuluvia tehtäviä alemmalle tasolle.

120

Lopuksi kantajat väittävät, että komissio on loukannut virkamiesten yhdenvertaisen kohtelun takaavaa viran ja palkkaluokan vastaavuuden periaatetta, joka vahvistetaan henkilöstösääntöjen 7 artiklan 1 kohdassa.

121

Komission mukaan ei ole yhteisön lainsäätäjän vaan henkilöstösääntöjä soveltavien toimielinten tehtävä määritellä kuhunkin virkatyyppiin liittyvät tehtävät henkilöstösääntöjen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja varmistaa virkojen vastaavuus virkojen täyttämisen yhteydessä.

122

Kantajien tekemää viittausta henkilöstösääntöjen liitteessä I olevaan A kohtaan ei voida hyväksyä, koska henkilöstösääntöjen liitteessä III olevan 4 artiklan n alakohdan mukaan liite III.1, joka koskee virkatyyppejä siirtymäaikana, korvaa liitteessä I olevan A kohdan 1.5.2004 ja 30.4.2006 välisenä aikana.

123

Lopuksi 5 artiklan 1 kohta on komission mukaan luonteeltaan toteava eikä siinä vahvisteta mitään toimielinten erillistä velvollisuutta.

124

Yhdenvertaisen kohtelun ja syrjintäkiellon periaatteiden loukkaamiseen liittyvään väitteeseen edellä annetun vastauksen mukaisesti ei ole perusteltua väittää, että henkilöstösääntöjen 5 artiklan 5 kohtaa olisi rikottu, kun kyseessä olevat kilpailut läpäisseiden ja ennen 1.5.2004 palvelukseen otettujen hakijoiden palkkaluokka määritettiin kilpailuilmoituksissa mainitulla tavalla mutta kantajien palkkaluokka määritettiin henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohdassa määriteltyjen perusteiden mukaisesti.

125

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin muistuttaa tässä yhteydessä, että silloin, kun kyseessä olevat kilpailut läpäisseet hakijat nimitettiin ennen 1.5.2004, sovellettiin vanhoja henkilöstösääntöjä ja kilpailuilmoituksissa mainittuja palkkaluokkia, mutta kantajien palkkaluokkien määrittämiseen sovellettiin mainitun päivämäärän jälkeen voimaan tulleita uusia säännöksiä, henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohdan siirtymäsäännökset mukaan luettuina.

126

Myöskään kantajien väitettä, jonka mukaan henkilöstösääntöjen liitteessä XIII oleva 12 artikla on henkilöstösääntöjen 5 artiklan vastainen, ei voida hyväksyä. Kun lainsäätäjä määritteli ensin mainitussa säännöksessä palkkaluokat, joihin virkamiehet otetaan palvelukseen siirtymäaikana, se käytti toimivaltaansa muuttaa henkilöstösääntöjä.

127

Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 2 kohdassa tarkennetaan, että henkilöstösääntöjen 5 artiklan 3 kohtaa, jossa määritellään uuden urajärjestelmän virkoihin vaadittava ammattipätevyys, ei sovelleta virkamiehiin, jotka on kantajien tavoin otettu palvelukseen ennen 1.5.2004 julkaistuista, kilpailujen perusteella laadituista soveltuvien hakijoiden luetteloista.

128

Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 4 artiklan n alakohdassa tarkennetaan tältä osin, että liitteessä I oleva A kohta ”Kummankin tehtäväryhmän 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut virkatyypit”, jossa on henkilöstösääntöjen 5 artiklan 4 kohdassa mainittu taulukko uusista virkatyypeistä, korvataan liitteellä XIII.1, jossa määritellään virkatyypit siirtymäaikana.

129

Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohta ja 4 artiklan n alakohta ovat näin ollen ensisijaisia suhteessa henkilöstösääntöjen 5 artiklan yleisiin säännöksiin, joista ne poikkeavat erityissäännöksinä (ks. vastaavasti asia C-444/00, Mayer Parry Recycling, tuomio 19.6.2003, Kok. 2003, s. I-6163, 57 kohta ja asia T-371/03, Le Voci v. neuvosto, tuomio 14.7.2005, Kok. H. 2005, s. I-A-209 ja II-957, 122 kohta).

130

Kantajat eivät voi myöskään väittää komission rikkoneen henkilöstösääntöjen 7 artiklan 1 kohtaa, jonka mukaan kukin virkamies määrätään tehtäväryhmässään palkkaluokkaansa vastaavaan virkaan.

131

Kyseinen säännös on ymmärrettävä siten, että se mahdollistaa henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohdan ja siihen liittyvien säännösten soveltamisen siirtymäaikana 1.5.2004–30.4.2006.

132

Tätä väitettä ei näin ollen voida hyväksyä.

133

Edellä esitetystä seuraa, että väite, jonka mukaan henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohta on lainvastainen, on hylättävä kokonaisuudessaan.

134

Kantajat katsovat ensinnäkin, että riidanalaiset päätökset loukkaavat hyvän hallinnon ja avoimuuden periaatteita, koska heille ei tiedotettu täsmällisesti ja selkeästi siitä olennaisesta muutoksesta, joka heidän palkkaluokkansa määrittämisessä tehtäisiin, jos heidät nimitettäisiin vasta 1.5.2004 jälkeen.

135

Kaikki kantajat saivat virallisesti tietää henkilöstösääntöjen mukaisen palkkaluokkansa määrittämisen vasta edellä mainitun päivämäärän jälkeen. Lisäksi riidanalaisissa päätöksissä mainittiin nimenomaisesti vain henkilöstösääntöjen 31 artikla, avointa virkaa koskeva ilmoitus ja kilpailuilmoitus, eikä lainkaan henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevaa 12 artiklaa.

136

Asetuksen N:o 723/2004 julkaisemista kolme päivää ennen sen voimaantuloa ja useimmissa tapauksissa vasta kantajille tehtyjen työtarjousten jälkeen ei voida pitää riittävänä, kun otetaan huomioon kyseessä olevan tekstin monimutkaisuus ja vaikeaselkoisuus, jotka komissio itsekin myöntää.

137

Jos kantajille olisi tiedotettu selkeästi ja hyvissä ajoin, miten uusi asetus vaikuttaa heidän palkkaluokkansa määrittämiseen, jos heidät otetaan palvelukseen 1.5.2004 jälkeen, he olisivat ainakin joissakin tapauksissa voineet pyrkiä palvelukseen ennen kyseistä päivämäärää tai kieltäytyä uusien epäedullisten ehtojen mukaisesta nimityksestä.

138

Kantajat väittävät myös, että riidanalaiset päätökset loukkaavat luottamuksensuojan periaatetta. Kantajien mukaan osa heistä oli ollut ennen 1.5.2004 työhönottohaastatteluissa, joissa hallinnon edustajat olivat vakuuttaneet heille – toisinaan moneen otteeseen –, että heidän palkkaluokkansa vastaisi sitä, joka mainitaan kilpailuilmoituksessa. Kantajat tuovat tässä yhteydessä esiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja komission internet-sivustolla julkaistuja tekstejä ja asiakirjoja, sekä virallisia kutsukirjeitä terveystarkastukseen ja hallinnolliseen tapaamiseen.

139

Kantajat moittivat nimittävää viranomaista vielä siitä, että syrjintäkiellon periaatteen vastaisesti kaikkia kilpailun läpäisseitä hakijoita ei kohdeltu samalla tavalla. Tietyistä syistä osa kyseessä olevat kilpailut läpäisseistä hakijoista saatettiin ottaa palvelukseen ennen 1.5.2004, mutta ei kaikkia.

140

Kantajien mukaan komissio loukkasi lisäksi viran ja palkkaluokan vastaavuuden periaatetta, kun se ei arvioinut kantajien tehtäviä ja vastuita suhteessa palkkaluokkaan, joka heille olisi pitänyt määrittää.

141

Edellä esitetyn perusteella voidaan kysyä, toimiko nimittävä viranomainen vilpittömin mielin ja huolenpitovelvollisuuden periaatteen mukaisesti, kun se ymmärsi itsekin, kuinka kohtuutonta oli nimittää eri palkkaluokkiin saman kilpailun läpäisseet hakijat, jotka saattoivat luottaa palkkaluokan määrittämiseen kilpailuilmoituksen mukaan ja joille ei tiedotettu henkilöstösääntöjen haitallisista vaikutuksista heidän palkkaluokkansa määrittämiseen siinä tapauksessa, että heidät otettaisiin palvelukseen 1.5.2004 jälkeen.

142

Komissio vastaa, että hakijoille tiedotettiin riittävästi. Sen mukaan asetus N:o 723/2004 julkaistiin ennen riidanalaisten päätösten tekemistä ja joissakin tapauksissa jopa ennen kuin kantajat olivat hyväksyneet heille esitetyn työtarjouksen. Lisäksi urajärjestelmän uudistuksesta oli ilmoitettu kilpailuilmoituksissa tai kirjeissä, joissa kantajille tiedotettiin soveltuvien hakijoiden luettelojen voimassaolon jatkamisesta.

143

Toisin kuin kantajat vaikuttavat uskovan, toimielimillä ei ole yleistä velvollisuutta kiinnittää tulevien virkamiestensä huomiota kaikkiin heidän oikeudellisen tilanteensa näkökulmiin ennen heidän nimittämistään.

144

Kantajille esitetyissä työtarjouksissa tuotiin selkeästi esiin, että heidän palkkaluokkansa määritettäisiin henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Kirjeissä lisäksi viitattiin internetsivustoon, josta oli löydettävissä tarkempia tietoja.

145

Komission mukaan kantajat eivät ole mitenkään osoittaneet, että hallinto olisi antanut heille täsmällisiä, ehdottomia ja yhtäpitäviä vakuutuksia siitä, että heidän palkkaluokkansa määritettäisiin vanhojen henkilöstösääntöjen mukaisesti. Perusteltu luottamus voi lisäksi syntyä vain sovellettavien normien mukaisista vakuutuksista. Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohta on kuitenkin sitova, eikä se jätä hallinnolle mitään harkintavaltaa, joten hallinnon mahdolliset lupaukset eivät voi synnyttää kantajissa perusteltua luottamusta vanhojen henkilöstösääntöjen mukaiseen palkkaluokan määrittämiseen.

146

Huolenpitovelvollisuus taas voi luoda toimielimelle velvollisuuksia henkilöä kohtaan vasta siitä lähtien, kun henkilö on nimitetty virkamieheksi.

147

Asiakirja-aineistosta ilmenee, että kilpailuilmoituksissa tai kantajille lähetetyissä kirjeissä, joissa ilmoitettiin soveltuvien hakijoiden luettelojen voimassaolon jatkamisesta, ei ilmoitettu, että palvelukseenottopalkkaluokan uudet määrittämisperusteet saattoivat alentaa kilpailuilmoituksissa mainittuja palkkaluokkia palvelukseen otettaessa.

148

Vasta sen jälkeen, kun kantajat olivat aloittaneet työskentelyn koeajalla olevina virkamiehinä, he saivat tietää virallisesti uusien henkilöstösääntöjen mukaisesta uudesta palkkaluokan määrittämisjärjestelmästä ja siitä, että heidän palkkaluokkansa palvelukseen otettaessa on alempi kuin se, joka mainittiin kilpailuilmoituksessa.

149

Tässä yhteydessä on myös syytä mainita, että useimpien riidanalaisten päätösten viiteosassa ei ole mitään viittausta henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohtaan, vaikka kantajien palvelukseenottopalkkaluokan perustana oli juuri kyseinen siirtymäsäännös, jonka aseman erityissäännöksenä suhteessa henkilöstösääntöjen 31 artiklaan komissio on itse tuonut esiin.

150

Mutta vaikka riittämätön tiedotus voi toimia perusteena yhteisön sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun syntymiselle suhteessa asianosaisiin, se ei itsessään tee riidanalaisia päätöksiä lainvastaisiksi.

151

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yhteisöjen tuomioistuimessa riitautetun toimen lainmukaisuus on arvioitava sen tekohetkellä olemassa olleiden tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen perusteella (asia C-449/98 P, IECC v. komissio, tuomio 17.5.2001, Kok. 2001, s. I-3875, 87 kohta ja asia T-69/03, W v. parlamentti, tuomio 25.5.2004, Kok. H. 2004, s. I-A-153 ja II-687, 28 kohta).

152

Kaikki riidanalaiset päätökset tulivat kuitenkin voimaan aikaisintaan 1.5.2004, joten komissio ei voinut soveltaa niissä kantajien palkkaluokan määrittämiseksi muuta kuin henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohdan uusia pakottavia säännöksiä, joiden lainvastaisuutta ei ole näytetty toteen.

153

Näissä olosuhteissa sääntöjenvastaisuudet, joita kantajat väittävät komission tehneen heidän palvelukseen ottamisensa hallinnoinnissa, eivät – vaikka niiden oletettaisiin olevan asianosaisten esiin tuomien periaatteiden vastaisia – kuitenkaan ole voineet vaikuttaa vähimmässäkään määrin kantajien riitauttaman palkkaluokan määrittämisen lainmukaisuuteen.

154

Etenkään se, että komissio olisi voinut syrjintäkiellon periaatteen vastaisesti asettaa jotkut kilpailun läpäisseet hakijat etusijalle ja ottaa heidät palvelukseen ennen 1.5.2004, ei voi vaikuttaa riidanalaisten päätösten lainmukaisuuteen.

155

Vaikka oletettaisiin, että jotkut henkilöt olisi näin voitu asettaa etusijalle palvelukseenotossa, virkamiesten yhdenvertaisen kohtelun periaate on sovitettava yhteen laillisuusperiaatteen kanssa, jonka mukaan kukaan ei voi vedota omaksi edukseen toisen hyväksi tehtyyn lainvastaisuuteen (asia 134/84, Williams v. tilintarkastustuomioistuin, tuomio 4.7.1985, Kok. 1985, s. 2225, 14 kohta).

156

Tästä seuraa, että tämä kanneperuste on hylättävä.

157

Edellä esitetyn perusteella kanne on hylättävä kokonaan ilman, että olisi tarpeen ratkaista kantajien ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle esittämät vaatimukset, joiden mukaan yhtäältä heidän uransa pitäisi määritellä uudelleen ja toisaalta heille pitäisi myöntää viivästyskorkoa palkasta, joka heille olisi kuulunut maksaa riidanalaisten päätösten kumoamisen seurauksena.

158

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.

159

Saman työjärjestyksen 88 artiklan mukaan yhteisöjen ja niiden henkilöstön välisissä riita-asioissa toimielinten on vastattava omista kustannuksistaan.

160

Työjärjestyksen 87 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi kuitenkin erityisistä syistä määrätä oikeudenkäyntikulut jaettaviksi asianosaisten kesken.

161

Käsiteltävänä olevassa asiassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, että kuten edellä on esitetty, komissio ei varoittanut kantajia selkeästi ja täsmällisesti niistä ennakoiduista konkreettisista vaikutuksista, joita sen itsensä laatimalla henkilöstösääntöjen muutosluonnoksella oli näiden tilanteeseen.

162

Kantajat saattoivat tämän johdosta olla epävarmoja palkkaluokastaan siihen saakka, kunnes riidanalaiset päätökset annettiin tiedoksi, ja he saattoivat uskoa voivansa perustellusti riitauttaa palkkaluokkansa yhteisöjen tuomioistuimessa.

163

Komission voidaan näin ollen katsoa käyttäytymisellään aiheuttaneen osaksi tämän oikeudenkäynnin, koska sen tiedotuksen puute saattoi herättää asianosaisissa ymmärrettäviä epäilyjä siitä, että heidän peruspalkkaluokkansa oli lainvastainen, koska palvelukseenottomenettelyssä oli epäselvyyttä palvelukseen ottamista koskevan olennaisen edellytyksen osalta.

164

Tällaiset olosuhteet muodostavat erityisen syyn, jonka perusteella oikeudenkäynnistä kantajille aiheutuneet kulut voidaan jakaa vastaajana olevan toimielimen ja kantajien kesken (ks. vastaavasti asia 26/66, Hoogovens en Staalfabrieken v. korkea viranomainen, tuomio 14.6.1967, Kok. 1967, s. 149, 166 ja asia 26/67, Danvin v. komissio, tuomio 11.7.1968, Kok. 1968, s. 463, 474).

165

Ensimmäisen oikeusasteen tuomio katsoo, että käsiteltävänä olevassa asiassa on aiheellista velvoittaa komissio korvaamaan puolet kantajien oikeudenkäyntikuluista.

166

Työjärjestyksen 87 artiklan 4 kohdassa tarkennetaan vielä, että väliintulijoina esiintyvät jäsenvaltiot ja toimielimet vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

167

Neuvosto vastaa näin ollen omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN (laajennettu neljäs jaosto)

on ratkaissut asian seuraavasti: