UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kolmas jaosto)

19 päivänä maaliskuuta 2010 (*)

Julkiset palveluhankinnat – Yhteisön tarjouspyyntömenettely – Valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen valvonnassa käytettäviä telemaattisia järjestelmiä koskevien tietoteknisten palvelujen tarjoaminen – Tarjoajan tarjouksen hylkääminen – Kumoamiskanne – Tarjoajien konsortio – Tutkittavaksi ottaminen – Tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun ja menettelyn avoimuuden periaatteet – Ratkaisuperusteet – Hyvän hallinnon ja huolellisuusvelvollisuuden periaatteet – Perusteluvelvollisuus – Ilmeinen arviointivirhe

Asiassa T‑50/05,

Evropaïki Dynamiki – Proigmena Systimata Tilepikoinonion Pliroforikis kai Tilematikis AE, kotipaikka Ateena (Kreikka), edustajanaan asianajaja N. Korogiannakis,

kantajana,

vastaan

Euroopan komissio, asiamiehinään aluksi L. Parpala ja K. Kańska, sittemmin Parpala ja E. Manhaeve, ja lopuksi Parpala, Manhaeve ja M. Wilderspin,

vastaajana,

jossa on kyse sen Euroopan yhteisöjen komission 18.11.2004 tekemän päätöksen kumoamista koskevasta vaatimuksesta, jossa kantajan ja toisen yhtiön muodostaman konsortion tarjouspyyntömenettelyssä, joka koski tietoteknisten palvelujen tarjoamista Euroopan yhteisössä väliaikaisen valmisteverottomuuden järjestelmään kuuluvien valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen valvonnassa käytettävien telemaattisten järjestelmien erittelyjen sekä kehitys-, ylläpito- ja tukipalvelujen osalta, jättämää tarjousta ei valittu ja kyseisten hankintojen osalta valittiin toinen tarjoaja,

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (kolmas jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja J. Azizi sekä tuomarit E. Cremona (esittelevä tuomari) ja S. Frimodt Nielsen,

kirjaaja: hallintovirkamies C. Kantza,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 17.3.2009 pidetyssä istunnossa esitetyn,

on antanut seuraavan

tuomion

 Asiaa koskevat oikeussäännöt

1        Euroopan yhteisöjen komission palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyihin sovelletaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25.6.2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (EYVL L 248, s. 1; jäljempänä varainhoitoasetus) V osaston ensimmäisen osan säännöksiä sekä varainhoitoasetuksen soveltamissäännöistä 23.12.2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (EYVL L 357, s. 1; jäljempänä soveltamissäännöt) säännöksiä, sellaisina kuin ne olivat esillä olevan asian tosiseikkojen tapahtumahetkellä.

 Tosiseikat

I       Tietokoneistettu järjestelmä valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen valvontaa varten (EMCS)

2        Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto tekivät valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen ja valvonnan tietokoneistamisesta 16.6.2003 päätöksen N:o 1152/2003/EY (EUVL L 162, s. 5), jossa ne totesivat, että on tarpeen perustaa tietokoneistettu järjestelmä valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen valvontaa varten, niin että jäsenvaltiot voivat saada reaaliajassa tietoja liikkumisesta ja suorittaa tarvittavat tarkastukset (päätöksen N:o 1152/2003 kolmas perustelukappale).

3        Päätöksen N:o 1152/2003 1 artiklassa säädetään näin EMCS:n perustamisesta.

4        Lisäksi päätöksen N:o 1152/2003 3 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Komissio varmistaa, että yhteisön vastuulla olevia tietokoneistetun järjestelmän osia koskevassa työssä pyritään kaikin tavoin hyödyntämään uutta tietokoneistettua passitusjärjestelmää (NCTS) ja että varmistetaan tietokoneistetun järjestelmän yhteensopivuus tietokoneistetun passitusjärjestelmän kanssa ja, jos se on teknisesti mahdollista, integroidaan se uuteen tietokoneistettuun passitusjärjestelmään tavoitteena luoda integroitu tietokonejärjestelmä, jolla voidaan valvoa sekä valmisteveron alaisten tuotteiden yhteisönsisäistä liikkumista että valmisteveron alaisten tuotteiden ja muiden tullien ja verojen alaisten tuotteiden liikkumista niitä tuotaessa kolmannesta maasta tai vietäessä kolmanteen maahan.” 

5        Asiakirja-aineistosta käy ilmi, että EMCS piti perustaa neljässä vaiheessa vuosina 2002–2009 (vaihe 0 samanaikaisesti vaiheiden 1, 2 ja 3 kanssa).

6        Vaiheen 0 piti olla välivaihe EMCS:n lopullisessa asentamisessa. Tämän vaiheen aikana valmisteveron alalla olemassa olevia tietokonejärjestelmiä oli tarkoitus ylläpitää ja tukea siihen asti, kunnes ne integroidaan EMCS:ään sen tultua käyttövalmiiksi. Vaiheen 0 piti tapahtua samanaikaisesti EMCS:n muiden vaiheiden kanssa ja päättyä sitten kun tämä järjestelmä alkaisi toimia. Fiscalis Information Technology Systems, specification, development, maintenance and support (FITS‑DEV) -sopimuksen sopimuspuolen piti toteuttaa vaiheeseen 0 liittyvät tehtävät.

7        Vaiheeseen 1 piti sisältyä EMCS:n asentaminen ja järjestelmän määritysten määrittely. EMCS System Specifications (ESS) -sopimuksen (jäljempänä ESS-sopimus) sopimuspuolen piti toteuttaa nämä määritykset. Kyseisen sopimuspuolen piti toteuttaa työt vuoden 2005 puoliväliin mennessä.

8        Lopuksi vaiheiden 2 ja 3 piti olla kehittämis- ja toteuttamisvaiheita, ja niiden piti liittyä sopimuksen, jonka otsikkona on Euroopan yhteisössä väliaikaisen valmisteverottomuuden järjestelmään kuuluvien valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen valvonnassa käytettävien telemaattisten järjestelmien erittelyt sekä kehitys-, ylläpito- ja tukipalvelut (EMCS‑DEV)‑(TAXUD/2004/AO-004) (jäljempänä kyseinen sopimus), sopimuspuolen toteuttamiin toimintoihin.

II     Kyseisen sopimuksen tekomenettely

9        Komission verotuksen ja tulliliiton pääosasto (jäljempänä kyseinen pääosasto tai hankintaviranomainen) käynnisti Euroopan unionin virallisen lehden täydennysosassa (EUVL 2004, S 139) kyseistä sopimusta koskevan avoimen tarjouskilpailun 20.7.2004 julkaistulla hankintailmoituksella. Hankintasopimus piti tehdä sen tarjoajan kanssa, joka tekee taloudellisesti edullisimman eli hinta-laatu-suhteeltaan parhaan tarjouksen. Tarjousten jättämisen määräajaksi vahvistettiin 31.8.2004.

10      Tarjouspyyntöön liitettyjen eritelmien 10 kohdassa määriteltiin tarjouskilpailun ratkaisuperusteet seuraavasti:

”10. Sopimuksenteon perusteet

Hankintasopimus tehdään sen tarjoajan kanssa, joka tekee taloudellisesti edullisimman tarjouksen. Tarjouksia arvioitaessa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1.      Ehdotetun ratkaisun laatu:

1. – sopimukseen kuuluvien tehtävien suorittamista koskevan lähestymistavan soveltuvuus (40/100)

2. – tehtävien suorittamista varten ehdotettujen menetelmien, välineiden, laadunvalvontaympäristön ja -menetelmien soveltuvuus (30/100)

3. – tehtävien suorittamista varten ehdotetun työryhmän organisaation soveltuvuus (20/100)

4. – ehdotuksen rakenne, selkeys ja perusteellisuus (10/100)

Hinta arvioidaan niiden tarjousten osalta, jotka saavat 60 % kaikista laatuperusteista yhteensä ja vähintään 50 % kustakin laatuperusteesta erikseen.

2.      Hinta

Hinta-laatusuhteeltaan paras tarjous määritellään seuraavasti:

–      teknisesti parhaimmalle tarjoukselle annetaan laatuarvioinnissa 100 pistettä. Muille tarjouksille annetaan tätä pienemmät pisteet niiden saamien teknisten pisteiden mukaisesti;

–      hinnaltaan edullisimmalle tarjoukselle annetaan hinta-arvioinnissa 100 pistettä. Muille tarjouksille annetaan tätä suuremmat pisteet näiden tarjoamien hintojen mukaisesti.

Kullekin tarjoukselle lasketaan laatu-hintasuhde jakamalla laatuarvioinnissa saadut pisteet hinta-arvioinnin pisteillä. Suurimmat pisteet saa tarjous, jolla on paras hinta-laatusuhde.”

11      Kantaja, Evropaïki Dynamiki – Proigmena Systimata Tilepikoinonion Pliroforikis kai Tilematikis AE, joka on Kreikan oikeuden mukaan perustettu yhtiö, joka toimii informaatio- ja viestintäteknologian alalla, esitti 27.8.2004 lähetetyllä faksilla kyseisen hankintamenettelyn osalta varauksia, jotka koskivat tarjouspyynnön mahdollista objektiivisuuden puutetta sellaisten tarjoajien eduksi, jotka olivat jo tarjonneet palveluja kyseiselle pääosastolle, selkeiden eritelmien puuttumista samasta tarjouspyynnöstä ja täsmällisten ja objektiivisten tarjoajia koskevien arviointiperusteiden puuttumista. Samassa faksissa se pyysi myös hankintaviranomaista jatkamaan tarjousten jättämiselle varattua määräaikaa siihen asti, kunnes se olisi ratkaissut edellä mainitut ongelmat.

12      Kantaja jätti 31.8.2004 tarjouksensa yhdessä Steria SA -nimisen, Ranskan oikeuden mukaan perustetun yhtiön kanssa (jäljempänä Evropaïki Dynamiki‑Steria -konsortion tarjous).

13      Hankintaviranomainen ilmoitti 3.9.2004 päivätyllä kirjeellä, että kantajan 27.8.2004 lähetetyllä faksilla esittämät varaukset eivät olleet perusteltuja, ja kieltäytyi hyväksymästä tämän pyyntöä jatkaa tarjousten jättämiselle varattua määräaikaa.

14      Kantaja esitti 6.9.2004 lähetetyllä faksilla vastauksena edellä mainittuun 3.9.2004 päivättyyn kirjeeseen varauksia hankintamenettelyn yhteensopivuudesta varainhoitoasetuksen 92 artiklan ja soveltamissääntöjen 131 artiklan 1 ja 2 kohdan kanssa.

15      Hankintaviranomainen vastasi 5.10.2004 päivätyllä kirjeellä, että varainhoitoasetuksen 92 artiklassa ja soveltamissääntöjen 131 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyjä edellytyksiä oli noudatettu.

16      Tarjoukset avattiin 8.9.2004. Tarjouksia oli saapunut viisi, ja ne kaikki todettiin päteviksi. Yksi tarjouksista hylättiin sopimuksentekomenettelyn ulkopuolelle jättämistä koskevassa vaiheessa. Toinen hylättiin laadun arviointia koskevassa vaiheessa. Vain kolmea tarjousta, joiden joukossa oli Evropaïki Dynamiki‑Steria -konsortion tarjous, verrattiin hinta-laatusuhteen perusteella.

17      Arviointikomitea esitti, että hankintasopimus tehtäisiin hinta-laatu-suhteeltaan parhaan tarjouksen tehneen Intrasoft International SA:n (jäljempänä Intrasoft) kanssa. Se katsoi, että Evropaïki Dynamiki‑Steria -konsortion tarjous oli luokiteltava kolmanneksi.

18      Hankintaviranomainen vahvisti arviointikomitean ehdotuksen ja ratkaisi hankintamenettelyn 18.11.2004 tekemällään päätöksellä.

19      Tarjouskilpailumenettelyn tuloksesta ilmoitettiin kantajalle 18.11.2004 päivätyllä kirjeellä. Tässä kirjeessä todetaan, että ”[sen] tarjousta ei ollut valittu hankinnan suorittamiseksi, koska se ei ollut hinta-laatusuhteeltaan paras tarjous arvioitavaksi valittujen tarjousten arvioinnin ja tarjouseritelmässä ilmaistujen ratkaisuperusteiden valossa”.

20      Kantaja pyysi 22.11.2004 päivätyllä kirjatulla kirjeellä ja faksilla hankintaviranomaiselta seuraavia tietoja ja asiakirjoja: valitun tarjoajan nimi ja mikäli tällä on yhtiökumppani tai alihankkija, sen/niiden nimi ja sille/niille sopimuksesta kuuluva prosenttimäärä, kantajan ja valitun tarjoajan teknisille tarjouksille annetut arvosanat kunkin ratkaisuperusteen osalta, jäljennös arviointikomitean kertomuksesta ja selvitys siitä, miten kantajan rahoitustarjous menestyi valittuun rahoitustarjoukseen verrattuna ja erityisesti näille kahdelle tarjoukselle annetut arvosanat. Kantaja toisti pyyntönsä 8.12.2004 lähetetyllä faksilla.

21      Hankintaviranomainen lähetti 10.12.2004 päivätyllä kirjeellä kantajalle vastauksena otteen arviointikomitean kertomuksesta. Tähän otteeseen sisältyvät muun muassa kyseisen komitean lausumat Intrasoftin ja Evropaïki Dynamiki‑Steria -konsortion tarjouksista hankintamenettelyn kunkin ratkaisuperusteen osalta. Näissä lausumissa todetaan seuraavaa:

”A.      Intrasoft – –

Kokonaisarvio

Erinomainen tarjous, josta käy ilmi esillä olevien kysymysten syvällinen tuntemus sekä hankkeen hallinnoinnin erittäin hyvin mietitty ja yksityiskohtainen lähestymistapa. Yksityiskohtaisuus, huolellinen lähestymistapa mahdollisten ongelmien analysoinnissa ja laatujohtamista koskeviin kysymyksiin kiinnitetty huomio myötävaikuttavat tämän tarjouksen kokonaislaatuun. Ainoana heikkoutena on arkkitehtuurisen analysoinnin puute, mikä ei kuitenkaan heikennä suuressa määrin tarjouksen kokonaislaatua. Tarjous perustuu vankkaan tuntemukseen valmisteveroalasta ja siihen liittyvästä poliittisesta ja organisatorisesta ympäristöstä komissiossa ja jäsenvaltioissa. Menetelmät ja työryhmän organisointi ovat hyvin korkealaatuisia, ja niistä käy ilmi, että niiden avulla kyetään suoriutumaan tehtävän laajuudesta sen edellyttämällä joustavuudella. Tästä seuraa, että ehdotus vaikuttaa täysin soveltuvalta hankkeesta vastaamiseksi.

Peruste: Sopimukseen kuuluvien tehtävien suorittamista koskevan lähestymistavan soveltuvuus

Tällä yhtiöllä on huomattava tuntemus EMCS:n yhteydessä ratkaistavista ongelmista ja selkeä ymmärrys siitä, miten hankkeen osat liittyvät yhteen. Tarjouksessa selostetaan selkeästi ja yksityiskohtaisesti lähestymistapa ja toteuttamistapa sekä annetaan hyvin yksityiskohtainen kuvaus osatehtävistä. Yhtiön näkemystä ja lähestymistapaa on tuettu erittäin yksityiskohtaisella ja pätevällä projektisuunnitelmalla. Mahdollisuudesta hyödyntää NCTS:n osia on esitetty hyvä analyysi. Tarjoukseen sisältyy laaja vaatimustenvalvontaa koskeva selostus, mikä osoittaa yhtiön syvällisen ymmärryksen hankkeen tavoitteista sekä sen, että se noudattaa tarjouseritelmässä määriteltyjä ’korkean tason’ vaatimuksia. Tarjouksessa ehdotetaan useita kaikki toiminnat kattavia laatuarviointeja, joilla täydennetään tarjouseritelmässä ehdotettuja laatuarviointeja. Tämän tarjouksen lievänä heikkoutena on arkkitehtuurisia kysymyksiä koskevan syvällisen analysoinnin puute (kestävyys, laajennettavuus ja suorituskyky).

Peruste: Tehtävien suorittamista varten ehdotettujen menetelmien, välineiden, laadunvalvontaympäristön ja -menetelmien soveltuvuus

Ehdotetut menetelmät ja välineet on kuvattu erittäin yksityiskohtaisesti. Yleisestä lähestymistavasta, jossa yhdistyvät RUP [Rational Unified Process] määrityksiä koskevassa vaiheessa ja TEMPO kehittämisvaiheessa, käy ilmi ymmärrys komission ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön kehittämistä koskevien kahden vaiheen välisistä eroista. Laadunvarmistusta koskeva lähestymistapa on erittäin hyvin mietitty, koska siinä ehdotetaan sekä prosessille että tuotteelle laatuarviointeja, jotka perustuvat ’pääkohtien arviointiin’. Tarjoajalla on hyvä ymmärrys Cosmic-FFP-periaatteista [alaviite puuttuu], mutta kuvaus on hieman liian teoreettinen, koska tarjouksesta puuttuu käytännöllinen toteutus (esimerkki: käytettäviä välineitä ei mainita). Vaikka infrastruktuurin kehittäminen on erittäin hyvin määritelty, turvatoimet tarjoajan tiloissa on jätetty huomiotta.

Peruste: Tehtävien suorittamista varten ehdotetun työryhmän organisaation soveltuvuus

Työryhmän koostumus ja organisaatio on erittäin hyvin määritelty selontekojen, erittäin täsmällisten toimenkuvauksien (yhteensä 23) ja niitä koskevien kuvausten avulla, joihin sisältyy täydellinen taulukko pätevyyksistä. Työryhmän koostumus on tasapainoinen siten, että siihen kuuluu johtajia, kaupallisia asiantuntijoita, talousanalyytikkoja, ohjelmistosuunnittelijoita, suunnittelijoita, helpdesk-toimijoita ym. Tehtävät ja vastuualueet työryhmässä on erittäin hyvin määritelty. Työryhmän koko (noin 60 henkeä) on asianmukainen ja vastaa suoritettavien toimintojen määrää. Tarjouksessa taataan henkilöstön vähäinen vaihtuvuus siten, että noin 80 prosenttia henkilöstöstä on pysyvää, eikä työntekijöitä siirretä työskentelemään muihin hankkeisiin.

Peruste: Ehdotuksen rakenne, selkeys ja perusteellisuus

Tarjouksessa esitetään kattavasti ja yksityiskohtaisesti kaikki hankkeeseen kuuluvat toiminnot. Yleinen esittämistapa on hyvin jäsennelty, ja tarjouksessa on paljon selventäviä kaavioita. Tiedot on helppo löytää ja niitä on helppo lukea tarjouksen selkeän kielen vuoksi. Tästä tarjouksesta puuttuu ainoastaan taulukko kirjainsanoista.

B.      [Evropaïki Dynamiki-Steria]

Kokonaisarvio

Vaikka tähän tarjoukseen sisältyy joitakin arkkitehtuuria koskevia kiinnostavia ehdotuksia, se on liian yleinen: määritys- ja kehittämisprosessin kuvauksessa ei korosteta juurikaan EMCS:n [toteuttamiseen liittyviä] erityispiirteitä. Tarjouksessa ehdotettu metodologia koostuu parhaista käytännöistä ja tietokonejärjestelmien kehittämistä koskevasta kirjallisuudesta. EMCS:n kehittämiseen liittyviä erityispiirteitä käsitellään kuitenkin jälleen hyvin yleisesti, eikä ehdotettu analyysi ole täysin kattava. Työryhmän organisaatiota koskeva kuvaus on hyvä, mutta siitä ei kuitenkaan käy ilmi riittävää ymmärrystä vahvan tuen tarpeesta loppukäyttäjille EMCS:n [toteuttamisvaiheen] määritystoimintojen kuluessa. Tarjoukseen sisältyy tiettyjä ristiriitaisuuksia, mikä herättää epäilyjä tämän ehdotuksen luotettavuudesta.

Peruste: Sopimukseen kuuluvien tehtävien suorittamista koskevan lähestymistavan soveltuvuus

Tarjoaja on sisällyttänyt selonteon EMCS:n teknisestä arkkitehtuurista ja tehnyt arkkitehtuuria koskevan kiinnostavan ehdotuksen (esim. verkkopalvelujen käyttö), alustavia yrityksiä ehdottaakseen teknisiä ratkaisuja ja ehdotuksen infrastruktuurin toimintakuntoon saattamisesta. Tarjoukseen sisältyy yksityiskohtainen luettelo osatöistä tärkeysjärjestyksessä, tilaus-, suunnittelu- ja toimitus/hyväksymismekanismeista sekä laatuarvioinneista. Kokonaislähestymistapa on kuitenkin erittäin yleinen, ja vain harvoja EMCS:n erityispiirteitä käsitellään tarkemmin. Ehdotettu lähestymistapa on hieman liian yksipuolinen. Siihen sisältyy ulkoisista lähteistä peräisin olevia lukuisia otteita (esim. pitkiä otteita IBM-Rational RUP -aineistosta), mutta siinä ei kuitenkaan selosteta, mikä merkitys niillä on hankkeen kannalta. Tarjouksessa ei ole täysin ymmärretty tarjouseritelmää siltä osin kuin tarjouksessa viitataan toimintoihin, jotka on jo toteutettu tai tullaan toteuttamaan siihen mennessä kun sopimus tulee voimaan. Siinä ehdotetaan myös arkkitehtuuria koskevia seikkoja, jotka eivät sopisi EMCS:n ympäristöön suorituskyvyn tai laajennettavuuden osalta. Tarjoukseen sisältyy tiettyjä ristiriitaisuuksia muun muassa suunnittelun osalta: esimerkiksi tietyt kehittämistoiminnat alkavat ennen määritysten alkamista.

Peruste: Tehtävien suorittamista varten ehdotettujen menetelmien, välineiden, laadunvalvontaympäristön ja -menetelmien soveltuvuus

Ehdotetut menetelmät on yleensä esitetty hyvin. Tarjouksessa on täsmällinen kuvaus IT-infrastruktuurin kehittämisestä sekä hyvä kuvaus merkityksellisistä turvallisuusseikoista. Tarjouksessa tehdään lukuisia käsikirjoihin rinnastuvia standardiviittauksia arkkitehtuuriin, standardeihin, IT-välineisiin ja infrastruktuurin osiin (esim. XML, X509, J2EE). Niihin on liitetty satoja sivuja HP:n, Oraclen, CISCO:n, ym. käsikirjoista ja esitteistä, mutta useimmiten ilman mitään perusteluja siitä, miten ne liittyvät EMCS:n tavoitteisiin. Tarjouksessa on yksityiskohtainen kuvaus Cosmic FFP:stä, mutta arvioita varten ehdotetut välineet (Calico ja Costar) soveltuvat ainoastaan Cocomo II -metodologiaan perustuviin arvioihin, mikä ei ole johdonmukaista (ks. 4.1.3.5.1 osa). Tarjouksessa RUP:n katsotaan olevan ’ainoa’ hankkeen hallinnointia koskeva metodologia, mutta kehitysympäristön ohjelmistoa koskevassa ehdotuksessa ei mainita yhtään IBM-Rational-lisenssiä.

Peruste: Tehtävien suorittamista varten ehdotetun työryhmän organisaation soveltuvuus

Työryhmän organisaatio on kuvattu hyvin, mikä osoittaa ymmärrystä sen kokoonpanon kehityksestä hankkeen edetessä määrittämisestä kehittämiseen, tuottamiseen ja luovutukseen, mukaan luettuna turvallisuus, testit ja helpdesk. Vuorovaikutus työryhmän välillä on hyvin kuvattu. Työryhmän koko, joka on 67 henkilöä, on asianmukainen. Vaikka kokemus tullien ja valmisteverojen alalla mainitaan tarjouksessa välttämättömäksi pätevyyden osalta, käytännössä tarjouksessa ei osoiteta tämäntyyppistä pätevyyttä.

Peruste: Ehdotuksen rakenne, selkeys ja perusteellisuus

Tarjous on esitetty selkeästi. Sen rakenne ja kokonaisarvio ovat hyvät. Kuitenkin äärimmäisen yleinen aineisto ja yksityiskohtien puute heikentävät tarjouksen luettavuutta.”

22      Kantajalle toimitettuun arviointikomitean kertomuksen otteeseen sisältyy myös vertaileva arviointitaulukko, joka koskee Evropaïki Dynamiki‑Steria -konsortion ja Intrasoftin tarjousten laatua, sekä näiden kahden tarjouksen hinta-laatusuhdetta koskeva vertaileva arviointitaulukko. Nämä taulukot ovat seuraavanlaiset:

Vertaileva arviointitaulukko ITT TAXUD/2004/AO-004 EMCS-DEV
Perusteet													[…]		Intrasoft					Evropaïki Dynamiki-Steria					[…]		[…]
Laatu
Sopimukseen kuuluvien tehtävien suorittamista koskevan lähestymistavan soveltuvuus (/40)															35,1					23,2
Tehtävien suorittamista varten ehdotettujen menetelmien, välineiden, laadunvalvontaympäristön ja -menetelmien soveltuvuus (/30)																	24,5					16,7
Tehtävien suorittamista varten ehdotetun työryhmän organisaation soveltuvuus (/20)																			17,6					14,5
Ehdotuksen rakenne, selkeys ja perusteellisuus (/10)																					8,5					5,8
Laatu yhteensä															85,7					60,2
Laatuarviointi (enimmäismäärä 100 pistettä)															100					70

Vertaileva arviointitaulukko ITT TAXUD/2004/AO-004 EMCS-DEV
Perusteet					[…]	Intrasoft		Evropaïki Dynamiki-Steria		[…]	[…]
Laatu yhteensä						85,7		60,2
Laatuarviointi (enimmäismäärä 100 pistettä)						100		70
Ehdotettu hinta TBP/(IS+EI) (euroissa) (IT-palvelut ja varaus infrastruktuurin kehittymistä varten)						11 634 533		15 078 693
Standardoitu hinta-arviointi (vähimmäismäärä 100 pistettä)						100		130
Laatuarviointi / Hinta-arviointi						1		0,54

23      Kantaja toimitti 30.12.2004 päivätyllä kirjatulla kirjeellä ja faksilla huomautuksensa sille tiedoksi annetusta arviointikomitean kertomuksen otteesta ja toisti näkemyksensä, jonka mukaan kyseinen hankintamenettely oli varainhoitoasetuksen ja soveltuvan lainsäädännön vastainen.

24      Hankintaviranomainen ilmoitti 14.1.2005 päivätyllä kirjeellä, että se aikoi tutkia huolellisesti kantajan 30.12.2004 päivätyssä kirjeessä esiin tuomia seikkoja ja että kantajalle lähetettäisiin yksityiskohtainen vastaus mahdollisimman pikaisesti.

25      Hankintaviranomainen vastasi 17.2.2005 päivätyllä kirjeellä kantajan 30.12.2004 päivättyyn kirjeeseen sisältyneisiin huomautuksiin.

26      Ilmoitus tehdystä sopimuksesta julkaistiin 2.3.2005 Euroopan unionin virallisen lehden täydennysosassa (EUVL 2005, S 43).

 Oikeudenkäyntimenettely ja asianosaisten vaatimukset

27      Kantaja nosti nyt esillä olevan kanteen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon 28.1.2005 toimittamallaan kannekirjelmällä.

28      Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin pyysi prosessinjohtotoimena 30.10.2006 päivätyllä kirjeellä kantajaa vastaamaan kirjallisesti kanteen tutkittavaksi ottamista koskeviin kysymyksiin. Kantaja vastasi tähän pyyntöön asetetussa määräajassa.

29      Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (kolmas jaosto) päätti esittelevän tuomarin kertomuksen perusteella aloittaa suullisen käsittelyn.

30      Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin pyysi prosessinjohtotoimena 3.2.2009 päivätyllä kirjeellä asianosaisia vastaamaan kirjallisesti tiettyihin kysymyksiin. Se pyysi samassa kirjeessä komissiota esittämään tiettyjä asiakirjoja. Asianosaiset vastasivat näihin pyyntöihin asetetussa määräajassa.

31      Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin pyysi prosessinjohtotoimena 2.3.2009 päivätyllä kirjeellä kumpaakin asianosaista toimittamaan kirjalliset huomautuksensa vastapuolen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen 3.2.2009 päivätyssä kirjeessä esittämiin kirjallisiin kysymyksiin toimittamista vastauksista. Asianosaiset vastasivat näihin pyyntöihin asetetussa määräajassa.

32      Asianosaisten lausumat ja niiden vastaukset ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin kuultiin 17.3.2009 pidetyssä istunnossa.

33      Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

–        kumoaa komission päätöksen olla valitsematta sen tarjousta ja tehdä hankintasopimuksen valitun tarjoajan kanssa 

–        velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut myös siinä tapauksessa, että kanne hylätään.

34      Komissio vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

–        hylkää kanteen perusteettomana

–        velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

 Oikeudellinen arviointi

I       Tutkittavaksi ottaminen

A       Asianosaisten lausumat

35      Vaikka komissio ei esitäkään varsinaista oikeudenkäyntiväitettä, se kiinnittää unionin tuomioistuimen huomion siihen, että Steria, joka on Evropaïki Dynamiki‑Steria -konsortion toinen jäsen, ei ole riitauttanut hankintaviranomaisen päätöstä olla valitsematta konsortion tarjousta ja tehdä hankintasopimus toisen tarjoajan kanssa ja että kanteesta ei myöskään käy ilmi, että kantaja olisi riitauttanut tämän päätöksen Sterian lukuun. Tästä seuraa sen mukaan, että kantaja on riitauttanut kyseisen päätöksen vain omasta puolestaan.

36      Kantaja vastaa vastauskirjelmässään, että koska se on Evropaïki Dynamiki‑Steria -konsortion johtaja ja täysin vastuussa tarjouksen valmistelusta ja laatimisesta, sillä on asiavaltuus, eikä yhteisön lainsäädännössä tai oikeuskäytännössä edellytetä, että konsortion kaikkien jäsenten olisi nostettava kanne riidanalaisesta hankintasopimuksen tekemistä koskevasta päätöksestä. Kantaja on selostanut tätä näkemystään myös ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kysymyksiin toimittamissaan kirjallisissa vastauksissa (ks. edellä 28 kohta).

37      Komissio ei ole kiistänyt kantajan edellä mainittua kantaa.

B       Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta

38      Käsiteltävässä asiassa on tutkittava kantajan asiavaltuus sen hankintaviranomaisen päätöksen osalta, joka on annettu kantajalle tiedoksi 18.11.2004 päivätyllä kirjeellä ja jossa todetaan, että Evropaïki Dynamiki‑Steria -konsortion tarjousta ei hyväksytä ja että näin ollen kyseinen sopimus tehdään toisen tarjoajan kanssa (jäljempänä kanteen kohteena oleva päätös).

39      EY 230 artiklan neljännen kohdan mukaan ”luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi samoin edellytyksin nostaa kanteen hänelle osoitetusta päätöksestä tai päätöksestä, joka siitä huolimatta, että se on annettu asetuksena tai toiselle henkilölle osoitettuna päätöksenä, koskee ensin mainittua henkilöä suoraan ja erikseen”.

40      Käsiteltävässä asiassa on todettava, että vaikka kanteen kohteena oleva päätös on muodollisesti osoitettu tarjoajalle eli Evropaïki Dynamiki-Steria -konsortiolle, on kuitenkin niin, kuten käy ilmi kantajan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle toimittamista kirjallisista vastauksista (ks. edellä 28 kohta), joita komissio ei ole kiistänyt ja joita tuomioistuimella ei ole mitään syytä asettaa kiistanalaisiksi, että Evropaïki Dynamiki‑Steria -konsortiolla ei ole milloinkaan ollut oikeushenkilöllisyyttä. Näin ollen on niin, että koska EY 230 artiklan kannalta katsottuna tämä ad hoc -rakenne oli avoin sen jäsenten osalta, on katsottava, että kanteen kohteena oleva päätös on osoitettu kummallekin yhtiölle. Näin ollen kantajalla oli päätöksen ardessaattina osoitettu, oli oikeus riitauttaa se EY 230 artiklassa asetettujen edellytysten mukaisesti.

41      Tästä seuraa, että kantajan kanne voidaan tutkia.

II     Asiakysymys

42      Kantaja vetoaa kanteensa tueksi viiteen kanneperusteeseen. Ensimmäinen kanneperuste koskee syrjintäkiellon periaatteen ja vapaata kilpailua koskevan periaatteen loukkaamista. Toinen kanneperuste koskee varainhoitoasetuksen, soveltamissääntöjen, julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 18.6.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/50/ETY (EYVL L 209, s. 1) ja julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31.3.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY (EUVL L 134, s. 114) säännösten rikkomista. Kolmas kanneperuste koskee hankintaviranomaisen ilmeistä arviointivirhettä Evropaïki Dynamiki‑Steria -konsortion tarjouksen arvioinnissa. Neljäs kanneperuste koskee asiaankuuluvien tietojen ja perustelujen puuttumista. Viides kanneperuste koskee hyvän hallinnon ja huolellisuusvelvollisuuden periaatteiden loukkaamista.

43      Unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että on asianmukaista arvioida aluksi ensimmäistä kanneperustetta ja sitten toista, viidettä, neljättä ja lopuksi kolmatta kanneperustetta. Tämä järjestys perustuu siihen, että ensimmäinen, toinen ja viides kanneperuste koskevat kyseistä sopimuksentekomenettelyä, kun taas neljäs ja kolmas kanneperuste koskevat kanteen kohteena olevaa päätöstä.

A       Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee syrjintäkiellon periaatteen ja vapaata kilpailua koskevan periaatteen loukkaamista

1.     Asianosaisten lausumat

44      Kantaja väittää, että komissio on loukannut syrjintäkiellon periaatetta ja tarjoajien vapaata kilpailua koskevaa periaatetta, koska se ei ole antanut kantajan saataville – sen ennen tarjousten esittämiselle varatun määräajan päättymistä esittämästä tätä koskevasta pyynnöstä huolimatta – kahdentyyppisiä teknisiä tietoja, jotka olivat tarpeen riidanalaista hankintasopimusta koskevien tarjousten esittämiseksi ja joita olivat ensinnäkin EMCS:n tarkat määritykset ja toiseksi tekniset tiedot EMCS:ään liittyvistä olemassa olevista tietokonesovelluksista ja erityisesti uuden tietokoneistetun passitusjärjestelmän (NCTS) lähdekoodi. Tästä komission väitetystä laiminlyönnistä ovat kantajan mukaan hyötyneet tarjoajat, jotka olivat tai olivat olleen kyseisen pääosaston sopimuspuolia tai joilla oli sidoksia tällaisiin sopimuspuoliin ja joilla oli tällä perusteella yksinoikeus saada edellä mainitut tiedot. Nämä tarjoajat, joihin myös valittu tarjoaja kuului, ovat näin ollen voineet esittää kantajan tarjousta kilpailukykyisempiä tarjouksia sekä teknisten seikkojen että rahoituksen osalta.

45      Kantaja korostaa EMCS:n määritysten osalta ensinnäkin, että ne eivät olleet vielä saatavilla kyseisen hankintamenettelyn kuluessa, mutta että eräs toinen sopimuspuoli valmisteli niitä toisen hankintasopimuksen yhteydessä. Se väittää, että komissio ei selosta, miten tarjoaja voisi asianmukaisesti noudattaa sellaisen tietokonejärjestelmän tavoitteita ja vaatimuksia, jonka osalta se ei ole saanut mitään yksityiskohtaisia määrityksiä, ja ihmettelee, miten sen tarjous voisi olla ”parempi” kuin sellaisen sopimuspuolen tarjous, joka on ainoa, jolla on käytettävissään kyseiset määritykset.

46      Toiseksi kantaja korostaa NCTS:n lähdekoodin osalta, että komissio oli kieltäytynyt antamasta sitä sille ilman pätevää syytä ja kantajan esittämästä pyynnöstä huolimatta. Sitä vastoin kyseinen koodi on ollut valitun tarjoajan saatavilla, koska se oli komission sopimuspuoli NCTS:n osalta, ja se on näin ollen voinut tehdä kantajan tarjousta kilpailukykyisemmän tarjouksen.

47      Voidakseen osoittaa NCTS:n lähdekoodin tärkeyden esillä olevaa hankintasopimusta koskevien tarjousten esittämiseksi kantaja vetoaa seuraaviin seikkoihin.

48      Se vetoaa ensinnäkin päätöksen N:o 1152/2003 3 artiklan 2 kohtaan, jonka mukaan sopimuspuolen on pyrittävä kaikin tavoin hyödyntämään NCTS:ää ja tavoitteena on luoda valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumista yhteisössä koskeva integroitu tietokonejärjestelmä. Kantaja tulkitsee tätä artiklaa siten, että kyseisessä päätöksessä edellytetään, että riidanalaisen hankintasopimuksen sopimuspuolen on hyödynnettävä NCTS:n lähdekoodia ja arkkitehtuuria.

49      Toiseksi se vetoaa tarjouseritelmän teknisessä liitteessä olevaan, osatehtävän nro 7.1 kuvaukseen, jossa viitataan NCTS:n lähdekoodiin.

50      Kolmanneksi se vetoaa arviointikomitean valitun tarjoajan tarjouksesta esittämään lausumaa, jonka mukaan tässä tarjouksessa oli esitetty hyvä analyysi mahdollisuudesta hyödyntää NCTS:n osia (”components”). Kantaja väittää, että termillä ”osa” viitataan esillä olevassa asiassa ”selvästi lähdekoodin muodostaviin eri osiin”.

51      Neljänneksi voidakseen näyttää, että tieto NCTS:n lähdekoodista oli tarpeen sen tarjouksen hinnoittelemiseksi, kantaja väittää tarjouksen taloudellisen puolen osalta, että komissio ei ollut pyytänyt tarjoajia mainitsemaan tarjouksessaan pelkästään yksikköhintoja niin kuin komissio väittää, vaan myös erityisesti talousarvion ja kokonaishinnan EMCS:n ja siihen liittyvien palvelujen toimittamisen osalta. Tämä komission vaatimus edellyttää kantajan mukaan, että tarjoajien olisi arvioitava täsmällisesti hankkeen laajuus ja monimutkaisuus, minkä vuoksi on tarpeen tuntea lähdekoodi. Koska kantajalla ei ollut sitä tiedossaan, sen on täytynyt nostaa tarjouksensa hintaa voidakseen sisällyttää siihen riskin, joka johtui tästä tiedon puutteesta. Sitä vastoin valittu tarjoaja, joka tunsi tämän koodin, on voinut tehdä kilpailukykyisemmän tarjouksen, joka oli vain 50 prosenttia kyseisen hankinnan osalta ilmoitetusta talousarviosta.

52      Lopuksi kantaja huomauttaa, että erään toisen tarjouspyyntömenettelyn yhteydessä (sopimus, joka koskee kyseisen pääosaston tietokonehankkeisiin liittyvien tullialan tietokonejärjestelmien määrittely-, kehittämis-, huolto- ja tukipalveluja (CUST‑DEV) (TAXUD/2005/AO‑001)), joka aloitettiin hieman kyseistä sopimusta koskevan tarjouspyyntömenettelyn jälkeen ja jossa kyseinen pääosasto oli myös hankintaviranomaisena, NCTS:n lähdekoodi annettiin tarjoajille. Kantaja vaatii näin ollen komissiota selittämään tällaisen erilaisen kohtelun. Lisäksi kantaja on väittänyt istunnossa, että esillä oleva asia muistutti asiassa T-345/03, Evropaïki Dynamiki vastaan komissio, 12.3.2008 annettua tuomiota (Kok., s. II‑341), jossa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin hyväksyi kantajan kanneperusteen, joka koski tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamista, ja kumosi näin ollen tarjouskilpailun ratkaisemista koskevan komission päätöksen.

53      Komissio kiistää kantajan väitteet.

2.     Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta

54      Varainhoitoasetuksen 89 artiklan 1 kohdan mukaan talousarviosta kokonaan tai osittain rahoitettavissa julkisissa hankinnoissa on noudatettava avoimuuden, suhteellisuuden, tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita.

55      Näin ollen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hankintaviranomaisella on tarjouspyyntömenettelyn kaikissa vaiheissa velvollisuus valvoa, että kaikkien tarjoajien osalta noudatetaan yhdenvertaisen kohtelun ja näin ollen yhtäläisten mahdollisuuksien periaatetta (asia C-496/99 P, komissio v. CAS Succhi di Frutta, tuomio 29.4.2004, Kok., s. I‑3801, 108 kohta; asia T-203/96, Embassy Limousines & Services v. parlamentti, tuomio 17.12.1998, Kok., s. II‑4239, 85 kohta ja asia T-160/03, AFCon Management Consultants ym. v. komissio, tuomio 17.3.2005, Kok., s. II‑981, 75 kohta).

56      Tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaate, jonka tavoitteena on edistää tervettä ja tehokasta kilpailua julkiseen hankintaan osallistuvien yritysten välillä, edellyttää, että kaikilla tarjoajilla on oltava samat mahdollisuudet tarjoustensa ehtojen laatimisessa, ja tarkoittaa näin ollen, että kaikkien tarjoajien tarjouksiin on sovellettava samoja edellytyksiä (ks. vastaavasti asia C-19/00, SIAC Construction, tuomio 18.10.2001, Kok., s. I‑7725, 34 kohta ja asia C-470/99, Universale‑Bau ym., tuomio 12.12.2002, Kok., s. I‑11617, 93 kohta).

57      Vakiintuneesta oikeuskäytännöstä käy lisäksi ilmi, että yhdenvertaisen kohtelun periaate edellyttää avoimuusvelvollisuutta, jotta tämän periaatteen noudattamisesta voidaan varmistua (asia C-92/00, HI, tuomio 18.6.2002, Kok., s. I‑5553, 45 kohta ja edellä 56 kohdassa mainittu asia Universale‑Bau ym., tuomion 91 kohta).

58      Tämän avoimuusperiaatteen pääasiallisena tarkoituksena on taata, ettei hankintaviranomainen harjoita suosintaa tai käytä mielivaltaa. Se edellyttää, että kaikki sopimuksentekomenettelyn ehdot ja yksityiskohtaiset säännöt esitetään selvästi, täsmällisesti ja yksiselitteisesti tarjouskilpailuilmoituksessa tai tarjouseritelmässä (edellä 55 kohdassa mainittu asia komissio v. CAS Succhi di Frutta, tuomion 111 kohta).

59      Avoimuuden periaate edellyttää siis myös, että kaikki merkitykselliset tekniset tiedot hankintailmoituksen tai tarjouseritelmän oikein ymmärtämiseksi on annettava kaikkien julkiseen hankintaan osallistuvien yritysten käyttöön heti, kun se on mahdollista, siten että yhtäältä mahdollistetaan kaikille kohtuullisen valistuneille ja tavanomaisen huolellisille tarjoajille niiden täsmällisen merkityksen ymmärtäminen ja niiden tulkitseminen samalla tavalla ja että toisaalta mahdollistetaan hankintaviranomaiselle sen tarkistaminen, vastaavatko tarjoajien tarjoukset tosiaankin kyseessä olevaa hankintaa säänteleviä arviointiperusteita (edellä 52 kohdassa mainittu asia Evropaïki Dynamiki v. komissio, tuomion 145 kohta).

60      Käsiteltävässä asiassa kantaja väittää, että komissio ei ole antanut sille kahden tyyppisiä teknisiä tietoja, jotka olivat sen mukaan tarpeen tarjousten esittämiseksi ja jotka kuitenkin olivat toisten tarjoajien käytettävissä. Edellä 55–58 kohdassa mainittu oikeuskäytäntö huomioon ottaen on katsottava, että mikäli tällainen väitetty komission laiminlyönti näytettäisiin toteen, sillä loukattaisiin tarjoajien yhtäläisiä mahdollisuuksia sekä avoimuuden periaatetta, joka on yhdenvertaisen kohtelun periaatteen välitön seuraus.

61      Kuten ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on todennut edellä 52 kohdassa mainitussa asiassa Evropaïki Dynamiki vastaan komissio antamassaan tuomiossa (147 kohta), tällainen yhtäläisten mahdollisuuksien ja avoimuuden periaatteen loukkaus olisi, jos se näytettäisiin toteen, sellainen oikeudenkäyntiä edeltävän menettelyn virhe, joka loukkaa kyseisten osapuolten tiedonsaantioikeutta. Tällainen menettelyvirhe voi aiheuttaa kyseessä olevan päätöksen kumoamisen vain, jos osoitetaan, että ilman kyseistä virhettä hallinnollinen menettely olisi voinut johtaa erilaiseen lopputulokseen tilanteessa, jossa kantajalla olisi ollut mahdollisuus tutustua kyseisiin tietoihin, ja jos tältä osin olisi ollut pienikin mahdollisuus, että kantaja olisi voinut saada hallinnollisen menettelyn johtamaan erilaiseen tulokseen (ks. edellä 52 kohdassa mainittu asia Evropaïki Dynamiki v. komissio, tuomion 147 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

62      Näin ollen on ensiksi tutkittava, onko käsiteltävässä asiassa annettu eri tavalla tietoja siten, että tietyillä tarjoajilla, muun muassa valitulla tarjoajalla, on tarjouspyyntömenettelyssä ollut käytettävissään tietoja, joita kantajan mukaan ei ole annettu kantajalle. Mikäli tällainen ero näytettäisiin toteen, olisi tutkittava toiseksi, oliko kyseisistä tiedoista hyötyä tarjousten esittämisessä. Vain mikäli näin olisi, tarjoajalla, joka oli saanut tällaisia tietoja, olisi ollut etua muihin tarjoajiin verrattuna. Kolmanneksi olisi tutkittava, johtuuko väitetty ero hyödyllisten tietojen saatavuudessa komission menettelyä koskevasta virheestä. Mikäli kyseessä olisi tällainen virhe, olisi neljänneksi tutkittava, olisiko tarjouspyyntömenettely voinut johtaa toisenlaiseen tulokseen ilman kyseistä virhettä. Tältä kannalta katsottuna kyseinen virhe loukkaisi tarjoajien yhtäläisten mahdollisuuksien periaatetta vain siinä tapauksessa, että kantajan selityksistä ilmenee uskottavasti ja riittävän yksityiskohtaisesti, että menettelyn tulos olisi voinut olla kantajan osalta erilainen (ks. vastaavasti edellä 52 kohdassa mainittu asia Evropaïki Dynamiki v. komissio, tuomion 148 ja 149 kohta).

63      Tämä päättely pätee kumpaankin teknisten tietojen ryhmään, joita ei ole annettu kantajalle, eli EMCS:n määrityksiin (kanneperusteen ensimmäinen osa) ja NCTS:n lähdekoodiin (kanneperusteen toinen osa).

a)     Kanneperusteen ensimmäinen osa, joka koskee sitä, että EMCS:n määrityksiä ei ole ollut saatavilla

64      Kantaja väittää pääasiallisesti, että sillä, että tarjouspyyntömenettelyssä ei ollut saatavilla täsmällisiä EMCS:n määrityksiä, on suosittu sellaisia tarjoajia, jotka tarjosivat jo palveluja kyseiselle pääosastolle – muun muassa valittu tarjoaja – ja joilla oli tästä syystä jo tieto näistä määrityksistä. Näin ollen nämä tarjoajat ovat voineet tehdä kantajan tarjousta täsmällisempiä ja siis kilpailukykyisempiä tarjouksia.

65      Kuten edellä 62 kohdassa on todettu, aluksi on tutkittava, onko käsiteltävässä asiassa annettu eri tavalla tietoja siten, että tietyillä tarjoajilla, muun muassa valitulla tarjoajalla, on, toisin kuin kantajalla, ollut käytettävissään EMCS:n määritykset.

66      Kyseiseen hankintaan liittyvästä tarjouseritelmästä (ks. edellä 7 kohta) käy ilmi, että EMCS:n toteuttamista koskevaan hankkeeseen, jonka yhteyteen kyseinen hankintasopimus kuuluu, sisältyi vaihe 1, jonka kuluessa ESS-sopimuksen sopimuspuolen piti määritellä EMCS:n määritykset. Komissio on täsmentänyt, että kyseessä olivat EMCS:n ”korkean tason” määritykset (high level specifications). Edellä mainitussa tarjouseritelmässä täsmennetään myös, että ESS-sopimuksen sopimuspuolen piti laatia nämä määritykset ennen ja osittain samanaikaisesti kuin esillä olevan hankintasopimuksen sopimuspuoli laatii omat määrityksensä. Komissio täsmensi, että kyseisen hankintasopimuksen yhteydessä toteutetut määritykset koskevat EMCS:n soveltamista (soveltamista koskevat määritykset) (application‑related specifications), toisin kuin tätä järjestelmää koskevat ”korkean tason” määritykset, jotka laaditaan ESS-sopimuksen yhteydessä. Edellä mainitussa tarjouseritelmässä täsmennetään lopuksi, että ESS-sopimuksen sopimuspuolen piti saada työnsä päätökseen vuoden 2005 puolivälissä.

67      Kantajan perusteluista käy ilmi, että sen väite koskee sitä, että tarjoajille ei ole annettu EMCS:n ”korkean tason” määrityksiä.

68      Komissio on lisäksi todennut, ilman että kantaja olisi kiistänyt tätä, että ESS-sopimuksen sopimuspuoli eli Siemens oli alkanut työskennellä EMCS:n määritysten parissa kesäkuussa 2004 (ja oli lopettanut huhtikuussa 2005), kun taas esillä olevaa hankintasopimusta koskeva tarjouspyyntö oli julkaistu heinäkuussa 2004 ja määräaika tarjousten jättämiselle päättyi 31.8.2004. Näin ollen komission näkemysten valossa, joita kantaja ei kiistä, on katsottava, että siitä, kun Siemens aloitti EMCS:n määrityksiä koskevat työt, siihen, kun tarjousten jättämiselle esillä olevan hankintasopimuksen yhteydessä varattu määräaika oli päättynyt, oli kulunut vain kolme kuukautta, mikä tarkoittaa, että tarjouspyyntömenettelyn kuluessa ei vielä ollut sellaisia EMCS:n määrityksiä, jotka olisivat olleet käyttökelpoisia ja joista olisi voinut olla etua sellaiselle tarjoajalle, joka olisi saanut ne käyttöönsä.

69      Lopuksi on todettava, että sekä kantaja että komissio ovat täsmentäneet, että Siemens, joka oli ESS-sopimuksen sopimuspuoli, oli esittänyt tarjouksen myös esillä olevan hankintasopimuksen osalta.

70      Edellä mainituista seikoista on tehtävä seuraavat johtopäätökset.

71      Ensinnäkin vaikuttaa siltä, ettei yhdelläkään tarjoajalla – valittu tarjoaja mukaan luettuna – ole voinut olla EMCS:n määritysten osalta enempää tietoja kuin kantajalla, koska näitä määrityksiä ei ollut vielä olemassa tai ne olivat vasta kehitysvaiheessa. Näin ollen ei ole näytetty toteen, että asiassa olisi annettu eri tavalla tietoja, millä olisi loukattu tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

72      Toiseksi se, että EMCS:n määrityksiä ei ollut vielä olemassa esillä olevaa hankintasopimusta koskevan tarjouspyynnön julkaisemishetkellä, ei ollut seurausta komission menettelyä koskevasta virheestä, vaan johtui EMCS:n toteuttamista koskevasta suunnitelmasta, jonka mukaan nämä määritykset laadittiin ESS-sopimuksen yhteydessä esillä olevasta hankintasopimuksesta erillään ja sitä ennen.

73      Kolmanneksi on niin, että vaikka Siemens olisikin onnistunut ESS-sopimuksen yhteydessä, jonka sopimuspuoli se oli, laatimaan määritykset, joita olisi voitu käyttää hyväksi kyseistä hankintasopimusta koskevia sopimuksia tehtäessä, on osoittautunut, että tällaisella seikalla ei kuitenkaan ole ratkaisevaa merkitystä, koska Siemensin tarjousta, jonka se esitti esillä olevan hankintasopimuksen osalta, ei valittu. Lisäksi siitä, että Siemens on esittänyt tarjouksen esillä olevan hankintasopimuksen osalta ja että se kilpaili näin ollen suoraan valitun tarjoajan kanssa kyseisestä sopimuksesta, voidaan päätellä, että tämä yhtiö ei ole antanut kyseiselle tarjoajalle tietojaan, joita sillä oletettiin olevan EMCS:n määrityksistä. Näin ollen minkään seikkojen perusteella ei voida katsoa, että yhdelläkään tarjoajalla olisi ollut etuoikeutettua pääsyä kyseisiin määrityksiin.

74      Koska kantaja ei ole näyttänyt toteen, että tietyt tarjoajat, valittu tarjoaja mukaan luettuna, olisivat saaneet kantajaa enemmän tietoja EMCS:n määritysten osalta, on katsottava, että tällaisten teknisten tietojen osalta tarjoajia ei ole kohdeltu eriarvoisesti. Näin ollen kanneperusteen ensimmäinen osa on hylättävä.

b)     Kanneperusteen toinen osa, joka koskee sitä, että NCTS:n lähdekoodia ei ole annettu tiedoksi

75      Kantaja väittää pääasiallisesti, että sillä, että hankintaviranomainen on kieltäytynyt antamasta sille NCTS:n lähdekoodia, on suosittu valittua tarjoajaa, joka oli myös komission sopimuspuoli kyseistä NCTS:ää perustettaessa ja jolla oli tästä syystä väistämättä pääsy tähän lähdekoodiin. Koska valitulla tarjoajalla oli käytössään tämä tieto, se saattoi esittää kilpailukykyisemmän tarjouksen sekä teknisesti että taloudellisesti.

 Ero valitun tarjoajan eduksi annettujen tietojen osalta

76      Komissio ei kiistä sitä, että hankintaviranomaisella oli käytettävissään NCTS:n lähdekoodi ennen esillä olevaa hankintamenettelyä koskevan tarjouspyynnön julkaisemista, eikä sitä, ettei se ole ilmoittanut sitä tarjoajille. Se toteaa katsoneensa, ettei lähdekoodi ollut tarpeen tarjousten esittämiseksi.

77      Asiassa ei ole myöskään kiistetty sitä, että valitulla tarjoajalla oli tarjoustaan tehdessään tiedossaan NCTS:n lähdekoodi, koska se oli kyseisen pääosaston sopimuspuoli NCTS:n osalta.

78      Tästä seuraa, että esillä olevaa hankintamenettelyä koskevan tarjouspyynnön julkaisemishetkestä tarjousten jättämiselle varatun määräajan päättymiseen asti valitulla tarjoajalla oli, koska se oli kyseisen pääosaston sopimuspuoli, sellaisia teknisiä tietoja, joita ei ollut annettu kantajalle.

 NCTS:n lähdekoodin hyödyllisyys tarjousten esittämisessä

79      Jotta voitaisiin katsoa, että todetuista erilaisista tiedoista on koitunut valitulle tarjoajalle etua sen tarjouksen laatimisessa, edellytyksenä on vielä, että kyseiset tiedot ovat hyödyllisiä kyseistä hankintasopimusta koskevien tarjousten laatimisessa siten, että näiden tietojen puuttuminen olisi omiaan tekemään tarjouksesta sekä laadullisesti että taloudellisesti vähemmän edullisen.

80      Käsiteltävässä asiassa ja asianosaisten huomautusten valossa on arvioitava NCTS:n lähdekoodin hyödyllisyyttä kyseistä hankintasopimusta koskevien tarjousten laatimisessa. Aluksi on esitettävä kaksi huomautusta.

81      Ensiksi on todettava, että kuten asianosaisten huomautuksista käy ilmi, lähdekoodi muodostuu tietokoneen ohjelmointikielellä kirjoitetuista ohjeista, joiden avulla voidaan luoda tietokoneohjelma. Lisäksi huomautuksista käy ilmi, että lähdekoodi on yksi tietojenkäsittelymateriaalin ensimmäisistä osista, jotka on tuotettava ohjelmiston koko elinajan kuluessa.

82      Komissio on lisäksi täsmentänyt istunnossa, kantajan tätä kiistämättä, että NCTS:n ja EMCS:n välillä on selviä eroja, koska NCTS koski tullialaa ja EMCS valmisteverojen alaa. NCTS:n yhteydessä pääasialliset käyttäjät ovat tulliviranomaisia, kun taas EMCS:n yhteydessä pääasialliset käyttäjät ovat liike-elämän toimijoita. Tästä seuraa, että näiden kahden järjestelmän ”kohteet” ovat erilaiset, ja näin ollen näillä kahdella järjestelmällä on eri tehtävät.

83      Ensinnäkin kantaja vetoaa NCTS:n lähdekoodin saamisen hyödyllisyyttä koskevan väitteensä tueksi edellä 4 kohdassa mainitun päätöksen N:o 1152/2003 3 artiklan 2 kohtaan.

84      Tämän osalta on huomautettava, että edellä mainittu päätös muodostaa oikeudellisen perustan EMCS:n perustamiselle ja että tämän päätöksen 3 artiklan 2 kohdassa määritellään EMCS:n ja NCTS:n väliset suhteet. Komission tehtävänä oli varmistaa EMCS:n integrointi NCTS:ään, mikäli tämä oli teknisesti mahdollista, ja tavoitteena oli luoda integroitu tietokonejärjestelmä, joka koskee valmisteveron alaisten tuotteiden yhteisönsisäistä liikkumista. Komissio julkaisi esillä olevaa hankintasopimusta koskevan tarjouspyynnön tämän yhteisön lainsäätäjän sille antaman tehtävän toteuttamista varten. Komissio katsoi tämän tarjouspyynnön yhteydessä hankintaviranomaisena, että edellä mainittuun 3 artiklan 2 kohtaan sisältyvä ilmaisu ”pyritään kaikin tavoin hyödyntämään – – [NCTS:ää]” ei edellyttänyt, että NCTS:n lähdekoodi olisi pitänyt ilmoittaa tarjoajille tarjousten esittämistä varten. Se ilmoitti tämän ”viestin” tarjoajille kyseistä tarjouspyyntöä koskevissa asiakirjoissa.

85      Komissio viittaa tämän osalta erityisesti EMCS:n perustamista koskevan toimintasuunnitelman 4.2.1 kohtaan, jonka otsikkona on ”The EMCS development based on NCTS experience” (EMCS:n kehittäminen NCTS:stä saadun kokemuksen perusteella), joka toimitettiin tarjoajille ja siis myös kantajalle; siihen sisältyvässä kuvauksessa ”NCTS:stä saadusta kokemuksesta”, joka on otettava huomioon EMCS:n kehittämisessä, ei viitata NCTS:n lähdekoodiin eikä varsinkaan tarpeeseen saada se käyttöön tarjouksen esittämistä varten. Lisäksi hankintaviranomainen täsmensi esillä olevassa hankintamenettelyssä toimitetussa selvennyksessä nro 46, että kun kyseinen hankintasopimus on tehty, kyseisen hankintasopimuksen ”sopimuspuolen tehtävänä on ehdottaa ja [kyseisen] pääosaston tehtävänä on päättää, mikä osa NCTS:n sovellutusten arkkitehtuurista ja lähdekoodista hyödynnetään”, ja että ”[tämä tieto eli NCTS:n lähdekoodi] annetaan ainoastaan valitulle tarjoajalle”.

86      Näin ollen kantaja ei voi käsiteltävässä asiassa vedota päätöksen N:o 1152/2003 3 artiklan 2 kohtaan tukeakseen NCTS:n lähdekoodin saamisen hyödyllisyyttä koskevaa väitettään, koska hankintaviranomainen on pannut täytäntöön tuohon artiklaan sisältyvän säännöksen, jossa todetaan, että on pyrittävä ”kaikin tavoin hyödyntämään – – [NCTS:ää]”, tarjouspyynnössä niin konkreettisesti ja avoimesti, ettei tarjoajien ollut tarpeen saada kyseistä lähdekoodia tarjouksen esittämiseksi.

87      Toiseksi kantaja vetoaa väitteensä tueksi tarjouseritelmän teknisessä liitteessä olevaan osatehtävän nro 7.1 kuvaukseen. Tässä kuvauksessa todetaan seuraavaa:

”osatehtävä 7.1: Sovelluksen kehittäminen

Tämä osatehtävä kattaa keskitetysti kehitettyjen sovellusten (CDA), testisovellusten ja keskuspalvelujen sovellusten (esimerkiksi MCC, ETA, SETA, CS/RD ja CS/MIS) kehittämisen ja ylläpidon.

Kehitetyissä sovelluksissa on hyödynnettävä kaikin tavoin NCTS:n arkkitehtuuria ja jopa NCTS:n sovellusten lähdekoodia:

– –”

88      Tämän erän kuvauksessa mainitaan todella NCTS:n lähdekoodi. Tämä kuvaus ei kuitenkaan osoita sitä, että kyseisestä koodista on hyötyä tarjousten valmistelussa, niin kuin kantaja väittää, vaan osoittaa, että siitä on hyötyä esillä olevan hankintamenettelyn jälkeisessä vaiheessa toteutettaville töille eli siinä vaiheessa, kun valittu tarjoaja toteuttaa tämän hankintasopimuksen.

89      Tämä seikka käy lisäksi selvästi ilmi edellä mainitusta selvennyksestä nro 46 (ks. edellä 85 kohta).

90      Tästä seuraa, että osatehtävän nro 7.1 kuvaus ja erityisesti selvennys nro 46 eivät mitenkään osoita, että NCTS:n lähdekoodi on hyödyllinen tarjousten esittämiseksi esillä olevan hankintasopimuksen yhteydessä, vaan niistä käy ilmi, että ”viestinä”, jonka hankintaviranomainen halusi toimittaa tarjoajille, oli ensinnäkin, että tällä koodilla ei ollut merkitystä tarjousten esittämiseksi ja että sillä olisi merkitystä vasta siinä myöhemmässä vaiheessa, jolloin valittu tarjoaja toteuttaisi kyseisen hankintasopimuksen, ja toiseksi, että olisi hankintaviranomaisen tehtävänä päättää, missä määrin NCTS:n lähdekoodia hyödynnettäisiin. Lisäksi komissio on todennut istunnossa, että loppujen lopuksi hankintaviranomainen oli päättänyt, ettei yhtään NCTS:n lähdekoodin riviä käytettäisi EMCS:n perustamista koskevan hankkeen kehittämiseen.

91      Näin ollen kantajan väitettä, joka perustuu siihen, että NCTS:n lähdekoodi mainitaan erän nro 7.1 kuvauksessa, ei voida hyväksyä.

92      Kolmanneksi tämä sama pätee kantajan väitteeseen, joka koskee arviointikomitean erityistä lausumaa valitun tarjoajan tarjouksesta (ks. edellä 50 kohta). Kantaja ei näet esitä mitään seikkaa, joka osoittaisi, että arviointikomitean käyttämässä termissä ”NTCS:n osia” viitattaisiin NCTS:n lähdekoodin osiin. Tämän osalta kyseistä sopimusta koskevasta tarjouseritelmästä käy ilmi, että hankintaviranomainen on toimittanut tarjoajille NCTS:ää koskevia tiettyjä viiteasiakirjoja, jotka kattoivat, kuten komissio toteaa perustellusti, laajan valikoiman asioita, jotka koskivat metodologiaa, laadunvarmistusmenetelmiä, järjestelmiä koskevia määrityksiä, testimenetelmiä, NCTS:n sovellusten toiminnallista kuvausta ja keskustoimintojen määrityksiä. Näin ollen on katsottava, että arviointikomitea on mainitessaan mahdollisuuden hyödyntää ”NCTS:n osia” viitannut mahdollisuuteen hyödyntää NCTS:n eri seikkoja, jotka mainitaan tarjoajien käyttöön annetuissa asiakirjoissa. Joka tapauksessa kantaja ei ole esittänyt mitään esimerkkejä tai näyttöä, joka voisi horjuttaa tätä arviointia.

93      Neljänneksi kantaja ei ole myöskään näyttänyt toteen että pääsy NCTS:n lähdekoodiin olisi hyödyllinen tarjousten hinnoittelemiseksi. On muistutettava, että kantaja väittää pääasiallisesti, että tämä hinnoittelu edellytti, että tarjoajien oli arvioitava täsmällisesti hankkeen laajuus ja monimutkaisuus, minkä vuoksi oli tarpeen tuntea lähdekoodi. Kantajan oli mahdotonta arvioida tarkkuudella hankkeen laajuus ja monimutkaisuus, koska se ei ollut saanut lähdekoodia, ja sen oli täytynyt nostaa tarjouksensa hintaa.

94      Tätä kantajan väitettä ei voida hyväksyä.

95      Aluksi on todettava, että NCTS:n lähdekoodi ei ollut tarpeen EMCS:n toteuttamista koskevan hankkeen laajuuden ja monimutkaisuuden arvioimiseksi. Kuten on näet jo todettu, NCTS ja EMCS eroavat toisistaan (ks. edellä 82 kohta), ja hankintaviranomainen on selvästi ilmoittanut tarjoajille – ja siis myös kantajalle –, että NCTS:n lähdekoodilla ei ollut merkitystä tarjousten esittämiseksi (ks. edellä 90 kohta).

96      Tämän jälkeen on todettava, kuten komissio on väittänyt ja kuten kantaja on myöntänyt istunnossa, että hankintaviranomainen on itse vahvistanut sellaisten toimintojen osalta, joiden hinnoittelun väitetään riippuvan hankkeen laajuutta ja monimutkaisuutta koskevasta arvioinnista, niiden toteuttamiseen tarvittavien päivien määrän, ja se on ainoastaan pyytänyt tarjoajia ilmoittamaan yksikköhinnat päivähintoina ilmaistuina kunkin tarvittavan henkilöstön jäsenen toimenkuvauksen osalta (esimerkiksi suunnittelija, ohjelmoija, atk-suunnittelija ym.). Nämä yksikköhinnat oli kerrottava hankintaviranomaisen vahvistamalla päivien määrällä tarjouksen hinnan laskemiseksi. Näin ollen vahvistaessaan edellä mainittujen toimintojen toteuttamiseen tarvittavien päivien määrän hankintaviranomainen on itse arvioinut toteutettavien töiden laajuuden, ja se on näin vapauttanut tarjoajat tästä tehtävästä ja keskittänyt tarjoajien välisen kilpailun kunkin tarvittavan henkilöstön jäsenen toimenkuvauksen ehdotettuun päiväpalkkaan. Kantaja ei ole näyttänyt toteen, että sillä, ettei se tiennyt NCTS:n lähdekoodia, olisi ollut jotain vaikutusta sen henkilöstön ehdotettuun päiväpalkkaan.

97      Tästä seuraa, että ei ole näytetty toteen, että NCTS:n lähdekoodin saamisesta olisi ollut hyötyä kantajan tarjouksen hinnoittelemisessa.

98      Lopuksi on todettava, että kantajan väitteelle, joka koskee NCTS:n lähdekoodin saatavuuden hyödyllisyyttä, ei löydy tukea edellä 52 kohdassa mainitussa asiassa Evropaïki Dynamiki vastaan komissio annetusta tuomiosta. Toisin kuin esillä olevassa asiassa, jossa esillä olevaa hankintasopimusta koskeva tietojenkäsittelyjärjestelmä – EMCS – eroaa järjestelmästä, jonka lähdekoodia ei ole annettu – NCTS:stä – (ks. edellä 82 kohta), tässä kantajan mainitsemassa asiassa oli kyseessä tietojenkäsittelyjärjestelmä – Cordis-järjestelmä –, joka oli vain uusi versio samasta Cordis-järjestelmästä, jonka lähdekoodia ei ollut annettu (edellä 52 kohdassa mainittu asia Evropaïki Dynamiki v. komissio, tuomion 7 kohta). Koska esillä olevassa asiassa on kyseessä NCTS:n lähdekoodin hyödyllisyys, esillä olevan asian ja edellä 52 kohdassa mainitussa asiassa Evropaïki Dynamiki vastaan komissio annetun tuomion välillä ei voida todeta mitään vastaavuutta.

99      Sama pätee kantajan väitteeseen, joka koskee CUST‑DEV-sopimusta (ks. edellä 52 kohta). Tämän osalta komissio on todennut tuomioistuimen 2.3.2009 päivätyn kirjeen johdosta esittämissään huomautuksissa (ks. edellä 31 kohta), että CUST‑DEV-sopimus koski tietojenkäsittelysovelluksia tullien alalla, jolle myös NCTS kuuluu, ja että näin ollen oli perusteltua antaa tarjoajille kyseisen järjestelmän lähdekoodi. Näin ei sitä vastoin ole sen mukaan kyseisen sopimuksen osalta, joka koskee tietojenkäsittelysovelluksia valmisteverojen alalla eli muulla kuin tullien alalla. Kantaja ei ole kiistänyt tätä komission väitettä istunnossa eikä tuomioistuimella ole mitään syytä asettaa sitä kyseenalaiseksi.

100    Edellä selostettujen seikkojen perusteella on katsottava, että NCTS:n lähdekoodin hyödyllisyyttä tarjousten esittämisessä esillä olevaa hankintasopimusta koskevassa menettelyssä ei ole näytetty toteen. Näin ollen kantajan kanneperusteen toinen osa on hylättävä.

101    Tästä seuraa, että esillä oleva kanneperuste on hylättävä kokonaisuudessaan.

B       Toinen kanneperuste, joka koskee varainhoitoasetuksen, soveltamissääntöjen ja direktiivien 92/50 ja 2004/18 rikkomista

1.     Asianosaisten lausumat

102    Kantaja väittää, että esillä olevan tarjouskilpailun ratkaisuperusteet eivät ole riittävän eriteltyjä ja määrällisesti yksilöityjä ja että näin ollen arviointikomitea ei voinut tutkia niitä objektiivisesti. Tällainen hankintaviranomaisen laiminlyönti tarkoittaa varainhoitoasetuksen 97 artiklan 1 kohdan, soveltamissääntöjen 138 artiklan, direktiivin 92/50 17 artiklan 1 kohdan ja direktiivin 2004/18 säännösten rikkomista.

103    Komissio kiistää kantajan väitteet.

2.     Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta

104    Aluksi on todettava, että varainhoitoasetuksen 105 artiklan mukaan 1.1.2003 lukien – jolloin kyseistä asetusta alettiin soveltaa – julkisia palvelu- ja tavarahankintoja sekä julkisia rakennusurakoita koskevien menettelyjen yhteensovittamisesta annettuja direktiivejä sovelletaan yhteisöjen toimielinten omaan lukuunsa tekemiin hankintoihin vain sellaisten kysymysten osalta, jotka koskevat kynnysarvoja, joiden perusteella määräytyvät julkaisemistavat, menettelytavat ja niitä koskevat määräajat. Tästä seuraa, että väitettä, jonka kantaja esittää esillä olevan tarjouskilpailun ratkaisuperusteista, on tutkittava ainoastaan varainhoitoasetuksen ja soveltamissääntöjen säännösten kannalta.

105    Lisäksi on muistutettava, että varainhoitoasetuksen 97 artiklan 2 kohdan ja soveltamissääntöjen 138 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan esillä oleva tarjouskilpailu oli ratkaistava valitsemalla taloudellisesti edullisin tarjous.

106    Tämän jälkeen on muistutettava, että valittaessa tarjouksia tarjouskilpailun ratkaisemiseksi avoimuusperiaatteen, yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja syrjintäkiellon periaatteen noudattamisen varmistamiseksi varainhoitoasetuksen 97 artiklan 1 kohdassa asetetaan hankintaviranomaiselle tapauksissa, joissa tarjouskilpailu ratkaistaan valitsemalla taloudellisesti edullisin tarjous, velvollisuus määritellä ja esittää tarjouspyyntöasiakirjoissa ratkaisuperusteet, joiden mukaan arvioidaan tarjousten sisältö. Nämä perusteet on soveltamissääntöjen 138 artiklan 2 kohdan mukaan määriteltävä hankinnan kohteen mukaan. Saman säännöksen 3 kohdan mukaan hankintaviranomaisen on myös täsmennettävä hankintailmoituksessa tai tarjouseritelmässä kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi valittujen perusteiden suhteellinen painotus.

107    Näissä säännöksissä jätetään kuitenkin hankintaviranomaiselle mahdollisuus valita ne ratkaisuperusteet, joiden valossa tarjouksia arvioidaan. Ratkaisuperusteiden, joita hankintaviranomainen haluaa soveltaa, perusteella on kuitenkin kaikissa tapauksissa voitava selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin (ks. vastaavasti asia T-4/01, Renco v. neuvosto, tuomio 25.2.2003, Kok., s. II‑171, 66 kohta ja asia T-183/00, Strabag Benelux v. neuvosto, tuomio 25.2.2003, Kok., s. II‑135, 74 kohta).

108    Lisäksi hankintaviranomaisen taloudellisesti edullisimman tarjouksen selvittämiseksi valitsemien ratkaisuperusteiden ei tarvitse välttämättä olla määrällisiä tai pelkästään hintoihin suuntautuvia. Vaikka tarjouseritelmässä mainitaan ratkaisuperusteita, joita ei ole ilmoitettu määrällisesti, niitä voidaan soveltaa objektiivisesti ja yhdenmukaisesti tarjousten vertaamista varten ja niillä on selkeästi merkitystä taloudellisesti edullisimman tarjouksen selvittämiseksi (ks. vastaavasti edellä 107 kohdassa mainittu asia Renco v. neuvosto, tuomion 67 ja 68 kohta).

109    Käsiteltävässä asiassa on muistutettava heti aluksi, että esillä olevan tarjouskilpailun ratkaisuperusteet käyvät ilmi sekä hankintailmoituksesta (IV 2 kohta) että tarjouspyyntöön liitetyistä eritelmistä. Näin ollen varainhoitoasetuksen 97 artiklan 1 kohdassa säädetty julkisuutta koskeva vaatimus täyttyy.

110    Tämän jälkeen on muistutettava, että ratkaisuperusteet, joiden kantaja on todennut olevan epäselviä ja subjektiivisia, kuuluvat seuraavasti:

”1.      Ehdotetun ratkaisun laatu:

–      sopimukseen kuuluvien tehtävien suorittamista koskevan lähestymistavan soveltuvuus (40/100)

–      tehtävien suorittamista varten ehdotettujen menetelmien, välineiden, laadunvalvontaympäristön ja -menetelmien soveltuvuus (30/100)

–      tehtävien suorittamista varten ehdotetun työryhmän organisaation soveltuvuus (20/100)

–      ehdotuksen rakenne, selkeys ja perusteellisuus (10/100).”

111    Näin ollen on todettava, että kantaja ei ole mitenkään tukenut väitteitään, jotka koskevat sitä, että kyseiset perusteet ovat epäselviä ja subjektiivisia, ja näiden perusteiden selvä sanamuoto on kantajan väitteiden kanssa ristiriidassa. Kantaja ei ole erityisesti esittänyt väitteidensä tueksi mitään sellaisia todisteita, joiden perusteella voitaisiin katsoa, että hankintaviranomainen ei ole näitä perusteita määrittäessään noudattanut avoimuusperiaatteen ja tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattamista koskevaa velvoitettaan. Päinvastoin kantaja toistaa ensimmäisen kanneperusteen yhteydessä kehittämänsä väitteen, joka koskee tarjouskilpailun kohteena olevien suoritusten tarkan kuvauksen ja toteutettavien töiden täsmällisten vaatimusten puuttumista.

112    Edellä mainittuja perusteita lukemalla voidaan havaita, että niissä keskitytään seuraaviin seikkoihin: tarjoajien ehdottama lähestymistapa (ensimmäinen peruste), tarjoajien ehdottamat menetelmät, välineet, laadunvalvontaympäristö ja laadunvalvontamenetelmät (toinen peruste), ehdotetun työryhmän organisaatio (kolmas peruste) ja tarjouksen rakenne, selkeys ja perusteellisuus (neljäs peruste). Kantaja ei kuitenkaan selosta eikä osoita, miksi näitä perusteita ei olisi määritelty kyseisen hankinnan kohteen mukaan. Ei ole myöskään mitään syytä epäillä näiden perusteiden merkityksellisyyttä selvitettäessä sitä, mikä on taloudellisesti edullisin tarjous, koska näillä perusteilla vaikutetaan varmasti kyseessä olevan hankintasopimuksen yhteydessä tarjottavien palvelujen laatuun ja näin ollen itse tarjouksen arvoon.

113    Vaikka onkin totta, että nämä perusteet eivät ole luonteeltaan määrällisiä, pelkästään tämän seikan perusteella ei voida päätellä, että hankintaviranomainen ei ole soveltanut niitä objektiivisesti ja yhdenmukaisesti (ks. vastaavasti edellä 107 kohdassa mainittu asia Renco v. neuvosto, tuomion 67 ja 68 kohta). On todettava, että kantaja ei ole esillä olevassa asiassa toimittanut mitään tällaista todistetta.

114    Lopuksi on huomautettava ylimääräisenä perusteluna, että hankintaviranomainen on soveltuvien säännösten mukaisesti ilmoittanut kunkin ratkaisuperusteen suhteellisen painotuksen ja informoinut näin ollen tarjoajia siitä merkityksestä, jonka se aikoi kullekin perusteelle antaa tarjousten keskinäisessä vertailussa.

115    Edellä esitetystä seuraa, että kantaja ei ole näyttänyt toteen, että hankintaviranomainen olisi laiminlyönyt velvollisuutensa määritellä tarjouskilpailua koskevissa asiakirjoissa ratkaisuperusteet lainsäännösten ja edellä 104–108 kohdassa ilmaistujen oikeuskäytännössä vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

116    Kaiken edellä esitetyn perusteella toinen kanneperuste on hylättävä.

C       Viides kanneperuste, joka koskee hyvän hallinnon ja huolellisuusvelvollisuuden periaatteiden loukkaamista

1.     Asianosaisten lausumat

117    Kantaja väittää pääasiallisesti, että komissio on loukannut hyvän hallinnon ja huolellisuusvelvoitteen periaatteita, koska se ei ole antanut viipymättä asianmukaista vastausta 27.8.2004 lähetettyyn faksiin, jossa kantaja esitti varauksia tarjouspyynnöstä erityisesti syrjintäkiellon periaatteen valossa.

118    Komissio kiistää kantajan väitteet.

2.      Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta

119    Hyvän hallinnon yleisen periaatteen nojalla, johon myös huolellisuusvelvoite sisältyy, jokaisella yhteisön toimielimellä on velvollisuus toteuttaa hallinnolliset menettelyt kohtuullisessa määräajassa sekä toimia huolellisesti sen suhteissa yleisöön (asia C-47/07 P, Masdar (UK) v. komissio, tuomio 16.12.2008, Kok., s. I-9761, 92 kohta ja asia T-394/03, Angeletti v. komissio, tuomio 11.4.2006, Kok. H., s. I‑A‑2‑95 ja II‑A‑2‑441, 162 kohta).

120    Lisäksi on täsmennettävä, että kun kyseessä ovat yhteisön julkiset hankinnat, yhtäältä hankintaviranomaisen ja toisaalta mahdollisten tarjoajien tai tarjoajien välisiä suhteita säännellään soveltamissääntöjen 141 ja 148 artiklassa.

121    Soveltamissääntöjen 141 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1. Jos tarjouseritelmä ja täydentävät asiakirjat on tilattu riittävän ajoissa ennen tarjousten jättämiselle asetettua määräaikaa, ne on lähetettävä kuuden kalenteripäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta kaikille taloudellisille toimijoille, jotka ovat tilanneet tarjouseritelmän tai ilmoittaneet kiinnostuksensa tarjouksen esittämiseen.

2. Jos tarjouseritelmään liittyvät lisätiedot tilataan riittävän ajoissa, ne on toimitettava viimeistään kuusi kalenteripäivää ennen tarjousten vastaanottamiselle asetetun määräajan päättymistä samanaikaisesti kaikille taloudellisille toimijoille, jotka ovat tilanneet tarjouseritelmän tai ilmoittaneet kiinnostuksensa tarjouksen esittämiseen; alle kahdeksan kalenteripäivää ennen tarjousten vastaanottamiselle asetetun määräajan päättymistä saatuihin tiedusteluihin on vastattava mahdollisimman nopeasti tiedustelun vastaanottamisen jälkeen.

– –”

122    Lisäksi soveltamissääntöjen 148 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1. Yhteydenotot hankintaviranomaisen ja tarjoajien välillä hankintamenettelyn aikana sallitaan ainoastaan 2 ja 3 kohdassa säädetyissä poikkeustapauksissa.

2. Ennen tarjouksen tekemiselle asetetun määräajan päättymistä, kun on kyse 141 artiklassa tarkoitetuista täydentävistä asiakirjoista ja lisätiedoista, hankintaviranomainen voi:

a) tarjoajan aloitteesta: antaa sellaisia lisätietoja, joiden tarkoituksena on ainoastaan selventää hankinnan luonnetta, jotka tiedot toimitetaan samaan aikaan myös muille tarjouseritelmän pyytäneille;

– –”

123    Edellä mainituista säännöksistä käy näin ollen ilmi, että yhtäältä hankintaviranomaisen ja toisaalta mahdollisten tarjoajien tai tarjoajien välinen yhteydenpito ennen tarjousten esittämiselle varatun määräajan päättymistä on sallittua siltä osin kuin se koskee tarjouseritelmään liittyviä ”lisätietoja” (soveltamissääntöjen 141 artiklan 2 kohta) ja 141 artiklassa tarkoitettuihin täydentäviin asiakirjoihin ja lisätietoihin liittyviä ”lisätietoja” ja ”joiden tarkoituksena on ainoastaan selventää hankinnan luonnetta” (soveltamissääntöjen 148 artiklan 2 kohdan a alakohta).

124    Soveltamissääntöjen 141 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut lisätiedot hankintaviranomaisen on annettava mahdollisille tarjoajille tuossa artiklassa säädetyssä määräajassa. Soveltamissääntöjen 148 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut lisätiedot hankintaviranomaisella on mahdollisuus, mutta ei velvollisuutta, antaa tarjoajille.

125    Käsiteltävässä asiassa on todettava, että 27.8.2004 päivätty faksi, johon kantaja viittaa, ei sisällä soveltamissääntöjen edellä mainituissa säännöksissä tarkoitettua tietojensaantipyyntöä. Kuten on jo todettu (ks. edellä 11 kohta), kantaja on esittänyt tällä faksilla kyseisestä hankintamenettelystä varauksia, jotka koskivat tämän hankintamenettelyn mahdollista objektiivisuuden puutetta sellaisten tarjoajien eduksi, joilla oli jo ollut sopimus kyseisen pääosaston kanssa, selkeiden eritelmien puuttumista samasta tarjouspyynnöstä ja täsmällisten ja objektiivisten tarjoajia koskevien arviointiperusteiden puuttumista. Samassa faksissa se pyysi myös kyseistä pääosastoa jatkamaan tarjousten jättämiselle varattua määräaikaa siihen asti, kunnes tämä olisi ratkaissut edellä mainitut ongelmat. Tästä seuraa, että komissiolla ei ollut velvollisuutta vastata tähän kirjeeseen. Se kuitenkin teki niin nopeasti ja asianmukaisesti 3.9.2004 päivätyllä kirjeellä, jossa se totesi, että kantajan esittämät varaukset eivät olleet perusteltuja, ja kieltäytyi hyväksymästä sen pyyntöä jatkaa tarjousten jättämiselle varattua määräaikaa (ks. edellä 13 kohta). Vastaaja on näin toimiessaan osoittanut kiistatonta huolellisuutta, joka kuuluu hyvään hallintoon, erityisesti koska, kuten on todettu edellä, sille ei ollut esillä olevassa asiassa asetettu mitään vastausvelvollisuutta lainsäätäjän taholta. Tästä seuraa, että komission vastauksella kantajan 27.8.2004 lähettämään faksiin ei loukata mitenkään hyvän hallinnon ja huolellisuusvelvoitteen periaatteita.

126    Ylimääräisenä perusteluna on todettava, että kantaja ei ole kiistänyt komission väitettä, jonka mukaan hankintaviranomainen oli vastannut nopeasti kaikkiin tarjoajien tarjouseritelmästä esittämiin kysymyksiin, joista suurimman osan oli esittänyt kantaja.

127    Edellä esitetyn perusteella esillä oleva kanneperuste on hylättävä perusteettomana.

D       Neljäs kanneperuste, joka koskee merkityksellisten tietojen ja perustelujen puuttumista

1.     Asianosaisten lausumat

128    Kantaja väittää, että kanteen kohteena oleva päätös on virheellinen, koska kyseinen pääosasto ei ole riittävästi perustellut toimiaan. Tämä kanneperuste voidaan jakaa kahteen väitteeseen.

129    Kantaja toteaa ensinnäkin, että kyseinen pääosasto ei ole toimittanut sille kaikkia pyydettyjä tietoja sen tarjouksen hylkäämisen perusteista, mikä on vastoin EY 253 artiklaa ja direktiivin 92/50 8 artiklaa. Kyseinen pääosasto ei ole sen mukaan selostanut selvästi syitä, joiden vuoksi se hylkäsi kantajan tarjouksen, eikä se ole maininnut mitään valitun tarjouksen vertailussa esille tulleista ominaisuuksista ja eduista, ja se on näin evännyt kantajalta mahdollisuuden esittää merkityksellisiä huomautuksia tehdystä valinnasta sekä mahdollisuuden saada oikeussuojaa. Kantaja huomauttaa myös, että kyseinen pääosasto ei ole vedonnut mihinkään yleiseen järjestykseen liittyvään perusteeseen eikä liikesalaisuuteen perustellakseen sen, että se on kieltäytynyt antamasta arviointikomitean kertomusta, jonka komissio normaalisti antaa kaikille tarjoajille tällaisissa tapauksissa direktiivin 92/50 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kantajan mukaan esillä olevan kaltaiset riittämättömät perustelut tekevät erittäin vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi kanteen kohteena olevan päätöksen tuomioistuinvalvonnan.

130    Toiseksi kantaja korostaa vastauksessaan, että se, että arviointikomitean kertomuksen otteiden tiedoksi antamista tarjoajille koskeva 15 päivän määräaika on ylitetty, on vastoin varainhoitoasetusta ja julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä. Tämä määräajan ylittyminen ja kanteen kohteena olevaa päätöstä koskevien tiettyjen seikkojen perustelujen täydellinen puuttuminen ovat aiheuttaneet kantajalle vaikeuksia kanteen nostamisen osalta.

131    Komissio vaatii, että tämä kanneperuste on hylättävä.

2.     Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta

132    Aluksi on täsmennettävä, että säännökset, joissa määritetään sen perusteluvelvollisuuden sisältö, joka hankintaviranomaisella on suhteessa tarjoajaan, jota ei ole valittu hankintamenettelyssä, ovat varainhoitoasetuksen 100 artiklan 2 kohta ja soveltamissääntöjen 149 artikla eivätkä direktiivin 92/50 säännökset, niin kuin kantaja väittää (ks. edellä 104 kohta).

133    Edellä mainituista säännöksistä seuraa, että julkisten hankintojen alalla hankintaviranomainen täyttää perusteluvelvollisuutensa, jos se ensin antaa hylätyille tarjoajille välittömästi tiedoksi perusteet, joiden vuoksi niiden tarjous on hylätty, ja ilmoittaa tämän jälkeen pätevän tarjouksen tehneille tarjoajille näiden nimenomaisesta pyynnöstä valitun tarjouksen ominaisuudet ja sen suhteelliset edut sekä tarjouskilpailun voittajan nimen 15 päivän kuluessa kirjallisen pyynnön vastaanottamisesta (ks. asia T-250/05, Evropaïki Dynamiki v. komissio, tuomio 12.7.2007, 68 kohta, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa ja asia T-465/04, Evropaïki Dynamiki v. komissio, tuomio 10.9.2008, 47 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa).

134    Tämä menettelytapa on sen EY 253 artiklassa määrätyn perusteluvelvollisuuden mukainen, jonka mukaan perusteluista pitää selkeästi ja yksiselitteisesti ilmetä toimenpiteen tekijän päättely siten, että yhtäältä niille, joita toimenpide koskee, selviävät sen syyt, jotta he voivat puolustaa oikeuksiansa, ja että toisaalta yhteisöjen tuomioistuimet voivat tutkia toimenpiteen laillisuuden (ks. vastaavasti asia T-19/95, Adia interim v. komissio, tuomio 8.5.1996, Kok., s. II‑321, 32 kohta; asia T-169/00, Esedra v. komissio, tuomio 26.2.2002, Kok., s. II‑609, 190 kohta; edellä 107 kohdassa mainittu asia Strabag Benelux v. neuvosto, tuomion 55 kohta ja edellä 133 kohdassa mainittu asia Evropaïki Dynamiki v. komissio, tuomio 12.7.2007, 69 kohta).

135    Lisäksi on todettava, että perusteluvelvollisuutta on arvioitava niiden tietojen mukaan, jotka kantajalla oli tiedossaan kanteen nostamisen hetkellä (edellä 107 kohdassa mainitut asia Strabag Benelux v. neuvosto, tuomion 58 kohta ja asia Renco v. neuvosto, tuomion 96 kohta).

136    Tästä seuraa, että sen ratkaisemiseksi, onko komissio esillä olevassa asiassa täyttänyt perusteluvelvollisuutensa, on tutkittava komission 18.11. ja 10.12.2004 kantajalle ennen esillä olevan kanteen nostamista lähettämät kirjeet.

137    Kantajalle ilmoitettiin 18.11.2004 päivätyssä kirjeessä, että sen tarjousta (joka esitettiin Sterian kanssa Evropaïki Dynamiki‑Steria -konsortion tarjouksen yhteydessä) ei ollut valittu. Siinä todettiin, että kyseistä tarjousta ei valittu, koska se ei ollut ratkaisuperusteiden valossa hinta-laatusuhteeltaan paras tarjous. Tässä kirjeessä täsmennetään myös, että kantajalla oli mahdollisuus saada lisätietoja tarjouksensa hylkäyksen perusteista ja että mikäli se esittäisi kirjallisen pyynnön, sille voitaisiin ilmoittaa valitun tarjouksen ominaisuudet ja siihen liittyvät edut sekä valitun tarjouksen tekijän nimi. Lopuksi tässä kirjeessä todetaan, että edellä mainittua tarjousta koskevat tietyt yksityiskohdat jätetään ilmoittamatta, jos niiden ilmoittaminen estäisi lain soveltamista tai olisi yleisen edun vastaista tai vahingoittaisi julkisyhteisöjen tai yksityisten yritysten laillisia kaupallisia etuja taikka haittaisi tarjoajien välistä rehellistä kilpailua. Tästä seuraa, että vaikka tämä kirje onkin tietyiltä osin standardikirje, se on laadittu varainhoitoasetuksen 100 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisesti.

138    Komission kantajalle 10.12.2004 osoittamassa kirjeessä tälle annetaan tiedoksi arviointikomitean kertomuksen ote. Tämä kirje on lähetetty vastauksena 22.11.2004 päivättyyn kantajan kirjalliseen pyyntöön, joka toistettiin 8.12.2004.

139    Arviointikomitean kertomuksen otteessa mainitaan valitun tarjoajan nimi. Lisäksi tähän otteeseen sisältyvät arviointikomitean tyhjentävät lausumat valitun tarjoajan ja Evropaïki Dynamiki‑Steria -konsortion tarjouksista kunkin ratkaisuperusteen osalta (ks. edellä 21 kohta). Tähän otteeseen sisältyy myös taulukko, jossa ovat kummallekin tarjoukselle kunkin ratkaisuperusteen osalta annetut arvosanat, sekä taulukko, johon sisältyvät näiden kahden tarjouksen hinnat ja hinta-laatu-suhteen keskinäinen vertailu (ks. edellä 22 kohta).

140    Näin ollen on todettava, että koska komissio on antanut kantajalle tiedoksi ensin Evropaïki Dynamiki‑Steria -konsortion tarjouksen hylkäämistä koskevat olennaiset perustelut ja lisäksi edellä mainitun arviointikomitean kertomuksen otteen, se on oikeudelliselta kannalta perustellut riittävästi kantajan tarjouksen hylkäämisen varainhoitoasetuksen 100 artiklan 2 kohdan ja soveltamissääntöjen 149 artiklan 2 kohdan mukaisesti. On näet todettava, että kyseisessä otteessa mainitaan tarjouskilpailun voittajan nimi, ja arviointikomitean lausumista ja kahdesta edellä mainitusta taulukosta käyvät ilmi ”valitun tarjouksen ominaisuudet ja siihen liittyvät edut”. Kantaja saattoi näin ollen 18.11.2004 päivätyn kirjeen ja tämän otteen avulla, joka annettiin tiedoksi 10.12.2004 päivätyllä kirjeellä, yksilöidä välittömästi ne syyt, joiden vuoksi sen tarjousta ei ollut valittu, eli että sen tarjous oli valitun tarjoajan tarjousta epäedullisempi taloudellisesti, koska viimeksi mainittu oli hinta-laatu-suhteeltaan paras tarjous.

141    Kantajan väitteestä, joka koskee sitä, että arviointikomitean kertomuksen otteiden tiedoksi antamista koskeva 15 päivän määräaika on ylitetty, on tosiaankin huomattava, että tämä ote annettiin sille tiedoksi 10.12.2004 päivätyllä kirjeellä ja saapui sille siis ainakin 18 kalenteripäivää sen kirjallisen pyynnön esittämisen jälkeen; kyseinen pyyntö oli osoitettu komissiolle 22.11.2004 päivätyllä faksilla ja kirjatulla kirjeellä. Vaikka tällainen lievä viivästyminen onkin valitettavaa, se ei ole kuitenkaan mitenkään rajoittanut kantajan mahdollisuutta vedota oikeuksiinsa unionin yleisessä tuomioistuimessa eikä voi sellaisenaan saada aikaan kanteen kohteena olevan päätöksen kumoamista. Asiakirja-aineistosta käy näet ilmi, että kantaja on käyttänyt kaikkia tähän otteeseen sisältyneitä tietoja esillä olevaa kannetta nostaessaan (ks. vastaavasti edellä 133 kohdassa mainittu asia Evropaïki Dynamiki v. komissio, tuomio 10.9.2008, 52 kohta).

142    Edellä selostettujen seikkojen perusteella on katsottava, että kantaja on voinut kanteen kohteena olevan päätöksen perustelujen avulla vedota oikeuksiinsa ja unionin yleinen tuomioistuin on voinut harjoittaa tuomioistuinvalvontaansa. Näin ollen tämä kanneperuste on hylättävä.

E       Kolmas kanneperuste, joka koskee hankintaviranomaisen ilmeisiä arviointivirheitä kantajan tarjouksen arvioinnissa

1.     Asianosaisten lausumat

143    Kantaja väittää, että kyseinen pääosasto on tehnyt ilmeisen arviointivirheen, koska se ei ole arvioinut asianmukaisesti ja objektiivisesti kantajan tarjouksen laatua ja se on katsonut, että valitun tarjoajan tarjous oli kantajan tarjousta parempi.

144    Tämän kanneperusteen yhteydessä kantaja väittää ensinnäkin, että koska kyseinen pääosasto ei ole noudattanut objektiivista, ennalta määritettyä ja tarjoajien tiedossa olevaa metodologiaa lopullista luokitusta tehdessään, on selvää, että arviointikomitean päätös on perustunut oletuksiin, jotka eivät pitäneet paikkaansa.

145    Toiseksi kantaja toteaa, että käytettyjen perusteiden yleinen luonne sekä se, että tarjoajilla ei ollut tietoa sopimuksen mukaan toteutettavien tehtävien täsmällisestä luonteesta, ovat johtaneet siihen, että tarjousten arvoa on arvioitu subjektiivisesti.

146    Lopuksi kantaja kritisoi arviointikomitean tiettyjä erityisiä lausumia, jotka osoittavat, että kantajan tarjouksen arvioinnissa on tehty ilmeisiä arviointivirheitä.

147    Komissio kiistää kantajan väitteet.

2.      Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta

148    Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hankintaviranomaisella on laaja harkintavalta huomioon otettavien seikkojen osalta päätettäessä tarjouskilpailun ratkaisemisesta, ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen harjoittaman valvonnan on rajoituttava sen tutkimiseen, että menettelyä ja perusteluja koskevia sääntöjä on noudatettu, että tosiseikat pitävät aineellisesti paikkansa, ettei asiassa ole tehty ilmeistä arviointivirhettä ja ettei harkintavaltaa ole käytetty väärin (asia T-211/02, Tideland Signal v. komissio, tuomio 27.9.2002, Kok., s. II‑3781, 33 kohta ja asia T-148/04, TQ3 Travel Solutions Belgium v. komissio, tuomio 6.7.2005, Kok., s. II‑2627, 47 kohta; ks. vastaavasti myös asia 56/77, Agence européenne d’intérims v. komissio, tuomio 23.11.1978, Kok., s. 2215, 20 kohta).

149    Käsiteltävässä asiassa on todettava, että kantaja tukeutuu pääasiallisesti kahteen seikkaan osoittaakseen, että hankintaviranomainen on tehnyt ilmeisen arviointivirheen.

150    Se toteaa ensinnäkin, että kyseinen pääosasto ei ole noudattanut objektiivista, ennalta määritettyä ja tarjoajien tiedossa olevaa metodologiaa tehdessään lopullisen luokittelun. Se väittää myös, että tarjoajilla ei ollut tietoa sopimuksen mukaan toteutettavien tehtävien täsmällisestä luonteesta ja että ratkaisuperusteet olivat luonteeltaan yleisiä, ja vetää niistä sen johtopäätöksen, että tarjouksien arviointi on väistämättä ollut subjektiivista ja perustunut oletuksiin, jotka eivät pitäneet paikkaansa.

151    On kuitenkin todettava, että kantaja tyytyy esittämään yleisiä väitteitä, joita ei ole tuettu tai vahvistettu millään todisteilla. Sen väitteissä toistetaan vain se, mitä on jo esitetty ensimmäisen ja toisen kanneperusteen yhteydessä, jotka unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi. Kantaja ei myöskään näytä millään tavalla toteen, miten kaikki nämä hankintaviranomaisen väitetyt laiminlyönnit olisivat johtaneet siihen, että se olisi tehnyt virheellisiä oletuksia ja arvioinut tarjouksia subjektiivisesti. Näin ollen on katsottava, että näillä väitteillä ei voida perustella esillä olevaa kanneperustetta.

152    Toiseksi kantaja riitauttaa arviointikomitean Evropaïki Dynamiki‑Steria -konsortion tarjouksesta esittämät tietyt erityiset lausumat.

153    Ensinnäkin kantaja riitauttaa arviointikomitean lausuman, jonka mukaan ”tarjouksessa ei ole täysin ymmärretty tarjouseritelmää siltä osin kuin siinä viitataan toimintoihin, jotka on jo toteutettu tai tullaan toteuttamaan siihen mennessä kun sopimus tulee voimaan”. Kantaja kiistää tämän lausuman perusteltavuuden, katsoo sen olevan subjektiivinen ja epäoikeudenmukainen ja väittää pääasiallisesti, että jos asiassa on tapahtunut väärinkäsitys, se johtuu siitä, että kantajaa oli pyydetty esittämään tarjous hankkeesta, jonka eritelmiä se ei tuntenut. Se katsoo lisäksi, että joka tapauksessa tällainen lausuma on epämääräinen ja että ei ole mahdollista esittää väitteitä sitä vastaan.

154    Arviointikomitean edellä mainittu lausuma koskee kyseisen sopimuksen ensimmäistä ratkaisuperustetta, eli ”sopimukseen kuuluvien tehtävien suorittamista koskevan lähestymistavan soveltuvuutta”. Tämän ratkaisuperusteen osalta Evropaïki Dynamiki‑Steria -konsortion tarjous sai arvosanan 23,2/40, kun taas valittu tarjous sai arvosanan 35,1/40.

155    On todettava, että jälleen kerran kantaja toistaa edellä mainittua lausumaa koskevissa väitteissään ensimmäisen kanneperusteen – jonka unionin yleinen tuomioistuin on hylännyt – yhteydessä esitetyt väitteet. Lisäksi kantaja esittää pelkkiä väitteitä, mutta ei näytä mitenkään toteen niiden väitteidensä perusteltavuutta, joiden mukaan edellä mainittu lausuma on subjektiivinen, epäoikeudenmukainen ja epämääräinen. Tästä seuraa, että kantajan edellä mainitusta arviointikomitean lausumasta esittämissä väitteissä ei näytetä millään tavalla toteen, että kyseinen lausuma olisi virheellinen, ja vielä vähemmän, että kyseessä olisi sen tarjousta koskeva ilmeinen arviointivirhe.

156    Toiseksi kantaja riitauttaa arviointikomitean lausuman, jonka mukaan ”tarjoukseen sisältyy tiettyjä ristiriitaisuuksia muun muassa suunnittelun osalta: esimerkiksi tietyt kehittämistoiminnat alkavat ennen määritysten alkamista”. Kantaja on todennut unionin yleisen tuomioistuimen kirjalliseen kysymykseen antamassaan vastauksessa, että sen tarjoukseen sisältyvien Gantin prosessikaavioiden tarkan tutkimisen perusteella voidaan huomata, että toisin kuin arviointikomitean lausumassa todetaan, sen tarkoituksena oli, että kehittämistoiminnat, muutamia perusteltuja poikkeuksia lukuun ottamatta, alkaisivat määrityksiä koskevien toimintojen jälkeen.

157    Kantajan riitauttama edellä mainittu arviointikomitean lausuma koskee myös kyseisen sopimuksen ensimmäistä ratkaisuperustetta.

158    Unionin yleinen tuomioistuin katsoo kantajan toimittamia Gantin prosessikaavioita tutkittuaan ja ottaen huomioon asianosaisten vastauksen unionin yleisen tuomioistuimen istunnossa esittämiin kysymyksiin, että näistä kaavakuvista saa todellakin sen vaikutelman, että kantajan tarkoituksena kyseistä sopimusta koskevassa projektisuunnitelmassa oli, että ainakin tietyt kehittämistoiminnat olisi aloitettu ennen vastaavia määrityksiä koskevia toimintoja, mikä osoittaa täten, että arviointikomitean lausuma oli perusteltu. On totta, että kantaja on väittänyt istunnossa pääasiallisesti, että Gantin prosessikaavioiden lukemisesta mahdollisesti aiheutuneet väärinkäsitykset johtuivat siitä, että nämä kaavakuvat, sellaisina kuin ne on toimitettu unionin yleiselle tuomioistuimelle ja sisältyvät myös tarjoukseen, olivat A 4 -muodossa, minkä vuoksi tietyt tiedot – jotka olivat tarpeen Evropaïki Dynamiki‑Steria -konsortion tarjoukseen sisältyvän projektisuunnitelman ymmärtämiseksi – eivät olleet näkyvissä. Kantaja on väittänyt, että se oli sisällyttänyt myös tarjoukseensa samat Gantin prosessikaaviot mutta A 3 -muodossa, mikä tarkoitti, että projektisuunnitelmaa koskevat merkitykselliset tiedot olivat luettavissa, ja osoittaa, että arviointikomitean lausuma ei ollut perusteltu. On kuitenkin todettava, että huolimatta näiden kaavakuvien väitetystä merkityksellisyydestä, unionin yleisellä tuomioistuimella ei ole ollut käytössään edellä mainittuja kaavakuvia A 3 -muodossa.

159    Joka tapauksessa on niin, että vaikka katsottaisiinkin, että kantajan tämä väite on perusteltu, on huomattava, että se koskee kyseisen sopimuksen ensimmäistä ratkaisuperustetta. Edellä 22 kohdassa esitetystä taulukosta kuitenkin käy ilmi, että vaikka kantajan tarjous olisi saanut tämän ratkaisuperusteen osalta enimmäispisteet eli 40/40, sopimusta ei olisi voitu tehdä kantajan kanssa, kun otetaan huomioon sen tarjouksen kolmen muun ratkaisuperusteen osalta saamien pisteiden määrä.

160    Näissä olosuhteissa on todettava, että kantaja ei ole näyttänyt toteen, että arviointikomitean kyseinen lausuma oli virheellinen, ja että joka tapauksessa se ei ole laisinkaan osoittanut, että tämä virheelliseksi väitetty lausuma olisi johtanut sen tarjouksen arvioinnissa tapahtuneeseen ilmeiseen arviointivirheeseen.

161    Kolmanneksi kantaja riitauttaa arviointikomitean seuraavan lausuman:

”Tarjouksessa on yksityiskohtainen kuvaus Cosmic FFP:stä, mutta arvioita varten ehdotetut välineet (Calico ja Costar) soveltuvat ainoastaan Cocomo II -metodologiaan perustuviin arvioihin, mikä ei ole johdonmukaista (ks. [tarjouksen] 4.1.3.5.1 osa).”

162    Tämä lausuma koskee kyseistä sopimusta koskevaa toista ratkaisuperustetta, eli ”tehtävien suorittamista varten ehdotettujen menetelmien, välineiden, laadunvalvontaympäristön ja -menetelmien soveltuvuutta”. Edellä mainittu tarjous sai tämän ratkaisuperusteen osalta arvosanan 16,7/30 ja valittu tarjous arvosanan 24,5/30.

163    Komissio on täsmentänyt kirjallisissa huomautuksissaan ja istunnossa, että arviointikomitean toteama epäjohdonmukaisuus johtui siitä, että vaikka kantaja oli kuvannut tarjouksessaan välineitä, joita se aikoi käyttää voidakseen hyödyntää Cocomo-menetelmää, mitä ei vaadittu tarjouspyynnössä, se ei ole toimittanut mitään tietoja infrastruktuurista Cosmic FFP-menetelmän hyödyntämiseksi, joka oli tarjouseritelmässä edellytetty menetelmä. Kantaja ei ole myöskään ilmoittanut, mikä oli sen tarjouksessa mainittujen Cocomo- ja Cosmic FFP -menetelmien välinen yhteys ja mikä oli Cocomo-menetelmän, joka mainitaan sen tarjouksessa ilman erityistä syytä, ja kyseisen sopimuksen kohteena olevan järjestelmän välinen yhteys.

164    Kantaja on todennut tuomioistuimen kirjalliseen kysymykseen antamassaan vastauksessa, että sen tarjouksessa Cocomo-menetelmään tehdyn viittauksen ei pidä katsoa olevan epäjohdonmukainen ja että syy siihen, että se ei ole ehdottanut erityisiä välineitä Cosmic FFP -metodologialle oli, että tällaiset erityiset välineet eivät olleet tarpeen. Valittu tarjoajakaan ei sen mukaan ole ehdottanut tällaisia välineitä tarjouksessaan.

165    Aluksi on todettava, että kyseistä sopimusta koskevassa tarjouseritelmässä todella edellytetään Cosmic FFP -menetelmän käyttöä niiden arvioiden tekemiseksi, jotka koskevat ponnistusta, joka oli tarpeen tiettyjen kyseiseen sopimukseen liittyvien tietokonetoimintojen toteuttamiseksi. Evropaïki Dynamiki-Steria ‑konsortion tarjouksen 4.1.3.5.1 osan tutkimisen perusteella käy ilmi, että siinä viitataan hyvin lyhyesti ja yleisin termein Cocomo-menetelmään sekä Calico- ja Costar-välineisiin. Lopuksi on huomattava, että arviointikomitea ei kritisoi ainoastaan kyseistä konsortiota vaan myös valittua tarjoajaa siitä, että se ei ole täsmentänyt Cosmic FFP -menetelmän yhteydessä käytettäviä välineitä.

166    On todettava, että kantaja ei esitä mitään väitteitä osoittaakseen, että nämä tosiseikat, joita ei ole kiistetty, tarkoittavat, että edellä 161 kohdassa mainittu arviointikomitean lausuma on virheellinen ja etenkään, että niiden perusteella voitaisiin katsoa, että kyseinen lausuma on johtanut siihen, että arviointikomitea on arvioinut ilmeisen virheellisesti Evropaïki Dynamiki‑Steria -konsortion tarjousta, erityisesti kun kyseiselle tarjoukselle kyseistä sopimusta koskevan toisen ratkaisuperusteen osalta annettu arvosana ei perustunut ainoastaan tähän analyysiin vaan myös arviointikomitean muihin yhtäpitäviin lausumiin (ks. vastaavasti edellä 133 kohdassa mainittu asia Evropaïki Dynamiki v. komissio, tuomio 12.7.2007, 106 kohta).

167    Neljänneksi kantaja riitauttaa arviointikomitean lausuman, jonka mukaan Evropaïki Dynamiki Steria -konsortion ”tarjouksessa RUP:n katsot[tiin] olevan ”ainoa” hankkeen hallinnointia koskeva metodologia, [vaikka] kehitysympäristön ohjelmistoa koskevassa ehdotuksessa ei mainita yhtään IBM-Rational-lisenssiä”. Tämä lausuma liittyy myös kyseistä sopimusta koskevaan toiseen ratkaisuperusteeseen.

168    Komissio on täsmentänyt kirjallisissa huomautuksissaan ja istunnossa, että tuossa lausumassa arviointikomitea oli tuonut esiin Evropaïki Dynamiki‑Steria -konsortion tarjoukseen sisältyvän epäjohdonmukaisuuden, joka muodostui siitä, että vaikka tarjouksessa viitattiin useaan kertaan RUP-metodologiaan ”ainoana” noudatettavana menetelmänä, siinä ei kuitenkaan täsmennetty, oliko kyseisellä konsortiolla käytössään IBM‑Rational-ohjelmistolle lisenssi, jota edellytettiin tämän menetelmän käyttämiseksi, ja siinä jätettiin näin ollen avoimeksi kysymys siitä, kuka, kantaja vai hankintaviranomainen, vastaisi tämän ohjelmiston käytöstä aiheutuvista kustannuksista.

169    Kantajan mukaan edellä mainittu huomio oli omiaan johtamaan hankintaviranomaista harhaan ja on lisäksi merkityksetön. Kantajan oli vastattava tarvittavista lisensseistä aiheutuvista kustannuksista, joten tästä ei ollut syytä mainita mitään tarjouksessa, koska tarjouspyynnössä ei edellytetty tätä. Kantajan mukaan oli selvää, että se käyttäisi työnsä toteuttamiseen tuotteita, joille oli lisenssi.

170    Tämän osalta on riittävää todeta, että tämä kantajan väite on yleinen eikä sitä ole tuettu millään todisteilla. Näin ollen se ei ole omiaan osoittamaan, että arviointikomitean edellä mainittu lausuma olisi virheellinen, ja vielä vähemmän, että hankintaviranomainen olisi tehnyt ilmeisen arviointivirheen.

171    Viidenneksi kantaja kiistää sen arviointikomitean lausuman merkityksellisyyden, jonka mukaan on niin, että ”vaikka kokemus tullien ja valmisteverojen alalla mainitaan [Evropaïki Dynamiki Steria -konsortion] tarjouksessa välttämättömäksi pätevyyden osalta, käytännössä tarjouksessa ei osoiteta tämäntyyppistä pätevyyttä”. Tämä lausuma koskee kyseistä sopimusta koskevaa kolmatta ratkaisuperustetta eli ”tehtävien suorittamista varten ehdotetun työryhmän organisaation soveltuvuutta”. Evropaïki Dynamiki‑Steria -konsortiolle on annettu tämän ratkaisuperusteen osalta arvosanaksi 14,5/20, ja valittu tarjous sai arvosanaksi 17,6/20.

172    Ensinnäkin kantaja väittää, että edellä mainittu lausuma ei ole perusteltu, koska Evropaïki Dynamiki‑Steria -konsortiolla oli kokemusta tullien ja valmisteverojen alalla ja tämä kokemus kuvattiin tarjouksessa. Toiseksi kantaja huomauttaa, että ei ollut mitään syytä sisällyttää yksityiskohtaisia tietoja tähän osaan tarjousta, koska tätä ei edellytetty tarjouspyynnössä eikä tarjouseritelmässä edellytetty tällaista ”kokemusta”. Lopuksi kantaja väittää, että sillä, että Evropaïki Dynamiki‑Steria -konsortion väitettyä kokemuksen puutetta tullien ja valmisteverojen alalla käytetään perusteena sille, että sen tarjouksesta on tehty keskinkertainen arvio, rikotaan tarjouspyyntöä, koska siinä ei mainita, että tämä kokemus olisi ratkaisuperuste.

173    Kantajan väitteet koskevat sekä arviointikomitean lausuman merkityksellisyyttä että sen perusteltavuutta.

174    Unionin yleinen tuomioistuin huomauttaa lausuman merkityksellisyyden osalta, että vaikka tarjouseritelmässä ei edellytetty tarjoajilla olevan kokemusta tullien ja valmisteverojen alalla, arviointikomitea halusi yksinkertaisesti korostaa tällä lausumalla sitä, että Evropaïki Dynamiki-Steria -konsortion tarjouksessa oli epäjohdonmukaisuus. Tämä epäjohdonmukaisuus johtui siitä, että vaikka Evropaïki Dynamiki-Steria -konsortion tarjouksessa todettiin, että tarjoajalla, jotta se voitiin valita, oli oltava kokemusta tullien ja valmisteverojen alalla, sen tarjouksessa ei kuitenkaan osoitettu, että sillä oli tällaista kokemusta. Toisin kuin kantaja väittää, tällainen arviointikomitean lausuma auttoi asian selvittämistä hankintaviranomaiselle.

175    Kyseisen lausuman perusteltavuudesta on todettava, että komissio on täsmentänyt, että tämä lausuma on esitetty Evropaïki Dynamiki‑Steria -konsortion tarjouksen 6.3.1 osasta, jossa todettiin, että ehdotetuilla talousanalyytikoilla (business analysts) oli ”todistettua kokemusta valmistevero/verotus/tullialalla EU:ssa”. Komission mukaan arviointikomitea on katsonut, että kantajan toimittamista talousanalyytikkojen ansioluetteloista ei käynyt ilmi tällaista kokemusta. Kantaja ei ole kyennyt kumoamaan näitä komission tekemiä täsmennyksiä. Näissä olosuhteissa on katsottava, että arviointikomitean kyseisen lausuman virheellisyyttä ei ole näytetty toteen.

176    Lopuksi on huomattava, että kantaja riitauttaa arviointikomitean lausuman, joka koskee toista ratkaisuperustetta ja jossa väitetään, että Evropaïki Dynamiki-Steria -konsortion tarjoukseen sisältyy käsikirjoihin rinnastuvia standardiviittauksia arkkitehtuuriin ja IT-välineisiin, jotka eivät ole perusteltuja ja jotka eivät liity EMCS:n tavoitteisiin. Kantaja riitauttaa myös arviointikomitean lausuman, joka koskee neljättä ratkaisuperustetta ja sitä, että Evropaïki Dynamiki-Steria -konsortion tarjouksen väitetään olevan liian yleinen. On kuitenkin todettava jälleen kerran, että kantaja esittää jälleen pelkkiä väitteitä, jotka esitetään yleisellä tavalla, eikä liitä niihin mitään todisteita. Nämä väitteet on näin ollen hylättävä.

177    Unionin yleinen tuomioistuin toteaa vielä ylimääräisenä perusteluna, että on tärkeää korostaa, että kantajan yritys kritisoida arviointikomitean tiettyjä erityisiä lausumia on tehoton, koska se ei näytä millään tavalla toteen, miten nämä virheellisiksi väitetyt lausumat olisivat omiaan johtamaan Evropaïki Dynamiki‑Steria -konsortion tarjousta koskevaan ilmeiseen arviointivirheeseen. Tämän osalta kantajan pitäisi ennen kaikkea selostaa, miten virheelliseksi väitetty lausuma vaikuttaa sen tarjoukselle annettuun arvosanaan. Kantaja ei ole toimittanut tällaista selitystä.

178    Edellä selostettujen seikkojen perusteella on todettava, että kantaja ei ole näyttänyt toteen hankintaviranomaisen ilmeisiä arviointivirheitä sen arvioidessa Evropaïki Dynamiki-Steria -konsortion tarjousta. Esillä oleva kanneperuste on näin ollen hylättävä.

179    Näin ollen kanne on hylättävä.

 Oikeudenkäyntikulut

180    Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta velvoittamaan komission korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut myös siinä tapauksessa, että kanne hylättäisiin. Se toteaa, että koska kyseinen pääosasto ei ole toimittanut kantajalle ajoissa riittäviä perusteluja, sen ei ole ollut mahdollista arvioida täysin mahdollisuuksiaan riitauttaa kanteen kohteena oleva päätös ja sen on näin ollen täytynyt nostaa esillä oleva kanne voidakseen säilyttää oikeutensa.

181    Komissio katsoo, että tämä vaatimus ei perustu yhteisön oikeuteen.

182    Työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.

183    Lisäksi työjärjestyksen 87 artiklan 3 kohdassa määrätään seuraavaa:

”Jos asiassa osa vaatimuksista ratkaistaan toisen asianosaisen ja osa toisen asianosaisen hyväksi tai jos siihen on muutoin erityisiä syitä, tuomioistuin voi määrätä oikeudenkäyntikulut jaettaviksi asianosaisten kesken tai määrätä, että kukin vastaa omista kuluistaan.

Tuomioistuin voi velvoittaa asian voittaneen osapuolen korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jotka tuomioistuin katsoo asianosaisen tarpeettomasti tai haitantekona aiheuttaneen toiselle asianosaiselle.”

184    Käsiteltävässä asiassa on todettu erityisesti, että neljäs kanneperuste, joka koskee merkityksellisten tietojen ja perustelujen puuttumista, ei ollut perusteltu. Ei ole myöskään mitään muuta syytä, minkä vuoksi tuomioistuimen olisi poikettava edellä mainittuun 87 artiklan 2 kohtaan sisältyvästä säännöstä. Näin ollen kantajan vaatimus on hylättävä.

185    Koska kantaja on hävinnyt kaikki vaatimuksensa ja komissio on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, kantaja velvoitetaan korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut.

Näillä perusteilla

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (kolmas jaosto)

on ratkaissut asian seuraavasti:

1)      Kanne hylätään.

2)      Evropaïki Dynamiki – Proigmena Systimata Tilepikoinonion Pliroforikis kai Tilematikis AE vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

Azizi

Cremona

Frimodt Nielsen

Julistettiin Luxemburgissa 19 päivänä maaliskuuta 2010.

Allekirjoitukset

Sisällys

Asiaa koskevat oikeussäännöt

Tosiseikat

I  Tietokoneistettu järjestelmä valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen valvontaa varten (EMCS)

II  Kyseisen sopimuksen tekomenettely

Oikeudenkäyntimenettely ja asianosaisten vaatimukset

Oikeudellinen arviointi

I  Tutkittavaksi ottaminen

A  Asianosaisten lausumat

B  Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta

II  Asiakysymys

A  Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee syrjintäkiellon periaatteen ja vapaata kilpailua koskevan periaatteen loukkaamista

1.  Asianosaisten lausumat

2.  Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta

a)  Kanneperusteen ensimmäinen osa, joka koskee sitä, että EMCS:n määrityksiä ei ole ollut saatavilla

b)  Kanneperusteen toinen osa, joka koskee sitä, että NCTS:n lähdekoodia ei ole annettu tiedoksi

Ero valitun tarjoajan eduksi annettujen tietojen osalta

NCTS:n lähdekoodin hyödyllisyys tarjousten esittämisessä

B  Toinen kanneperuste, joka koskee varainhoitoasetuksen, soveltamissääntöjen ja direktiivien 92/50 ja 2004/18 rikkomista

1.  Asianosaisten lausumat

2.  Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta

C  Viides kanneperuste, joka koskee hyvän hallinnon ja huolellisuusvelvollisuuden periaatteiden loukkaamista

1.  Asianosaisten lausumat

2.  Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta

D  Neljäs kanneperuste, joka koskee merkityksellisten tietojen ja perustelujen puuttumista

1.  Asianosaisten lausumat

2.  Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta

E  Kolmas kanneperuste, joka koskee hankintaviranomaisen ilmeisiä arviointivirheitä kantajan tarjouksen arvioinnissa

1.  Asianosaisten lausumat

2.  Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta

Oikeudenkäyntikulut

---

* Oikeudenkäyntikieli: englanti.