Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Judgment of the Court (Grand Chamber) of 9 November 2004.#Fixtures Marketing Ltd v Svenska Spel AB.#Reference for a preliminary ruling: Högsta domstolen - Sweden.#Directive 96/9/EC - Legal protection of databases - Sui generis right - Definition of investment in the obtaining, verification or presentation of the contents of a database - Football fixture lists - Betting.#Case C-338/02.
Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 9 päivänä marraskuuta 2004. Fixtures Marketing Ltd vastaan Svenska Spel AB. Ennakkoratkaisupyyntö: Högsta domstolen - Ruotsi. Direktiivi 96/9/EY - Tietokantojen oikeudellinen suoja - Sui generis -oikeus - Tietokannan sisällön keräämiseen, varmistamiseen tai esittämiseen liittyvän investoinnin käsite - Jalkapallosarjojen ottelujärjestykset - Vedonlyönti. Asia C-338/02.
Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 9 päivänä marraskuuta 2004. Fixtures Marketing Ltd vastaan Svenska Spel AB. Ennakkoratkaisupyyntö: Högsta domstolen - Ruotsi. Direktiivi 96/9/EY - Tietokantojen oikeudellinen suoja - Sui generis -oikeus - Tietokannan sisällön keräämiseen, varmistamiseen tai esittämiseen liittyvän investoinnin käsite - Jalkapallosarjojen ottelujärjestykset - Vedonlyönti. Asia C-338/02.
(Högsta domstolenin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)
Direktiivi 96/9/EY – Tietokantojen oikeudellinen suoja – Sui generis -oikeus – Tietokannan sisällön keräämiseen, varmistamiseen tai esittämiseen liittyvän investoinnin käsite – Jalkapallosarjojen ottelujärjestykset – Vedonlyönti
Tuomion tiivistelmä
Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Tietokantojen oikeudellinen suoja – Direktiivi 96/9 – Tietokannan sisällön keräämiseen,
varmistamiseen tai esittämiseen liittyvän investoinnin käsite – Voimavarat, jotka käytetään jalkapallosarjan ottelujärjestyksen
laatimiseen, eivät kuulu kyseisen käsitteen soveltamisalaan
(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/9 7 artiklan 1 kohta)
Tietokantojen oikeudellisesta suojasta annetun direktiivin 96/9 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tietokannan sisällön keräämiseen
liittyvän investoinnin käsite on ymmärrettävä niin, että sillä tarkoitetaan investointia, joka on tehty tietokannan muodostamiseksi.
Sillä tarkoitetaan siis voimavaroja, jotka käytetään olemassa olevien aineistojen etsintään ja niiden kokoamiseen mainittuun
tietokantaan, mutta sillä ei tarkoiteta niitä voimavaroja, jotka käytetään tietokantojen sisällön muodostavien aineistojen
luomiseen.
Kun kyse on ottelujärjestyksen laatimisesta jalkapallosarjojen organisoimista varten, ne voimavarat, jotka käytetään jalkapallosarjan
eri otteluiden päivämäärien ja kellonaikojen sekä niissä vastakkain pelaavien joukkueiden määrittämiseen, eivät muodosta tällaista
investointia. Lisäksi kyseiseen ottelujärjestykseen otettavien tietojen kerääminen ei edellytä erityistä ponnistusta ammattijalkapalloliigoilta,
jotka ovat itse mukana luomassa näitä tietoja. Niiden voimavarojen, jotka käytetään ottelujärjestykseen sisältyvien tietojen
varmistamiseen tai esittämiseen, ei voida myöskään katsoa edellyttävän sellaista huomattavaa investointia, joka olisi itsenäinen
suhteessa siihen investointiin, joka liittyy mainittujen tietojen luomiseen.
(ks. 23, 24, 31, 33–35 ja 37 kohta sekä tuomiolauselma)
YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (suuri jaosto) 9 päivänä marraskuuta 2004(1)
Asiassa C-338/02,jossa on kyse EY 234 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä,jonka Högsta domstolen (Ruotsi) on esittänyt 10.9.2002 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 23.9.2002, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa
Fixtures Marketing Ltd
vastaan
Svenska Spel AB,
YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (suuri jaosto),,
toimien kokoonpanossa: presidentti V. Skouris, jaostojen puheenjohtajat P. Jann, C. W. A. Timmermans, A. Rosas ja K. Lenaerts
(esittelevä tuomari) sekä tuomarit J.-P. Puissochet, R. Schintgen, N. Colneric ja J. N. Cunha Rodrigues,
julkisasiamies: C. Stix-Hackl, kirjaajat: johtavat hallintovirkamiehet M. Múgica Arzamendi ja M.-F. Contet,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 30.3.2004 pidetyssä istunnossa esitetyn,ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet
–
Fixtures Marketing Ltd, edustajanaan advokat J. Ågren,
–
Svenska Spel AB, edustajinaan advokat M. Broomé ja advokat S. Widmark,
–
Belgian hallitus, asiamiehenään A. Snoecx, avustajanaan advocaat P. Vlaemminck,
–
Saksan hallitus, asiamiehenään W.-D. Plessing,
–
Alankomaiden hallitus, asiamiehenään S. Terstal,
–
Portugalin hallitus, asiamiehinään A. P. Matos Barros ja L. Fernandes,
–
Suomen hallitus, asiamiehinään E. Bygglin ja T. Pynnä,
–
Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään C. Tufvesson ja K. Banks
Ennakkoratkaisupyyntö koskee tietokantojen oikeudellisesta suojasta 11 päivänä maaliskuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin
ja neuvoston direktiivin 96/9/EY (EYVL L 77, s. 20; jäljempänä direktiivi) 7 artiklan tulkintaa.
2
Ennakkoratkaisupyyntö on esitetty asiassa, jossa kantajana on Fixtures Marketing Ltd (jäljempänä Fixtures) ja vastaajana Svenska
Spel AB (jäljempänä Svenska Spel). Kyseinen riita on syntynyt, kun Svenska Spel on käyttänyt vedonlyöntipelien järjestämisessä
tietoja, jotka koskevat Englannin ja Skotlannin jalkapallosarjojen otteluita.
Asiaa koskevat oikeussäännöt
Yhteisön lainsäädäntö
3
Direktiivin tarkoituksena on sen 1 artiklan 1 kohdan mukaan kaikenmuotoisten tietokantojen oikeudellinen suojaaminen. Tietokanta
määritellään saman direktiivin 1 artiklan 2 kohdassa niin, että sillä tarkoitetaan sellaisten ”teosten, tietojen tai muiden
itsenäisten aineistojen kokoelmaa, jotka on järjestetty järjestelmällisellä tai menetelmällisellä tavalla ja [joihin] elektronisesti
tai muulla tavoin on mahdollistettu yksilöllinen pääsy”.
4
Direktiivin 3 artiklan mukaan ”tietokannat, jotka aineiston valinnan tai järjestämisen perusteella muodostavat tekijän omaperäisen
henkisen luomuksen”, saavat tekijänoikeussuojaa.
5
Direktiivin 7 artiklassa säädetään sui generis -oikeudesta seuraavasti:
”Suojan kohde
1. Jäsenvaltioiden on säädettävä tietokannan valmistajalle oikeus kieltää sellaisen tietokannan, jonka sisällön kerääminen, varmistaminen
tai esittäminen merkitsee määrällisesti ja/tai laadullisesti huomattavaa investointia, koko sisällön tai laadullisesti ja/tai
määrällisesti arvioituna olennaisen osan kopiointi ja/tai uudelleenkäyttö.
2. Tätä lukua sovellettaessa tarkoitetaan
a)
’kopioinnilla’ tietokannan koko sisällön tai sen olennaisen osan pysyvää tai väliaikaista siirtämistä tallennusalustalta toiselle
millä tavalla ja missä muodossa tahansa;
b)
’uudelleenkäytöllä’ tietokannan koko sisällön tai sen olennaisen osan mitä tahansa saattamista yleisön saataville kopioita
levittämällä, vuokraamalla, onlinesiirrolla tai muulla siirtotavalla. Kun oikeudenhaltija tai joku hänen suostumuksellaan
on ensimmäisen kerran myynyt tietokannan kopion yhteisössä, oikeudenhaltijan oikeus määrätä kyseisen kopion edelleenmyymisestä
yhteisössä raukeaa.
Julkinen lainaaminen ei ole kopiointia tai uudelleenkäyttöä.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu oikeus voidaan siirtää, luovuttaa tai siihen voidaan antaa sopimukseen perustuva käyttölupa.
4. Tämän artiklan 1 kohdassa säädettyä oikeutta sovelletaan riippumatta siitä, että tekijänoikeus tai muut oikeudet mahdollisesti
suojaavat tietokantaa. Sen lisäksi mainittua oikeutta sovelletaan riippumatta siitä, että tekijänoikeus tai muut oikeudet
mahdollisesti suojaavat tietokannan sisältöä. Tietokantojen suojaaminen tämän artiklan 1 kohdassa säädetyllä oikeudella ei
rajoita niiden sisältöön kohdistuvia oikeuksia.
5. Tietokannan sisällön epäolennaisten osien jatkuva ja järjestelmällinen kopiointi tai uudelleenkäyttö, jotka voisivat johtaa
tämän tietokannan tavanmukaisen käytön vastaisiin toimiin tai jotka voisivat aiheuttaa kohtuutonta vahinkoa tietokannan valmistajan
laillisille eduille, eivät ole sallittuja.”
Kansallinen lainsäädäntö
6
Tietokantojen suojasta säädetään Ruotsissa lagen (1960:729) om upphovsrätt till litterära och konstnärliga verk -nimisessä
laissa (laki tekijänoikeudesta kirjallisiin ja taiteellisiin teoksiin, jäljempänä tekijänoikeuslaki).
7
Tekijänoikeuslain 49 §:n 1 momentissa, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivin täytäntöönpanemiseksi annetulla lailla
1997:790, säädetään, että sillä, joka on valmistanut luettelon, taulukon tai muun sellaisen työn, jossa on yhdisteltynä suuri
määrä tietoja tai joka on huomattavan investoinnin tulos, on yksinomainen oikeus valmistaa työstä kappaleita ja saattaa se
yleisön saataviin.
8
Tekijänoikeuslaissa ei ole direktiivin 7 artiklan 5 kohtaa vastaavaa säännöstä. Lain 1997:790 esitöistä ilmenee kuitenkin,
että suojan kohteena on työ kokonaisuutena tai sen olennainen osa ja että yksinoikeus ei kata työhön sisältyvien yksittäisten
tietojen tai epäolennaisten osien kopiointia. Esitöissä korostetaan toisaalta sitä, että työn sellaisten osien toistuvaa käyttöä,
jotka ovat itsessään epäolennaisia, voidaan kuitenkin pitää työn olennaisen osan käyttönä.
Pääasian oikeudenkäynti ja ennakkoratkaisukysymykset
9
Ammattilaisjalkapallosarjojen organisoinnista vastaavat Englannissa Football Association Premier League Ltd ja Football League
Ltd sekä Skotlannissa Scottish Football League. Organisointityön osana laaditaan ottelukauden ottelujärjestys; ottelukauden
aikana näitä otteluita on Englannissa noin 2 000 ja Skotlannissa noin 700. Kyseiset tiedot tallennetaan elektronisesti ja
julkaistaan muun muassa painetuissa esitteissä sekä otteluaikojen että joukkueiden mukaan järjestettynä.
10
Ottelujärjestyksen laatimiseen liittyvät työt aloitetaan vuotta ennen ottelukauden alkua.
11
Englannin ja Skotlannin jalkapallosarjojen järjestäjät ovat antaneet Football Fixtures Ltd -nimisen yhtiön tehtäväksi säännellä
lisenssien kautta näiden jalkapallosarjojen ottelujärjestysten käyttöä. Fixtures on puolestaan saanut oikeuden edustaa näihin
ottelujärjestyksiin liittyvien immateriaalioikeuksien haltijoita.
12
Svenska Spel järjestää Ruotsissa rahapelejä, joissa voidaan veikata muun muassa Englannin ja Skotlannin jalkapallosarjojen
otteluiden lopputuloksia. Tässä tarkoituksessa Svenska Spel toisintaa ottelutietoja pelikuponkeihinsa.
13
Ehdotettuaan tuloksetta, että Svenska Spel hankkisi maksua vastaan lisenssin ottelujärjestyksiin, Fixtures nosti helmikuussa
1999 Gotlands tingsrättissä (Ruotsi) Svenska Speliä vastaan kanteen, jossa se vaati kohtuullista korvausta Englannin ja Skotlannin
jalkapallosarjojen ottelujärjestyksistä peräisin olevien tietojen käytöstä ajanjakson 1.1.1998–16.5.1999 osalta. Fixtures
väitti kanteensa tueksi, että ottelujärjestystietoja sisältävät tietokannat kuuluvat tekijänoikeuslain 49 §:n mukaisen suojan
piiriin ja että Svenska Spel on loukannut jalkapalloliigojen immateriaalioikeuksia ottelujärjestystietoja käyttämällä.
14
Gotlands tingsrätt hylkäsi kanteen 11.4.2000 antamallaan tuomiolla. Gotlands tingsrättin mukaan ottelujärjestykset nauttivat
tosin luettelosuojaa, koska ne ovat huomattavan investoinnin tulos, mutta se katsoi kuitenkin, ettei Svenska Spel ollut loukannut
Fixturesin oikeuksia käyttäessään ottelujärjestyksistä peräisin olevia tietoja.
15
Fixtures valitti tuomiosta Svea hovrättiin (Ruotsi), joka pysytti Gotlands tingsrättin tuomion 3.5.2001 antamallaan tuomiolla.
Svea hovrätt ei ottanut nimenomaisesti kantaa siihen, kuuluvatko jalkapallosarjojen ottelujärjestykset tekijänoikeuslain 49
§:n mukaisen suojan piiriin, vaan se katsoi, ettei ollut näytetty toteen, että Svenska Spel olisi ottanut juuri jalkapalloliigojen
tietokannoista tiedot pelikuponkeihinsa.
16
Fixtures on valittanut edelleen Högsta domstoleniin, jossa se vaatii Svea hovrättin tuomion kumoamista.
17
Högsta domstolenin mukaan tekijänoikeuslakia, sellaisena kuin se on muutettuna lailla 1997:790, on direktiivin täytäntöönpanosäädöksenä
tulkittava direktiivin valossa, mutta direktiivissä ei Högsta domstolenin mukaan täsmennetä, onko tietokannan tarkoitukselle
annettava merkitystä ratkaistaessa, saako tietokanta tekijänoikeudellista suojaa tai mikä merkitys tarkoitukselle on annettava.
Direktiivistä ei Högsta domstolenin mukaan myöskään ilmene yksiselitteisesti, minkälaisia työn ja kustannusten muodossa tehtyjä
investointeja voidaan ottaa huomioon tutkittaessa, onko kysymys huomattavasta investoinnista. Högsta domstolen katsoo myös,
että on epäselvää, miten on tulkittava direktiivissä käytettyjä ilmaisuja koko tietokannan tai sen olennaisen osan kopiointi
ja/tai uudelleenkäyttö, tavanmukainen käyttö ja tietokannan sisällön epäolennaisten osien kopioinnilla tai uudelleenkäytöllä
aiheutettu kohtuuton vahinko.
18
Näin ollen Högsta domstolen on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:
”1)
Kun arvioidaan, onko tietokanta ’huomattavan investoinnin’ tulos [direktiivin] 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla,
voidaanko tietokannan valmistajan hyväksi lukea sellainen investointi, joka kohdistuu ensisijaisesti jonkin tietokannasta
riippumattoman asian luomiseen ja joka ei siten kohdistu ainoastaan tietokannan sisällön ’keräämiseen, varmistamiseen tai
esittämiseen’? Onko tällaisessa tapauksessa merkitystä sillä, onko investointi tai osa siitä kuitenkin tietokannan edellytys?
2)
Saako tietokanta [direktiivin] mukaista suojaa ainoastaan sellaisten toimintojen osalta, jotka kuuluvat sen tarkoituksen piiriin,
jonka vuoksi tietokannan valmistaja on valmistanut tietokannan?
3)
Mitä direktiivin 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetaan ilmaisulla ’tietokannan – – sisällön – – laadullisesti ja/tai määrällisesti
arvioituna olennainen osa’?
4)
Koskeeko direktiivin 7 artiklan 1 kohdan ja 7 artiklan 5 kohdan mukainen suoja tietokannan sisällön ’kopiointia ja/tai uudelleenkäyttöä’
vastaan ainoastaan sellaista käyttöä, joka merkitsee tietokannan suoraa hyödyntämistä, vai kattaako suoja hyödyntämisen myös
silloin, kun sisältö on saatavissa jostain muusta lähteestä (toissijainen lähde) tai on yleisesti saatavilla?
5)
Miten on tulkittava tietokantadirektiivin 7 artiklan 5 kohdassa käytettyjä käsitteitä ’tavanmukainen käyttö’ ja ’kohtuuttoman
vahingon aiheuttaminen’?”
Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu
19
Aluksi on syytä muistuttaa, että tekijänoikeuslain 49 §:n 1 momentissa, sellaisena kuin se on muutettuna lailla 1997:790,
säädetyn suojan edellytyksenä on se, että kyse on luettelosta, taulukosta tai muusta sellaisesta työstä, ”jossa on yhdisteltynä
suuri määrä tietoja tai joka on huomattavan investoinnin tulos”.
20
Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että Högsta domstolenin mukaan jalkapallosarjojen ottelujärjestykset eivät ole luettelo,
joka sisältää ”suuren määrän tietoja” tekijänoikeuslain 49 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, mikä selittää sen, että
Högsta domstolen tiedustelee ensimmäisellä kysymyksellään sitä, mitä huomattavan investoinnin käsitteellä tarkoitetaan direktiivin
7 artiklan 1 kohdan yhteydessä.
21
Tämän kysymyksen yhteydessä Högsta domstolen kysyy erityisesti, onko tietokannan muodostavan henkilön tietojen luomiseen tekemät
investoinnit otettava huomioon tutkittaessa sitä, onko tietokannan sisällön keräämiseen, varmistamiseen tai esittᄂmiseen tehty
huomattava investointi. Lisäksi se tiedustelee, onko direktiivillä tarkoitus suojata sellaista tietokantaa, jonka sen muodostaja
muodostaa osana päätoimintaansa, johon tietojen luominen kuuluu välttämättömänä osana.
22
Direktiivin 7 artiklan 1 kohdan mukaan sui generis -oikeuden mukaista suojaa saavat ainoastaan ne tietokannat, jotka täyttävät
sen täsmällisesti määritellyn kriteerin, että tietokannan sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen merkitsee määrällisesti
ja/tai laadullisesti huomattavaa investointia.
23
Direktiivin 9, 10 ja 12 perustelukappaleen mukaan direktiivin päämääränä on kannustaa ja suojata investointeja tietojen ”säilyttämiseen”
ja ”käsittelyyn” käytettäviin järjestelmiin, jotka myötävaikuttavat tietopalvelumarkkinoiden kehitykseen tilanteessa, jolle
on tyypillistä eri toimialoilla vuosittain syntyvien ja käsiteltävien tietomäärien voimakas kasvu. Tästä seuraa, että tietokannan
sisällön keräämiseen, varmistamiseen tai esittämiseen liittyvän investoinnin käsite on ymmärrettävä yleisesti niin, että sillä
tarkoitetaan investointia, joka on tehty itse tietokannan muodostamiseksi.
24
Tässä yhteydessä tietokannan sisällön keräämiseen liittyvän investoinnin käsite on – kuten Svenska Spel sekä Saksan, Alankomaiden
ja Portugalin hallitukset ovat esittäneet – ymmärrettävä niin, että sillä tarkoitetaan voimavaroja, jotka käytetään olemassa
olevien aineistojen etsintään ja niiden kokoamiseen tietokantaan, eikä sillä tarkoiteta niitä voimavaroja, jotka käytetään
aineistojen luomiseen. Kuten Svenska Spel ja Saksan hallitus ovat esittäneet, direktiivissä säädetyn, sui generis -oikeuden
nojalla saatavan suojan tavoitteena on nimittäin se, että kannustetaan olemassa olevien tietojen säilyttämiseen ja käsittelyyn
käytettävien järjestelmien luomiseen, eikä tavoitteena siis ole se, että luotaisiin aineistoja, jotka voitaisiin myöhemmin
koota tietokantaan.
25
Tätä tulkintaa tukee direktiivin 39 perustelukappale, jonka mukaan sui generis ‑oikeuden tarkoituksena on taata suoja tietokannan
”sisällön laatimisen ja kokoamisen” yhteydessä tehtyjen taloudellisten ja ammatillisten investointien tulosten väärinkäyttämiseltä.
Kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 51–56 kohdassa, siitä huolimatta, että eri kieliversioissa käytetyt
termit poikkeavat hieman toisistaan, kaikki tämän 39 perustelukappaleen kieliversiot tukevat sitä tulkintaa, jonka mukaan
keräämisen käsite ei kata tietokantaan sisällytettävien aineistojen luomista.
26
Direktiivin 19 perustelukappale, jonka mukaan useista musiikkiesitysten tallenteista muodostuvaan CD-koosteeseen ei liity
sui generis -suojan edellyttämää riittävää investointia, on lisäperusteluna tälle tulkinnalle. Siitä ilmenee nimittäin, että
tietokannassa olevien teosten tai aineistojen eli tässä tapauksessa CD-koosteen luomiseen käytettyjä voimavaroja ei voida
rinnastaa investointiin, joka liittyy tietokannan sisällön keräämiseen, eikä näitä voimavaroja voida siksi ottaa huomioon
tutkittaessa, onko tietokannan muodostamiseen liittyvä investointi huomattava.
27
Tietokannan sisällön varmistamiseen liittyvän investoinnin käsite on ymmärrettävä niin, että sillä tarkoitetaan voimavaroja,
jotka tietokantaa muodostettaessa ja sen toiminnan aikana käytetään etsittyjen aineistojen paikkansapitävyyden tarkastamiseen
sen varmistamiseksi, että tietokantaan sisällytettävä tai sisältyvä informaatio on luotettavaa. Tietokannan sisällön esittämiseen
liittyvän investoinnin käsite kattaa puolestaan ne voimavarat, joilla tietokannasta pyritään tekemään tietojenkäsittelyyn
soveltuva, eli ne voimavarat, jotka käytetään tietokantaan sisältyvien aineistojen järjestelmälliseen tai menetelmälliseen
järjestämiseen ja siihen, että mahdollistetaan yksilöllinen pääsy aineistoihin.
28
Tietokannan muodostamiseen liittyvä investointi voi koostua inhimillisten, taloudellisten tai teknisten voimavarojen tai keinojen
käytöstä, mutta investoinnin on oltava määrällisesti tai laadullisesti huomattava. Määrää koskevalla arvioinnilla viitataan
laskettavissa olevien voimavarojen käyttöön ja laatua koskevalla arvioinnilla ponnistuksiin, jotka eivät ole mitattavissa,
kuten henkisiin ponnistuksiin tai energian käyttöön, kuten direktiivin 7, 39 ja 40 perustelukappaleesta ilmenee.
29
Tässä yhteydessä se, että tietokannan muodostaminen liittyy päätoiminnan harjoittamiseen, jonka osana tietokannan muodostava
henkilö samalla myös luo tähän tietokantaan sisällytettävät aineistot, ei sinänsä estä sitä, että tämä henkilö voi vaatia
sui generis -oikeuden nojalla saatavaa suojaa; edellytyksenä tältä osin on kuitenkin se, että tämä henkilö osoittaa, että
näiden aineistojen keräämiseen, varmistamiseen ja esittämiseen, sellaisina kuin niiden merkitystä on täsmennetty tämän tuomion
24–27 kohdassa, on tehty määrällisesti tai laadullisesti huomattava investointi, joka on itsenäinen suhteessa näiden aineistojen
luomiseen käytettyihin voimavaroihin.
30
Vaikka tietojen etsintä ja niiden paikkansapitävyyden varmistaminen tietokantaa muodostettaessa ei lähtökohtaisesti edellytä
tietokannan muodostavalta henkilöltä erityisten voimavarojen käyttöä, koska tämä henkilö on luonut tiedot ja ne ovat hänen
käytettävissään, tietojen kokoaminen, niiden järjestelmällinen tai menetelmällinen järjestäminen tietokannan osaksi, yksilöllisen
tietoihin pääsyn mahdollistaminen ja tietojen paikkansapitävyyden varmistaminen tietokannan koko toiminta-ajan kuluessa voivat
edellyttää direktiivin 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua määrällisesti ja/tai laadullisesti huomattavaa investointia.
31
Pääasian oikeudenkäynnissä kyseessä oleva voimavarojen käyttäminen siihen, että jalkapallosarjojen organisoinnin yhteydessä
määritetään kyseisten jalkapallosarjojen eri ottelukierrosten otteluiden päivämäärät, kellonajat ja koti- ja vierasjoukkueet,
on investointi, joka liittyy ottelujärjestyksen luomiseen, kuten Svenska Spel sekä Belgian, Saksan ja Portugalin hallitukset
ovat esittäneet. Tällainen investointi, joka koskee itse jalkapallosarjojen organisointia, liittyy tietokantaan sisällytettävien
tietojen eli eri jalkapallosarjojen jokaista yksittäistä ottelua koskevien tietojen luomiseen. Tätä investointia ei siis voida
ottaa huomioon sovellettaessa direktiivin 7 artiklan 1 kohtaa.
32
Näin ollen on tutkittava, merkitseekö jalkapallosarjan ottelujärjestyksen sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen
määrällisesti tai laadullisesti huomattavaa investointia, kun tarkastelun ulkopuolelle jätetään edellisessä tuomion kohdassa
mainittu investointi.
33
Jalkapallosarjan ottelujärjestykseen otettavien tietojen etsiminen ja kokoaminen eivät edellytä erityistä ponnistusta ammattijalkapalloliigoilta.
Kuten Fixtures itse toteaa huomautuksissaan, näiden tietojen etsiminen ja kokoaminen liittyvät nimittäin erottamattomasti
yhteen näiden tietojen luomisen kanssa, ja nämä liigat osallistuvat tähän luomiseen jalkapallosarjojen organisoinnista vastaavina
tahoina. Jalkapallosarjan ottelujärjestyksen sisällön kerääminen ei siis edellytä mitään sellaista investointia, joka olisi
itsenäinen suhteessa siihen investointiin, jota ottelujärjestykseen sisällytettävien tietojen luominen edellyttää.
34
Ammattijalkapalloliigojen ei myöskään tarvitse tehdä mitään erityistä ponnistusta tarkistaakseen jalkapallosarjojen otteluita
koskevien tietojen paikkansapitävyyden ottelujärjestystä laadittaessa, koska jalkapalloliigat ovat itse mukana luomassa näitä
tietoja. Ottelukauden aikana ottelujärjestyksen sisällön paikkansapitävyys varmistetaan – kuten Fixturesin huomautuksista
ilmenee – niin, että tiettyjä ottelujärjestyksen tietoja mukautetaan silloin, kun jalkapalloliigat päättävät siirtää ottelua
tai ottelukierrosta tai kun tällainen siirto tehdään yhteisymmärryksessä liigojen kanssa. Tällaisen varmistamisen ei voida
katsoa merkitsevän huomattavaa investointia.
35
Myös jalkapallosarjan ottelujärjestyksen esittäminen on läheisessä yhteydessä ottelujärjestykseen sisältyvien tietojen luomiseen,
mitä tukee se, että ennakkoratkaisupyynnössä ei viitata sellaisiin töihin tai voimavaroihin, jotka liittyisivät erityisesti
juuri tällaiseen esittämiseen. Tämän esittämisen ei siksi voida katsoa edellyttävän sellaista investointia, joka olisi itsenäinen
suhteessa siihen investointiin, joka liittyy tietokantaan sisällytettävien tietojen luomiseen.
36
Tästä seuraa, että jalkapallosarjan ottelujärjestyksen sisällön keräämisen, varmistamisen tai esittämisen ei voida katsoa
merkitsevän sellaista huomattavaa investointia, jonka perusteella direktiivin 7 artiklassa säädetyn sui generis ‑oikeuden
nojalla saatava suoja voisi kattaa kyseisen ottelujärjestyksen.
37
Edellä esitetyn perusteella ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen on vastattava, että direktiivin 7 artiklan 1 kohtaan sisältyvä
tietokannan sisällön keräämiseen liittyvän investoinnin käsite on ymmärrettävä niin, että sillä tarkoitetaan voimavaroja,
jotka käytetään olemassa olevien aineistojen etsintään ja niiden kokoamiseen tietokantaan. Tämä käsite ei kata niitä voimavaroja,
jotka käytetään tietokannan sisällön muodostavien aineistojen luomiseen. Kun kyse on ottelujärjestyksen laatimisesta jalkapallosarjojen
organisoimista varten, tämä käsite ei siis kata niitä voimavaroja, jotka käytetään jalkapallosarjan eri otteluiden päivämäärien
ja kellonaikojen sekä niissä vastakkain pelaavien joukkueiden määrittämiseen.
38
Edellä esitetyn perusteella muihin ennakkoratkaisukysymykseen ei ole syytä vastata.
Oikeudenkäyntikulut
39
Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä
olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.
Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä yhteisöjen tuomioistuimessa,
ei voida määrätä korvattaviksi.
Näillä perusteilla yhteisöjen tuomioistuin (suuri jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
Tietokantojen oikeudellisesta suojasta 11 päivänä maaliskuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/9/EY
7 artiklan 1 kohtaan sisältyvä tietokannan sisällön keräämiseen liittyvän investoinnin käsite on ymmärrettävä niin, että sillä
tarkoitetaan voimavaroja, jotka käytetään olemassa olevien aineistojen etsintään ja niiden kokoamiseen tietokantaan. Tämä
käsite ei kata niitä voimavaroja, jotka käytetään tietokannan sisällön muodostavien aineistojen luomiseen. Kun kyse on ottelujärjestyksen
laatimisesta jalkapallosarjojen organisoimista varten, tämä käsite ei siis kata niitä voimavaroja, jotka käytetään jalkapallosarjan
eri otteluiden päivämäärien ja kellonaikojen sekä niissä vastakkain pelaavien joukkueiden määrittämiseen. Allekirjoitukset