61998B0173

Kumoamiskanne - Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt - Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet - Asetus, jolla muutetaan oliiviöljyalan yhteistä markkinajärjestelyä - Alan toimijoiden muodostaman yhdistyksen muutoksenhaku - Tutkimatta jättäminen

(EY:n perustamissopimuksen 173 artiklan 4 kohta (josta on muutettuna tullut EY 230 artiklan 4 kohta), neuvoston asetus N:o 1638/98)

$$Kyseessä olevan alan toimijoiden muodostaman yhdistyksen oliiviöljyalan yhteisen markkinajärjestelyn muuttamisesta annetusta asetuksesta N:o 1638/98 nostama kumoamiskanne jätetään tutkimatta.

Kyseinen asetus, jolla pyritään muuttamaan asetuksella N:o 136/66 luotuja rasva-alan yhteisen markkinajärjestelyn toimintaperiaatteita ja jonka säännöksillä on oikeusvaikutuksia, jotka kohdistuvat kyseisillä markkinoilla toimiviin talouden toimijoihin, on luonteeltaan ja soveltamisalaltaan normatiivinen, ja se ei sen vuoksi ole perustamissopimuksen 189 artiklassa (josta on tullut EY 249 artikla) tarkoitettu päätös. Se, että riidanalaisen asetuksen seurauksena voi olla tiettyihin tukiin oikeutettujen toimijoiden määrän rajoittaminen, koska siinä asetetaan ehdoksi se, että öljy tuotetaan ennen asetuksen antamista ja voimaantuloa olemassa olleilla tiloilla, ei voi automaattisesti osoittaa, että asetus ei ole soveltamisalaltaan yleinen, koska riitautettua toimenpidettä kiistatta sovelletaan kaikkiin kyseessä oleviin toimijoihin, jotka osallistuvat rasva-alan markkinoille ja näin ovat samassa objektiivisesti määritellyssä tosiasiallisessa tai oikeudellisessa tilanteessa, joka on määritelty ottaen huomioon riidanalaisen asetuksen tavoite eli yhteisen markkinajärjestelyn muuttaminen.

Toiseksi riidanalainen asetus ei vaikuta kyseessä olevaan yhdistykseen sille tunnusomaisten erityispiirteiden tai sellaisen tosiasiallisen tilanteen takia, jonka perusteella se erottuisi kaikista muista siten, että asetuksen voitaisiin katsoa koskevan sitä erikseen perustamissopimuksen 173 artiklan neljännessä kohdassa (josta on muutettuna tullut EY 230 artiklan neljäs kohta) tarkoitetulla tavalla. Ensinnäkään kantaja ei vetoa mihinkään sellaiseen menettelylliseen oikeuteen, joka sille sen mukaan myönnettäisiin rasva-alan yhteisessä markkinajärjestelyssä, kun on täsmennetty, että yhdistys ei voi tältä osin vedota siihen, että sille on kansallisessa oikeusjärjestyksessä annettu erityistehtäviä. Toiseksi huolimatta siitä, että riidanalainen asetus on vaikuttanut oliiviöljymarkkinoilla toimineisiin yhdistyksen jäseniin ja saanut osan niistä lopettamaan toimintansa, ne ovat vastaavassa objektiivisesti määritellyssä tilanteessa kuin mikä tahansa toimija, joka voi nyt tai tulevaisuudessa ryhtyä toimimaan näillä markkinoilla. Kolmanneksi kyseinen asetus ei vaikuta kantajan omiin etuihin, kun kantaja katsotaan perinteisten oliivinviljelijöiden etujen puolustamisesta vastaavaksi yhdistykseksi.

Riidanalaisen asetuksen ei voida katsoa koskevan kantajaa erikseen tehokkaan oikeusturvan puuttumisen perusteella, mikä johtuu kantajan mukaan siitä, ettei ole olemassa jäsenvaltion sisäisiä oikeussuojakeinoja, joilla voitaisiin tarvittaessa valvoa riidanalaisen asetuksen pätevyyttä perustamissopimuksen 177 artiklan (josta on tullut EY 234 artikla) mukaisen ennakkoratkaisupyynnön avulla. Periaate, jonka mukaan kaikilla oikeussubjekteilla on oltava yhdenvertainen mahdollisuus nostaa kumoamiskanne yhteisöjen tuomioistuimissa, edellyttää sitä, että kanteen nostamisen edellytykset eivät riipu kunkin jäsenvaltion oikeusjärjestyksen ominaispiirteistä.