61996J0052

Henkilöstö - Ennen yhteisöjen palvelukseen tuloa saavutetut eläkeoikeudet - Siirto yhteisöjen eläkejärjestelmään - Jäsenvaltioiden velvoitteet - Siirron edellyttämistä toimista päättäminen - Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen

(EY:n perustamissopimuksen 5 artikla; henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohta)

Asiassa C-52/96,

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehenään oikeudellisen yksikön virkamiehet Julian Currall ja Francisco Enrique González Díaz, prosessiosoite Luxemburgissa c/o oikeudellisen yksikön virkamies Carlos Gómez de la Cruz, Centre Wagner, Kirchberg,

kantajana,

vastaan

Espanjan kuningaskunta, asiamiehenään yhteisön oikeutta koskevia asioita hoitavan osaston valtionasiamies Rosario Silva de Lapuerta, prosessiosoite Luxemburgissa Espanjan suurlähetystö, 4-6 boulevard E. Servais,

vastaajana,

jossa kantaja vaatii yhteisöjen tuomioistuinta toteamaan, että Espanjan kuningaskunta ei ole noudattanut Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan ja EY:n perustamissopimuksen 5 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut tarpeellisia kansallisia säännöksiä sen turvaamiseksi, että toimielimien virkamiehet voivat siirtää oikeutensa vanhuseläkkeeseen yhteisöjen eläkejärjestelmään,

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN

(kuudes jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja G. F. Mancini sekä tuomarit C. N. Kakouris, P. J. G. Kapteyn, G. Hirsch (esittelevä tuomari) ja R. Schintgen,

julkisasiamies: P. Léger,

kirjaaja: R. Grass,

ottaen huomioon esittelevän tuomarin kertomuksen,

kuultuaan julkisasiamiehen 29.5.1997 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,

on antanut seuraavan

tuomion

1 Euroopan yhteisöjen komissio on nostanut EY:n perustamissopimuksen 169 artiklan nojalla kanteen, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 21.2.1996 ja jossa yhteisöjen tuomioistuinta vaaditaan toteamaan, että Espanjan kuningaskunta ei ole noudattanut Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (29.2.1968 annettu neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68; EYVL L 56, s. 1), sellaisina kuin ne ovat muutettuina 2.3.1992 annetulla neuvoston asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 571/92 (EYVL L 62, s. 1, jäljempänä henkilöstösäännöt), liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan ja EY:n perustamissopimuksen 5 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut tarpeellisia kansallisia säännöksiä sen turvaamiseksi, että toimielimien virkamiehet voivat siirtää oikeutensa vanhuuseläkkeeseen yhteisön eläkejärjestelmään.

2 Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

"Virkamiehellä, joka siirtyy yhteisöjen palvelukseen sen jälkeen kun hän

- on eronnut tehtävistään hallintoelimessä, kansallisessa järjestössä tai kansainvälisessä järjestössä,

tai

- lopettanut toimintansa palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana,

on mahdollisuus vakinaistamisensa yhteydessä maksaa yhteisöille edellä mainittuja tehtäviä hoitaessaan saamiensa vanhuuseläkeoikeuksien vakuutusmatemaattinen arvo tai kiinteällä korolla laskettu arvo.

Tällöin toimielin, jonka palveluksessa virkamies on, määrittää niiden palvelusvuosien lukumäärän, joka aiemman palvelusajan osalta otetaan huomioon sen omassa eläkejärjestelmässä, ottaen huomioon virkamiehen palkkaluokan vakinaistettaessa sekä vanhuuseläkkeen vakuutusmatemaattisen arvon tai kiinteällä korolla lasketun arvon."

3 Espanjan kuningaskunta antoi Euroopan yhteisöihin liittymisensä jälkeen joitakin säädöksiä edellä mainittuun säännökseen perustuvien velvoitteidensa noudattamiseksi. Esimerkkinä voidaan mainita 27.5.1987 julkaistu laki valtion palveluksessa olleiden eläkejärjestelmästä. Espanjan hallitus myönsi, ettei laki ollut riittävä kyseisen siirtojärjestelmän toiminnan turvaamiseksi, ja teki vuodesta 1989 alkaen useita ehdotuksia kuninkaan asetukseksi yksityiskohtaisempien säännösten vahvistamiseksi.

4 Komissio lähetti 27.10.1992 Espanjan kuningaskunnalle virallisen huomautuksen perustamissopimuksen 169 artiklan mukaisesti, koska asetukset olivat jääneet ehdotuksen asteelle.

5 Koska huomautukseen ei saatu virallista vastausta, komissio lähetti 13.12.1993 perustellun lausunnon henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanemisen edellyttämien toimenpiteiden laiminlyönnistä.

6 Espanjan viranomaisten ja komission välillä oli tämän jälkeen useita yhteydenottoja, joiden aikana Espanjan viranomaiset esittivät uuden asetusehdotuksen, johon komissio teki muutosehdotuksia, joista Espanjan viranomaiset sitten lausuivat mielipiteensä. Koska perusteltuun lausuntoon ei kuitenkaan saatu virallista vastausta, komissio päätti saattaa asian yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

7 Komissio väittää, että virkamiesten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen kunnioittaminen vaarantuu sen vuoksi, ettei ole olemassa laillista mahdollisuutta siirtyä espanjalaisesta eläkejärjestelmästä yhteisöjen eläkejärjestelmään, mikä puolestaan johtaa eriarvoisuuteen eri jäsenvaltioiden välillä. Komissio toteaa, että henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohta on velvoittanut Espanjan kuningaskuntaa jo yli kymmenen vuoden ajan ja että velvoite on olemassa 11 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi tehtävästä sopimuksesta riippumatta ja että muut jäsenvaltiot ovat jo kauan aikaa sitten pystyneet soveltamaan vastaavia säännöksiä siitä huolimatta, että niillä on ollut vastaavanlaisia hallinnollisia ja rahoituksellisia vaikeuksia kuin Espanjan kuningaskunnalla väitetään olleen.

8 Espanjan kuningaskunta painottaa sitä, että henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan siirtojärjestelmän soveltamiskriteerien vahvistaminen on ollut ongelmallista kansallisessa oikeusjärjestelmässä sen vuoksi, että henkilöt, joita asia koskee, kuuluvat lukuisiin eri sosiaaliturvajärjestelmiin sen mukaan, millä hallinnonalalla he toimivat. Se katsoo sosiaaliturva-alan ja sen olemassa olevien käytäntöjen monimuotoisuus huomioon ottaen noudattaneensa mainitun säännöksen sisältämää velvoitetta, koska Espanjan viranomaiset ovat komissioon jatkuvasti yhteyttä pitäen toteuttaneet kaikki asianmukaiset toimenpiteet voidakseen mahdollisimman nopeasti ratkaista asiaa koskevat kysymykset.

9 Ensiksi on todettava, että silloin kun jonkin henkilöstösääntöjen määräyksen soveltaminen edellyttää kansallisia soveltamissäännöksiä, jäsenvaltiot ovat perustamissopimuksen 5 artiklan nojalla velvollisia toteuttamaan kaikki aiheelliset yleis- ja erityistoimenpiteet (ks. asia 137/80, komissio v. Belgia, tuomio 20.10.1981, Kok. 1981, s. 2393, 9 kohta). Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan soveltaminen edellyttää kansallisia soveltamissäännöksiä.

10 Toiseksi voidaan todeta, että siitä, kun henkilöstösäännöt tulivat Espanjassa voimaan, oli kulunut yli kymmenen vuotta, eikä Espanja ollut toteuttanut tarpeellisia toimenpiteitä saattaakseen kansallisen lainsäädäntönsä henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdassa edellytetyn sisältöiseksi.

11 Espanjan kuningaskunnan puolustuksekseen esittämien perustelujen osalta voidaan todeta, että yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltio ei voi vedota sisäisen oikeusjärjestyksensä voimassa oleviin säännöksiin, vallitseviin käytäntöihin tai nykytilaan perustellakseen yhteisön asetukseen perustuvien velvoitteidensa laiminlyöntiä (em. asia komissio v. Belgia, tuomion 17 kohta).

12 Näin ollen on todettava, että Espanjan kuningaskunta ei ole noudattanut Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan ja EY:n perustamissopimuksen 5 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut tarpeellisia kansallisia säännöksiä sen turvaamiseksi, että toimielimien virkamiehet voivat siirtää oikeutensa vanhuuseläkkeeseen yhteisöjen eläkejärjestelmään.

Oikeudenkäyntikulut

13 Yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 69 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Koska Espanjan kuningaskunta on hävinnyt asian, se on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN

(kuudes jaosto)

on antanut seuraavan tuomiolauselman:

1) Espanjan kuningaskunta ei ole noudattanut Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohdan ja EY:n perustamissopimuksen 5 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut tarpeellisia kansallisia säännöksiä sen turvaamiseksi, että toimielimien virkamiehet voivat siirtää oikeutensa vanhuuseläkkeeseen yhteisöjen eläkejärjestelmään.

2) Espanjan kuningaskunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.