EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 61979CJ0730

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 17 päivänä syyskuuta 1980.
Philip Morris Holland BV vastaan Euroopan yhteisöjen komissio.
Tuki savukkeiden valmistajalle.
Asia 730/79.

Englannink. erityispainos V 00313

ECLI identifier: ECLI:EU:C:1980:209

61979J0730

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 17 päivänä syyskuuta 1980. - Philip Morris Holland BV vastaan Euroopan yhteisöjen komissio. - Tuki savukkeiden valmistajalle. - Asia 730/79.

Oikeustapauskokoelma 1980 sivu 02671
Kreikank. erityispainos sivu 00013
Ruotsink. erityispainos sivu 00303
Suomenk. erityispainos sivu 00313


Tiivistelmä
Asianosaiset
Tuomion perustelut
Päätökset oikeudenkäyntikuluista
Päätöksen päätösosa

Avainsanat


1. Valtion tuki - Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan - Perusteet

(ETY:n perustamissopimuksen 92 artikla)

2. Valtion tuki - Kielto - Poikkeukset - Tuki, jota voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana - Komission harkintavalta - Suhde koko yhteisöön

(ETY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohta)

Tiivistelmä


$$1. Kun valtion taloudellinen tuki vahvistaa yrityksen asemaa jäsenvaltioiden välisessä kaupassa muihin, kilpaileviin yrityksiin nähden, tuen on katsottava vaikuttavan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

2. Sovellettaessa ETY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohtaa komissiolla on harkintavalta, jonka käyttäminen edellyttää taloudellisten ja sosiaalisten näkö-

kohtien arvioimista suhteessa koko yhteisöön.

Komissiolla on siten oikeus katsoa, ettei tukihanke vastaa 92 artiklan 3 kohdan b alakohdassa esitettyjä vaatimuksia, jos tuen avulla on mahdollista siirtää pois investoinnit, jotka olisi voitu tehdä jäsenvaltiossa, jonka taloudellinen tilanne on heikompi kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa tuensaajayritys on.

Asianosaiset


Asiassa 730/79,

Philip Morris Holland BV, kotipaikka Eindhoven, edustajinaan Alankomaiden Hoge Raadissa (korkein oikeus) toimiva asianajaja B. H. ter Kuile ja asianajaja F. O. W. Vogelaar, Haag, prosessiosoite Luxemburgissa asianajaja J. Loeschin toimisto, 2, rue Goethe,

kantajana,

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio, edustajanaan komission oikeudellinen neuvonantaja D. R. Gilmour, avustajanaan asianajaja A. F. de Savornin Lohman, Rotterdam, prosessiosoite Luxemburgissa komission oikeudellisen neuvonantajan M. Cervinon toimisto, bâtiment Jean Monnet, Kirchberg,

vastaajana,

jossa vaaditaan Alankomaiden hallituksen suunnittelemasta, erään savukkeiden valmistajan tuotantokyvyn lisäämiseksi myönnettävästä tuesta 27 päivänä heinäkuuta 1979 tehdyn komission päätöksen 79/743/ETY (EYVL L N:o 217, 25.8.1979, s. 17) kumoamista,

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN,

toimien kokoonpanossa: presidentti H. Kutscher, jaostojen puheenjohtajat A. O'Keeffe ja A. Touffait, tuomarit J. Mertens de Wilmars, P. Pescatore, Mackenzie Stuart, G. Bosco, T. Koopmans ja O. Due,

julkisasiamies: F. Capotorti,

kirjaaja: A. Van Houtte,

on antanut seuraavan

tuomion

Tuomion perustelut


1 Kantaja vaatii 12.10.1979 esittämällään kanteella ETY:n perustamissopimuksen 173 artiklan nojalla Alankomaiden hallituksen suunnittelemasta, erään savukkeiden valmistajan tuotantokyvyn lisäämiseksi myönnettävästä tuesta 27 päivänä heinäkuuta 1979 tehdyn komission päätöksen 79/743/ETY (EYVL N:o L 217, 25.8.1979, s. 17) kumoamista.

2 Kantaja on erään valmistetun tupakan merkittävän valmistajan hollantilainen tytäryhtiö. Alankomaiden hallitus on tiedottanut komissiolle 7.10.1978 päivätyllä kirjeellään aikomuksestaan myöntää kantajalle investointien kannustuksesta ja ohjauksesta 29.6.1978 annetussa Alankomaiden laissa (Staatsblad 1978, n:o 368) säädetyn "huomattavan hankkeen lisäpalkkion" (grote projekten toeslag). Tämä yli 30 000 000 guldenin investointihankkeille myönnettävä lisäpalkkio määräytyy perustettavien työpaikkojen lukumäärän mukaan ja voi olla jopa 4 prosenttia kyseisen investoinnin arvosta. Kyseisen lain 6 pykälän mukaan lisäpalkkiota ei myönnetä, jos sen myöntäminen on komission mielestä yhteismarkkinoille soveltumaton toimenpide perustamissopimuksen 92-94 artiklan nojalla.

3 Kyseisen tuen tarkoitus oli auttaa kantajaa keskittämään ja kehittämään savukkeiden tuotantoaan siten, että yksi sen kahdesta Alankomaissa omistamasta tehtaasta oli tarkoitus sulkea ja nostaa toisen, maan eteläosassa Bergen-op-Zoomissa sijaitsevan tehtaan tuotantokapasiteetti 16 000 miljoonaan savukkeeseen vuodessa, mikä merkitsisi yhtiön tuotantokapasiteetin nousua 40 prosentilla ja Alankomaiden kokonaistuotannon nousua noin 13 prosentilla.

4 Tarkasteltuaan tukihanketta perustamissopimuksen 93 artiklan määräysten mukaisesti komissio teki kanteen kohteena olevan päätöksensä, jossa määrätään, että Alankomaiden kuningaskunta ei voi panna täytäntöön hankettaan, josta oli tiedotettu komissiolle 4.10.1978 päivätyllä kirjeellä, ja joka koski "huomattavan hankkeen lisäpalkkion" myöntämistä investoinneille Bergen-op-Zoomissa.

Kanteen tutkittavaksi ottaminen

5 Komissio ei kiistä sitä, että kantajalla on päätöksessä tarkoitetun tuen mahdollisena saajana oikeus nostaa kumoamiskanne, vaikka päätös onkin osoitettu jäsenvaltiolle.

Pääasia

6 Kantaja esittää kaksi perustetta kanteen kohteena olevan päätöksen kumoamiselle. Kantajan mukaan komission päätös ensinnäkin a) loukkaa perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohtaa, b) loukkaa yhtä tai useampaa yhteisön oikeuden perusperiaatetta, erityisesti hyvän hallintotavan, luottamuksensuojan ja suhteellisuuden periaatteita, tai ainakin yhtä tai useampaa komission kilpailupolitiikan periaatetta, c) loukkaa perustamissopimuksen 190 artiklaa, koska komissio on perustellut päätöksensä vaikeaselkoisesti tai ristiriitaisesti.

7 Lisäksi päätös, jonka mukaan perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan poikkeusmääräyksiä ei sovelleta kyseisen kaltaisissa olosuhteissa, on kantajan mukaan vastoin perustamissopimuksen edellä mainittuja määräyksiä ja yhteisön oikeuden edellä mainittuja periaatteita.

Ensimmäinen peruste

8 Rooman sopimuksen 92 artiklan 1 kohdassa määrätään: "Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan."

9 Kantaja väittää, että sen päättämiseksi, missä määrin tietty tuki on yhteismarkkinoille soveltumaton, on ensisijaisesti sovellettava perusteita, joiden nojalla perustamissopimuksen 85 ja 86 artiklassa määritetään kilpailua rajoittavien tekijöiden olemassaolo. Komission olisi tämän vuoksi ensin määritettävä "relevantit markkinat", ja tämä olisi tehtävä asianomaisen tuotteen, alueen ja ajankohdan mukaan. Sitten sen olisi tarkasteltava relevanttien markkinoiden rakennetta voidakseen määrittää, missä määrin kyseinen tuki mahdollisesti vaikuttaa kilpailun osapuolten välisiin suhteisiin. Kanteen kohteena olevassa päätöksessä näitä perustekijöitä ei kantajan mukaan ole kuitenkaan huomioitu. Päätöksessä ei määritellä relevantteja markkinoita tuotteen eikä ajankohdan osalta. Markkinoiden rakennetta ei ole lainkaan täsmennetty eikä myöskään sen seurauksena muodostuvia kilpailusuhteita, joita kanteen kohteena oleva tuki mahdollisesti vääristää.

10 Kantajan osuus suunniteltujen investointien toteuttamisen jälkeen Alankomaiden savukkeiden tuotannosta on, kuten voidaan todeta, lähes 50 prosenttia, ja se arvioi vientinsä muihin jäsenvaltioihin olevan yli 80 prosenttia tuotannostaan. "Huomattavan hankkeen lisäpalkkio", jonka myöntämistä kantajalle Alankomaiden hallitus esitti, olisi ollut 6,2 miljoonaa guldenia (2,3 miljoonaa Euroopan laskentayksikköä) eli 3,8 prosenttia toteutettujen investointien määrästä.

11 Kun valtion taloudellinen tuki vahvistaa yrityksen asemaa jäsenvaltioiden välisessä kaupassa muihin, kilpaileviin yrityksiin verrattuna, tuen on katsottava vaikuttavan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tässä tapauksessa tuki, jonka myöntämistä Alankomaiden hallitus suunnitteli, oli tarkoitettu kansainväliseen kauppaan suuntautuneelle yritykselle, kuten muihin jäsenvaltioihin suunnitellun viennin korkea prosentuaalinen osuus yrityksen tuotannosta osoittaa. Kyseisen tuen oli määrä myötävaikuttaa yrityksen tuotantokapasiteetin lisäämiseen ja tämän seurauksena sen kapasiteetin lisääntymiseen kauppavirtojen kasvattamisen osalta, mukaan lukien jäsenvaltioiden välinen kauppa. Toisaalta tuki olisi keventänyt yrityksen tuotantolaitosten muutostöistä aiheutuvia kustannuksia, ja siten se olisi tuonut kantajalle etua verrattuna muihin, kilpaileviin valmistajiin, jotka ovat lisänneet tai jotka ovat aikeissa lisätä vastaavalla tavalla laitostensa tuotantokapasiteettia huolehtimalla itse aiheutuvista kustannuksista.

12 Nämä olosuhteet, jotka on esitetty kanteen kohteena olevassa päätöksessä ja joita kantaja ei ole kiistänyt, ovat riittävä peruste sille, että komissio voi arvioida, että suunniteltu tuki vaikuttaisi jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja uhkaisi vääristää eri jäsenvaltioihin sijoittautuneiden yritysten välistä kilpailua.

13 Näiden huomioiden vuoksi ensimmäinen peruste on hylättävä sekä sisältönsä että perustelemisen riittämättömyyden vuoksi.

Toinen peruste

14 Toisessa perusteessa kantaja arvostelee komission päätöstä siltä osin kuin se perustuu siihen, ettei perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdassa ja erityisesti sen a, b ja c alakohdissa tarkoitettuja poikkeusmääräyksiä sovelleta tässä tapauksessa.

15 Kyseisessä artiklassa määrätään, että yhteismarkkinoille soveltuvana pidetään:

"a) tukea taloudellisen kehityksen edistämiseen alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma,

b) tukea Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen edistämiseen tai jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen,

c) tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla ...".

16 Komission yleisenä periaatteena esittämä näkemys, jonka mukaan jäsenvaltion yrityksille myöntämään tukeen sovelletaan perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan poikkeusmääräyksiä ainoastaan jos komissio voi todeta, ettei markkinavoimien vapaalla toiminnalla ilman tukea saataisi aikaan tuensaajayritysten toimimista siten, että jokin näissä määräyksissä tarkoitetuista tavoitteista toteutuu, on kantajan mukaan väärä. Kantajan mukaan ainoa edellytys tuen hyväksyttävyydelle 92 artiklan 3 kohdan mukaan on se, että harkittavana oleva investointisuunnitelma on yhteensoveltuva a, b ja c alakohdissa esitettyjen tavoitteiden kanssa.

17 Tätä väitettä ei voida hyväksyä. Toisaalta siinä ei oteta huomioon sitä, että 92 artiklan 3 kohdassa, jossa - toisin kuin 92 artiklan 2 kohdassa - määrätään, että siinä mainittuja tukia "voidaan" pitää yhteismarkkinoille soveltuvina, annetaan komissiolle harkintavalta. Toisaalta jäsenvaltiot voivat sen perusteella suorittaa maksuja, joilla tuensaajayritysten taloudellinen tilanne paranee, vaikka ne eivät olisi välttämättömiä 92 artiklan 3 kohdassa määrättyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

18 Tässä yhteydessä on huomattava, että kanteen kohteena olevassa päätöksessä todetaan selvästi, ettei Alankomaiden hallitus ole voinut antaa sellaista perustelua eikä komissio havaita perustetta, joka osoittaisi, että kyseinen tuki täyttää ne edellytykset, joiden mukaan voidaan soveltaa jotain perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdassa esitettyä poikkeusmääräystä.

19 Kantaja väittää, että komissio oli väärässä arvioidessaan, ettei Bergen-op-Zoomin alue ole alue, jolla elintaso on "poikkeuksellisen alhainen" ja jolla "vajaatyöllisyys on vakava ongelma" 92 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Kantajan mukaan Bergen-op-Zoomin alueella vajaatyöllisyysluku on korkeampi ja tulot henkeä kohden alhaisemmat kuin Alankomaissa keskimäärin.

20 Perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan b alakohdan osalta kantaja vastustaa komission väitettä, jonka mukaan "lisäpalkkioiden" järjestelmää ei voida pitää tukena, jonka tarkoitus on "jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistaminen", sekä väitettä, että toisenlaisen asenteen omaksuminen olisi tehnyt Alankomaille mahdolliseksi siirtää muissa, taloudellisesti heikommassa asemassa olevissa jäsenvaltioissa toteutettavia investointeja Alankomaihin Alankomaiden eduksi koko yhteisössä vallitsevan hitaan kasvun ja suuren työttömyyden aikana.

21 Kysymykseen, onko jäsenvaltion taloudessa vakava häiriö, samoin kuin siihen, poistaako määrätty kansallinen tuki tämän häiriön, jos sellainen on olemassa, ei voida kantajan mukaan vastata siten kuin komissio teki eli tarkastelemalla, voitaisiinko yrityksen, jolle kyseinen valtion tuki on tarkoitettu, investoinnit mahdollisesti toteuttaa muissa jäsenvaltioissa, joiden taloudellinen tilanne on heikompi kuin kyseisessä jäsenvaltiossa.

22 Lopuksi kantaja vastustaa päätöksessä olevaa toteamusta, jonka mukaan savukkeiden tuotantoa yhteisössä ja Alankomaissa koskeva tarkastelu osoittaa, että markkinavoimien toiminta ilman valtion väliintuloa takaa alan luonnollisen kehityksen, ja että tämän vuoksi kanteen kohteena olevan tuen ei voida katsoa helpottavan kehitystä 92 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

23 Kantajan mukaan kysymyksellä, takaako markkinavoimien toiminta "ilman valtion väliintuloa" alan luonnollisen kehityksen jäsenvaltiossa ja yhteisössä, ei periaatteessa ole merkitystä. Ainoa seikka, jolla on merkitystä, on se, helpottaako tuki tätä kehitystä. Lisäksi kantajan mukaan päätös on perusteltu vaikeaselkoisesti ja ristiriitaisesti.

24 Näitä kantajan esittämiä perusteluja ei voida hyväksyä. On muistettava, että komissiolla on harkintavalta, jonka käyttäminen edellyttää taloudellisten ja sosiaalisten kysymysten arviointia suhteutettuina koko yhteisöön.

25 Tässä yhteydessä komissio ei ole arvioinut elintasoa ja vakavaa vajaatyöllisyyttä Bergen-op-Zoomin alueella Alankomaiden keskimääräiseen tasoon vaan, mikä onkin perusteltua, koko yhteisön tasoon vertaamalla. Kantajan esittämän perustelun osalta, jossa se vetoaa perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan b alakohtaan, komissio katsoi varsin perustellusti, ettei tässä tapauksessa toteutettava investointi ollut "yhteistä etua koskeva tärkeä hanke", ja että suunnitellun tuen ei voitu katsoa olevan tarkoitettu "jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen", ottaen huomioon että suunniteltu tuki olisi tehnyt mahdolliseksi siirtää muissa, taloudellisesti heikommassa asemassa olevissa jäsenvaltioissa toteutettavia investointeja Alankomaihin, jossa koko maan työttömyysaste on yhteisön alhaisimpia.

26 Perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan c alakohdan osalta kantajan esittämät perustelut eivät ole asian kannalta merkityksellisiä. Kyseisen tuen yhteensoveltuvuutta perustamissopimuksen kanssa on arvioitava koko yhteisön, ei vain yhden jäsenvaltion näkökulmasta. Komission arvio perustuu suurelta osin toteamukseen, että suunniteltu savukkeiden tuotannon kasvu johdettaisiin muihin jäsenvaltioihin kulutuksen kasvun ollessa hidasta, minkä vuoksi sellaisen tuen ei voida arvella vaikuttavan kaupan edellytyksiin yhteisön edun mukaisella tavalla. Tämä arvio on perusteltu. Toteamus, että markkinoiden liikkeet ilman valtion väliintuloa takaavat luonnollisen kehityksen savukkeiden tuotannon alalla, ja ettei tuen tämän vuoksi voida katsoa olevan tarkoitettu "helpottamaan" kyseisen alan kehitystä, on myös perusteltu, kun tuen tarpeellisuutta arvioidaan koko yhteisön eikä vain yhden jäsenvaltion kannalta.

27 Tämän vuoksi kanne hylätään.

Päätökset oikeudenkäyntikuluista


Oikeudenkäyntikulut

28 Työjärjestyksen 69 artiklan 2 kohdan mukaisesti asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut; koska kantaja on hävinnyt asian, on se velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Päätöksen päätösosa


Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN

on antanut seuraavan tuomiolauselman:

1) Kanne hylätään.

2) Kantaja velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Top